Vahvat peruskunnat metropolialueella

Transkriptio

1 Vahvat peruskunnat metropolialueella - Vantaan valtuuston päätökset kuntaliitoksista ja metropoliratkaisusta - Yhteenveto seudun kehityksestä vuoteen 2030

2 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä d) että Vantaa ei käynnistä kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi, ja e) todeta, että pääkaupunkiseudun sopimuspohjaisen yhteistyön pohjana on Vantaan valtuustossa hyväksytty yhteistyösopimus

3 Vantaan kaupunginvaltuuston kanta seutuhallinnon kehittämiseksi Helsingin seudun kehittämistyössä tulee ottaa huomioon tarkasteltavan alueen laajuus, oikeudenmukaiset rahoitusratkaisut, päätöksenteon demokraattisuus ja läpinäkyvyys, kuntien omistajaohjauksen tehostaminen sekä uudistusten realistinen toteuttamistapa ja -aikataulu. Tavoitteena tulee olla monitahoisen hallinnon selkiinnyttäminen sekä seudun yhteisen tahdon vahvistuminen ja toteutuminen. Suunnittelun ja päätöksenteon päällekkäisyyttä tulee poistaa ja toimijoiden välistä työnjakoa ja vastuuta selkiyttää. Kehittämisessä ei tule lisätä uusia hallinnon ja päätöksenteon tasoja, vaan tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palveluiden strategista suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti Helsingin seudun alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi. Kunnilla tulee olla Helsingin seudun kehittämistyössä vahva rooli ja poliittisten ryhmien tulee olla tässä työssä kattavasti edustettuina. 3

4 Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Vantaan kaupunginvaltuuston sitovat TA-vuoden tavoitteet sekä tavoitteet TS-kaudelle TA-vuoden tavoitteet: Valmistellaan valtuuston päätettäväksi Pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuodesta 2013 eteenpäin. Vaikutetaan kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun Vantaan valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Vaikutetaan siihen, että valtio jatkaa Kehä III:n perusparannustyötä välittömästi 1. vaiheen valmistumisen jälkeen ja tämän työn yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat meluesteet. Jatketaan aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa. TS-kauden tavoitteet: Metropolialueella korostuu palvelujen tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen. Vantaa harjoittaa aktiivista edunvalvontaa metropoliratkaisun ja kuntarakenneuudistuksen eri vaiheissa. 4

5 Vahva peruskunta Hallitusohjelmassa kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne: Muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Vastaa itsenäisesti peruspalveluista (vaativaa erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta) Kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön Vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen 5

6 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: - metropolialueella pendelöidään moneen suuntaan - metropoli muodostuu useasta työssäkäyntialueesta - metropoli on monikeskuksinen - työpaikkaomavaraisuus on hyvä - työpaikat siirtyvät yhä laajemmalle alueelle - työpaikkamäärä kasvaa edelleen, jolloin metropolialueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky voimistuu 6

7 Kuntarajan ulkopuolella työskentelevien osuus (%) työllisistä Helsingin työssäkäyntialueella Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 7

8 Pendelöinti 8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu

9 9

10 10

11 11

12 Pendelöinti Vantaalle 2009 Muu Helsingin seutu Vantaa Muu Suomi Espoo Helsinki Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 12

13 Helsingin työssäkäyntialue Työpaikat, työssäkäynti ja pendelöinti kunnittain Työpaikat Omassa kunnassa Kunnasta ulos Kuntaan Kunta yhteensä työskentelevät pendelöivät pendelöivät Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Askola Hyvinkää Inkoo Järvenpää Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pornainen Porvoo Riihimäki Sipoo Siuntio Tuusula Vihti Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 13

14 Vantaalla työssäkäyvien määrän muutos (%) vuodesta 2001 vuoteen 2008 Kirkkonummi Vihti Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Muu Etelä-Suomi Espoo Tuusula Kerava Hyvinkää Sipoo Helsinki Järvenpää Kauniainen Muu Suomi VANTAA muutos, prosenttia 14

15 Työpaikkamäärän muutos isoissa kaupungeissa ja Helsingin seudun kehyskunnissa Vantaa Espoo Tampere Oulu Kehyskunnat Helsinki Turku työpaikkamäärän muutos, lkm

16 Työpaikkaomavaraisuus Lähde: ao. kunnat, Tilastokeskus 16

17 Työpaikat Vantaalla vuodesta työpaikkoja, lkm

18 Henkilöstömäärän suhteellinen muutos Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän muutos alueittain vuosina Ympyrät kuvaavat alueen henkilöstömäärien lukumääräistä muutosta ja alueen väri suhteellista muutosta prosentteina (tarkastelu ei sisällä julkisen sektorin toimipaikkoja). Lähde: HSY:n toimipaikka-aineisto 18

19 Aviapoliksen suuralueella työssäkäyvien määrän muutos (%) vuodesta 2001 vuoteen 2008 Muu Suomi Vihti Nurmijärvi Muu Uusimaa Kirkkonummi Muu Etelä-Suomi Espoo Helsinki Kerava Tuusula Järvenpää Sipoo Hyvinkää Kauniainen VANTAA 189 % muutos, % 19

20 Kaavavaranto työpaikkoja varten 2009 ja noin 2035 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 20

21 Työpaikkarakentamisen mahdollisuudet? Yleis- ja asemakaavavarannot 2010 Työpaikat: noin 7,25 milj. k-m² Työpaikat 2009: :

22 Ennustettu työpaikkojen määrän kasvu % v Helsingin työssäkäyntialueella Riihimäki 18.3 % Mäntsälä 28.3 % Hyvinkää 28.3 % Nummi-Pusula 13.5 % Lohja 13.7 % Inkoo 29.7 % Siuntio 44.6 % Vihti 28.3 % Espoo 41.5 % Nurmijärvi 28.3 % Kauniainen 9.6 % Kirkkonummi 28.3 % Tuusula 28.3 % Vantaa 67.7 % Helsinki 14.8 % Järvenpää 28.3 % Kerava 28.3 % Sipoo 28.3 % Pornainen 28.3 % Askola 17.6 % Porvoo 15.1 % Työpaikkojen määrän kasvu v % % % 9-19 % Lähde: HLJ, työpaikkaennuste 22

23 Vahva peruskunta vastaa itsenäisesti peruspalveluista Yhteenveto: - kunnan koko ei takaa kustannustehokkuutta eikä tyytyväisyyttä - asukastyytyväisyys ei riipu palveluiden kustannuksista / asukas - metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana - palvelujen järjestämisessä käytössä monituottaja malli 23

24 Asiakastyytyväisyys 24 Lähde: Tilastokeskus, Kuntien toiminta- ja taloustilasto FCG Oy, Kaupunkipalvelu- ja Kuntapalvelujen laatututkimukset, THL sekä Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

25 Kuntien maksut yhteensä merkittävimmille*) seudullisille toimijoille, % kunnan toimintamenoista Helsinki 15,7 Kirkkonummi 17,9 Vantaa 20,6 Kerava 21,2 Espoo 21,7 Vihti 20,0 Hyvinkää 19,9 Sipoo 18,0 Nurmijärvi 16,1 Mäntsälä 19,9 Järvenpää 21,1 Kauniainen 15,4 Tuusula 16,3 Pornainen 20,5 *)HUS, HSL, HSY, Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitos, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Kårkulla Samkommun kuntayhtymä, Eteva, Uudenmaan liitto, Metropolia, Laurea, Kiljavan sairaala, SEURE, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Culminatum Ltd Oy 25 Lähde: Kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksen kuntatalous ja tukipalvelut työryhmän loppuraportti 2010

26 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannon strateginen verkosto Lähde: Paavo Voutilainen (2007) Arvoverkko ja Helsingin sosiaaliviraston palvelustrategia, Hallinnon tutkimus 29 (2) 26

27 Vantaan lainamäärän kehitys Lainamäärän kehitys milj TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Vuosi ENN 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS

28 Vantaan Lähde: kaupunki, Ministeri esityksen Virkkunen tekijä

29 Vantaa investoi valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Kehä III:n perusparantaminen: - Vantaan koroton 50 M laina valtiolle; valtio sitoutunut maksamaan takaisin 2013 loppuun mennessä - rahoituskustannus kaupungille yhteensä noin 5 M Kehäradan rakentaminen vuosina kaupungin rahoitusosuus yhteensä yli 290 M 41 M vuonna 2011, 55 M vuonna M vuonna 2013 ja 15 M vuonna 2014 Kaupungin nettoinvestoinnit (ilman Kehärataa) ovat keskimäärin 145 M vuosina

30 Valtionveronalaisten tulojen kasvu v Helsingin työssäkäyntialueella 30 30

31 Vahva peruskunta vastaa tehokkaasti yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen Yhteenveto: - väestön kasvu on hajaantunut koko metropolialueelle - kehyskuntien vastuu liikenteen, kaavoituksen ja ympäristön kehityksestä kasvaa - metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta - kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä - väestön kasvu tasoittuu vuoden 1990 luvun alun tasolle 31

32 Väestönmuutos 250 x 250 m ruuduittain v

33 Asuntorakentamisen mahdollisuudet? Yleis- ja asemakaavavarannot 2010 Asuminen: noin 4,6 milj. k-m² ( asuntoa) (kerrostalot: 1,7 milj. k-m², pientalot 2,9 milj. k-m²) 2011: :

34 Väestönmuutosten eri osatekijöiden osuus väestönmuutoksista suurissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa Asukasta Espoo Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Asukasta Helsinki Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Asukasta Vantaa Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Lähde: Tilastokeskus, Statfin -tilastotietokanta

35 Kuntien tulokertymä nettomuutosta vuodessa (keskimäärin ) Kunta Tulokertymä (milj. euroa) Tulovero-% Verotulokertymä *) Muuttovoiton verokertymän %-osuus verotulokertymästä **) Helsinki -44,4 18,5-6,6-0,26% Espoo 32,0 17,75 4,5 0,36% Tampere -14,5 19,0-2,2-0,29% Vantaa 14,4 19,0 2,2 0,27% Turku -22,3 18,75-3,3-0,54% Oulu -9,1 19,0-1,4-0,27% *) Verotulokertymä laskettu tulokertymästä koko maan noin 20 prosentin vähennysasteella Lähde: Timo Aro, kehittämispäällikkö Porin kaupunki **) Laskettu tämän taulukon verotulokertymätiedoilla ja vuoden 2010 tilinpäätöstiedoilla

36 Eri osatekijöiden osuus väestönmuutoksesta suurilla kaupunkiseuduilla vuosina ja ennuste vuosille Helsingin kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu vuosimuutos, henkilöä nettomuutto syntyneiden enemmyys vuosimuutos, henkilöä nettomuutto syntyneiden enemmyys Tampereen kaupunkiseutu Oulun kaupunkiseutu vuosimuutos, henkilöä nettomuutto syntyneiden enemmyys vuosimuutos, henkilöä nettomuutto syntyneiden enemmyys Lähde: Tilastokeskus

37 Väestönkasvu (%) Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v Lähde: Tilastokeskus, ao. kunnat

38 Väkiluku Helsingin työssäkäyntialueella kunnittain v Lähde: Tilastokeskus, ao. kunnat

39 39

40 Demografinen huoltosuhde (0-14-vuotiaiden ja vuotiaiden määrä vuotiaita kohden) suurissa kaupungeissa vuosina ja ennuste vuoteen ,70 0,60 0,60 0,59 0,53 0,61 0,58 0,61 demografinen huoltosuhde 0,50 0,40 0,30 0,20 0,44 0,45 0,40 0,45 0,42 0,43 0,10 0,00 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu Lähde:Tilastokeskus 40

41 Vahva peruskunta estää syrjäytymistä ja segregaatiota Yhteenveto: - työttömyys on koko seudun haaste (ei vain pääkaupunkiseudun) - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on suuri kaikissa metropolialueen kunnissa - vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa metropolialueella 41

42 Työttömyysaste kunnittain Helsingin työssäkäyntialueella ,6 % 5,0 % 7,0 % 6,0 % 6,0 % 4,1 % 4,3 % 5,1 % 4,7 % 5,9 % 7,1 % 4,0 % 7,1 % 5,1 % 7,6 % 3,6 % 3,2 % 7,1 % 5,1 % 4,1 % 42 Lähde: TEM

43 Nuorisotyöttömien (alle 25 v.) osuus kaikista työttömistä Helsingin työssäkäyntialueen kunnissa syyskuussa 2011 Mäntsälä Riihimäki Askola Järvenpää Kerava Nurmijärvi Hyvinkää Pornainen Lohja Porvoo Inkoo Tuusula Vihti Vantaa Helsinki Kirkkonummi' Espoo Sipoo Nummi-Pusula Siuntio Kauniainen osuus työttömistä, % Lähde: Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskukset 43

44 Pitkäaikaistyöttömien (yli 1v.) osuus kaikista työttömistä Helsingin työssäkäyntialueen kunnissa Siuntio Sipoo Järvenpää Vantaa Pornainen Nummi-Pusula Lohja Tuusula Kauniainen Mäntsälä Kirkkonummi' Riihimäki Inkoo Askola Helsinki Nurmijärvi Espoo Kerava Hyvinkää Vihti Porvoo osuus työttömistä, % Lähde: Uudenmaan ja Hämeen Elykeskukset 44

45 Vieraskielisten osuus väestöstä ja ennuste v (%) 45 Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla

46 Yhteenveto metropolialueen kehityksestä - metropoli muodostuu useasta työssäkäyntialueesta - metropolialueella pendelöidään moneen suuntaan - työpaikkaomavaraisuus on hyvä - työpaikat siirtyvät yhä laajemmalle alueelle - työpaikkamäärä kasvaa edelleen - metropoli on monikeskuksinen - väestön kasvu on hajaantunut koko metropolialueelle - metropolialueen väestön kasvu eroaa muiden kaupunkiseutujen kasvusta - kasvu muodostuu entistä enemmän syntyvyyden enemmyydestä - väestön kasvu tasoittuu 1990-luvun alun tasolle -kehyskuntien vastuu liikenteen, kaavoituksen ja ympäristön kehityksestä kasvaa - palvelujen järjestämisessä on käytössä monituottaja malli - asukastyytyväisyys ei riipu palveluiden kustannuksista / asukas - kunnan koko ei takaa kustannustehokkuutta eikä tyytyväisyyttä - metropolialueella korostuu kuntayhtymien rooli palveluntuottajana - työttömyys on koko seudun haaste - koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on suuri - vieraskielisen väestön osuus koko väestöstä kasvaa metropolialueella 46

47 Yhteenveto Vantaan roolista metropolialueella Palvelutarpeiden kehitystarkastelu väestökasvu pohjautuu syntyvyyden enemmyyteen - väestön vanhushuoltosuhde ei tule olemaan maan keskimääräistäkään tasoa Kuntatalouden kehitystarkastelu valtioveronalaiset tulot ovat kasvaneet Vantaalla - käyttötalous on tasapainossa - lainamäärän kasvu on ollut suurta - vuoden 2010 kuntien tilinpäätöstietojen mukaan Vantaan nettoinvestoinnit olivat maan korkeimmat - muuttovoiton verotulokertymän prosenttiosuus koko Vantaan verotulokertymästä on vain 0,27% Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehystarkastelu yleis- ja asemakaavavarannot vuonna 2010: työpaikat noin 7,25 miljoonaa k-m2, asuminen noin 4,6 miljoonaa k-m2 - kaupunkirakenne on tiivis ja edelleen tiivistyvä (Marja-Vantaa) - on ottanut vastuun seudun isoista liikenneinvestoinneista (Kehä III ja Kehärata) Työssäkäyntialueet ja asiointialueet - merkittävä työssäkäyntikeskus ja työpaikkojen määrä kasvaa edelleen - työssäkäynti- ja palvelualuekeskus kehyskunnille - yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän suhteellinen muutos on ollut suurinta Aviapolis-alueella - Vantaalle pendelöi noin helsinkiläistä ja liki kehyskuntalaista - työpaikkojen määrän ennustettu kasvuprosentti on suurinta vuoteen 2035 mennessä: 68% - työpaikkaomavaraisuus on yli 100 Palveluiden järjestämisalueet, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa - palveluiden tuottaminen on kustannustehokasta Erityisalueet eli kieliolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja saaristoisuus ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu - ongelmat ovat seudulla yhteisiä: pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys, 47 - vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa