Sydänsiirrot Elinsiirtojen perusteet Jyri Lommi, dosentti Sydäntutkimusosasto Meilahden sairaala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sydänsiirrot Elinsiirtojen perusteet Jyri Lommi, dosentti Sydäntutkimusosasto Meilahden sairaala"

Transkriptio

1 Sydänsiirrot Elinsiirtojen perusteet Jyri Lommi, dosentti Sydäntutkimusosasto Meilahden sairaala (Heart Rhythm 2007;4: ) LBBB ja EF < 30 % ovat merkittäviä itsenäisiä menehtymisen ja äkkikuoleman riskitekijöitä 1

2 Milloin potilas sydänsiirtoarvioon? Siirtoarvio Siirtoselvitykset Siirtokelpoisuus - siltahoidot Seuranta Hyljintäreaktion dgn ja hoito Myöhäisongelmat Indikaatiot 2

3 Sydämensiirron aiheet Vaikea sydämenvajaatoiminta, NYHA III-IV optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta VO 2 max < ml/kg/min hoitoresistentti kardiogeeninen shokki inotropia - riippuvuus riittävän kudosperfuusion ylläpitämiseksi Vajaatoimintaa ei voida parantaa tai helpottaa kirurgisilla tai perkutaanisilla toimenpiteillä Vajaatoiminta ja henkeä uhkaava arytmiataipumus lääke- ja laitehoidoista huolimatta Sydänsiirron aiheet Hemodynaamista tilaa kuvaavat mittaukset, jotka viittaavat huonoon ennusteeseen: LVEF < 20% Minuuttitilavuusindeksi < 2 l/min/m 2 VO 2 max < ml/kg/min, kun RQ > 1 jatkuvan inotropiatuen tarve toistuva levosimendaanin tarve frequent flyer 3

4 Vasta-aiheet - Pulmonaalihypertensio Palautumattomasti kohonnut keuhkoverenkierron vastus: PVR > 5 Wy tai PVRI > 6 tai TPG > mmhg Riski lisääntyy, jos lisäksi PAs > 60 mmhg; vasodilataatiotestissä PVR <2.5, mutta RRs <85 mmhg Harkitse sildenafiilin aloitusta (10-20 mg x 3 po) tai tarvittaessa VAD-hoitoa Vasta-aiheet Tuore keuhkoinfarkti (<6-8vk) Hallitsematon aktiivi tai krooninen infektio (mm. sepsis, HIV) Vaikea krooninen munuaisten vajaatoiminta (predialyysivaihe) tapauskohtaisesti harkinta kombisiirrosta Krooninen maksan toimintahäiriö (kirroosi) Vaikea-asteinen krooninen keuhkosairaus Vuotava vatsa- ja/tai duodenaaliulkus Vaikea systeemisairaus, kuten amyloidoosi Diabetes, mihin liittyy merkittäviä elinkomplikaatiota Huomattava hyytymisjärjestelmän poikkeavuus (vuototaipumus, vaikea tromboflia) 4

5 Vasta-aiheet Yleinen ahtauttava valtimotauti Maligniteetti (<5 v); erityistapauksissa apupumppu-harkinta siltahoidoksi ei koske ihon levyepit. karsinomaa, basaliomaa Merkittävä obesiteetti (BMI >35 kg/m 2 ) Korkea ikä (>70v) Tupakointi, alkoholismi, lääkkeiden väärinkäyttö Psyykkinen labiliteetti Sydänsiirron aiheellisuus perustuu potilaan fyysisen ja psyykkisen tilanteen kokonaisvaltaiseen arvioon Diabetes ja munuaisten vajaatoiminta Luokka IIa, evidenssi C Diabetes, johon liittyy elinkomplikaatioita (paitsi eiproliferoiva retinopatia) tai on optimaalisesta hoidosta huolimatta huonossa tasapainossa (HbA 1C > 7.5) on relatiivinen kontraindikaatio Htx:lle. Palautumaton munuaisten vajaatoiminta (GFR < 40 ml/min) on relatiivinen kontraindikaatio Htx:lle. Osalla siirtokeskuksista S-Krea > umol/l este Htx:lle. 5

