Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Transkriptio

1 Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

2 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan kelpoisuus Suomessa

3 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus ja tutkinnot ovat vahvasti kansallisia Tutkintojen ja osaamisen tunnustaminen on useimmiten kansallinen prosessi Tunnustamista ja vertailua ohjaavat kansainväliset sopimukset sekä EU-direktiivit ja niiden pohjalta säädetyt lait ja asetukset Tunnustaminen jaetaan akateemiseen ja ammatilliseen tunnustamiseen Tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia, mutta ei tee tutkinnosta suomalaista eikä anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä

4 Ulkomaisen tutkinnon tunnustaminen ja vertailu Suomessa Tavallisimmat tarkoitukset ovat Opiskelemaan hakeutuminen Työnhaku Kelpoisuuden saaminen Ammattinimikkeen käyttäminen tai ammatin harjoittaminen Päätöksen tekijöitä ja toimivaltaisia viranomaisia on useita. Tunnustaminen (akateeminen, ammatillinen), rinnastaminen.

5 Opiskelemaan ulkomaisen tutkinnon pohjalta (akateeminen tunnustaminen) Akateeminen tunnustaminen tarkoittaa hakeutumista koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella (sekä mahdollista ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa) Hakemus korkeakoulun/oppilaitoksen menettelyiden mukaisesti; päätökset tehdään aina korkeakouluissa/oppilaitoksissa Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa ulkomaisesta koulutuksesta kysymykset osoitteeseen

6 Työhön ulkomaisen tutkinnon pohjalta (ammatillinen tunnustaminen) Ammatillinen tunnustaminen: päätös ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta ammattipätevyydestä/kelpoisuudesta Siihen, mikä taho tekee päätöksen ja millainen menettely on, vaikuttavat mm. seuraavat seikat: 1. onko ammatti säännelty Suomessa? 2. tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus? Päätöksentekoon vaikuttaa mm. 1. mikä on tutkinnon suoritusmaa ja hakijan kansalaisuus? 2. tutkinnon taso: korkeakoulututkinto vai toisen asteen tutkinto

7 Ammatillinen tunnustaminen: sääntelemättömät ammatit Yksityisellä sektorilla tehtävä työ tai julkisen sektorin tehtävät, joihin ei ole laissa tai asetuksessa määrättyjä kelpoisuusvaatimuksia Työnantaja arvioi ulkomaista tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista sekä tekee päätöksen koulutuksen sopivuudesta tehtävään. Esim. toimistosihteeri, insinööri, rakennusmies

8 Ammatillinen tunnustaminen: säännellyt ammatit Säänneltyyn ammattiin on määritelty kelpoisuusvaatimukset laissa tai asetuksessa. Suomessa on noin 70 säänneltyä ammattia, joista suuri osa on terveydenhuoltoalalla. Luettelo säännellyistä ammateista on Opetushallituksen verkkosivuilla. Virkakelpoisuudesta päättää Opetushallitus 1. opetusala, oikeustieteellinen ala, pelastusala jne. Oikeudesta harjoittaa ammattia tai käyttää suojattua ammattinimikettä päättää ao. toimivaltainen viranomainen 1. esim. terveydenhuollon ja sosiaalialan ammatit (Valvira) 2. eläinlääkärit (Evira) jne.

9 Opetushallituksen päätökset Opetushallituksen päätös voi koskea korkeakoulututkinnon tason rinnastamista ja/tai kelpoisuutta tiettyä koulutusta edellyttävään tehtävään Yhteistä päätöksenteolle 1.Päätös tehdään henkilökohtaisesta hakemuksesta asiakirjojen perusteella. 2.Korkeakoulun ja tutkinnon tulee olla virallisia lähtömaan koulutusjärjestelmässä. 3.Päätös antaa kelpoisuuden vaadittavan koulutuksen osalta; esim. virkaan nimitettäessä voi olla myös muita vaatimuksia (kielitaito).

10 Opetushallituksen päätökset Yhteistä päätöksenteolle (jatkuu) 1. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi. 2. Päätökset perustuvat lakiin, ja niistä on valitusoikeus. 3. Kaikki Opetushallituksen ratkaisut ovat maksullisia. Päätöksessä kelpoisuudesta tiettyä koulutusta edellyttävään tehtävään voidaan asettaa lisävaatimuksia.

11 Opettajan kelpoisuus Suomessa Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 968/1998 Esimerkkinä aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset: 5 Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 1) ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

12 Ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastaminen tiettyihin Suomessa suoritettaviin opintoihin Sovellettava lainsäädäntö: Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (1385/2015) Myönteiselle rinnastamispäätökselle on edellytyksenä, että hakijan korkeakouluopinnot vastaavat laajuudeltaan, vaativuudeltaan, suuntautumiseltaan ja sisällöltään kyseisiä Suomessa suoritettavia opettajankoulutuksen opintoja. Päätöksissä edellytetään yleensä täydentäviä opettajankoulutuksen opintoja. Myönteinen päätös opetettavan aineen opinnoista voidaan antaa sellaisten aineiden opetukseen, joiden aineenopettajaksi Suomessa voi pätevöityä.

13 Täydentävät opinnot Kun ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot rinnastetaan tiettyyn Suomessa suoritettavaan korkeakoulun opintosuoritukseen, päätöksessä voidaan edellyttää täydentäviä korkeakouluopintoja enintään puolet Suomessa suoritettavan opintosuorituksen laajuudesta. Esimerkiksi rinnastettaessa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot opettajan pedagogisiin opintoihin, joiden laajuus on 60 opintopistettä, voidaan edellyttää enintään 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot. Hakija ottaa itse yhteyttä suomalaiseen korkeakouluun täydentävien opintojen suorittamiseksi. Täydentävät opinnot suoritettuaan hän hakee Opetushallitukselta lopullista päätöstä opintojensa rinnastamisesta.

14 Miten Opetushallituksen päätöstä haetaan? Päätöstä haetaan toimittamalla täytetty ja allekirjoitettu hakemuslomake tarvittavine liitteineen Opetushallitukselle. Hakulomake ja -ohje löytyvät Opetushallituksen verkkosivulta Vastaanottoilmoitus (sekä mahdollinen täydennyspyyntö): 1 kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta Hakemus otetaan käsittelyyn vasta, kun hakija on toimittanut Opetushallitukseen kaikki tarvittavat asiakirjat. Hakemuksen käsittelyn päätyttyä asiakirjat jäävät Opetushallituksen kirjaamoon.

15 Hakemuksen liitteet Tutkintotodistus Tutkintotodistuksen liite Asiakirja josta selviää kansalaisuus (passi, ote väestötietojärjestelmästä) Nimenmuutoksen todistava asiakirja Käännökset (suomi, ruotsi, englanti) Mahdollisesti lisäselvityksiä suoritettujen opintojen sisällöstä Todistus ammattikokemuksesta (EU/ETA)

16 Lisätietoa tutkintojen tunnustamisesta Suomeksi: Ruotsiksi: Englanniksi: Sivuilla on mm. hakulomakkeet ja ohjeet tutkintojen tunnustamista sekä lausuntoja varten, tietoa säännellyistä ammateista ja yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä. Lisäksi sivuilla on venäjänkieliset ohjeet päätöksen hakemiseksi. Tiedustelut: Muut maat: