LAUSUNTO t000t2013

Transkriptio

1 ,-. opetushar.iltus dzz -<D^O- UTB DNt NGSSTYRE tstn -t?- LAUSUNTO t000t2013 Opetus- j a kulttuuriministeriri kirjaamo@minedu.fi Opetus- ja kulttuuriministericin lausuntopyynt<i (OKIW32/ ),7.1O.2O13 LAUSUNTO YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA ANIYETUN ASETUKSEN MUUTTAMISTA KOSKEVASTA ASETUSLUONNOKSESTA Opetus- ja kulttuuriministerid on pyfanyt Opetushallitukselta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi muuttaa yliopistojen tutkinnoista annettua valtioneuvoston asetusta (794120O4). toteaa lausuntonaan seuraavaa. Yleistii pitiili asetusluonnokseen sisiiltyviii muutosehdotuksia yleisesti ottaen kannatettavina. Asetusluonnos vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja muutosasetukseen sisiiltyy monia hyviii t?ismennyksiii sellaisiin voimassa olevan asetuksen yksityiskohtiin, joihin on sisiiltynyt epiiselvyyksiii. Tiillaisia ovat esimerkiksi tutkinnon tavoitteiden kuvaaminen osaamistavoitteina, kansainviilisyyden perustaitojen tarpeellisuuden korostaminen ja suomalaisten tutkintonimikkeiden englanninkielisten vastineiden piiivittiiminen. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Asetusluonnoksen perustelumuistion mukaan yliopistojen koulutusvastuiden kokonaisuus on tarkoitus uudistaa vuoden 2014 alusta lukien. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa yliopistojen autonomiaa siirtymiill?i oppiaine- j a koulutusohjelmakohtaisesta koulutusvastuusta kohti j oustavampaa koulutusvastuun m?iiirittelyii, jonka puitteissa yliopistot piilittiiisivlt itse oppiaineistaan ja koulutusotrjelmistaan. Yliopistojen koulutusvastuuta eriiill[ koulutusaloilla ja opettajankoulutuksen koulutusvastuun jakoa yliopistojen viilillii tlismennettiiisiin opetus- ja kulttuuriministerirjn asetuksella. Siiiintelyn viiljentyminen tuo joustavuutta yliopistoille, ja se voi merkitii samalla aikaisempaa suurempaa vaihtelevuutta esimerkiksi oppiaineiden opintoihin ja nimiin. Perusopetuksessa ja lukiossa opetettavien aineiden opintojen jiirjestiiminen perusopetuksen ja lukion tuntijaoissa mainituissa oppiaineissa on ilmeisesti tarkoitus turvata opetus- ja kulttuuriministeririn asetuksella koulutusvastuun tlismentiimisestd. Asetusluonnos vastaa hyvin nykyistii tilannetta, jossa yliopistot pyrkiviit entistii selvemmin ilmaisemaan tutkinnon tuottaman osaamisen. Osin kyse on erityisesti Bolognan prosessin puitteissa sekii tutkintojen viitekehysten yh Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , enrnimi.sukmimi@oph.f1, ww.oph.fi Utbil$riirig*tyrelsen Hagniiskaien 6, PB 380, Helsingfots, telefon , fzx , fomam.eftemam@ophfr, vww.oph.fr i r l

2 teydessii sovituista tavoitteista, mutta my<is yleisemmin eurooppalaisen korkeakouluyhteistycin ilmenemismuodosta. On tiirkeiiii, ettli myris sliiidrjkset edellytiivlt yliopistoilta tutkintojen tuottaman osaamisen miiiirittelyl ja kuvaamista maadttiimallii yleisellii tasolla sen, millaista osaamista tutkinnon suorittaneella tulee olla. Osaamiskuvausten vahvistaminen yliopistotutkintojen osalta merkitsee mytis tiismennyksiii niiden tuottamasta osaamisesta verrattuna ammattikorkeakouluissa hankittavaan osaamiseen. Esimerkkinii tiistii on muun muassa 12 $:n I momentin kohta 3. Nliln osaltaan vahvistetaan korkeakoulutuksen duaalimallia. pitliii hyviinii, ettii k[site 'Jatkuva oppiminen" korvataan lainsiiiidiinnrjssii kiisitteell?i "elinikdinen oppiminen". Kielitaitovaatimus Kielitaitoa koskevista tavoitteista sii?idettiiisiin j atkos sa aiempaa tarkemmin. Alempaan ja ylempiiiin korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen (7 $ ja 12 $) tavoitteena on muun muassa, ettii tutkinnon suorittaneella on riittavii (alempi korkeakoulututkinto) tai hyvii (ylempi korkeakoulututkinto) viestint[- ja kielitaito oman alansa tehffiviin seki kansainviiliseen toimintaan ja yhteistydhrin. Opettaj ankoulutuksen tavoitteet pitiiii tzismennystii kannatettavana. Kieli- ja viestintlitaitoa koskevan t?ismennyksen tiirkeys on tullut esiin muun muassa kansallisen tutkintojen viitekehyksen valmistelutycissii. kiinnittiiii huomiota yliopistojen opetuksen englannistumiseen. Kielitaitotavoite tulee asettaa selkeiisti niin, ettii suomalaisen yliopistollisen tutkinnon suorittaneelta suomalaiselta vaaditaan hwri kielitaito mvcis oman alansa kansallisiin tehtiiviin. Tutkintd en tunnustaminen Tutkintotodistukset Opettajankoulutuksen tavoitteiden (18 $) muotoilu edellyttiiisi Opetushallituksen niikemyksen mukaan vielii tarkennuksia. Opettajankoulutuksen erityisenii tavoitteena on saavuttaa valmiudet itseniiiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Itsendisen toiminnan ohella korostuu kuitenkin nykyiiiin mycis yhteistoiminnallinen ote opettajana, ohjaajana ja kasvattajana. Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikkci hyddyntlli tytissiiiin valtioneuvoston asetusta yliopistojen tutkinnoista. Asetusta kiiytetiiiin p?iiitdksenteossa muun muassa silloin, kun haetaan vertailukohtaa ulkomaisen tutkinnon rinnastamiselle. Kiiytlinndssfl kaikki Euroopan maat ovat muuttaneet korkeakoulutuksen..::.,, Hakaniemenrana 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, ww.oph.fr Hpgmiskaien 6, PB 380, Helsingfors, telefon , frx O , fomamn.eftemann@oph.fi, w.oph.fi

3 3 tutkintorakenteitaan viime vuosina. Alemman ja ylemmiin korkeakoulututkinnon kestot vaihtelevat, mutta niiyttiiii silta, ettii kokonaiskestona toisen syklin tutkinnon suorittamisajaksi viisi vuotta on yleinen. Toisaalta useissa maissa on tarjolla yhden vuoden pituisia maisteriohjelmia, jotka johtavat toisen syklin tutkintoon ja antavat kelpoisuuden jatko-opintoihin. Niiihin piiiisemisen edellytys on usein nelj?i vuotta alemman korkeakoulututkinnon tasoista koulutusta, mutta edellytys voi olla myds kolme vuotta. Asetusluonnokseen sisiiltyv?i esitys, josta seuraa alemman ja ylemmiin korkeakoulututkinnon suorittamisen kokonaiskestoksi viisi vuotta, varmistaa osaltaan suomalaisten tutkintojen tunnustamista ulkomailla. Tutkintojen kansainviilisen tunnustamisen niikdkulmasta on tiirkeiili, ettii tutkintotodistuksissa ilmaistaan selviisti tutkinnon tuottama kelpoisuus aina silloin kun se on mahdollista. TA[ainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun suoritettu tutkinto antaa kelpoisuuden tiettyyn sii6nneltyyn ammattiin. Opettajan ammatti on liihes kaikissa maissa sliiinnelty ammatti. Erityisesti Euroopan unionissa tutkinnon tunnustamisen keskeinen liiht<ikohta on kyseisen tutkinnon tuottama kelpoisuus l?iht<jmaassa. Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen 19 $:ssii tarkoitetuista opettajankoulutuksen opinnoista esitetiiiin asetusluonnoksessa tutkintotodistukseen merkittiiviiksi opintojen tuottama opetustoimen henkilcistdn kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus. Opettajakelpoisuuden ilmaiseminen selvlisti tutkintotodistuksessa vahvistaa tutkinnon suorittaneen asemaa ja nopeuttaa tutkintojen tunnustamista. Menettely selkeyttiiisi ja helpottaisi todistusten kaytt6a ja opettajien kelpoisuusvaatimuksissa edellytettyjen opintojen osoittamista sekii koulutuksen jiirjestiijien tycita selvittaa opettajaksi hakeutuvien muodollista kelpoisuutta. Esimerkiksi perusopetuksen ja