6 Luokka IIb, evidenssi C Valtimotauti Oireinen aivovaltmotauti, joka ei sovellu interventiolla hoidettavaksi, on kontraindikaatio Htx:lle. Perifeerinen valtimotauti, joka ei sovellu interventiolla hoidettavaksi, on relatiivinen kontraindikaatio Htx:lle. 10%:lla siirron saaneista ilmenee oireinen perifeerinen valtimotauti Htx jälkeen (riskitekijöitä: aiempi tupakointi ja iskeeminen sydänsairaus) Syöpä Aktiivinen syöpä on vasta-aihe (paitsi lokaali ihosyöpä) Remissio 5 vuotta syövän hoidon jälkeen Tx mahdollinen aiemmin, jos matalan maligniteettiasteen syöpä (prostata ca) Yhteisarvio onkologien kanssa Koerner MM Am J Cardiol /20 relapsia tai de novo syöpää Post Tx 2-3½ v Adenoca 9 (colon,rakko,prostata) Plasmacytoma 4, melanoma 2 Hypernefroma 3 Sarcoma 2 6

7 Listapotilaan seuranta Siirtokelpoisuus Hemodynaaminen tila arvio pulmonaalipaineesta Infektio oireet Munuaisten ja maksan toiminta GFR 6-12 kk välein Lihaskunto ja ravitsemus Neurologiset oireet (stroke!) OPK 3 6 kk:n välein, valkosoluvasta-aineet 3 kk välein Revatio lääkitys ja lääkitysvasteen seuranta Influenssarokote syksyisin Raportointi HEART TRANSPLANTS: Donor Age by Year of Transplant 100 % 35 % of Transplants 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Median donor age (years) 0 % Median Age ISHLT 2011 J Heart Lung Transplant Oct; 30 (10):

8 AGE DISTRIBUTION OF HEART TRANSPLANT RECIPIENTS BY ERA 40 % of transplants (N = 23,929) (N =43,912) /2010 (N = 31,398) p < ISHLT 2011 Recipient Age J Heart Lung Transplant Oct; 30 (10): Hätätilanteet ja siirtoselvitys VAD-hoito siltahoito siirtoon / toipumiseen peruselintoiminnot uhattuna: Vajaatoiminta vaikeutuu inotrooppisesta lääkityksestä huolimatta Hallitsematon keuhkokongestio ja PVR nousu Heikentynyt munuaistentoiminta, oliguria, GFR lasku Maksainsuffisienssi Sentraalinen hypoperfuusio Verenkiertosokki 8

9 Eteissaumat Bikavaalisaumat Sydämensiirrot aikuisilla Htx Elossa

10 Indications for heart transplantation in Finland Congenital 1.5% (4) Myocarditis 4 RV-dysplasia 3 HCMP 1 Valvular 5% (12) CAD 37% (96) CMP 53% (139) Myocarditis 6% (12) Indications for heart transplantation in Finland HCMP 4% (7) AL-Amyloid (1) Sarcoidosis (4) retx (2) Congenital 4% (5) Valvular 3% (4) CAD 18%(23) CMP 49 %(64) 10

11 Immunosupressio sydänsiirtopotilaalla Optimaalinen immunosupressio Alhainen immunosupressio: Akuutti ja krooninen rejektio Stabiili immunosupressio Tx Liiallinen immunosupressio: Opportunisti infektiot, munuaisten toimintahäiriö, maligniteetit, ym. aika 11

