Opetussuunnitelma, sivuaineet

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma, sivuaineet Integroiva taide- ja taitokasvatus (25op) Kotitaloustiede, perusopinnot (25op) Kotitaloustiede, aineopinnot (SIVUAINE) (35op) Kuvataide, perusopinnot (25op) Käsityötiede, teknologiakasvatus/tekninen työ, perusopinnot (25op) Käsityötiede, teknologiakasvatus/tekninen työ, aineopinnot (35op) Käsityötiede, perusopinnot (25op) Käsityötiede, aineopinnot (SIVUAINEENA) (35op) Liikunta, perusopinnot (25op) Musiikkikasvatus, perusopinnot (25op) Musiikkikasvatus, aineopinnot (35op) Äidinkieli ja kirjallisuus, perusopinnot (25op) Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (60op)... 85

2 Integroiva taide- ja taitokasvatus (25op) Integrating Arts Education Integroivan taide- ja taitokasvatuksen perusteet (6op/6ov) Basics of Integrating Arts Education Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys integroinnin käsitteen eri ulottuvuuksista ja olemuksesta eri oppiaineiden, hankkeiden, projektien sekä yhteisössä ja sen eri instituutioiden kanssa yhteistyössä - sekä koulussa toimimisen näkökulmista. Hän kykenee soveltamaan omia vahvuusalueitaan integroiden osaamistaan yhteistoiminnallisesti muiden toimijoiden kanssa erilaisten oppiaineyhdistelmien ja projektien yhteydessä yksilöiden, koulun, yhteiskunnan sekä kansainvälisellä tasolla toimittaessa. Opintojaksolla esitellään eri oppiaineiden näkökulmia tiedon ja taidon käsitteisiin ja niiden yhtenevyyksiin sekä eroihin. Erilaisiin hankkeisiin ja produktioihin tutustumalla avataan yhteisöllisen työskentelyn avainkysymyksiä yksilön, yhteisön oppiaineiden ja eri taidon ja taiteen alueiden sekä kulttuurien välisistä näkökulmista. Opiskelija hahmottelee itselleen tyypillisiä integraation alueita harjoitusten yhteydessä. Keskusteleva ja osallistuva kontaktiopetus 42 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen ja omaehtoisten oppimistehtävien suorittaminen hyväksytysti, itsenäinen työskentely 120 t. Jakku-Sihvonen, R. (toim.) Taide- ja taitoaineiden opetuksen merkityksiä. Teatterikorkeakoulu. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja nro 39. Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia- Research in Educational Scences 41. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura. Kurkela, K Mielen maisemat ja musiikki: musiikin esittämisen ja luovan asenteen psykodynamiikkaa. 2

3 Räsänen, M Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Ruokonen, I., Rusanen, S. & Välimäki, A-L Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Saatavana Internetissä: Shusterman, R Taide, elämä, estetiikka. Pragmatistinen filosofia ja estetiikka. Tammerpaino. Tampere. Uusikylä, K Uusikylä, K Isät meidän. Luovaksi lahjakkuudeksi kasvaminen. Atena. Grossberg, L Mielihyvän kytkennät. Risteilyjä populaarikulttuurissa. Herkman, J Kriittinen mediakasvatus. Kellner, D Mediakulttuuri. Kupiainen, R. & Sintonen, S Medialukutaidot, osallisuus ja mediakasvatus. Owens, A. & Barber, K Draama toimii. Helsinki: JB-kustannus. Owens, A. & Barber, K Draamasuunnistus. Helsinki: Draamatyö. Bowell, P. & Heap, B. H Prosessidraama polkuja opettamiseen ja oppimiseen. Helsinki: Draamatyö. Toivanen, T Lentoon, draama ja teatteri koulussa. Helsinki: WSOY; Toivanen T.2019 Kasvuun, 1 8 -vuotiaiden draamakasvatusta. Helsinki: WSOY. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen, sosiaalinen toiminta oppimisympäristöissä Taide- ja taitokasvatuksen tutkimusmenetelmiä ja teorioita (6op) Art-Based Research Methods and Theories Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa erilaisia taiteen ja taitojen tutkimusmenetelmiä käytännönläheisesti ja hyödyntää sekä kasvatustieteen että kulttuurintutkimuksen teoreettisia näkökulmia 3

