ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN. Osaaminen näkyväksi -seminaari , Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

Transkriptio

1 ULKOMAISTEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN Osaaminen näkyväksi -seminaari , Kuopio Opetusneuvos Raija Timonen, Opetushallitus

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Tunnustamisen tarkoitus ja toimivalta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen Ammatillinen tunnustaminen, säännellyt ammatit, toimivaltaiset viranomaiset Ammatillinen tunnustaminen, ei-säännellyt ammatit Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Esimerkkejä

3 Olen suorittanut tutkinnon ulkomailla. Kelpaako se Suomessa? Kuka tekee päätöksen? Vastaukset riippuvat siitä mihin tarkoitukseen vertailua tehdään. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat: 1. Opiskelemaan hakeminen 2. Työhön pääseminen, kelpoisuuden saaminen 3. Tutkintonimikkeen tai tittelin käyttäminen Päätöksen tekijöitä eli toimivaltaisia viranomaisia on useita.

4 Opiskelemaan ulkomaisen tutkinnon pohjalta Akateeminen tunnustaminen akateeminen tunnustaminen tarkoittaa pääsyä koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella sekä ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa päätökset tehdään korkeakouluissa/oppilaitoksissa Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa ulkomaisesta koulutuksesta >> kysymykset osoitteeseen Jos tavoitteena on jatkaa opintoja Suomessa, ei Opetushallituksen päätöstä pääsääntöisesti tarvita. Poikkeus: kun henkilö hakee opettajan pedagogisiin opintoihin, edellyttävät korkeakoulut Opetushallituksen rinnastamispäätöstä.

5 Työhön ulkomaisen tutkinnon pohjalta. Kuka päättää kelpoisuudesta? Ammatillinen tunnustaminen Ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan päätöksen tekemistä ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta ammattipätevyydestä. Toimivaltainen viranomainen ja menettelytavat riippuvat mm. seuraavista seikoista: Onko ammatti säännelty Suomessa? Tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus? Tutkinnon suoritusmaa Hakijan kansalaisuus Tutkinnon taso: korkea-asteen tutkinto vai toisen asteen tutkinto? Onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa?

6 Ammatillinen tunnustaminen Ei-säännellyt ammatit yksityissektorilla tehtävä työ; julkisen sektorin tehtävät, joihin ei ole laissa tai asetuksessa määrättyjä kelpoisuusvaatimuksia Esimerkiksi yrityksissä: johtaja, kirjanpitäjä, talouspäällikkö työnantaja arvioi ulkomaista tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista sekä tekee päätöksen koulutuksen sopivuudesta tehtävään silloin kun kyseessä on korkeakoulututkinto, voidaan henkilölle antaa Oph:n päätös tason rinnastamisesta Oph:n lausunto ammatillisesta tutkinnosta; hakulomake ja -ohje: usunnot_ulkomaisista_ammatillisista_tutkinnoista Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa myös työnantajille, kysymykset: tai puhelimitse

7 Ammatillinen tunnustaminen Säännellyt ammatit, toimivaltainen viranomainen Säännelty ammatti = kelpoisuusvaatimukset on määritelty laissa tai asetuksessa, Suomessa n. 70 säänneltyä ammattia, paljon terveydenhuoltoalalla Ulkomaisen tutkinnon suorittaneelle toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös virkakelpoisuudesta tai oikeudesta harjoittaa ammattia Virkakelpoisuudesta päättää Opetushallitus, tavallisimpia ammatteja: aineenopettajat, luokanopettajat, lastentarhanopettajat, lakimiehet, sosiaalityöntekijät, palomiehet Oikeudesta harjoittaa ammattia päättää ao. toimivaltainen viranomainen, esim. terveydenhuollon ammateissa Valvira, eläinlääkärit Evira; lista Oph:n verkkosivuilla

8 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset perustuvat kahteen lakiin: laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (lyh. AP-laki, 1093/2007, EU/ETA-alue) ja laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (lyh. UO-laki, 531/1986, muu maailma) päätös tehdään henkilökohtaisesta hakemuksesta minimiedellytys: tutkinto ja korkeakoulu virallisia ko. maan koulutusjärjestelmässä päätös antaa kelpoisuuden vaadittavan tutkinnon osalta; voi olla myös muita vaatimuksia (esimerkiksi kielitaito) hinta 204 euroa + 10 euroa toimituskulut päätöksestä on valitusoikeus

9 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset, Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta, AP-laki: sovelletaan kun hakija on EU/ETA-kansalainen ja ammattipätevyys on hankittu EU/ETA-maassa Periaate: myönnetään sama kelpoisuus kuin hakijalla on lähtömaassa Esim. psykologille ei voida myöntää luokanopettajan kelpoisuutta eikä luokanopettajalle aineenopettajan kelpoisuutta Päätös: kelpoisuus tiettyyn ammattiin tai nimeltä mainittuun tutkintoon (esim. luokanopettaja, englannin kielen opettaja lukiossa, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, oikeustieteen maisteri) voidaan tunnustaa myös muita kuin korkeakoulututkintoja jos on olennaisia eroja hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä voidaan asettaa korvaava toimenpide: sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe; ei voida vaatia tiettyjä opintoja työkokemus voi kompensoida eroja koulutuksen sisällössä

10 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset, UO-laki tutkinto tai opintosuoritus rinnastetaan vastaavaan suomalaiseen pääsääntöisesti ulkomainen tutkinto rinnastetaan tasoltaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon (ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto, tohtorin tutkinto) erityisestä syystä voidaan rinnastaa nimeltä mainittuun tutkintoon tai tietyn kelpoisuuden tuottaviin opintoihin (esim. opettaja) voidaan rinnastaa vain vähint. kolmivuotisia korkeakoulututkintoja lisävaatimukseksi voidaan asettaa Suomessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja, joiden määrälle on asetuksessa yläraja

11 Tutkintonimikkeen tai tittelin käyttäminen Tutkinnon tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia (jatkoopintoihin tai työhön liittyen), mutta ei tee tutkinnosta suomalaista. Opetushallituksen päätös virkakelpoisuudesta ei anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä tai sen lyhennettä, vaan henkilö käyttää edelleen alkuperäistä tutkintonimikettään.

12 Esimerkkejä hakumenettelystä Huomioitavia tekijöitä: tunnustamisen tarkoitus, tutkinnon suoritusmaa, kansalaisuus, onko ammatti säännelty Suomessa, tutkinnon taso, tutkinnon tuottama kelpoisuus lähtömaassa 1. Jos haluat jatkaa opintoja Suomessa >> yhteys korkeakouluun/oppilaitokseen 2. Jos olet terveydenhuollon ammattilainen ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia; riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet >> hakemus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) 3. Jos olet eläinlääkäri ja haluat oikeuden harjoittaa ammattia: riippumatta siitä missä maassa olet tutkinnon suorittanut ja minkä maan kansalainen olet >> hakemus Elintarviketurvallisuusvirastoon (Evira)

13 Esimerkkejä hakumenettelystä, jatk. Ratkaisevina tekijöinä: vertailun tarkoitus, tutkinnon suoritusmaa, kansalaisuus, onko ammatti säännelty Suomessa, tutkinnon taso, tutkinnon tuottama kelpoisuus lähtömaassa 4. Jos olet EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan tutkinnon (korkeakoulututkinto tai muu tutkinto) EU/ETA-maassa (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, lastenhoitaja, juristi, palomies, poliisi) >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 5. Jos olet suorittanut ulkomailla vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon, joka tuottaa kelpoisuuden tehtävään, joka ei Suomessa ole säännelty (esim. insinööri, johtaja, ekonomisti, Master of Commerce, ekonomexamen, Magister Artium): riippumatta suoritusmaasta ja kansalaisuudesta >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohta 2

14 Esimerkkejä hakumenettelystä, jatk. Ratkaisevina tekijöinä: vertailun tarkoitus, tutkinnon suoritusmaa, kansalaisuus, onko ammatti säännelty Suomessa, tutkinnon taso, tutkinnon tuottama kelpoisuus lähtömaassa 6. Jos olet muun kuin EU/ETA-maan kansalainen ja olet suorittanut ammattipätevyyden tuottavan korkeakoulututkinnon (esim. opettaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja) missä maassa tahansa >> Opetushallitus, tutkinnon tunnustamishakemus, kohdat 2 ja 3 7. Jos olet suorittanut ulkomailla ammatillisen tutkinnon tai enintään kaksivuotisen korkeakoulututkinnon, riippumatta kansalaisuudesta >>Opetushallitus, lausuntohakemus

15 Tilastoa 1997 kevät 2010 yhteensä noin 6400 tunnustamishakemusta; määrä kasvaa noin 10 % vuosittain annettu yhteensä 5300 päätöstä, joista noin 65 % UO-lain mukaisia kielteisiä päätöksiä 0,7 %, 37 valitusta hakijan kansalaisuus: Suomi 34 %; muu EU/ETA 14 %; muu kuin EU/ETA 51 %; ei kansalaisuutta 1 % tavallisimmat tutkinnon suoritusmaat : Neuvostoliitto tai Venäjä 43 %, Iso-Britannia 10 %, Ruotsi 9 %, Saksa 5 %, Yhdysvallat 4 %, Viro 4 %; kaikkiaan 124 maata tietyn kelpoisuuden tuottaneet päätökset: opettajat 77 %, oikeustieteen ala 10 %, sosiaaliala 10 %, pelastusala 2 %, kirjastoala 1 %

16 Lisätietoa www-sivut: hakulomakkeet ja ohjeet tutkintojen tunnustamista sekä lausuntoja varten, tietoa suomeksi: ruotsiksi: englanniksi: Tiedustelut Muut maat