VAALIMAAN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT

Transkriptio

1 VAALIMAAN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Lokakuu 2014

2 VAALIMAAN ALUEEN LIIKENNETARKASTELUT Päivämäärä 28/10/2014 Laatija Elina Tamminen Tarkastaja Maija Musto Hyväksyjä Jukka Räsänen Kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Virolahden kunnassa valtatien 7 varressa. Alueella on vireillä osayleiskaavan laadinta ja tässä työssä tutkitaan kaavan vaikutukset liikenteeseen. Työssä kuvataan uuden maankäytön tuottama liikennesuorite sekä tarvittavat liikenteelliset toimenpiteet maanteiden liittymiin ja katuverkon mitoittamiseen. Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO T F

3 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO 4 2. LÄHTÖKOHDAT Maankäytön masterplan Nykytilanteen liikenneverkko Liikenne-ennuste 8 3. LIIKENNEVERKKO ja sen toimivuus Taustaa Jalankulku, pyöräily ja bussiliikenne Toimivuustarkastelut Simulointitulokset Johtopäätökset 29

4 4 1. JOHDANTO Vaalimaan alueen liikenneselvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:ssä Virolahden kunnan toimeksiantona. Työssä selvitettiin uuden maankäytön tuottama liikennesuorite eri kehitysvaiheissa ja kuvattiin tarvittavat liikenteelliset toimenpiteet liittymiin sekä katuverkon jäsentelyihin. Rambollin projektiryhmässä Jukka Räsänen on toiminut projektipäällikkönä ja Elina Tamminen suunnittelijana. Suunnittelualue sijaitsee Virolahden kunnassa nykyisen Lappeenrannantien (mt 387) ja Vaalimaantien (nykyinen vt7, tuleva st 170) liittymän itäisellä puolella (kuva 1). Hankkeen edetessä uudet pääväylät alueelle ovat Vaalimaantie, valtatie 7 (moottoritie) ja Lappeenrannantie, jonka uusi linjaus kulkee kaava-alueen läpi. Toimivuustarkastelut painottuvat edellä mainittujen pääväylien liittymiin sekä raja-alueelle (henkilö- ja kuorma-autoliikenne erillisillä reiteillä). Uuden maankäytön lisäksi alueella on vireillä osayleiskaavan laadinta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (kuva: Google Maps). 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Maankäytön masterplan Ramboll Finland Oy on valmistellut alueen maankäytön ja liikenneverkon yleiskuvaa masterplan-tarkkuudella (kuva 2).

5 5 Kuva 2. Vaalimaan Masterplan maankäyttöluonnos Vaalimaan masterplanissa otetaan kantaa alueen vetovoimaiseen profiloitumiseen. Tavoitteena on, että Vaalimaan alueen vetovoima hyödyttää alueella toimivien yritysten lisäksi koko Kymenlaakson elinkeinoelämää. Masterplanissa määriteltiin alueen kehittämisen visio, tavoitteet ja maankäytön suunnitelma (mitoitus ja sijoittuminen toimintotyypeittäin) vuoteen Suunnittelussa huomioidaan alueen kaupallisen ja matkailullisen vetovoiman lisääminen siten, että suunnitelma vahvistaa seudullista kokonaisuutta rakentavasti. Suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ovat kestävä kehitys, alueen saavutettavuus, liikkumisen helppous ja liikenteen turvallisuus. Maankäytön suunnitelma pohjautuu alustavaan vaihemaakuntakaavaan, jossa alue on määritetty rajakaupan suuryksikköalueeksi. Maankäyttöä ohjaavat maakuntakaavan lisäksi olemassa olevat asemakaavat, maanomistus, kunnan maankäyttötavoitteet sekä liikennejärjestelyt. Suunnitelma kokoaa yhteen kunnan ja alueen suurimpien sijoittajien tahtotilan korttelirakenteeksi ja liikenneverkoksi.