4 tutkimuksessa, ilmaisussa ja opetustyössä. Opintojaksolla käsitellään käytännönläheisesti erilaisia taide- ja taitokasvatuksen tutkimusmenetelmiä ja teorioita. Eri alueiden asiantuntijat esittelevät omia tutkimuksiaan ja menetelmiään alueiden vaihtuessa vuosittain. Taiteiden ja taitojen oppimista ja opettamista tutkitaan oman ilmaisun kautta erilaisista menetelmällisistä ja teoreettisista lähtökohdista, myös koulutyön kontekstissa. Luennot t, aktiivinen osallistuminen opetukseen ja harjoitustöiden suorittaminen, oma työ t. Ahonen, K Johdatus musiikin oppimiseen. Tampere: Tammer-Paino Oy. Torvinen, J. & Padilla, A. (toim.) Musiikin filosofia ja estetiikka. Kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä. Helsinki: Yliopistopaino. Metsämuuronen, J Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, opiskelijalaitos. (2. laitos, 4. painos), Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Metsämuuronen, J Monimuuttujamenetelmien perusteet. Metodologia-sarja 7. (2. uud. painos). Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Metsämuuronen, J Metodit arvioinnin apuna. Perusopetuksen oppimistulosarviointien ja seurantojen menetelmäratkaisut Opetushallituksessa. Opetushallitus. Helsinki: Edita Prima Oy. Pintrich, P. & Schunk, D Motivation in Education. Theory, Research, and Applications. (2. painos.) Upper Saddle River: Merrill Prentice Hall. Louhivuori, J., Paananen, P. & Väkevä, L. (toim.) Musiikkikasvatus. Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Suomen Musiikkikasvatusseura FiSME r.y. Vaasa: Ykkös-Offset Oy. Gardner, H Multiple Intelligences. New Horizons. New York: Basic Books. Hallam, S Musical Motivation: towards a model synthesising the research. Music Educa-tion Research, 4 (2),

5 Elliott, D. J Music Matters. A New Philosophy of Music Education. Oxford: Oxford University Press. Bamford, A The Wow Factor. The Global research compendium on the impact of the arts in education. Unesco. Second edition. New York: Waxmann Münster. Juvonen, A. & Anttila, M. (toim.) Challenges and visions in school music education: Focusing on Finnish, Estonian, Latvian and Lithuanian music education realities. Joensuu: Joensuun yli-opistopaino. Csikszentmihalyi, M Flow: the Psychology of Optimal Experience. New York: Harper & Row. Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, S Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Juva: WSOY. Elovirta, A. & Lukkarinen, V. (toim.) Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa. Barnard, M Approaches to understanding visual culture. Schneider Adams, L The methodologies of art, an introduction. Kress, G. & Leeuwen, T Reading images. The grammar of visual design.; Hannula, M., Suoranta, J. & Vadén, T Artistic research - theories, methods and practices.; Rossi, L-M. & Seppä, A Tarkemmin katsoen visuaalisen kulttuurin lukukirja. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden hyväksytty suorittaminen Vuorovaikutustaidot ja voimaantuminen (5op) Interaction Skills and Empowerment Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa vuorovaikutuksen ja ryhmäytymisen teorioita. Opiskelija osaa analysoida ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työskentelyotteen mahdollisuuksia taito- ja taidepainotteisessa toiminnassa. Opiskelija osaa analysoida 5

6 omaa yhteisöllistä oppimistaan ja kehittää edelleen improvisaation sekä tulkinnan taitojaan. Opiskelija kokee voimaantumista ryhmädynaamisissa prosesseissa. Opintojaksolla tutustutaan toiminnallisesti, etenkin draaman keinoin, vuorovaikutustaitojen tekijöihin: kehoilmaisuun ja liikkeeseen, äänen ja puheen tuottamiseen erilaisissa sosiokulttuurissa ryhmätilanteissa. Opintojaksolla korostetaan taiteen osallistavaa ja tutkivaa roolia. Tutkitaan erilaisia rooleja ohjaajana ja osallistujana. Luodaan käytännöllis-teoreettinen orientaatio vuorovaikutustaitoihin liittyviin osa-alueisiin. Perehdytään kurssialueeseen liittyvään teoriakirjallisuuteen. Yksilöllinen työskentely ja ryhmässä oppiminen. Kurssin aikana tehdään itsenäisesti yksilöllinen oppimispäiväkirja, joka sisältää kirjaesseen, kurssin oppimistehtävät ja reflektoinnin. Ajankohtainen kirjallisuus sovitaan, verkkomateriaaleihin tutustutaan annetun listan mukaan. Muu opiskelumateriaali sovitaan valittavien teemojen mukaan. Kontaktiopetus 34 t, josta luennot 10 t ja harjoitukset 24 t. Itsenäinen työskentely 101 t. Varsinaista tenttiä ei ole, vaan kurssin aikana perehdytään kaikille pakolliseen kirjallisuuteen sekä valitaan annetusta oheiskirjallisuuslistalta itselle sopivaa luettavaa, josta tehdään essee. Kirjallisuus kaikille: Siitonen, J Voimaantumisen viitekehys. Siitonen, J. & Robinson, H Pohdintaa voimaantumisesta. Teoksessa Järvisalo, L. (toim.) Muutoksen kautta kasvuun. Kotilo ry:n julkaisuja Oheiskirjallisuus + jaettava kirjalista, josta valitaan perusta omaan esseeseen. Heikkilä, J. & Heikkilä, K Voimaantuminen työyhteisön haasteena. Bardy et al. (toim.) Taide keskellä elämää. Kiasman julkaisuja 106,