lukion?iidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen opettajan muodolliseen kelpoisuuteen vaadittavista aineenhallinnan opinnoista ja niiden muodostumisesta on usein epiiselvyyttii. kuitenkin katsoo, ettii tutkintotodistuksessa on erityisesti tietyissii tilanteissa (muun muassa vapaa sivistystyd, taiteen perusopetus ja kelpoisuus opettaa ammatillisessa koulutuksessa) vaikea kattavasti ja yksiselitteisesti ilmaista, mihin kaikkiin opettajan tehtaviin suoritetut opettajankoulutuksen opinnot tuottavat kelpoisuuden. Asetusluonnoksen 26 $:n 7 momentin tarkoitus lienee varmistaa, ettii tutkintotodistuksessa ilmaistaan, ettii tutkintoon sisiiltyviit tietyt 19 $:n mukaiset opinnot, jotka ovat kelpoisuuden osatekijii. Kun opettajankoulutuksen opintoja lisiiksi usein suoritetaan tutkinnon jiilkeen niin, ettii kelpoisuus laajenee, olisi tutkintotodistuksissa tiirkeiiii mycis ilmaista tiettyjen 19 $:n mukaisten opintojen sisiiltyminen tutkintoon. Vielii tulisi pohtia muun muassa, mihin koulutusmuotoihin kelpoisuusmerkintii mahdollisesti kytket?iiin ja miten kelpoisuutta koskeva teksti muotoillaan, miten oppiaine ilmoitetaan ja merkitiiiinkri tieto aina ilman erillistii pyyntriii kaikkien tutkintoasetuksen 19 $:ssii mainittujen opintokokonaisuuksien osalta. Kelpoisuusmerkinniin tulisi myds aina sisiiltiiii suoritettujen opintojen laajuus. Hrkaniemenranta 6, PL 380, Hetsinki, puhelin , faksi ,etunimi.sukunimi@oph.f1w.oph.fr Hagniiskaien 6, PB 3S0, Helsingfors, telefon , fx , fomamn.eftemamn@oph.fi, w.oph.fi

4 4 Vaikka tutkinnon tai opintojen tuottaman kelpoisuuden ilmaiseminen tutkintotodistuksessa ei viilttiim?itt?i ole aukotonta, on momentin velvoite parannus nykyiseen tilanteeseen. Yleisesti katsoo, ettri sama velvoite kelpoisuuden tai kelpoisuuden tuottavien opintojen ilmaisemisesta tutkintotodistuksessa olisi hyv?i ulottaa mytis muiden alojen tutkintoihin, jotka tuottavat tietyn kelpoisuusvaatimuksen mukaisen kelpoisuuden Suomessa. Asetusluonnoksen 26 $:n I momentissa todettuihin todistustietoihin olisi tarpeen tiiydentiiii myos yliopiston nimen sekii tutkinnon sisiill<jstii keskeisten opintokokonaisuuksien laajuuden merkitseminen tutkintotodistuksiin. Voimassa olevan asetuksen ja samoin asetusluonnoksen mukaan yliopisto antaa pyynn<jstii opiskelijalle todistuksen tiimiin suorittamista opinnoista my<is opiskelun aikana. Yliopistot antavat paljon todistuksia eri opintokokonaisuuksista opintojen ollessa kesken ja myds tutkinnon suorittamisen jiilkeen. T?illaiset opintokokonaisuudet voivat liittyi esimerkiksi perusopetuksen jaltai lukion opettajan muodollisen kelpoisuuden hankkimiseen tai laajentamiseen. Opintokokonaisuuksista annettavien todistuksiin merkitt?ivistii viihimmliistiedoista tulisi siiiit?i?i lainsiiiidiinncissii. Nykyiselliiiin todistuska$iinncit ovat vaihtelevia, ja opintokokonaisuuksista annettujen todistusten tiedot ovat usein varsin niukat. Todistuksiin sisiiltyviit tarkat tiedot opintokokonaisuuksista ovat tarpeen erityisesti silloin, kun opinnot liittyvat lainsiizidiinndssii miiiiriteltyihin kelpoisuusvaatimuksiin. Jos valtioneuvoston asetuksella sii?idetiiiin siita, effa yhopiston antamaan tutkintotodistukseen merkitiiiin opetustoimen henkilostdn kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus, on pohdittava, tarkoittaako merkinniin puuttuminen uusista jatkossa annettavista tutkintotodistuksista, ettii edellytykset saada kyseinen merkintzi tutkintotodistukseen puuttuvat tai ovat puuttuneet tutkintotodistusta annettaessa. Jos yliopistojen tutkintoasetuksen 19 $:ssii tarkoitettujen opettajankoulutuksen opintojen tuottaman