6 6 2.2 Nykytilanteen liikenneverkko Jalankulku-, pyöräily- ja bussiliikenne Nykytilanteessa alueelle johtaa vain yksi jalankulku- ja pyöräilyväylä Vaalimaantien rinnalla. Kyseinen väylä alkaa Virojoentien ja Vaalimaantien liittymästä ja päättyy kaava-alueella sijaitsevan Rajahovin kohdalle. Väylä päättyy suojatiehen Vaalimaantien yli. Alueelle ei ole säännöllistä linjaliikennettä. Vaalimaantien varressa, ennen Lappeenrannantien liittymää on pysäkkejä vain ajettaessa alueelta Virojoelle päin. Toiseen suuntaan kulkiessa tien reuna on rakennettu rajaa ylittävien rekkojen odotuspaikoiksi, jonka vuoksi pysäkeille ei ole ollut tilaa. Molemmin puoliset pysäkkiparit alkavat rajalta päin saavuttaessa noin 6 km jälkeen. Jalankulku- ja pyöräilyväylä on esitetty kuvassa 3 sinisellä viivalla ja bussipysäkit keltaisilla laatikoilla. bussipysäkki jalankulku- ja pyöräilyväylä Kuva 3. Jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä bussipysäkit (kuva: Google Maps). Nykytilanteen liikennemäärät Nykytilanteen ajoneuvoliikenteen ja raskaan liikenteen keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät 2011 on esitetty kuvissa 4 ja 5. Alueella sijaitsevat LAM-pisteet (581 ja 541) on osoitettu kuvissa oransseilla kolmioilla.

7 7 Kuva 4. Keskimääräinen ajoneuvoliikenne (ajon/vrk) vuonna 2011 (kuva: Liikennevirasto). Kuva 5. Keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon/vrk) vuonna 2011 (kuva: Liikennevirasto). Rajan ylittää vuorokaudessa keskimäärin ajoneuvoa, joista 930 on raskaita. Vaalimaantietä kulkee noin henkilö- ja raskasta ajoneuvoa. Lappeenrannantiellä vastaavat luvut ovat ja 240.

8 8 2.3 Liikenne-ennuste Yleisten teiden kasvu Vt 7 Hamina-Vaalimaa -tiesuunnitelmassa maanteiden liikenteen kasvun vuoteen 2040 oletettiin olevan henkilöliikenteellä 27 % ja tavaraliikenteellä 48 %. Suunnitelman ennuste sisältää tämän yleiskasvun lisäksi rajan ylittävän liikenteen vielä voimakkaamman kasvun. Tiesuunnitelman ennusteliikennemäärissä (kuva 6) on otettu huomioon vain vaihetta 1 vastaava osa maankäytön masterplanin liikennetuotoksesta, ja lisäksi rekkaparkin liikennejärjestelyjä on tarkistettu ennusteen laatimisen jälkeen. Kuva 6. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) 2040 ja keskimääräinen raskas vuorokausiliikenne (KVLr) 2040 molemmat suunnat yhteensä sekä pääliittymien kääntyvät virrat (Vt 7 Hamina-Vaalimaa -suunnitelman ennustemuistio ) Raja-alueen liikenteen kehitys Vaalimaan raja-aseman kautta kulkee paljon sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Viime vuosina raja-aseman kautta on kulkenut keskimäärin noin raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ja henkilöautoja noin Raja-alueen vuosiliikennemäärän kasvun ennusteet on esitetty kuvissa 7 ja 8. Ensimmäinen käsittää kuorma-autojen ja toinen henkilöautojen lukumäärän kasvun vuositasolla. Tässä tarkastelussa on huomioitu vain perusskenaarion liikennemäärät (vihreä viiva).

9 9 Kuva 7. Ennustettu Vaalimaan rajan ylittävien kuorma-autojen määrä vuositasolla (molemmat suunnat yhteensä), perus-, minimi- ja maksimi skenaariot (Vt 7 Hamina-Vaalimaa suunnitelman ennustemuistio ). Kuva 8. Ennustettu Vaalimaan rajan ylittävien henkilöautojen määrä vuositasolla (molemmat suunnat yhteensä), perus-, minimi- ja maksimi skenaariot (Vt 7 Hamina-Vaalimaa suunnitelman ennustemuistio ).

10 10 Suunnittelualueen liikenne Alueen on ajateltu kehittyvän vaiheittain, alkaen Vaalimaantien varresta ja sen eteläpuolelta. Lappeenrannantien varren tilaa vaativan (TIVA) kaupan alueiden on ajateltu tulevan käyttöön viimeisenä. Vaiheistus kolmeen noin viiden vuoden välein toteutuvaan osaan on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Uuden maankäytön rakennusvaiheet. Kaavoitusalueelle suunniteltiin alkujaan noin k-m 2. Maankäyttöluonnokseen oli kuitenkin sisällytetty vain k-m 2, joten ennustetta varten puuttuvat k- m 2 lisättiin TIVA-kauppana kaavavarausalueelle vaiheeseen 3. Ensimmäisessä vaiheessa toteutuu k-m 2, toisessa k-m 2 ja kolmannessa vaiheessa k-m 2. Kokonaismäärästä noin 40 % on tilaa vaativaa kauppaa, 10 % päivittäistavarakauppaa ja 50 % erikoistavarakauppaa. Kaupallisten palvelujen tulevaa kävijämäärää on arvioitu oppaan Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Ympäristöministeriö 2008 mukaan: Myyntipinta-alaksi on oletettu 75 % kerrosalasta eli k-m 2. Kävijämääräksi vuorokaudessa on arvioitu

11 11 o 50 kävijää/100m 2 päivittäistavarakaupalle o 25 kävijää/100m 2 erikoistavarakaupalle o 6 kävijää/100m 2 tilaa vaativalle kaupalle Paketti- ja kuorma-auto kuljetusten määräksi vuorokaudessa on arvioitu o 0,35 käyntiä/100m 2 päivittäistavarakauppoihin o 1,4 käyntiä/100m 2 erikoistavarakauppoihin o 0,3 käyntiä/100m 2 tilaa vaativiin kauppoihin Alueelle sijoittuvaksi suunniteltu kauppakeskus on arvioitu jakautuvan puoliksi erikoistavarakaupan ja tilaa vaativan kaupan välille. Erikoistavarakaupasta 20 % on päivittäistavarakauppaa. Matkoista 85 % arvioidaan tehtävän autolla Henkilöauton keskimääräiseksi kuormitusasteeksi on oletettu 2,5 henkilöä. Alueelle ei ole osoitettu asumista tai loma-asumista. Kasinohotellin ennuste on laskettu arvioidun käyntimäärän mukaan. Näin saadaan käyntien määräksi autoa /vrk, joista syntyy yhteensä matkaa (kauppaan ja takaisin). Paketti- ja kuorma-autojen osuus tästä on matkaa. Jokaisen korttelin kerrosneliöt, kävijämäärät sekä käyntimäärät vuorokaudessa ja huipputuntina on esitetty alla olevassa kuvassa (kuva 10). Kuva 10. Uuden maankäytön matkatuotokset kortteleittain. Yhteenveto Vaalimaan uuden maankäytön arvioitu maksimi matkatuotos on yhteensä noin henkilömatkaa ja kuorma-autokuljetusta vuorokaudessa. Käynneistä yli 66 % on oletettu poikkeamiksi ohi kulkevasta liikennevirrasta ja hieman yli 25 % uusiksi edestakaisiksi matkoiksi. Ensimmäisessä vaiheessa 2018 matkatuotoksesta 40 % suuntautuu vt7:lle Haminaan, 5 % sekä Lappeenrantaan että Virolahteen, 40 % raja-aseman kautta Venäjälle ja loput 10 % on alueen sisäisiä matkoja. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa (2023 ja 2028) matkatuotoksesta 30 % suuntautuu vt7:lle Haminaan, 5 % sekä Lappeenrantaan, että Virolahteen, 30 % raja-aseman kautta Venäjälle ja loput 30 % on alueen sisäisiä matkoja. Kuvassa 11 on esitetty maanteiden liikenne-ennuste (KVL) vuodelle 2040 maankäytön kehittymisvaiheiden 1 3 toteuduttua sekä vaiheiden 2 ja 3 tuottaman kasvun osuus

12 12 kokonaisliikenteestä. Tämä on käytännössä masterplanin tarkentumisen aiheuttama muutos aiempaan liikenne-ennusteeseen. Kuva 11. KVL 2040 kun Vaalimaan maankäytön vaiheet 1 3 ovat toteutuneet sekä suluissa vaiheiden 2 ja 3 tuottaman liikenteen osuus kokonaisliikennemääristä.

13 13 3. LIIKENNEVERKKO JA SEN TOIMIVUUS 3.1 Taustaa Ennustevuosien liikennemäärien ja uuden maankäytön liikennetarpeen arvioidun matkatuotoksen perustella Vaalimaantie (kiertoliittymästä raja-asemalle) tulisi toteuttaa kaksikaistaisena. Tämän lisäksi kyseisellä välillä sijaitseviin liittymiin Vaalimaantielle tulisi järjestää vasemmalle kääntymiskaistat. Myös kiertoliittymä tulisi toteuttaa osittain kaksikaistaisena sujuvan liikenteen varmistamiseksi heti alusta alkaen. Vaalimaantien ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdotetaan käyttävän erillistä yli- tai alikulkusiltaa liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Jos tämä viivästyy, suositellaan liittymien valo-ohjausta jo vaiheesta 2 alkaen. 3.2 Jalankulku, pyöräily ja bussiliikenne Jalankulun ja pyöräilyn osalta tärkeimmät yhteydet tulevat olemaan Vaalimaantien suuntainen yhteys Virojoelle sekä suunnitellut yhteydet Vaalimaantien poikki ja kaavaalueen sisällä. Nykyistä jalankulku- ja pyöräilyväylää tulee kehittää maankäytön kehittymisen edetessä ja erityistä huomiota tulee kiinnittää Vaalimaantien ylityspaikkoihin. Vaalimaantien liittymiin suositellaan liikennevaloja jo hankkeen alkuvaiheessa tietä ylittävien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden takaamiseksi, jos ylityksiä ei toteuteta eritasotyyppisesti. Alueen sisälle tulisi suunnitella uusia väyliä kannustamaan asiakaskuntaa siirtymään kaupoista toisiin jalan tai polkupyörällä (mahdollisuus polkupyörävuokraamoon). Uudet mahdolliset jalankulku- ja pyöräilyväylien linjaukset (Vt 7 Hamina Vaalimaa tiesuunnitelma 2013) on esitetty kuvassa 12. Kuva 12. Uudet jalankulku- ja pyöräilyväylät. Suurin osa alueen raja-aseman läpi kulkevista busseista on tulevaisuudessakin tilausajossa. Uusille kaduille ja tonteille tulee järjestää busseille mahdollisuus pysäköintiin, sillä alueen asiakkaista merkittävä osa kulkee Venäjältä tai Venäjälle bussilla. Varsinaisia bussipysäkkejä on suunniteltu Lappeenrannantien varteen kaksi kappaletta sekä Vaalimaantien ja Lappeenrannantien liittymään kolme kappaletta. Pysäkkien tarkoitus on palvella tulevaisuudessa alueen läpi mahdollisesti kulkevia bussilinjoja. Uudet bussipysäkit on esitetty kuvassa 13.

14 14 Kuva 13. Uudet bussipysäkit 3.3 Toimivuustarkastelut Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin Vissim-mikrosimulointiohjelmalla. Ohjelma syöttää satunnaisesti ajoneuvoja liikenneverkolle annetun kysynnän puitteissa. Ajamalla simulointimallia eri satunnaisluvuilla, ohjelma syöttää ajoneuvot verkolle vaihtelevalla rytmillä. Tällöin saadaan mukaan satunnaisvaihtelua. Simulointiajot ajettiin 60 minuutin simulointijaksoissa ja jokainen malli kunkin tarkastelutilanteen omilla iltahuipputunnin liikennemäärillä. Toimivuutta tarkasteltiin ensin animaatioina. Simulointiajojen jälkeen tarkasteltiin huipputuntien aikana esiintyneitä viivytyksiä ja jononpituuksia. Liikenteen jonoutumista on havainnollistettu käsin piirrettyjen maksimijononpituuskuvien avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita maksimijononpituuksia suunnittain. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jonkin suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti, ja jonot eivät ole välttämättä olleet samanaikaisesti maksimissaan joka suunnasta. Raskaan liikenteen osuus läpiajo- ja uuden maankäytön liikenteestä on 5 %. Tämän lisäksi mallinnettu rekkaparkin liikenne on 100 % raskasta liikennettä. Viivytykset on ilmaistu keskimääräisin viivytyksin. Viivytysluku ilmaisee koko tulosuunnan viivytykset, eli sekä suoraan ajavien että kääntyvien viivytykset. Jos viivytyksiä ei esiintynyt jollekin tulosuunnalle tai koko liittymälle, niitä ei ole merkitty viivytyskuviin. Raportissa esitettyjä viivytyksiä voidaan arvioida palvelutasoluokiksi taulukon 1 mukaisesti. Valo-ohjatun liittymän palvelutasorajat perustuvat Tiehallinnon julkaisuun Tasoliittymä (2001). Valo-ohjaamattomien liittymien (mukaanlukien kiertoliittymän) palvelutasorajat perustuvat Highway Capacity Manualin vuoden 2010 painokseen. Taulukko 1. Viivytyksiin perustuvat palvelutasokriteerit. Palvelutaso Keskimääräinen viivytys valoohjatussa liittymässä (s/ajon) Tasoliittymät, Tiehallinto 2001 Keskimääräinen viivytys valoohjaamattomassa liittymässä (s/ajon) HCM2010 A (erittäin hyvä) 5,0 10,0 B (hyvä) 5,1-15,0 15,0 C (tyydyttävä) 15,1-25,0 25,0 D (välttävä) 25,1-40,0 35,0 E (huono) 40,1-60,0 50,0 F (erittäin huono) > 60,0 > 50,0