7 Siitonen, J Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun opettajankoulutuslaitos. Sava, I. & Vesanen-Laukkanen, V. (toim.) Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn ja keskusteluihin sekä tehtävien hyväksytty (3) suorittaminen. Oppimispäiväkirja, joka sisältää koetut ja annetut tehtävät ja niiden reflektoinnit Tutkiva oppiminen taide- ja taitoaineissa (8op) Progressive Inquiry in Arts Education Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa tutkivaa oppimista avoimen ongelman ratkaisussa ja ryhmän toiminnassa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida taide- ja taitoaineita integroivia projekteja ja syventää aineenhallintaansa tutkivan oppimisen kautta. Opiskelija kykenee sietämään tiedollista epävarmuutta ja moniselitteisyyttä. Opiskelija ymmärtää tietämyksen ja asiantuntijuuden hajauttamisen merkityksen moniammatillisessa yhteistyössä. Opiskelija ymmärtää taide- ja taitoalojen erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja eheyttävässä opetuksessa. Opintojaksolla opetetaan tutkivan oppimisen menetelmiä, joiden avulla opiskelijat suunnittelevat taide- ja taitoaineiden opettajia konsultoiden ongelmalähtöisen projektin sekä ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat liveroolipelin oppilaiden kanssa. Kontaktiopetus 40 t. Itsenäinen työskentely 176 t. Konsultaatiot opettajakohtaisesti, paneeli, ryhmätöitä. Opiskelijat suorittavat projektin ryhmässä soveltaen tutkivan oppimisen malleja ja hyödyntävät asiantuntijakonsultaatioita. Mahdollinen osallistuminen OpeArt-projektin tuotantoon Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., Lonka, K Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. 7

8 Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6. uudistettu painos. WSOY. Heinilä H., Kalli, P. & Ranne, K. (toim.) Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 15. Okka-säätiön julkaisuja. Hakkarainen, K., Lipponen L., Ilomäki, L., Järvelä, S., Lakkala, M., Muukkonen, H., Rahikainen, M. & Lehtinen, E Tieto- ja viestintätekniikka tutkivan oppimisen välineenä. Saatavana Internetissä: imisen_valineena.pdf Aktiivinen osallistuminen opetukseen, harjoitustöiden ja projektin hyväksytty suorittaminen Kotitaloustiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Home Economics Kotitaloustieteen tutkimus ja oppimisympäristöt (5op) Research and Learning Environments in Home Economics Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa kotitaloustieteen paikan tieteiden kentässä ja hahmottaa kotitalouden ja sen toiminnan kotitaloustieteen tutkimuskohteena. Opiskelija tuntee kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja osaa nimetä kotitaloustieteen tutkimuksia. Opintojaksolla opiskelija tutustuu kotitalouden erilaisiin oppimisympäristöihin, ja opintojakson päätyttyä osaa kuvata suomalaisia kotitalouksia tilastojen ja eri tutkimusten näkökulmasta. Kotitaloustieteen tiedeluonne. Kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja tutkimusparadigmat. Yleiskuva suomalaisen kotitalouden toiminnasta, toiminta-ympäristöstä ja tehtävistä. Kotitalouden oppimisympäristöt. Opetusta 42 t, josta suurryhmäopetusta 12 t ja seminaarityöskentelyä 28 t, tentti 2 t. Sähköisen tentin mahdollisuus. Itsenäinen työskentely 93 t. 8

9 Opiskelija osallistuu opetukseen ja kirjoittaa esseen annetusta aiheesta. Artikkeleita osoituksen mukaan. Soveltuvin osin: Meiselman, H Meals in Science and Practice: Interdisciplinary Research and Business Applications. Soveltuvin osin: Smith, M. G., Peterat, L. & de Zwart, M. L Home Economics Now, Transformative Practice, Ecology and Everyday Life Soveltuvin osin: Goldsmith, E. B Resource Management for Individuals and Families. Soveltuvin osin: Kimonen, E. & Nevalainen, R. (Eds.) Reforming Teaching and Teacher Education: Bright Prospects for Active Schools. Rotterdam, The Netherlands: Sense Publishers. Soveltuvin osin: Kimonen, E. & Nevalainen, R. (Eds.) Reforming Teaching and Teacher Education: Bright Prospects for Active Schools. Rotterdam, The Netherlands: Sense Publishers. Kuusisaari, H. & Käyhkö, L Tutki, kehitä ja kehity: kotitalous yhteiskunnallisena oppiaineena. Kotitaloustieteen väitöskirjat toimivat oheismateriaalina. Tentti: 0 5 (60 %) ja essee: 0 5 (40 %). Tentti ja essee suoritettava hyväksyttävästi. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5op) Food Preparation and Kitchen Hygiene Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten ja kestävän kehityksen mukaisia ateriakokonaisuuksia, hallitsee elintarvikehygienian perusteet ja kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet sekä toimii hygieenisen ja turvallisen keittiötyöskentelytavan mukaisesti. Perusruuanvalmistusmenetelmät, elintarviketuntemus, kestävän ruuanvalmistuksen lähtökohdat. Elintarvikehygienian perusteet, 9

10 mikrobiologia (mikrobit ja ruokamyrkytykset) ja keittiön omavalvonta. Kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet ja niiden turvallinen käyttö. Pienryhmäopetukseen sisältyy oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Välikylä, T. & Syyrakki, S Hygieniaopas - Elintarvikehygienian perusteet. 17. uudistettu painos, Julkaisija: Elintarvike ja Terveyslehti. Kontaktiopetuksessa jaettava materiaali. Ohjeiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.) Ravitsemustiede Hopia, A Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0-5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5op) Ateriasuunnitte Meal Planning and Principles of Nutrition Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa 10

11 ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia ja hallitsee ravitsemuksen perusteet. Opiskelija syventää osaamistaan kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteista ja turvallisesta käytöstä. Perusruuanvalmistusmenetelmien ja elintarviketuntemuksen syventäminen. Ravitsemuksen perusteet. Kotitalouskoneiden ja -laitteiden toimintaperiaatteet ja turvallinen käyttö. Ateriakokonaisuuksien suunnittelu. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Ihanainen, M., Lehto, M. & Lehtovaara, A Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa. Oheiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.) Ravitsemustiede Hopia, A Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Edellytykset Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) 11

12 Kodin puhtaanapidon perusteet (5op) Basics of Home Cleaning and Textile Care Opiskelija osaa määritellä kotitaloustyön käsitteet ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija osaa valita, puhdistaa ja hoitaa tekstiilejä ja pintamateriaaleja. Opiskelija osaa käyttää kodin ja tekstiilien hoitoon tarkoitettuja aineita, välineitä ja koneita. Opiskelija osaa kehittää sekä kodin että kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Kotitaloustyön organisatoriset ja ergonomiset perusteet. Puhdistuksen perusteet. Tekstiilien ja pintamateriaalien ominaisuudet, puhdistus-, suojausja hoitomenetelmät. Aineiden, välineiden ja koneiden turvallinen käyttö. Lajittelu ja jätehuolto. Opetus 60 t, josta suurryhmäopetus 18 t, pienryhmäopetusta 40 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 73 t. Tenttikirjallisuus: Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M-L Teemana työ. Aulanko, M Pesu- ja puhdistusaineet. Johdatus siivouskemiaan; Siivoustyön käsikirja Suomen Siivousteknisten liiton julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K Puhdas, raikas koti Markula, R Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Artikkeleita osoituksen mukaan Oheiskirjallisuutta: SFS Puhtausalan sanasto. SFS (tai uudempi painos) Kotitaloussähkölaitteet. Sanasto. Artikkeleita osoituksen mukaan 12

13 Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5 (50 %). Tentti: 0 5 (50 %) Kotitalous taloudellisena ja sosiaalisena yksikkönä (5op) Household as an Economic and Social Unit Opiskelija osaa analysoida kotitalouden taloudellista ja sosiaalista toimintaa yhteiskunnan ja talouden muutoksessa. Opiskelija ymmärtää kotitalouden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä. A) Taloudellinen yksikkö: kuluttaminen, yhteiskunnan muutos Suomessa, kulutuksen jakaantuminen ja kulutusmenot, kotitalouden tulot, verotus ja perintö, kotitaloudet rahoitusmarkkinoilla; varat ja velat, säästäminen, sijoituskohteet sekä vakuuttaminen. B) Sosiaalinen yksikkö: sosiaali- ja terveysmenot, terveyspalvelujen käyttö, sosiaalipalvelut, sosiaaliturva sekä parisuhde. Opetusta 34 t, josta suurryhmäopetusta 32 t, tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 101 t. Suoritustapoina aktiivinen opetukseen osallistuminen ja tentti. Kontula, O Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Verkkojulkaisu: bin.directo.fi/@bin/adb9b7efd175546e86a82def629b9381/ /app lication/pdf/ /perhebarometri2013_web_1.pdf Soveltuvin osin: Kangas, O., Niemelä, M. & Raijas, A Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. Verkkojulkaisu: siin.pdf?sequence=1 Soveltuvin osin: Vaarama, M. (et al.) Suomalaisten hyvinvointi Verkkojulkaisu: 13

14 Oheiskirjallisuus: Heinonen, V., Raijas, A., Hyvönen, K., Leskinen, J., Litmala, M., Pantzar, M., Römer-Paakkanen, T. & Timonen, P Kuluttajaekonomia. Lainila, L. & Säävälä, M Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Verkkojulkaisu: ication/pdf/ /perhebarometri%202012_web.pdf Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Kotitaloustiede, aineopinnot (SIVUAINE) (35op) Home Economics, Intermediate studies (minor subject) Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5op) Food Preparation and Nutrition Opiskelija osaa selittää yleisimpien erityisruokavalioiden fysiologiset perusteet sekä osaa suunnitella ja valmistaa ateriakokonaisuuksia erityisryhmille. Opiskelija tunnistaa elintarvikkeisiin liittyviä kemiallisia ja fysiologisia ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia ruuanvalmistuksen aikana. Opiskelija osaa kuvata ja keskustella ravitsemusterveyden näkökulmasta ihmisten elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä ihmisen elinkaaren aikana. Opiskelija osaa suunnitella ja ohjata ruuanvalintaa seuraavista näkökulmista: kestävä kehitys, taloudellisuus, monikulttuurisuus. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten terveyttä edistävän tapahtuman yhteistyöverkoston kanssa. Erityisryhmien ravitsemus ja erikoisruokavaliot. Kokeellinen ruuanvalmistus. Aistinvarainen arviointi. Ravitsemusterveyden edistäminen ja ruuanvalinnan näkökulmat arjessa. 14

15 Opetus 74 t, josta suurryhmäopetus 22 t ja pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 61 t. Suurryhmäopetus, pienryhmäopetus, koulujen terveysrastit, tentti. Tenttikirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede. (Osoitetut kohdat) Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Oheiskirjallisuus: Contento, I Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. RTY ry Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Gould, M. & Voutilainen, E Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Mustonen, S. & Tuorila, H Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: Penttinen, H. & Rauramo, U Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U Makumatkalla. Oppimisportfolio 0 5. Koulujen terveysrastit hyväksytty/hylätty. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Edellytykset 15

16 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) Ravitsemusinterventiot ja ruuanvalmistuksen pedagogiikka (5op) Nutrition Interventions and Food Preparation Pedagogy Opiskelija osaa suunnitella ateriakokonaisuuksia ja ohjata ruuanvalmistusta. Opiskelija soveltaa ruuanvalmistuksen pedagogiikkaa eri kohderyhmissä. Opiskelija täydentää kokeelliseen ruuanvalmistukseen liittyvää osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella ja järjestää erilaisia monikulttuurisia vuotuisjuhlia. Opiskelija osaa suunnitella, organisoida ja ohjata valitulle kohderyhmälle soveltuvan ravitsemusintervention. Ruuanvalmistuksen, ravitsemuksen ja pedagogiikan yhdistäminen sekä soveltaminen eri kohderyhmät huomioon ottaen. Opetusta 30 t, josta suurryhmäopetus 8 t, pienryhmäopetus 22 t. Itsenäinen työskentely 103 t. Suur- ja pienryhmäopetus, juhlaorganisointi, ravitsemuskasvatusinterventio. Oheiskirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede. Contento, I Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. RTY ry Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. 16

17 Gould, M. & Voutilainen, E Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Mustonen, S. & Tuorila, H Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: Penttinen, H. & Rauramo, U Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U Makumatkalla. Juhlaorganisointi ja ravitsemuskasvatusinterventio 0 5. Aktiivinen osallistuminen juhlaorganisoinnissa, ravitsemuskasvatusinterventiossa ja vertaispalautteen antamisessa. Edellytykset Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5 op) Asuminen ja asuinympäristö (5op) Living and Environment Opiskelija osaa kuvata ja arvioida asumista sekä asuinympäristön ja yhteiskunnan välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta erilaisten perheiden lähtökohdista käsin. Opiskelija osaa keskustella asumiseen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun liittyvistä haasteista kestävän kehityksen ja monikulttuurisuuden näkökulmasta. Suomalainen asuminen kansallisen ja kansainvälisen kulttuurin ja kestävän kehityksen näkökulmasta. Asumisen tutkimisen lähestymistapoja ja menetelmiä. Osallistuva kansalaisuus monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Asuinympäristön laatuun vaikuttaminen. Arjen hyvinvointi asumisessa ja asuinympäristön merkitys hyvinvoinnin lähteenä perheen ja ihmisen elinkaaressa. 17

18 Suurryhmäopetus 2 t (aloitusseminaari). Aktiivinen osallistuminen oman lukupiirin työhön, keskustelun johtaminen vuorollaan, lukupiirin keskustelupöytäkirja, essee. Itsenäinen ja lukupiirissä tapahtuva opiskelu 133 t. Lukupiirityössä käytettävä kirjallisuus: Juntto, A Asumisen unelmat ja arki. Suomalainen asuminen muutoksessa. (Kaikille pakollinen lukupiirissä.) Saari, J. (toim.) Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Massa, I. & Ahonen, S Arkielämän ympäristöpolitiikka. Bäcklund, P., Häkli, J. & Schulman, H. (toim.) Osalliset ja osaajat. Verkkojulkaisu. Heikkinen, T. & Mynttinen, E Kollaasikaupunki. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja C 78. Verkkojulkaisu. Oheismateriaalia: Castaneda, A., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi Tutkimus venäläis-, somalialaisja kurditaustaisista Suomessa. Kytö, M Kotiin kuuluvaa. Yksityisen ja kaupunkiäänitilan risteymät. Pullin, G Desing meets disability. Suurryhmäopetus. Aktiivinen osallistuminen lukupiirityöhön. Essee 0 5. Edellytykset Kotitaloustieteen aineopinnot Lapset, nuoret ja kulutus (5op) Children, Young people and Consumption 18

19 Opiskelija ymmärtää lapsen ja nuoren kasvua kuluttajiksi. Opiskelija osaa analysoida erityyppisten kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä ja ohjata nuoria itsenäisen asumisen aloittamisessa. Opiskelija osaa soveltaa kuluttajatietoa kuluttajakasvatuksen opetuksessa ja hallitsee opetusmenetelmien käytön perusteet. Kotitaloudet kuluttajina. Itsenäisessä asumisessa tarvittavat tiedot ja taidot. Kestävä kuluttaminen kotitalouden eri osa-alueilla. Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet. Talouskasvatus. Media- ja teknologialukutaito. Kuluttajakasvatuksen tavoitteet ja opettaminen peruskoulussa. Suurryhmäopetus 30 t. Itsenäinen työskentely 105 t. Opintojakso suoritetaan tekemällä kuluttajakasvatuksesta arvioitava opetuskokonaisuus. Opetuskokonaisuuden laatimiseen käytettävä materiaali: Kilpailu- ja kuluttajavirasto FI/kuluttajakasvatus/ Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Oheiskirjallisuus: Peura-Kapanen, L. & Lehtinen, A-R Nuorten taloudellinen osaaminen. Määrittelyä, toimijoita ja materiaaleja. Verkkojulkaisu: nen.pdf Kupari, T. (toim.) Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen Verkkojulkaisu: tia_etsimassa.pdf?sequence=1 Vänskä, A. & Autio, M Aikuisia lapsia ja lapsiaikuisia symbolinen lapsuus visualisoituvassa kulutuskulttuurissa. Verkkojulkaisu: _final_version.pdf Harjoitustyö 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Tekstiilit, pintamateriaalit ja asuminen (5op) 19

20 Textiles, Surface Materials and Housing Opiskelija osaa arvioida tekstiilien ja pintamateriaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija osaa arvioida kodin ja tekstiilien puhtaanapitoon tarkoitettujen tuotteiden tarkoituksenmukaisuutta. Opiskelija osaa suunnitella tekstiilien ja kodin hoitoon liittyviä oppimistehtäviä. Opiskelija osaa kehittää kodin, tekstiilien ja kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä eri näkökulmista. Tekstiilien ja pintamateriaalien tarkoituksenmukainen ja kestävä valinta. Niiden hoidossa käytettävien välineiden ja koneiden käytettävyyden arviointi. Puhtauspalveluiden ostaminen. Kodin ja opetustilan työturvallisuus. Kodin puhtaanapidon ja tekstiilien hoidon pedagogiikka. Opetus 38 t, josta suurryhmäopetus 10 t ja pienryhmäopetus 28 t. Itsenäinen työskentely 95 t. Opintojakso arvioidaan tekemällä tekstiileihin ja kodinhoitoon liittyvä opetuskokonaisuus. Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M-L Teemana työ. Heikkilä, T., Hopsu, L. & Huilaja, E Siivoustyön käsikirja. SSTL:n julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K Puhdas, raikas koti Markula, R Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Aho, K. & Manninen, M. (toim.) Kotitalouden opetustilat ja työturvallisuus. Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Artikkeleita osoituksen mukaan. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Kodin puhtaanapidosta ja tekstiilien 20

21 hoidosta arvioitava opetuskokonaisuus 0 5 Edellytykset Kodin puhtaanapidon perusteet (5 op) Kotitalouspedagogiikka (5-10op) Home Economics Pedagogy Opiskelija perehtyy kotitalousopetuksen ydinosaamiseen ja kasvua ja oppimista tukevaan toimintakulttuuriin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kotitalousopetuksen suunnittelun jakso-, tunti- ja tuokiotasolla sekä tietää arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa toimia kotitalouden erilaisissa oppimisympäristöissä. Työrauhan ylläpitämiseen sekä eriyttämiseen on saatu valmiuksia. Kotitalousopetuksen tehtävä ja tavoitteet. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri. Kotitalouden oppimisympäristöt, opetuksen suunnittelu, työtavat ja arviointi. Opetuksen eheyttäminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Luokanhallinta; opettajan oikeudet ja velvollisuudet, työrauhan ylläpitäminen. Suurryhmäopetus 20 t. Itsenäinen työskentely 115 t pääaineopiskelijoille, ja sivuaineopiskelijoille 250 t. Harjoitustyö: kotitalousopetuksen seuranta (8 t) ja siitä raportointi ohjeistuksen mukaisesti. Sivuaineopiskelijat suorittavat 10 opintopistettä, johon sisältyy kotitalouden harjoittelu Savonlinnan normaalikoululla (30 t seurantaa + edellä mainitut 8 t, joista raportointi, 10 t opettamista). Oheiskirjallisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Malin, A Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä. Haverinen, L Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina. Verkkojulkaisu: 21

22 Poutala, M Opettajan valta ja vastuu. Saloviita, T Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus Osallistava opetus ja opetuskäytännöt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa. Yhteenvetoraportti. Verkkojulkaisu: Oja, S Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen. Rauramo, U Makumatkalla. Innostavia ideoita ruokakasvatukseen. Kivilehto, K Kyl mä varmaan kohta ymmärrän. Asunnon suunnittelu -opetusohjelma oppilaiden ajattelun ja oppimisen haastajana peruskoulun kotitalousopetuksessa. Haime, S., Huttunen, M-L., Kuikka, J., Pesonen, A. & Suoja, P Luokanohjaajan käsikirja. Verkkojulkaisu: Lahtinen, N Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Cantell, H Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Lämsä, A-L., (toim.) Verkosto vahvaksi: toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus. Venäläinen, S Interaction in the Multicultural Classroom: Towards Culturally Sensitive Home Economics Education. Kyllönen, T. & Rickman, A Henkilöturvallisuus koulussa. Opetuksen seurantaraportti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Kuvataide, perusopinnot (25op) Basic Studies in Visual Arts 22