12 Yksilöllinen immunosupressio Ikä Perussairaus autoimmuunitauti Donorispesifiset HLA-vasta-aineet Kudostyyppisopivuus Siirteen iskemia-aika Siirteen toiminta ja aika siirrosta Kardiovaskulaariset ja metaboliset riskitekijät diabetes, osteoporoosi, ylipaino, hypertonia Perusimmunosupressio Tacro / CyA + MMF + (P) Tacro / CyA + AZA + (P) B- Tacro (ug/l) B-CyA (ug/l) 0-1 kk kk kk kk kk-5 v kk >5 v 5-8 > 1v > 2v

13 Toistuvat hyljinnät - Perusimmunosupression tehostus > 6kk CyA / Tacro + MMF / AZA + P CyA / Tacro + Siro + P ADULT HEART TRANSPLANT RECIPIENTS: Cumulative Incidence of Leading Causes of Death (Transplants: January June 2009) Incidence of Cause-Specific Deaths 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % CAV Malignancy (non-lymph/ptld) CMV Acute Rejection Graft Failure Infection (non-cmv) Time (years) ISHLT 2011 J Heart Lung Transplant Oct; 30 (10):

14 Akuutin ja kroonisen rejektion hoito sydänsiirtopotilaalla ISHLT 1 R ISHLT 3 R 14

15 Kliiniset oireet: Usein epäspesifejä Vajaatoiminta, arytmiat (VT,VES, uusi SVT, FA ) kuumeilu, alikuntoisuus, poikkeava väsyminen Dgn: ECHO, EKG, TnT +/-, probnp EMB P-CMV-Nh, veriviljely, B-Tacro / B-CyA Thx rtg Hyljinnän diagnsotiikka Angiografia jos epäily akuutista sepelvaltimotautikohtauksesta Hyljinnän hoito Hoito biopsialöydöksen (ISHLT-luokitus) ja hemodynaamisen tilanteen mukaisesti Konsultoi herkästi elinsiirtolääkäriä Hoito aloitetaan kliinisen perustein vaikka histologinen dgn puuttuisi jos hemodynamiikka on heikentynyt Tarvittaessa inotrooppinen hoito, diureetit Harkitse ECMO-hoitoa jos lääkehoidolle reagoimaton verenkierron shokki 15

16 Soluvälitteisen hyljinnän hoito - Lievä hyljintä G1R Tx < 3 kk; po prednisolon 1 mg/kg (max 70 mg) x1 3 vrk, EMB < 2 vk Tx > 3 kk seuranta / perusimmunosupression tarkistus Jos hemodynaaminen häiriö / uusi rytmihäiriö / toistetusti G 1 R niin harkitse MP mg vrk:n ajan, samalla aloitetaan prednisolon 1 mg/kg (max 70 mg) x1 vähentäen annosta 5 mg/vrk, ECHO kontrolli 1 vk, uusi EMB 2 vk kuluttua Rejektiohoidon aikana pneumocystis carinii -profylaksi, Valcyte - profylaksi ja B-CMV-NhO monitorointi. Soluvälitteisen hyljinnän hoito Keskivaikea hyljintä G2 R MP 500 mg iv 3 vrk ja po prednisoloni 1 mg/kg (max 70 mg) ja vähennä annosta 5 mg/vrk ylläpitoannokselle, joka on 5 mg korkeampi kuin aikaisempi ylläpitoannos. kontrolli EMB 2 vk Vaikea hyljintä G3 R MP 1 g iv 3 vrk ja po prednisoloni 1 mg/kg (max 70 mg) ja vähennä annosta 5 mg/vrk ylläpitoannokselle, joka on 5 mg korkeampi kuin aikaisempi ylläpitoannos. kontrolli EMB 1 vk G2R tai G3R + hemodynaaminen häiriö Harkitse ATG (1.25 mg/kg (yleensä 100 mg) 3 vrk Rejektiohoidon aikana pneumocystis carinii -profylaksi, Valcyte - profylaksi ja B-CMV-NhO monitorointi. 16