kelpoisuuden merkitseminen tutkintotodistuksiin sisiillytetiiiin s2iiinnriksiin, vastaava merkintii olisi tarkoituksenmukaista sis?illytt[ii mytis kesken opintojen tai tutkinnon suorittamisen jlilkeen annettaviin todistuksiin kyseisten opintokokonaisuuksien suorittamisesta. Ulkomaisille opiskelijoille tarkoitetun ylemmiin korkeakoulututkinnon laajuus Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen ( ) 13 $:n 2 momentti, jossa on siiiidetty erityisesti ulkomaisille opiskelijoille suunnatun ylempiiiin korkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman viihimmiiislaajuudeksi 90 opintopistettii sanotun pykiiliin 1 momentissa siiridetyn viihimm?iislaajuuden 120 opintopisteen sijasta, ehdotetaan kumottavaksi. pitiiii momentin kumoamista tarkoituksenmukaisena. Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhel;n , faksi , etunimi.sukmimi@oph.fi, Hagniiskafen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fomamn.eftemamn@oph.fi, w.oph.fr

5 Kansainviilisen?i yhteistyrinii suunnitellut koulutusohjelmat ja tutkinnot sekii niitii koskevat todistukset Suomalaiset korkeakoulut, erityisesti yliopistot, kiiiintyviit usein Opetushallituksen tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksik<in puoleen silloin, kun ne suunnittelevat yhteisti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tiilkiin kysymykset voivat koskea esimerkiksi ulkomaisten korkeakoulujen virallisuutta, mutta useimmiten kyse on sen varmistamisesta, ett?i toimitaan siiiid<isten mukaan ja etta suoritetut tutkinnot voitaisiin tunnustaa. Asetukseen esitetiiiin muutamia muutoksia, jotka Opetushallituksen nrikemyksen mukaan selventiivlit siiiidrisperustaa suhteessa kansainv?ilisenii yhteistytin?i suunniteltaviin ja toteutettaviin yhteisiin koulutusohjelmiin. Niiistii esimerkkinii voi mainita 3 $:n 2 momentin lisiiyksen, jonka mukaan yhteistyrinii suunniteltu koulutus voi johtaa myds yhteen tai useampaan tutkintoon. Erityisen t?irkeii on muutosesityksen perustelu, jonka mukaan kunkin tutkinnon mycintiiviin yliopiston tulee vastata siitii, ettii tutkinto tiiyttiii sille oman maim lainsii?idiinn<iss?i miiiiritetyt kriteerit. Opetushallituksen havaintojen mukaan asia ei ole ollut aina yliopistoissa tiiysin selvii, vaan on esiintynyt eplitietoisuutta siitli, minkii siiidcisten mukaan toimitaan. Muilla kuin suomen ja ruotsin kielellli suoritettujen tutkintojen todistuksia koskevan 4 $:n sisiilkin siirtiiminen samaan pykliliiiin (26 $) muiden todistusasioiden kanssa on kannatettava. pit?ia kannatettavana, ettii tutkintotodistus tulee aina antaa mycis suomeksi tai ruotsiksi. Nlin vahvistetaan kansallista ja kansainviilistii ymmiirrystii siit2i, ettii kyse on Suomen tutkintoj iirjestelmiin mukaisesta tutkinnosta. Vaatimus siitii, ettii tutkintotodistuksessa tulee ilmaista saman koulutuksen perusteella mahdollisesti mytinnetyt muut tutkinnot, tutkintotodistukset ja muut tutkinnon mycintiineet yliopistot, on tiirkeii. Osaltaan vaatimus ohjaa suomalaisia yliopistoja mycis varmistamaan sen, ettti yhteisia ohjelmia suunnitellaan virallisten yliopistojen kanssa. Tutkintotodistus on t?irkein suoritetusta tutkinnosta mytinnettiivli asiakirja ja juuri siitii (eik[ esimerkiksi tutkintotodistuksen liitteestii) tulee ilmetii tutkintoa ja sen suorittamista koskevat tiirkeimmiit asiat. Piiiijohtaja NJ-.\_-* Aulis Pitkiila Kouluneuvos tiedoksi Johtaja Jorma Kauppinen Johtaja Pasi Kankare Hakariementanta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etmimi.sukunimi@oph.fi, w.oph.fi Hagnlskajen 6, PB 380, Helsingfots, telefonl2g ; fax , fomm.eftemamn@oph.fi, w.oph.fr