VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS TOIMIVUUSTARKASTELUT

Transkriptio

1 Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä Kesäkuu 2013 VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS TOIMIVUUSTARKASTELUT

2 TOIMIVUUSTARKASTELUT Päivämäärä 17/06/2013 Laatija Tarkastaja Kimmo Heikkilä Riikka Salli Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE P F

3 TOIMIVUUSTARKASTELUT SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat 1 2. Liikenne-ennuste Maankäyttö Liikennemäärät 4 3. Toimivuustarkastelut Menetelmät Toimivuus aamun huipputunnin aikana Toimivuus iltapäivän huipputunnin aikana Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymä Herkkyystarkastelut 9 4. Yhteenveto 11

4 TOIMIVUUSTARKASTELUT 1 1. LÄHTÖKOHDAT Nurmijärven eteläosassa sijaitseva Klaukkala on asukasluvultaan kunnan suurin taajama, jossa asuu Nurmijärven noin asukkaasta lähes puolet, yli (tieto vuodelta 2012). Selvityksen laadinnan aikana on laadittavana asemakaava Klaukkalan keskustaan, Viirinlaakson alueelle. Suunnitteilla on alueella nykyisin sijaitsevan hypermarket-kokonaisuuden laajennus, joka käsittää runsaasti myös erikoistavarakaupan toimitiloja. Samaan yhteyteen suunnitellaan matkakeskusta sekä kahta korkeaa asuinkerrostaloa, joiden alimpiin kerroksiin voidaan sijoittaa liiketiloja. Lisäksi korttelin itäpuolisen uuden katuyhteyden, Luhtajoentien, toiselle puolelle on kaavassa esitetty asuinkerrostaloja, joiden liikennetuotos on huomioitu tässä selvityksessä. Toimivuustarkastelujen tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Alue käsittää maankäyttöalueen liittymät Viirintielle, Luhtajoentielle, Klaukkalantielle ja Syrjäläntielle. Muista liittymistä tarkastelualueen sisälle sijoittuvat Klaukkalantien liittymät Luhtajoentien ja Lahnuksentien kohdalla sekä Viirintien ja Luhtajoen tien liittymä, jonka kohdalla tutkittavana on ollut paikalle suunniteltu yksikaistainen kiertoliittymä. Kuva 1. Toimivuustarkastelujen aluerajaus. Alueelle kaavailtu matkakeskus palvelisi aluksi Klaukkalan linja-autoja taksiliikennettä, mutta sen yhteyteen voitaisiin aikanaan sijoittaa myös rautatieasema, mikäli pääkaupunkiseudun kehäradalta toteutetaan yhteys Klaukkalaan. Vuonna 2007 valmistuneessa esiselvityksessä on määritetty radan edellyttämät tilatarpeet, ja ratayhteydelle on jätetty varaukset alueen kaavoihin. Tässä selvityksessä on oletettu, että ennustetilanteessa Klaukkalan rata ei vielä ole toteutunut. Hiljattain on laadittu useita selvityksiä, jotka ovat liittyneet laajemmin Klaukkalan liikennejärjestelmään ja erityisesti Klaukkalantien kehittämiseen. Klaukkalan pohjoisen ohikulkutien yleissuunnitelma on valmistunut vuonna Samana vuonna on päivitetty Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelma, jossa on laadittu liikenne-ennusteita eri verkkovaihtoehdoille vuoteen 2040 asti. Suunnitelmassa esitetään tavoitteeksi, että pohjoinen ohikulkutie valmistuu vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelmassa on selvitetty myös muiden kulkutapojen verkkojen kehittämismahdollisuuksia ja -polkuja.

5 TOIMIVUUSTARKASTELUT 2 Tarkasteltavan maankäyttöalueen merkittävin kytkeytymiskohta Klaukkalantiehen on Luhtajoentie, joka rajaa kauppa- ja matkakeskuskokonaisuutta itäpuolelta. Luhtajoentien ja Klaukkalantien liittymän toteutusvaihtoehtoja on tarkasteltu vuonna 2012 erillisselvityksessä, jossa em. väylien sekä Lahnuksentien liittymäkokonaisuudelle haettiin parasta mahdollista ratkaisua. Kahdesta kolmihaaraisesta valoliittymästä koostuvan ratkaisun todettiin toimivuustarkastelujen perusteella toimivan vuoden 2017 liikenne-ennusteella hyvin. Toisena vaihtoehtona olleen turbokiertoliittymävaihtoehdon ei nähty tuovan hyötyä liikenteen toimivuudelle em. ratkaisuun nähden, joten selvityksessä päädyttiin suosittelemaan kahden kolmihaaraisen liittymän vaihtoehtoa. Myös Klaukkalantien kehittämisselvitys 2013 nojautuu kyseisellä kohdalla tähän ratkaisuun.

6 TOIMIVUUSTARKASTELUT 3 2. LIIKENNE-ENNUSTE Liikenne-ennuste on laadittu arkipäivän aamun ja iltapäivän huipputunnille vuodelle Pohjana on käytetty ennustevuoden EMME-mallia, joka ei sisällä Klaukkalan pohjoista ohikulkutietä. Mikäli ohikulkutie toteutuu tätä ennen, Klaukkalantieltä siirtyy liikennettä ohikulkutielle, eli tarkastelu on laadittu Klaukkalantien toimivuuden kannalta haastavimman skenaarion mukaan. Merkittävin tarkasteltavaan alueeseen vaikuttava toteutetuksi oletettu verkollinen hanke on Tornimäentien jatke, joka keventää Lahnuksentien ja Klaukkalantien liittymän liikennettä. Klaukkalantien liikennemäärä on ennusteessa (KAVL 2040) noin autoa Lahnuksentien liittymän eteläpuolella. Tierekisterin mukaan keskivuorokausiliikenne on nykytilanteessa yli ja keskiarkivuorokausiliikenne lähes autoa. Raskaan liikenteen osuus on noin 6 %. 2.1 Maankäyttö Maankäytön liikennetuotos on arvioitu Viirinlaakson asemakaavaluonnoksen (kuva 1) ja arkkitehtisuunnitelmien mukaan. Vaikka asemakaavatyötä on jatkettu vielä tämän jälkeen, liikenne-ennusteen kannalta oleellisia muutoksia siihen ei ole tullut. Maankäytön nykyiset ja tulevat kerrosneliömäärät on esitetty toiminnoittain taulukossa 1. Kuva 2. Ote Viirinlaakson asemakaavaluonnoksesta

7 TOIMIVUUSTARKASTELUT 4 Taulukko 1. Maankäytön kerrosneliömäärät toiminnoittain nykytilanteessa ja ennustetilanteessa asemakaavaluonnoksen ja arkkitehtisuunnitelmien perusteella. Kortteli 3104 Maankäytön tyyppi Kerros-m 2, nykyinen Kerros-m 2, uusi Kerros-m 2, yhteensä Hypermarket Muu liiketila Asuminen Asuminen Yhteensä Liikennemäärät Liikennetuotoslaskelmat perustuvat Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27/2008) -oppaaseen. Laskelmissa käytettiin oppaasta pääasiassa keskimääräisiä arvoja, eli tuloksena on liikennetuotoksen keskiarvoennuste. Taulukossa 1 esitetyn maankäytön lisäksi liikenne-ennusteeseen sisältyy matkakeskuksen aiheuttama liityntä- ja saattoliikenne. Alueen laskennallinen liikennetuotos on esitetty taulukossa 2. Tuotos sisältää nykyisen hypermarketkokonaisuuden ja Viirintorin liikenteen. Lisäksi toimivuustarkasteluissa on otettu huomioon Luhtajoentien itäpuolisen asuinalueen (kortteli 3403) liikennetuotos, joka on huipputunnin aikana noin 25 ajoneuvoa tunnissa vilkkaampaan suuntaan eli iltapäivällä maankäytön suuntaan ja aamulla siltä pois. Taulukko 2. Maankäyttöalueen (kortteli 3104) arvioitu liikennetuotos arjen aamun ja iltapäivän huipputunnin osalta. Saapuvia ajoneuvoja / h Lähteviä ajoneuvoja / h Aamun huipputunti (aht) Iltapäivän huipputunti (iht) Maankäytön liikennetuotos on lisätty Klaukkalan EMME-mallin vuoden 2040 ennusteeseen. Tarkastelutilanteen huipputuntiliikennemäärät on esitetty kuvassa 2. Klaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitelman päivityksessä (2012) on esitetty tavoitteelliset suuntaviivat joukkoliikenteen linjaston ja vuoromäärien kehittämiselle. Joukkoliikenne on huomioitu näiden tavoitteiden mukaisesti tässä selvityksessä. Mikäli tavoitteet toteutuvat, vuorojen määrä Klaukkalasta Helsinkiin lähes kaksinkertaistuu vuorokausitasolla nykytilasta vuoteen Kuvassa 3 on esitetty joukkoliikenteen linjat ja iltapäivän huipputunnin vuorovälit, joita on käytetty tässä tarkastelussa. Aamun huipputunnin vuorotiheydet ovat kunkin linjan eri suunnilla käänteisiä iltahuipputuntiin nähden.

8 TOIMIVUUSTARKASTELUT 5 aht iht Kuva 3. Vuoden 2040 ennusteliikennemäärät aamun (aht) ja iltapäivän (iht) huipputunnin aikana (ajon./h). Kuvat Paramics-ohjelmiston näkymästä. vuoroväli 30 min. vuoroväli 45 min. vuoroväli 30 min. vuoroväli 20 min. vuoroväli 10 min. vuoroväli 15 min. Kuva 4. Tarkasteluissa käytetyt joukkoliikenteen vuorovälit iltapäivän huipputunnin aikana vuonna 2040.

9 TOIMIVUUSTARKASTELUT 6 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT Toimivuustarkastelujen alueellinen rajaus on esitetty kuvassa 4. Kauppakeskuksen osalta tarkasteluissa on tutkittu kahta eri vaihtoehtoa, jotka on esitetty kuvassa 5. Vaihtoehdossa 1 (VE 1) on kaksi sekä sisään- että ulosajoa palvelevaa yhteyttä. Vaihtoehdossa 2 (VE 2) on niiden lisäksi kaksi ulosajoa. Toimivuustarkasteluissa ei ole otettu kantaa tonttien sisäisten yhteyksien toimivuuteen. VE 1 VE 2 Kuva 5. Toimivuustarkasteluissa tutkitut vaihtoehdot kauppakeskuksen yhteyksiksi katuverkolle. 3.1 Menetelmät Toimivuustarkastelujen simuloinnit on toteutettu Paramics-mikrosimulointiohjelmistolla vuoden 2040 aamun ja iltapäivän huipputunnille. Simuloinneissa on huomioitu joukkoliikenne edellisessä luvussa arvioitujen vuoromäärien mukaisesti. Simulointimallissa verkolle on syötetty myös raskasta liikennettä, jonka määrän on arvioitu olevan karkeasti n. 3 % kokonaisliikenteestä. Tämä luku ei sisällä seutuliikenteen linja-autoja. Taulukko 3. Liittymien palvelutason määrittely keskimääräisten viivytysten perusteella. Palvelutaso Viivytys (s) valoohjaamattomissa liittymissä (HCM) Viivytys (s) valoohjatuissa liittymissä (LIVASU) Erittäin hyvä A 10 5 Hyvä B Tyydyttävä C Välttävä D Huono E Erittäin huono F >50 >60 Simuloinneissa havaittuja liittymäviiveitä on analysoitu taulukossa 3 esitetyn palvelutasoluokituksen pohjalta. Luokitus on poimittu valo-ohjattujen liittymien osalta Liikennevalojen suunnittelu

10 TOIMIVUUSTARKASTELUT 7 (LIVASU) -ohjeesta, valo-ohjaamattomien liittymien osalta viitearvot ovat peräisin yhdysvaltalaisesta Highway Capacity Manual (HCM) -ohjeesta. Viimeisenä hyväksyttävänä tasona etenkin pääsuunnalle pidetään tavallisesti tasoa E (huono), mutta tulkintaa tehdään tapauskohtaisesti. 3.2 Toimivuus aamun huipputunnin aikana Keskimääräiset viivytykset aamun huipputunnin aikana on esitetty kuvassa 6. Kauppakeskuksen järjestelyjen VE 1:n ja VE 2:n välillä ei ole eroja liikenteellisen toimivuuden kannalta. Aamun huipputunnin aikana Klaukkalantien ja Luhtajoentien liittymässä pisimmät viiveet, keskimäärin n. 25 sekuntia, ovat Luhtajoentien tulosuunnalla. Palvelutaso on näin ollen C D (tyydyttävä välttävä). Myös suurimmat jononpituudet ovat Luhtajoentien tulosuunnalla: vasemmanpuoleisella kaistalla jono voi kasvaa noin 50 metrin pituiseksi. Jono ei kuitenkaan täytä liittymäväliä eikä ruuhkaa ei synny, ja jonot purkautuvat nopeasti. Liittymässä Klaukkalantien tulosuunnilla jonot ovat lyhyitä ja purkautuvat nopeasti. Klaukkalantien ja Lahnuksentien liittymässä pisimmät, keskimäärin sekunnin viiveet ovat Lahnuksentien tulosuunnalla, jolloin palvelutasoksi muodostuu C (tyydyttävä). Jononpituus Lahnuksentiellä on suurimmillaan noin 65 metriä. Liittymän Klaukkalantien tulosuunnilla palvelutaso on A B (erittäin hyvä hyvä). Pohjoisella tulosuunnalla jononpituus on suurimmillaan noin 45 metriä. Maankäytön liittymissä ei ilmene ongelmia. Seurantien liittymän kohdalla viiveet ovat pysäköintialueen suunnalla keskimäärin sekuntia, ja palvelutasoksi muodostuu näin B (hyvä). Luhtajoentiellä ja Viirintiellä toimivuus on kaikissa maankäyttöalueen liittymissä erittäin hyvä: Jonoutumista ei esiinny ja viiveet jäävät alle 5 sekunnin, joten palvelutaso on A. VE 1 VE 2 Kuva 6. Keskimääräiset viivytykset (s) aamun huipputunnin aikana. Kuvat Paramics-ohjelmiston näkymästä.

11 TOIMIVUUSTARKASTELUT Toimivuus iltapäivän huipputunnin aikana Keskimääräiset viivytykset iltapäivän huipputunnin aikana on esitetty kuvassa 7. Kauppakeskuksen järjestelyjen VE 1:n ja VE 2:n välillä ei ole eroja liikenteellisen toimivuuden kannalta. VE 1 VE 2 Kuva 7. Keskimääräiset viivytykset (s) iltapäivän huipputunnin aikana. Kuvat Paramics-ohjelmiston näkymästä. Iltapäivän huipputunnin aikana Klaukkalantien ja Luhtajoentien liittymässä pisimmät viiveet, keskimäärin n. 25 sekuntia, ovat aamun tavoin Luhtajoentien tulosuunnalla. Palvelutaso on C D (tyydyttävä välttävä). Jonoa kertyy hieman enemmän kuin aamulla, vasemmanpuoleisella kaistalla enimmillään noin 65 metriä. Ruuhkaa ei kuitenkaan synny ja jono purkautuu nopeasti. Klaukkalantien tulosuunnilla palvelutaso on B (hyvä). Klaukkalantien ja Lahnuksentien liittymässä pisimmät viiveet, keskimäärin sekuntia, muodostuvat iht:n aikana Klaukkalantien pohjoiselle tulosuunnalle. Palvelutaso on siten C (tyydyttävä). Tämä aiheuttaa suurimmillaan noin 65 metrin pituisen jonon, joka lähes täyttää liittymävälin Luhtajoentien kohdalle asti. Myös Klaukkalantieltä etelästä vasemmalle kääntyvien viivytykset ovat noin 25 sekuntia ja jononpituus suurimmillaan noin 50 metriä. Lahnuksentien tulosuunnalla palvelutaso on B (hyvä) ja jono pisimmillään noin 45 metriä. Maankäytön liittymissä ei ole iltapäivänkään ruuhkahuipun aikana toimivuusongelmia. Seurantien kohdalla viiveet pysäköintialueelta Klaukkalantielle liityttäessä ovat keskimäärin noin 20 sekuntia, jolloin palvelutasoksi muodostuu C (tyydyttävä). Luhtajoentiellä ja Viirintiellä toimivuus on kaikissa maankäyttöalueen liittymissä erittäin hyvä. Viiveet ovat alle 5 sekuntia, eli palvelutaso on A. Jonot maankäyttöalueen poistumisväylillä ovat sekä VE 1:ssä että VE 2:ssa pisimmillään n. 15 metriä, eli yli kolmen ajoneuvon pituisia jonoja ei ulosajoille muodostu. 3.4 Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymä Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymälle on tehty simulointien lisäksi teoreettinen tarkastelu. Laskelmat perustuvat Tiehallinnon Kiertoliittymien välityskyky (Tiehallinnon selvityksiä 17/2009) -ohjeessa esiteltyyn suomalaiseen laskentamenetelmään. Kuvasta 8 havaitaan, että vuoden 2040 liikennemäärillä kiertoliittymän kapasiteetista on käytössä vasta murto-osa, eli toimivuusongelmia ei ole.

12 Tulosuunnan perusvälityskyky (hay/h) VIIRINLAAKSON MATKA- JA KAUPPAKESKUS TOIMIVUUSTARKASTELUT Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky tulosuunnittain vuoden 2040 liikennemäärillä Yksikaistainen kiertoliittymä (teoria, d=20 m) Yksikaistainen kiertoliittymä (käytäntö) Aamun huipputunti Iltapäivän huipputunti Kiertävä liikenne (ajon./h) Kuva 8. Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymän teoreettinen kuormitus ja välityskyky tulosuunnittain vuoden 2040 liikennemäärillä. Käytäntö-kuvaaja osoittaa empiirisesti havaitun nyrkkisäännön, jonka mukaisesti yksikaistaisessa kiertoliittymässä tulohaaralta kiertoliittymään saapuvia ja saman haaran kohdalla kiertäviä ajoneuvoja saa olla yhteensä noin ajon./h. Kiertoliittymän alhaiset liikennemäärät johtuvat osittain siitä, että liikenne-ennusteen pohjaksi valittiin EMMEssä skenaario, jossa pohjoinen ohikulkutie ei ole toteutunut. Kasvunvaraa on kuitenkin tämän tarkastelun perusteella niin paljon, että kiertoliittymässä ei ole odotettavissa toim i- vuusongelmia, vaikka ohikulkutie toteutuisikin. 3.5 Herkkyystarkastelut Herkkyystarkastelut toteutettiin vaihtoehdolla 1 kasvattamalla vuoden 2040 liikennemääriä tasaisesti koko verkolla. Kun ennusteliikennemääriin lisätään 20 %, verkko toimii iltapäivän huipputunnin aikana kohtalaisesti. Viiveet pitenevät lähinnä Klaukkalantien, Lahnuksentien ja Luhtajoentien liittymien alueella: Iht:n aikana pohjoisemman liittymän palvelutaso laskee E:hen (huono) ja eteläisemmän D:hen (välttävä). Klaukkalantien pohjoisen tulosuunnan jono on pisimmillään noin 170 metriä. Jono ei kasva hallitsemattomasti, mutta jonon purkautuminen voi kestää pitkään. Aht:n aikana 20 %:n lisäys ei käytännössä vaikuta palvelutasoihin. Sekä aamulla että iltapäivällä todennäköisyys Lahnuksentien ja Luhtajoentien liittymävälin täyttyminen liikenteestä kuitenkin kasvaa selvästi perusennusteesta, mikä voi heikentää ajoittain toimivuutta myös Luhtajoentien tulosuunnalla. Maankäytön liittymät Viirintiellä ja Luhtajoentiellä toimivat 20 prosentin kasvulla edelleen ongelmitta, samoin kuin Viirintien ja Luhtajoentien kiertoliittymä. Vain matkakeskuksen bussiterminaalista tultaessa palvelutaso on iltapäivällä B (hyvä), kaikki muut tonttiliittymät sekä em. kiertoliittymä toimivat palvelutasolla A (erittäin hyvä). Tämänkin tarkastelun perusteella VE 1:n mukaiset kaksi sisään- ja ulosajoa riittävät siis hyvin palvelemaan kauppakeskuksen tarpeita. Sen sijaan nykyisen Seurantien liittymän kohdalta pysäköintialueelta Klaukkalantielle liittyminen vaikeutuu sekä aht:n että iht:n aikana merkittävästi, kun ennusteliikennemääriä kasvatetaan 20 %: Klaukkalantien molemmista suunnista saapuu liittymään yhteensä ajon./h, joten sopivaa väliä ei enää löydy helposti, ja liittymän valo-ohjaukselle olisi tarvetta. Kun liikennettä kasvatetaan 30 %, liikenne toimii aamun huipputunnin aikana edelleen kohtalaisesti. Jonoa saattaa kertyä jonkin verran Luhtajoentien liittymässä Klaukkalantien pohjoiselle tulosuunnalle, mutta jono purkautuu pääsääntöisesti nopeasti. Viiveitä tarkasteltaessa Klaukkalan-

13 TOIMIVUUSTARKASTELUT 10 tien ja Luhtajoentien liittymän toimivuus laskee sekä aamun että iltapäivän huipputunnin aikana palvelutasolle F (erittäin huono). Iht:n aikana Klaukkalantien pohjoinen tulosuunta jonoutuu ajoittain Seurantien liittymän asti ja jopa sen yli. Tarkastelualueen muut Luhtajoentien ja Viirintien liittymät toimivat kuitenkin edelleen ilman toimivuusongelmia. Herkkyystarkastelujen perusteella 20 prosentin tasaista kasvua ennusteliikenteestä voidaan pitää ylärajana iltapäivän huipputunnin toimivuudelle. 30 prosentin kasvulla Klaukkalantien jonot kasvavat ajoittain pitkiksi, ja 40 prosentin kasvulla jonoutuminen alkaa olla jo hallitsematonta. Aamun huipputunnin osalta palvelutasoa voidaan pitää hyväksyttävänä vielä 30 prosentin kysyntälisäyksellä, mutta 40 prosentin kasvulla tilanne käy myös aht:n aikana kestämättömäksi. Toisaa l- ta herkkyystarkastelut kertovat hyvästä tilanteesta Luhtajoentien ja Viirintien maankäyttöliittymissä ja näiden katujen risteämiskohdan kiertoliittymässä: vaikka liikenne-ennustetta kasvatettaisiin 50 prosenttia perusennusteesta, jonoutuminen on käytännössä olematonta. Toisaalta maankäyttöalueen liittymä Seurantien kohdalla muodostuu ongelmakohdaksi jo selvästi pienemmällä kasvulla vaatien toimenpiteitä, kuten liikennevalo-ohjausta.

14 TOIMIVUUSTARKASTELUT YHTEENVETO Tässä työssä on tutkittu Klaukkalan keskustaan, Viirinlaaksoon suunnitellun maankäytön liikennejärjestelyjen toimivuutta. Hypermarket-alueen laajennus tuo alueelle runsaasti lisää kaupan kerrosneliömetrejä. Tästä syystä alueen vaikutus näkyy lähiväylien liikennemäärissä erityisesti iltapäivän ruuhkahuipun aikana, jolloin maankäyttöalueelle saapuu tai siltä poistuu noin ajoneuvoa tunnissa. Toimivuustarkasteluissa on huomioitu myös alueelle tuleva matkakeskus ja asumiselle kaavoitettava maankäyttö sekä Luhtajoentien länsi- että itäpuolella. Simulointien perusteella liikenne toimii vuonna 2040 kokonaisuutena hyvin. Jonoutumista tapahtuu ainoastaan Klaukkalantien, Luhtajoentien ja Lahnuksentien liittymäalueella. Jonot ovat kuitenkin lyhyehköjä ja purkautuvat nopeasti. Osittain jonot aiheutuvat lyhyestä liittymävälistä Luhtajoentien ja Lahnuksentien välillä, mikä korostaa valo-ohjauksen yhteenkytkennän tärkeää merkitystä. Maankäytön liittymissä palvelutaso on pääasiassa erittäin hyvä. Kauppakeskuksen sisään- ja ulosajovaihtoehtojen (VE 1 ja VE 2) välillä ei ole liikenteellisen toimivuuden kannalta eroja: myös pienemmän välityskyvyn tarjoava VE 1 toimii ongelmitta, eli kauppakeskukselle näyttää simulointien perusteella riittävän kaksi sekä sisään- että ulosajon mahdollistavaa yhteyttä katuverkolle (yksi Viirin- ja yksi Luhtajoentielle). Herkkyystarkastelujen perusteella verkko kestää vuoden 2040 ennusteliikennemäärien kasvattamisen tasaisesti noin 20 prosentilla - tämä tosin edellyttää nykyisen Seurantien liittymän kohdalla liikennevaloja tai muuta keinoa, jolla maankäytöltä Klaukkalantielle liittymistä helpotetaan. Liikenteen kasvaessa toimivuusongelmia alkaa kuitenkin muodostua vain Klaukkalantien liittymissä, sen sijaan Luhtajoentiellä ja Viirintiellä kasvunvaraa on huomattavasti enemmän.