23 Kuvataiteen oppimisen ja opettamisen perusteet (6op) Introduction to Learning and Teaching Visual Art Opintojakson jälkeen opiskelija osaa ottaa huomioon lasten ja oppilaiden iän, elämismaailman ja yksilöllisen erilaisuuden kuvataidekasvatuksen tavoitteellisessa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää kuvataideopetusta oppiainerajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi yhdistäen kuvataidekasvatuksen teoriaa opetuskäytäntöön. Opiskelija osaa jäsentää ja analysoida kuvataidekasvatuksen opetussuunnitelmaa ja sen sisältöalueita sekä soveltaa sen aineistoa taiteellista oppimisprosessia ja taidekasvatusta edistäväksi kuvataideopetukseksi alakoulussa. Opiskelija hahmottaa oppimisympäristön sekä kuvaympäristön merkityksen kuvataiteen oppimisessa. Opiskelija kehittää itseään kuvataideopettajana ja ymmärtää omaa taideopettajarooliaan. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle tyypillisiä tutkimuksellisia ja opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Kuvataidekasvatuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Perusopetuksen kuvataiteen opetussuunnitelma. Arviointi. Kuvallinen ja esteettinen kehitys. Taidekasvatuksen historia. Ajankohtaiset taidekasvatuksen keskustelut, artikkelit ja tutkimukset. Kuvataiteen oppimateriaalit ja niiden tuottaminen. Ainedidaktinen harjoittelu ja/tai projekti mahdollisuuksien mukaan yliopiston ulkopuolisen tahon kanssa. Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja ainedidaktiseen harjoitteluun. Opetukseen liittyvien kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien tekeminen. Omiin oppimiskokemuksiin perustuvan portfolion / oppimispäiväkirjan laatiminen. Kirjallisuuden ja luentojen tenttiminen. Toteutustavat Kontaktiopetus 70 t, josta luennot 15 t, harjoitus- ja/tai projektityöt sekä ainedidaktinen harjoittelu yht. 53 t. Itsenäinen työskentely 92 t. Omatoiminen työskentely koostuu kirjallisuuteen perehtymisestä sekä 23

24 kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien suorittamisesta. Tentti 2 t. Räsänen, M Kuvakulttuurit ja integroiva taideoppiminen. Taideteollinen korkeakoulu; Pääjoki, T Reittejä taidekasvatuksen kartalla. Taidekäsityksen merkityksistä taidekasvatusteksteissä; tai Seitamaa-Oravala, P Kuviot kuvan takana: kuvaskeemoista kuvauskeinoihin, historiallisesta orientaatiosta kognitiiviseen näkökulmaan kuvaamataidon opetuksessa. Oheiskirjallisuus: Peruskoulun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet; Koivurova, A Kuvien rajat. Toivotut ja torjutut kuvat kuvataidetunnin sosiaalisessa tilassa; Bardy, M., Haapalainen, R., Isotalo, M. & Korhonen, P. (toim.) Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museon Kiasman julkaisuja 106/2007; Määttä, K. (toim.) Kuvaamataidon opettajuuden näkökulmia. Lapin Yliopisto; Kettunen, K., Hiltunen, M., Laitinen, S. & Rastas, M. (toim.) Kuvien keskellä; Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P Kuvan tekijä. Taide ja visuaalinen maailma; Pohjakallio, P Miksi kuvista? Koulun kuvataideopetuksen muuttuvat perustelut; Salminen, A. & Koskinen, I. (toim.) Pääjalkainen: Kuva ja havainto.; Apuli-Suuronen, R Kuvataiteen silmin. Taideteollinen korkeakoulu; Forsman, A-C. & Piironen, L Kuvien kirja. Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen; Efland, A., Freedman, K. & Stuhr, P. Postmoderni taidekasvatus. Eräs lähestymistapa opetussuunnitelmaan. Taideteollinen korkeakoulu; Kuvataideopettajat ry. Synnyt. Taidekasvatuksen verkkolehti. 24

25 Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja ainedidaktiseen harjoitteluun. Työetiikka ja asenne. Tenttikirjallisuuden, harjoitustöiden ja ainedidaktisen harjoittelun hyväksytty suorittaminen. Oppimiskokemuksiin perustuva portfolio / oppimispäiväkirja (työt, prosessi, arviointi) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilukasvatus (6op) Environmental Aesthetics, Architecture and Design Opintojakson jälkeen opiskelija osaa käyttää ympäristötaiteen, arkkitehtuurisen ajattelun sekä muotoilukasvatuksen peruskäsitteistöä ja ajattelumalleja, sekä osaa soveltaa niitä opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa kehittää taiteellisen ilmaisun kautta näkemystään ympäristöestetiikasta ja muotoilusta, sekä hyödyntää luovasti ympäristö- ja yhteisötaiteen esimerkkejä ja toimintamalleja ilmiöpohjaisen opetuksen, kasvatuksen ja yhteiskunnallisen osallistumisen välineenä. Opiskelija osaa soveltaa kuvataiteen ja taiteentutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia ympäristökasvatuksessa ja suunnittelussa. Ympäristötaiteen menetelmiä, käsitteistöä ja käytäntöjä. Rakennetun ympäristön esteettinen havainnointi, tutkimus, suunnittelu ja dokumentointi kuvallisin keinoin. Kestävän kehityksen osa-alueet ympäristöestetiikan ja - opetuksen näkökulmasta. Taide yhteisöllisenä ja vuorovaikutuksellisena oppimisympäristönä. Opetuksen teemat ja painopisteet vaihtelevat eri vuosina. Harjoitustyöt painottuvat kolmiulotteisiin menetelmiin. Kontaktiopetus 57 t, josta luennot 9 t ja harjoitukset 45 t. Tentti 3 t. Itsenäistä työskentelyä 105 t. Oppimispäiväkirja. Tenttikirjat: Mantere, M-H. (toim.) Maan kuva. Kirjoituksia taiteeseen perustuvasta ympäristökasvatuksesta; Naukkarinen, O Ympäristön taide; 25

