HAMINAN MERIKADUN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TOIMIVUUSTARKASTELUT

Transkriptio

1 Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie ESPOO Puh Fax HAMINAN MERIKADUN LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TOIMIVUUSTARKASTELUT Päivämäärä

2 SISÄLTÖ 2 LIITTEET TYÖN TAUSTA LIIKENNE-ENNUSTE LIITTYMÄJÄRJESTELYT SIMULOINTIPERIAATTEET TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET Ennustevuoden 2030 simuloinnit Aamuhuipputunti Iltapäivähuipputunti Herkkyystarkastelu Aamuhuipputunti Iltapäivähuipputunti Maariankadun liittymä liikennevalo-ohjattuna YHTEENVETO LIITTEET

3 1 TYÖN TAUSTA 3 Kun Haminan ohikulkutie keventää tulevaisuudessa Merikadun liikennettä, on kaupungilla hyvä mahdollisuus ottaa sen eteläpuolinen alue tehokkaampaan käyttöön. Läpiajoliikenteen poistuessa alue saadaan toimimaan hyvin yhdessä keskustan kanssa. Samalla on mahdollista parantaa kadun ympäristön kaupunkikuvaa ja liikenneturvallisuutta. Tässä muistiossa on kuvattu lyhyesti Haminan Merikadun asemakaavan valmistelun tueksi tehdyt liittymäsuunnitelmat ja niitä koskevien liikenteen toimivuustarkastelujen tulokset. Liikenne-ennuste perustuu Vt 7 suunnittelun yhteydessä laadittuun liikennemalliin, jota täydennettiin Tervasaaren alueelle kaavailluilla uusilla maankäytöillä ja katuverkolla. Ennustemalli on kuvattu Emme/3-ohjelmistolla, ja uuden maankäytön matkatuotos arvioitiin Ympäristöministeriön liikennetuotosoppaan (YM 27/2008) avulla. Toimivuustarkastelut tehtiin ennustevuoden 2030 aamun ja illan huipputuntien liikennetilanteissa sekä herkkyystarkasteluna 10 prosentilla korotetuilla liikennemäärillä. Herkkyystarkastelun tarkoituksena oli tutkia liikennetilannetta jos ohikulkuliikenteen poistuminen Merikadulta terävöittää tuntivaihteluita, sekä kaupallisten palveluiden ruuhka-aikoja, kuten perjantai-iltapäiviä. Toimivuustarkastelut tehtiin liikenteen mikrosimulointiohjelma Paramicsilla. Tarkastelussa olivat mukana seuraavat liittymät: - Ratapihankadun kiertoliittymä - Satamakadun kiertoliittymä - Maariankadun kiertoliittymä - Sibeliuskadun kiertoliittymä. Tarkastelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkastelualue (näkymä Paramics-simulointimallista). Kiertoliittymät järjestyksessä vasemmalta oikealle ovat Ratapihankadun liittymä, Satamakadun liittymä, Maariankadun liittymä ja Sibeliuskadun liittymä. Liittymien toimivuus tutkittiin aamu- ja iltahuipputuntien liikenteillä seuraavissa tilanteissa: - Ennustevuosi Ennustevuosi 2030 herkkyystarkasteluna, liikennemääriä korotettu 10 %. Liikenne-ennusteen laati DI Jukka Räsänen, liittymät suunnitteli ins.amk Iivari Lappalainen ja toimivuustarkastelun teki Ins.Amk Sami Iikkanen.

4 2 LIIKENNE-ENNUSTE 4 Ohikulkutien avaaminen vähentää Merikadun liikennettä huomattavasti, ja samalla raskaan liikenteen osuus pienenee noin kolmannekseen nykyisestä. Toisaalta Tervasaaren alueelle kaavoitettava uusi maankäyttö (asuinrakennuksia, kaupan toimintoja ja toimistoalaa) tuottavat alueelle uutta liikennettä. Mitoitusennusteen pohjana käytettiin Vt 7 suunnittelun maksimiliikennettä. Herkkyystarkastelu tehtiin siksi, että läpikulkuliikenteen poistuminen todennäköisesti terävöittää aamu- ja iltahuipputunteja, ja koska uudelle alueelle kaavoitettavan kaupan jakauma (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa) voi vuosien mittaan muuttua. Ennustetilanteen 2030 aamu- ja iltapäivän huipputuntien liikennemäärät on esitetty kuvissa 2 ja 3. Kuva 2. AHT:n liikenne-ennuste vuodelle 2030.

5 5 Kuva 3. IHT:n liikenne-ennuste vuodelle Ratapihankadun liittymän liikennemäärät ovat kummassakin tilanteessa suuremmat kuin muissa tutkittavissa liittymissä. Iltapäivän huipputunnilla liikennemäärät ovat jonkin verran aamun huipputuntia suuremmat. Erityisen vilkasta liikenne illan huipputunnilla on länteen päin eli valtatie 7:n suuntaan. 3 LIITTYMÄJÄRJESTELYT Kaupunkikuvallisista ja liikenneturvallisuussyistä päävaihtoehdoksi otettiin kiertoliittymät. Ratapihankadun liittymään oli Vt 7 suunnittelun yhteydessä esitetty kiertoliittymää, ja Satamakadun kiertoliittymä on jo rakennettu. Toimivuustarkastelujen jälkeen todettiin, että Ratapihankadun liittymä voi tulevaisuudessa tarvita erilliset kaistat lännestä Tervasaareen kääntyville ja Ratapihankadulta länteen kääntyville virroille. Nämä kaistat sovitettiin liittymiin tilavarauksen varmistamiseksi. Jalankulku ja pyöräily järjestetään tasossa, ja erityisesti ylityskohtien sijoittamisessa on otettu huomioon kevyen liikenteen liikenneturvallisuus. Liittymien piirustukset on esitetty liitteissä 1-3. Satamakadun liittymästä, josta vain poistetaan eteläinen haara, ei ole erillistä kuvaa. Kaupallisten palveluiden huoltoliikenteen (erityisesti autoliikkeen kuljetukset) sekä venesatamatoimintojen johdosta kaikki liittymät on mitoitettu moduuliyhdistelmiä (pituus 25,25 m) varten.

6 6 4 SIMULOINTIPERIAATTEET Liikenne syötetään verkolle lähtö-määräpaikkamatriisin avulla. Simulointiohjelma syöttää malliin liikennettä tunnin aikana määritellyn kysyntämatriisin mukaisesti, mutta satunnaisesti. Aamu- ja iltapäivähuipputunnin liikennetilanteet simuloitiin useita kertoja eri satunnaisluvuilla. Näin saatiin mukaan satunnaisvaihtelu, jokaisen päivän ainutkertaisuus. Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin pääosin maksimijonojen ja viivytysten perusteella. Lisäksi simulointien sujumista seurattiin animaationa verkolla. Liikenteen jonoutumista on havainnollistettu maksimijononpituuskuvien avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita maksimijononpituuksia suunnittain ja kaistoittain. Aamu- ja iltahuipputunnin liikennettä simuloitiin useilla eri satunnaisluvuilla vaihtelevuuden saamiseksi, joten maksimijononpituudet vaihtelivat liittymissä ja tulosuunnissa hieman eri satunnaisluvuilla ajettaessa, liikennetilanteesta riippuen. Muistiossa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu ne kuvat, jotka edustivat parhaiten kokonaistilannetta tarkasteltavissa liittymissä. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jonkin suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti, ja jonot eivät ole välttämättä olleet samanaikaisesti joka suunnasta maksimissaan. Viivytykset on ilmaistu keskimääräisin viivytyksin. Ohjelma laskee simulointiajanjakson aikana esiintyneet viivytykset tulosuunnittain yhteen ja ilmoittaa ajoneuvojen määrään perustuen keskimääräiset ajoneuvoviiveet suunnittain.

7 5 TOIMIVUUSTARKASTELUJEN TULOKSET Ennustevuoden 2030 simuloinnit Aamuhuipputunti Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin aikana kaikki simuloitavat kiertoliittyvät toimivat hyvin. Ratapihankadun ja Satamakadun kiertoliittymien välissä maksimijononpituus oli koko matkan liittymien välillä, mutta jonot olivat vain väliaikaisia. Viivytykset liittymien välissä olivat noin 5 sekunnin luokkaa. Suurimmat viivytykset olivat Ratakadun kiertoliittymän eteläisellä tulosuunnalla (maksimissaan 8 sekuntia). Kuvissa 5 ja 6 on esitetty ennustevuoden 2030 nollatilanteen aamuhuipputunnin simuloinneissa esiintyneet maksimijonot ja viivytykset. Kuva 4. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnissa esiintyneet viivytykset. Kuva 5. Ennustevuoden 2030 aamuhuipputunnin simuloinnissa esiintyneet maksimijonot.

8 5.1.2 Iltapäivähuipputunti 8 Kuvissa 6 ja 7 on esitetty ennustevuoden 2030 iltapäivähuipputunnin simuloinneissa esiintyneet maksimijonot ja viivytykset. Suurimmat viivytykset esiintyivät Haminan keskustasta tulevalta Satamakadulta (n. 10 sekuntia). Maksimijononpituudet Satamakadulla sekä Ratapihankadun eteläisellä haaralla olivat noin 50 metriä. Lisäksi pidempiä jonoja väliaikaisesti muodostui Ratapihankadun ja Satamakadun liittymien välille sekä Ratapihankadun liittymän pohjoisesta länteen kulkevalle vapaalle oikealle kaistalle. Kuva 6. Iltapäivähuipputunnin simuloinneissa esiintyneet viivytykset. Kuva 7. Iltapäivähuipputunnin simuloinneissa esiintyneet maksimijononpituudet.

9 9 5.2 Herkkyystarkastelu Aamuhuipputunti Aamun huipputunnin herkkyystarkastelussa Ratapihankadun liittymän eteläisen haaran viivytykset nousivat jonkin verran verraten AHT:n alkuperäisiin arvoihin. Jonon pituudet eivät kuitenkaan merkittävästi kasvaneet mihinkään suuntaan. Keskimääräiset viivytykset sekä maksimijononpituudet ovat esitettynä kuvissa 8 ja 9. Kuva 8. Aamun huipputunnin keskimääräiset viivytykset 10-prosentilla korotetuilla liikennemäärillä. Kuva 9. Aamun huipputunnin maksimijononpituudet 10-prosentilla korotetuilla liikennemäärillä Iltapäivähuipputunti Iltapäivähuipputunnin herkkyystarkastelussa viivytykset sekä maksimijonon pituudet kasvoivat merkittävästi kolmella läntisimmällä kiertoliittymällä. Suurimmat viivytykset esiintyivät Ratapihankadun liittymän eteläisellä tulosuunnalla sekä Ratapihankadun ja Satamakadun välissä länteen päin ajettaessa. Lisäksi Satamakadun maksimijononpituus oli suuri ja viivytykset olivat keskimäärin noin 10 sekuntia.

10 10 Kuva 10. Iltapäivähuipputunnin herkkyystarkastelun viivytykset. Kuva 11. Iltapäivähuipputunnin maksimijononpituudet 10-prosentilla korotetuilla liikennemäärillä Maariankadun liittymä liikennevalo-ohjattuna Koska liittymävälit ovat varsin lyhyitä, osoittautui, että Maariankadun liittymän toteuttaminen liikennevalo-ohjattuna voisi aiheuttaa Merikadulle niin pitkiä jonoja että Satamakadun kiertoliittymän toimivuus häiriintyisi. Tämän vuoksi liikennevalovaihtoehtoa ei suositella jatkosuunnitteluun.

11 6 YHTEENVETO 11 Haminan Merikadun liittymät suunniteltiin kiertoliittyminä. Ratapihankadun liittymä on Tervasaaren uusien maankäyttösuunnitelmien mukaan nelihaarainen, ja tarvitsee todennäköisesti myöhemmin vapaat oikeat lännestä etelään ja pohjoisesta länteen. Satamakadun liittymä muutetaan kolmihaaraiseksi. Maariankadun ja Sibeliuskadun liittymät ovat nelihaaraisia, ja selvästi kahta läntisempää kevyemmin kuormitettuja. Toimivuustarkastelut tehtiin ennustevuonna 2030 aamun- ja iltapäivän huipputuntien liikennetilanteissa. Lisäksi tarkasteltiin herkkyystarkasteluna ennustevuoden liikennemääriä korotettuina 10 prosentilla. Tarkastelussa muutettiin kolme liittymää (Ratapihankatu, Maariankatu ja Sibeliuskatu) kiertoliittymiksi. Tarkastelussa oli mukana myös Satamakadun kiertoliittymä. Ennustevuoden 2030 liikennemäärät saatiin verkollisen ennusteen avulla. Ennusteliikenteen simuloinneissa havaittiin, että Ratapihankadun kiertoliittymä vaatii vapaat oikealle kääntyvien kaistat lännestä etelään sekä pohjoisesta länteen päin, sillä muuten viivytykset ja jonot kasvoivat erittäin suuriksi. Aamun huipputunnilla Ratapihankadun- ja Satamakadun liittymät ruuhkautuivat jonkin verran. Keskimääräiset viivytykset eivät kuitenkaan kasvaneet merkittävän suuriksi. Aamun huipputuntina Ratapihankadun- ja Satamakadun kiertoliittymien väli oli pahimmillaan jonoutunut kokonaan, mutta jonot ovat vain hetkittäisiä. Suurimmat viivytykset esiintyivät Ratapihankadun eteläisellä tulosuunnalla (n. 5 sekuntia). Iltapäivän huipputunnilla keskimääräiset viivytykset sekä maksimijonon pituudet olivat suuremmat kuin aamun huipputunnilla. Suurimmat viivytykset ja pisimmät jonot muodostuivat samoihin paikkoihin kuin aamun huipputunnilla. Suurimmat viivytykset olivat Ratapihankadun jokaisella tulosuunnalla, mutta ne eivät kuitenkaan olleet 10 sekuntia pidempiä. Herkkyystarkastelussa aamun huipputunnin viivytykset ja jonon pituudet eivät kasvaneet merkittävästi verrattuna ennusteliikennemääriin. Ratapihankadun eteläisen tulosuunnan viivytykset olivat keskimäärin n. 10 sekuntia. Muuten viivytykset tarkasteltavalla alueella olivat maksimissaan 5 sekuntia. Illan huipputunnin herkkyystarkastelussa viivytykset sekä maksimijononpituudet kasvoivat selvästi verraten ennusteliikennemäärään. Pisimmät viivytykset olivat Ratapihankadun ja Satamakadun välissä lännen suuntaan sekä Ratapihankadun eteläisellä tulosuunnalla. Viivytykset kyseisillä kaduilla olivat keskimäärin yli 15 sekuntia. Jonon pituudet olivat erittäin pitkiä Ratapihankadulla ja erityisesti Satamakadulla osan aikaa huipputunnista. Kiertoliittymien toimivuus oli siis tutkituissa tapauksissa hyvä lukuun ottamatta illan herkkyystarkastelua. Oletettavasti osa Satamakadun saapuvasta liikenteestä siirtyy kuitenkin Ratapihankadulle, jolloin viivytykset ja jonon pituudet näillä kaduilla tasaantuvat, ja liikenteestä tulee sujuvampaa. Maariankadun- ja Sibeliuskadun liittymien viivytykset olivat jokaisessa tarkastelussa korkeintaan muutaman sekunnin mittaisia. Selvityksen perusteella suositellaan, että liittymät rakennetaan 1-kaistaisina, ja että Ratapihankadun liittymässä varaudutaan vapaisiin oikeisiin, joiden tarve ennusteen mukaan tulee vastaan aikaisintaan vuoden 2025 jälkeen.

12 LIITTEET 12 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Ratapihankadun kiertoliittymä nelihaaraisena, kaksi vaihtoehtoa vapaiden oikeiden järjestämiseksi Maariankadun kiertoliittymä ja ajouratarkastelut (KAM) Sibeliuskadun kiertoliittymä ja ajouratarkastelut (KAM)

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22