17 Akuutti vasta-ainevälitteinen hyljintä Vasta-aineiden poistaminen plasmafereesillä (useita hoitoja) Immunoglobuliinien korvaaminen iv-immunoglobuliineilla (Viimeisen plasmafereesin jälkeen) Vasta-aineita tuottavien B-solujen tuhoaminen rituksimabilla plasmafereesin taukopäivinä (375 mg/m 2 ) Ylläpitolääkitykseen mykofenolaattimofetiili ja takrolimuusi Antikoagulantti Inotropiatuki, tarvittaessa mekaaninen verenkierron tukeminen Hoitoresistentti tilanne: ATG, kokokehon sädetys, rehtx, Luovuttajaspesifisten HLA- vasta-aineiden määrittäminen ennen hoitoa ja hoidon jälkeen 2-4 vk Kontrollibiopsia 1-4 vk Sydänsiirteen vaskulopatia Donorin ominaisuudet Iskemia / Reperfuusio HLA-sopivuus Resipientin ominaisuudet Immunologinen vaste T-soluaktivaatio Endoteeliva:t HLA sopivuus CMV-infektiot Hyperlipidemia Hyperglykemia Hypertensio Endoteelivaurio Sileälihasproliferaatio, trombosyyttiaggregaatiofibroblastit ja ECMÝ 17

18 Cardiac allograft vasculopathy Hiljainen progressio, Harvoin rintakipua Muista ACS on mahdollinen sydänsiirtopotilaallakin! Vajaatoiminta Rytmihäiriö Äkkikuolema Cardiac allograft vasculopathy EKG: uusi q-aalto, matalat voltit, arytmiat ECHO: Liikehäiriö, restriktiivinen hemodynamiikka Angiografia: kapeat sepelvaltimot, köyhä perifeerinen puusto. Myocardial blush, joskus fokaaleja muutoksia. Sepelvaltimohaaroja voi puuttua, ei kalsifikaatiota % angiografiamuutoksia 1 v post Tx (Gao JACC 1988) % angiografiamuutoksia 5 v (Uretsky Circulation 1987) IVUS: intima hyperplasiaa 50%:lla 1 v posttx (Tuzcu Circulation 1995) 18

19 Diabetes elinsiirron jälkeen Sydämen siirtopotilaista 28%:lla ja keuhkonsiirtopotilaista 19 %:lla todetaan diabetes ensimmäisen siirron jälkeisen vuoden jälkeen. Osalla diabetes on jo piilevänä ennen siirtoa ja puhkeaa esiin hyljinnänestolääkityksen, erityisesti kortisonihoidon aikana. Kortisoni lisää insuliiniresistenssiä, muut lääkkeet estävät insuliinineritystä. Diagnostiikka Plasman glukoosin paastoarvo 7 mmol/l tai oraalisessa glukoosirasituksessa plasman glukoosin 2 tunnin arvo > 11 mmol/l tai HbA1c > 6.5% Poikkeava tulos tarkistetaan eri päivinä. Ehkäisy: Elintapamuutokset: laihduttaminen, liikunta, niukasti kovaa rasvaa sisältävä runsaskuituinen ruokavalio. Kortikosteroidihoidon keston minimointi, takrolimuusin suosiminen siklosporiinin sijaan. Elintapamuutosten vaikutusten seuranta ja arvio 3 kk:n kuluttua, jos ei vastetta niin aloitetaan lääkehoito. Diabetes elinsiirron jälkeen Lääkehoito: 1. lääke: Metformiini (jos ei vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa tai ejektiofraktio <20-25%). Yleensä kaikille 500 mg x1 alkuun ja annosnosto suoraan viikon välein ad 1000 mg x2. jos HbA1c > 6.5 % (48 mmol/mol) lisätään lääkitykseen 2.lääke 2. lääke: Gliptiinit (tai glimepiridi tai glinidi, varottava hypoglykemiaa) obeeseilla voidaan harkita inkretiinimimeettiä (esim. liraglutidi), huomioi pankreatiitin riski jos edelleen HbA1c > 6.5 % (48 mmol/mol), harkitse insuliinihoitoa perusinsuliini (NPH-insuliini tai pitkävaikutteinen insuliinianalogi) + ateriainsuliini Tavoitteet: HbA1c < 7.0%, plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo < 6 mmol/l. Kerran päivässä annosteltuun kortikosteroidihoitoon liittyvälle hyperglykemialle ominaista on hyperglykemian painottuminen päivään ja iltapäivään. Ensisijaisesti NPH-insuliini tai sekoiteinsuliinin ottaminen aamuisin. Verenpaineen ja hyperkolesterolemian tehokas hoito myös tärkeää. 19

20 Diabetes elinsiirron jälkeen Seuranta: kapillaariglukoosin omamittaukset (huom! kortisonia käyttävällä ensisijaisesti pääaterian jälkeen) vastaanoton yhteydessä p-gluk, HbA1c, U-uAlb, GFR, jalkojen tutkiminen silmänpohjan kuvaukset 2-3 v välein, jos ei muutoksia. MALIGNANCY POST-HEART TRANSPLANTATION FOR ADULTS Cumulative Prevalence in Survivors (Follow-ups: April June 2010) Malignancy/Type 1-Year Survivors 5-Year Survivors 10-Year Survivors No Malignancy 27,316 (97.3%) 11,751 (85.9%) 3,122 (71.3%) Malignancy (all types combined) 764 (2.7%) 1,933 (14.1%) 1,256 (28.7%) Malignancy Type Skin 373 1, Lymph Other Type Not Reported Other includes: prostate (11, 35, 21), adenocarcinoma (7, 7, 4), lung (6, 4, 1), bladder (4, 5, 4), Kaposi's sarcoma (0, 3, 1), breast (2, 7, 2), cervical (2, 5, 2), colon (2, 4, 2), and renal (2, 7, 2). Numbers in parentheses are those reported within 1 year, 5 years and 10 years, respectively. NOTE: Multiple types may be reported; sum of types may be greater than total number with malignancy. ISHLT 2011 J Heart Lung Transplant Oct; 30 (10):

21 Seurantakäynneillä huomioitavia asioita Akuutit hyljintäreaktiot EMB tiedot eivät ole automaattisesti HYKS:n käytössä! Infektiot erityisesti varhainen CMV, EBV-infektio Krooninen hyljintä koronaaritauti (angiografiat 1,3 ja 5 v post Htx) Hypertensio: RR <140/85, DM 130/80 P-Lipidit Munuaisten toiminta, GFR Diabetes: paastosokeri < 7.0 mmol/l Osteoporoosi Psyyke, masennus Maligniteetit (iho, lymfomat, PTLD, GI-kanava, keuhkot, munuainen, kieli, eturauhanen ym.) 21

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Haasteet elinsiirroissa

Haasteet elinsiirroissa Elinsiirtopotilaiden liitännäissairaudet Haasteet elinsiirroissa Elinten saanti Vanhat luovuttajat Aivokuolemavaurio Säilytys, reperfuusio Kirurgiset ongelmat Immunologiset (akuutti hyljintä) Infektiot

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

Sydämensiirtopotilaan akuutit ongelmat

Sydämensiirtopotilaan akuutit ongelmat LUKU 11 Sydämensiirtopotilaan akuutit ongelmat Jyri Lommi Karl Lemström Johdanto Sydämensiirtoja on tehty Suomessa aikuisille vuodesta 1985 ja lapsille 1991 lähtien. Lokakuussa 2012 siirtojen kokonaismäärä

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF

DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

ELINSIIRTOPATOLOGIAA. oyl Anne Räisänen-Sokolowski, LT, dos. Transplantaatiopatologianlaboratorio, HUSLAB

ELINSIIRTOPATOLOGIAA. oyl Anne Räisänen-Sokolowski, LT, dos. Transplantaatiopatologianlaboratorio, HUSLAB ELINSIIRTOPATOLOGIAA oyl Anne Räisänen-Sokolowski, LT, dos. Transplantaatiopatologianlaboratorio, HUSLAB Elinsiirtojen perusteet kevät 2014 Helsinki Taustatietoa Esityksen sisältö Pre-, peri- ja postoperatiiviset

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito

Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset

Lisätiedot

Elinsiirretyn lapsen anestesia

Elinsiirretyn lapsen anestesia Elinsiirretyn lapsen anestesia SULAT 2015 Biomedicum 30.1.15 Anest EL Netta Tuominen Lasten ja Nuorten Sairaala Kuuppa huuleen ja kymppi kurarea? Preoperatiivinen arviointi 1) Siirteen toiminnan arviointi

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS

HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS HIV ja elinsiirrot MARI ERIKSSON, INFEKTIOLÄÄKÄRI HYKS VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 1.2.2018 HIV + munuaisten vajaatoiminta HIVAN ja muut glomerulonefriitit, HCV-MPGN+cryoglobulinemia, diabetes konsensus:

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA JA VAJAATOIMINTAPOTILAAN TAHDISTINHOITO Petri Haataja 20.11.2009 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta kudoksiin Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka

Lasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kehittäminen

Diabeteksen hoidon kehittäminen Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen

Lisätiedot

Milloin epäillä akuuttia rejektiota?

Milloin epäillä akuuttia rejektiota? LUKU 6 Milloin epäillä akuuttia rejektiota? JYRI LOMMI JUSSI MERENMIES KAISA SALMENKIVI MARKKU KUPARI Tiivistelmä Moderni immunosupressiivinen lääkehoito tarjoaa tehokkaan suojan akuuttia hyljintää vastaan.

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?

Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä? Janne J. Jokinen, Sinikka Kukkonen, Pekka Hämmäinen, Jyri Lommi, Markku Kupari, Ari Harjula, Jorma Sipponen ja Karl B. Lemström KATSAUS Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä? Sydämensiirto

Lisätiedot

Äidin ja sikiön ongelmia

Äidin ja sikiön ongelmia Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA Keski-Suomen munuaiskoulutus 4.12.2018 Nefrologi Pirkko-Liisa Ilola-Puodinketo Sisältö Yleistä Hyljinnänestolääkitys Mekaaniset ongelmat siirron jälkeen Siirteen hyljintä

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä 17.11.2015 Juhon ja Kallen tarinat Kahden diabeetikko miehen tarinat haasteellisia mutta opettavaisia

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen

Lisätiedot

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere

Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin. LT Merja Laine Tampere Katsaus tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen lääkehoidon uusiin tuuliin LT Merja Laine 23.1.2018 Tampere Eriksson, Laine. Duodecim 2016 Tyypin 2 diabeteksen patofysiologia Nykyisten perusinsuliinien rajoi8eet

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna

Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa

Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet. Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Vanhuksen diabetes ja uudet lääkkeet Geriatripäivät 2012 Tapani Rönnemaa Sisältö Vanhuksen diabeteksen erityispiirteitä Näkökohtia insuliinianalogeista GLP-1-järjestelmä DPP4-estäjät ja GLP-1-analogit

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS

KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS SISÄLLYSLUETTELO Keuhkonsiirrot Suomessa Elinsiirtokoordinaattorin toimenkuva 15.9.2017 2 HISTORIAA

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

Ikädiabeetikon hyvä hoito

Ikädiabeetikon hyvä hoito Ikädiabeetikon hyvä hoito Diabeteshoitaja Tiina Salonen Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 Tampere 1 Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa Diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuusoikeus vuoden

Lisätiedot

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta )

VASTA-AIHEET (kts. tarkemmin Terveysportti Duodecim lääketietokanta ) MS-TAUDIN IMMUNOMODULOIVA LÄÄKITYS Lähteenä Käypähoito-suositus (3.12.2014, kohdennettu päivitys 16.12.2015). MS-tauti käypähoito suositus Lisäksi hoitojen toteutuksessa ja seurannassa huomioitava sairaalakohtaiset

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana

Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot