Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus. Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät

Transkriptio

1 Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät

2 Kuntauudistuksen perusongelma Sekoitetaan keskenään palvelutuotanto ja ihmisten elinympäristö 100 kuntaa saattaa ratkaista palvelutuotannon ongelmia, mutta ohittaa elinympäristön kokonaan Ratkaisu: palvelurakennetta ja elinympäristöä tarkastellaan erikseen

3 Kuntauudistuksen perusta Kuntia yhdistetään järkevän palvelurakenteen aikaansaamiseksi Suurkunnilla perinteinen hallintomalli: valtuusto, hallitus, lautakunnat Kuntien sisään perustetaan kaupunginosa- tai kylävaltuustoja, jotka antavat lausuntoja ja tekevät aloitteita alueensa asioista ja päättävät alueen fyysisistä järjestelyistä (leikkipuistot, virkistysalueet, siisteys, viihtyisyys jne.)

4 Kuntauudistuksen perusta, jatkoa Kaupunginosa- tai kylävaltuustojen koko voisi olla 7-9 ihmistä Valittaisiin kuntavaalien yhteydessä Järjestelmä tarjoaisi uusia poliittisia ponnahduslautoja, kun valtuusto- ja lautakuntapaikkoja häviää kuntien yhdistyessä Palauttaisi päätös- ja vaikutusvaltaa kunnan eri osiin

5 Pääkaupunkiseudun hallintomalli Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa/kaupunkia yhdistetään yhdeksi kunnaksi/kaupungiksi, jonka asukasluku on (Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen 8500) = as.

6 Vaikutukset valtuustopaikkoihin Jos valtuuston koko pysyy 85 jäsenessä, ilman paikkaa jää nykyisistä neljän kaupungin valtuutetuista 169 (Helsinki 85, Espoo 67, Vantaa 67, Kauniainen 35 = 254). Myös lautakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä vähenisi dramaattisesti.

7 Kaupunginosavaltuustot Jokaisessa kaupunginosassa tai peruspiirissä (tai kunnallisvaalien vaalialueilla, jakoa pitää miettiä huolellisesti luontevien alueiden löytämiseksi) olisi 9 hengen kaupunginosavaltuusto, jonka kaupunginosan asukkaat valitsevat keskuudestaan kunnallisvaalien yhteydessä. Tehtävät: lausuntojen antaminen kh:lle kaupunginosaa koskevista päätösesityksistä sekä aloiteoikeus kh:lle kaupunginosan asioista. Ei budjettivaltaa eikä palvelutehtäviä. Puheenjohtaja olisi kaupunginosan pormestari. Näin kompensoitaisiin myös valtuutettujen ja lautakuntien jäsenmäärän vähenemistä ja luotaisiin uusia poliittisia ponnahduslautoja. Ihmiset voisivat olla ehdolla sekä valtuustoon että kaupunginosavaltuustoon tai jompaankumpaan. Kaupunginosavaltuustot voisivat olla tärkeä väline segregaation ehkäisemisessä ne toimisivat niissäkin kaupunginosissa, joista ei valita edustajaa koko kaupungin valtuustoon.

8 Eduskuntavaalit Suur-Helsingistä tulisi yksi vaalipiiri, joka olisi maan suurin laskennallisesti noin 36 kansanedustajaa. Uusimaa pienenisi vastaavasti -> noin 20 ked.

9 Maakuntahallinto Maakuntahallinnon tehtävinä olisivat maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava kuten ennenkin. Ellei maakuntahallinnolla ole tämän kummempia tehtäviä, suoria maakuntavaaleja ei tarvita kunnan mandaatti riittää. Kun Itä-Uusimaa yhtyy vuodenvaihteessa Uuteenmaahan, mukana ovat myös Helsingin itäpuolisen työssäkäyntialueen kunnat.

10 Ei seutuhallintoa Erillistä seutuhallintoa ei tarvittaisi. Toisaalta metropoli ja toisaalta maakuntahallinto hoitaisivat seudulliset tehtävät. Uusi demokratian taso ei olisi seutu, vaan kaupunginosa tai kylä.

11 Kiteytys Tässä esitetty malli on periaatteessa kaksiportainen, mutta se toinen porras on lähidemokratia eikä erillinen seutuhallinto, jolle ei jäisi tehtäviä. Jos taas halutaan seutuhallinto, se tekee puolestaan maakuntahallinnon tarpeettomaksi. Maakuntahallinnon lakkauttaminen näyttää epätodennäköiseltä, kun se on joka tapauksessa voimassa muualla maassa. Kaupunginosavaltuustojen perustaminen toisi todennäköisesti uutta aktiivisuutta kaupunginosiin ja joukon uusia luottamustehtäviä poistuvien sijaan.