15 15 Verkkovaihtoehdot Alueen liikenne simuloitiin maankäytön kolmelle eri kehitysvaiheelle, joista viimeisestä suoritettiin kolme herkkyystarkastelua. Verkkojen mallit on esitetty alla (kuva 14). Tarkasteluvaiheet määräytyivät alueen maankäytön toteutumissuunnitelman mukaisiksi vuosille 2018, 2023 ja Tarkastelut aloitettiin rakentamalla kohteeseen vuoden 2018 ennustetilanteen malli, jota simuloitiin ennustevuoden 2018 liikennemäärillä sekä toteutuneen maankäytön liikennemäärillä. Seuraavaksi luotiin mallit vuosille 2023 ja Tämän jälkeen vaiheesta 3 (vuosi 2028) tehtiin kolme erilaista herkkyystarkastelua. Mallien liikenne-ennuste pohjautuu pääteiden liikenteen osalta Vt 7 Hamina- Vaalimaa -suunnitelman ennustemuistioon ja uuden maankäytön osalta Ympäristöministeriön ohjeeseen 27/2008 (ks. luku 2.4). Kaava-alueen rakentaminen on oletettu kokonaan valmiiksi vaiheessa 3. Kuva 14. Simulointimallit vaiheissa 1, 2 ja 3 sekä herkkyystarkasteluissa Vaiheessa 1 on toteutunut ensimmäisen vaiheen maankäyttö eli noin k-m 2. Vaiheessa 2 on toisen vaiheen maankäyttö eli noin k-m 2, yhteensä k- m 2. Viimeisessä vaiheessa, vaihe 3, kaikki uusi maankäyttö on oletettu toteutuneen eli aikaisempien vaiheiden lisäksi vielä noin k-m 2. Herkkyystarkasteluversiot on mallinnettu vaiheen 3 pohjalta. 3.4 Simulointitulokset Simulointitulokset on selvitetty vain pääliittymien osalta, sillä uuden maankäytön alueella ei ilmennyt toimivuusongelmia. Pohjoisen ja eteläisen alueen sisäiset verkot eivät tarvitse poikkeuksellisia kaistajärjestelyjä, jos vilkkaimmat pysäköintialueet liitetään katuverkkoon useammalla kuin yhdellä tonttiliittymällä. Tulokset on seuraavassa esitysteknisistä syistä jaettu aina kahteen osaan, Lappeenrannantien ja Vaalimaantien ympäristöt on kuvattu eri kuvissa.

16 16 Vaihe 1 Vaiheessa 1 tarkastelualueen liikenne on sujuvaa ja jonoutuminen on vähäistä, maksimissaan 18 metriä, mikä vastaa noin kolmea ajoneuvoa. Keskimääräiset viivytykset tarkastelluissa liittymissä ovat maksimissaan Vaalimaantien liittymissä 14 sekuntia ja Lappeenrannantien liittymissä 3 sekuntia. Lappenrannantien valtatien 7 välisessä Virolahden eritasoliittymässä viivytyksiä ja jonoutumisia ei ilmennyt. Vaiheen 1 keksimääräiset viivytykset ja jononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 15. Vaiheen 1 (v. 2018) jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 16. Vaiheen 1 (v. 2018) jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

17 17 Kuva 17. Vaiheen 1 (v. 2018) keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 18. Vaiheen 1 (v. 2018) keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Vaalimaantien liittymissä.

18 18 Vaihe 2 Vaiheessa 2 tarkastelualueen liikenne on edelleen sujuvaa ja jonoja muodostui vain hieman enemmän. Maksimissaan hetkittäinen maksimijononpituus oli Vaalimaantien liittymissä 40 metriä, mikä vastaa noin viittä ajoneuvoa. Keskimääräiset viivytykset tarkastelluissa liittymissä ovat Vaalimaantien liittymissä enintään 14 sekuntia ja Lappeenrannantien liittymissä 3 sekuntia. Lappenrannantien valtatien 7 välisessä Virolahden eritasoliittymässä viivytyksiä ja jonoutumisia ei ilmennyt. Vaiheen 2 keskimääräiset viivytykset ja jononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 19. Vaiheen 2 (v. 2023) jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 20. Vaiheen 2 (v. 2023) jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

20 20 Vaihe 3 Vaiheessa 3 tarkastelualueen liikenne alkoi jo hieman kuormittaa muutamia liittymiä. Jonon pituudet kasvoivat erityisesti Vaalimaantien ja Rouvanmäentien liittymässä. Kyseisen liittymän maksimijononpituus oli Rouvanmäentiellä 150 metriä, kun muualla hetkittäinen jononpituus oli enintään 55 metriä ja keskimääräinen viivytys 37 sekuntia. Muiden Vaalimaantien liittymien keskimääräiset viivytykset olivat enintään 23 sekuntia ja Lappeenrannantien liittymien 7 sekuntia. Virolahden eritasoliittymässä ei vieläkään ilmennyt viivytyksiä ja jonoutumisia. Vaiheen 3 keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 23. Vaiheen 3 (v. 2028) jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 24. Vaiheen 3 (v. 2028) jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

22 22 Herkkyystarkastelut Vaiheiden 1 3 tarkastelujen lisäksi tehtiin kolme herkkyystarkastelua, joissa selvitettiin rajaliikenteen suuntautumisen sekä liikennemäärän kasvun vaikutuksia liikenneverkon kapasiteettiin. Herkkyystarkastelut tehtiin vaiheen 3 pohjalta. - Herkkyystarkastelu 1. Rajalta tuleva liikenne on ohjattu osittain raja-asemalta Rouvanmäentielle, jolloin Vaalimaantien kuormitus laski. Liikennekysyntä on sama kuin vaiheessa 3. - Herkkyystarkastelu 2. Perustuu ensimmäiseen herkkyystarkasteluun. Liikenneverkko on yhtäläinen edellisen kanssa, mutta rajaliikenteen määrä on kasvatettu vastaamaan vuoden 2040 ennustetta. - Herkkyystarkastelu 3. Perustuu toiseen herkkyystarkasteluun, mutta huipputunnin osuutta on kasvatettu merkittävästi muihin vaiheisiin ja versioihin verrattuna. Erityistilanteiden liikennemääriä arvioitiin vertaamalla liikennetilastojen huippukysyntää keskimääräisiin liikennemääriin, eli tarkastelutilanne on ns. sesonkiajan (esimerkiksi joulusesonki) huipputunti. Kokonaisliikennemäärä kasvoi versiosta 2 noin 25 %. Herkkyystarkasteluverkko on esitetty aiemmin kuvassa 14.

23 23 Herkkyystarkastelu 1 Herkkyystarkastelussa 1 uusi yhteys raja-asemalta Rouvainmäentielle ei tuonut merkittäviä muutoksia liikenteen toimivuuteen. Rouvanmäentien ja Vaalimaantien välisen liittymän hyöty muutoksesta on vähäinen, sillä jonoutumisen aiheuttava rajalle menoliikenne ei muuttunut. Herkkyystarkastelun 1 keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 27. Herkkyystarkastelun 1 jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 28. Herkkyystarkastelun 1 jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

24 24 Kuva 29. Herkkyystarkastelun 1 keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 30. Herkkyystarkastelun 1 keskimääräiset viivytykset (s/ajon) Vaalimaantien liittymissä.

25 25 Herkkyystarkastelu 2 Herkkyystarkastelussa 2 rajaliikenteen kasvu kasvatti Vaalimaantien liittymien keskimääräisiä viivytyksiä ja jononpituuksia. Esimerkiksi Vaalimaantien ja Rouvanmäentien välisen liittymän hetkittäinen maksimijononpituus kasvoi 150 metristä jopa 250 metriin. keskimääräiset ajoneuvoviivytykset taas kasvoivat 45 sekunnista 68 sekuntiin. Liittymää ei ole tarkasteltu liikennevaloilla, mutta niiden järjestäminen jo tässä tarkastelussa lyhentäisi huomattavasti Rouvanmäentien viivytyksiä sekä jononpituuksia. Herkkyystarkastelun 2 keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 31. Herkkyystarkastelun 2 jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 32. Herkkyystarkastelun 2 jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

27 27 Herkkyystarkastelu 3 Herkkyystarkastelussa 3 huipputunnin osuuden kasvu keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä kasvattaa merkittävästi tarkastelualueen liikennemääriä. Tämä johtaa siihen, että myös jonopituudet ja viivytykset kasvavat kaikissa liittymissä. Tähän versioon Rouvanmäentien ja Vaalimaantien väliseen liittymään täytyi mallintaa liikennevalot, jotta liikenneverkko ei ylikuormittuisi. Valot on mallinnettu kiinteällä 60 sekunnin kierrolla. Kyseisen liittymän keskimääräiset viivytykset laskivat edellisen version 70 sekunnista 40 sekuntiin ja hetkittäinen maksimijononpituus lyheni 250 metristä 125 metriin. Maksimissaan hetkittäinen maksimijononpituus oli Vaalimaantien muissa liittymissä 55 metriä ja Lappeenrannantien liittymissä 20 metriä. Herkkyystarkastelun 3 keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet on esitetty kuvissa Kuva 35. Herkkyystarkastelun 3 jononpituudet Lappeenrannantien liittymissä. Kuva 36. Herkkyystarkastelun 3 jononpituudet Vaalimaantien liittymissä.

29 29 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Alueen uusi maankäyttö ei aiheuta toimivuusongelmia missään suunnitteluvaiheessa, jos seuraaviin asioihin kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Ehdotuksia on koottu myös kuvaan 39. Alueelle suunniteltu maankäyttö perustuu tulevaisuudessakin autoliikenteeseen, mutta hyvä sijainti suhteessa venäläisten asiakkaiden käyttämiin reitteihin vähentää omalta osaltaan kokonaisajosuoritetta ja sitä kautta myös mm. kasvihuonekaasupäästöjä. Rouvanmäentie on syytä toteuttaa 1+2-kaistaisena, eli koko korttelivälille kaksi kaistaa etelään, joista toinen kaista on oikealle kääntyville ja toinen vasemmalle kääntyville. Samassa liittymässä tarvitaan ajoneuvoliikenteen kannalta liikennevalot ennen vuotta 2030 ja jo aiemmin, jos kävelyn ja pyöräilyn turvallisuus sitä vaatii (ylitykset samassa tasossa). Rajahovin liittymässä tarvitaan liikennevalot jalankulun turvallisuuden varmistamiseksi, jos ali- tai ylikulkujärjestelyt viivästyvät. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin Virojoelta alueelle ja myös alueen sisällä (sekä erilliset väylät että ylityskohdat). Jalankulku- ja polkupyöräyhteyksien on jatkuttava myös tonttien sisällä, ettei kaikkia siirtymisiä palvelupisteestä toiseen jouduta tekemään autoilla. Pohjoisen ja eteläisen alueen sisäiset verkot eivät tarvitse poikkeuksellisia kaistajärjestelyitä, jos vilkkaimmat pysäköintialueet liitetään katuverkkoon useammalla kuin yhdellä tonttiliittymällä. Pysäköintialueiden suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava bussiliikenteen mahdollisesti suuri osuus (tarvittaessa kaavamääräyksin). Myös polkupyöräpysäköintiin on osattava varautua. Edes vilkkaimman herkkyystarkastelun (herkkyystarkastelu 3) liikennemäärillä pääteiden liikenteelle ei aiheutunut merkittävää haittaa. Esitetty tieverkko ja liittymät siis kestävät myös maankäytön kehittämisen tuottaman lisäliikenteen. Autoliikenteen opastus Helsingin, Lappeenrannan ja rajan suuntiin sekä pysäköintiin on suunniteltava selkeäksi, että kaikki pysäköintialueet saadaan tarvittaessa tehokkaasti käyttöön. Raja-aseman yhteystarpeita voidaan Vaalimaantien ja rekkaparkin yhteyksien lisäksi myöhemmin tarvittaessa täydentää kaava-alueen itäosan kautta tuotavalla uudella ajoyhteydellä Merivuoren-Suurvuoren alueelle. Kuva 39. Liikennejärjestelyihin ja liikenteen ohjaukseen liittyvät kehittämisehdotukset.