26 Kaukonen, H., Korpelainen, H., Räsänen, J Arkkitehtuurin ABC. Löytöretki rakennettuun ympäristöön; Räsänen, J. (toim.) Arkkitehtuurin ABC 2. Peruskäsitteitä Muu kirjallisuus: Coutts, G. & Jokela, T Art, community and environment: educational perspectives; Naukkarinen, O Arjen estetiikka; Haapala, A., Honkanen, M. ja Rantala, V. (toim.) 1995/2006. Ympäristö, arkkitehtuuri, estetiikka; Johansson, H Maataidetta jäljittämässä: luonnon ja läsnäolon kirjoitusta suomalaisessa nykytaiteessa ; Hänninen, A Matkalla arkkitehtuurin maahan; Kantonen, L Ankaraa ja myötätuntoista kuuntelua: keskustelevaa kirjoitusta paikkasidonnaisesta taiteesta; Kenttälä, M. (toim.) Muotoiloa! Opettajan opas muotoilukasvatukseen; Ikonen, P. ja Vira, R. (toim.) Esineet esiin! Näkökulmia muotoilukasvatukseen; Fantasy Design in Community -sivut Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Työetiikka ja asenne. Harjoitus- ja kotitehtävien hyväksytty toteuttaminen ja dokumentointi. Oppimispäiväkirja. Tentti Visuaalisen kulttuurin ja kuvataiteen kontekstit ja menetelmät (6op) Visual Culture and Art: Methods and Contexts Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa kuva-analyysin menetelmiä monipuolisesti ja tulkita kuvataiteen ja visuaalisen ympäristön rakentamia merkityksiä. Opiskelija osaa käyttää kuvallisen viestinnän ja visuaalisen 26

27 kulttuurin tutkimuksen peruskäsitteitä ja näkökulmia opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija hallitsee kuvataiteen menetelmiä monipuolisesti ja syventää omaa tietämystään kuvantekemisen ja -muokkaamisen prosesseista sekä niiden soveltamisesta opetukseen. Opiskelija osaa käyttää kuvataiteen menetelmiä itseilmaisun ja voimaantumisen keinona ja kuvataidetta tiedon rakentamisen ja osallistumisen välineenä, sekä tutkimuksen, kritiikin ja taidekeskustelun kohteena. Visuaalisen kulttuurin merkitysten analyysi, tulkinta ja tuottaminen kuvallisia menetelmiä yhdistelemällä. Painopisteitä ovat sekä taide- että mediakuvan lukutaito, tekstin ja kuvan suhde, intertekstuaalisuus, kuvalliset genret sekä kriittinen mediakasvatus. Seuraavia alueita vaihdellaan resurssien ja maailman tapahtumien mukaan: taidekuva, mainoskuva, uutiskuva, valokuva ja multimedia. Perehdytään vuosittain vaihtuvien teemojen kautta kuvallisen ilmaisun eri tyyleihin, materiaaleihin ja menetelmiin sekä niiden pedagogisiin sovelluksiin. Painopiste kaksiulotteisessa työskentelyssä. Kurssin sisällöt valitaan ja päätetään yhdessä opettajan kanssa. Kontaktiopetus 57 t, josta luennot 10 t ja harjoitukset 43 t. Tentti 4 t. Itsenäistä työskentely 105 t. Oppimispäiväkirja. Tenttikirjat: Herkman, J Kriittinen mediakasvatus; Seppä, A Kuvien tulkinta: menetelmäopas kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin tulkitsijalle; Setälä, P Lapsi kuvan takana: erityisiä piirteitä lasten valokuvailmaisussa tai Kiil, K Kielletyt kuvat: suomalais- ja virolaisnuorten piirtämällä esittämät kielletyt aiheet Muu kirjallisuus: Seppänen, J Katseen voima: kohti visuaalista lukutaitoa; 27

28 Suoranta, J Kasvatus mediakulttuurissa; Herkman, J Audiovisuaalinen mediakulttuuri; Rossi L-M. & Seppä, A. (toim.) Tarkemmin katsoen: visuaalisen kulttuurin lukukirja; Vänskä, A Näkyvä(i)seksi: tutkimuksia kuvien sukupuolikulttuurista; Rossi, L-M Kuvista toisin sanoin; Kirjavainen, K Valokuva: valokuvauksen perustiedot; Sontag, S. 1977/1984. Valokuvauksesta; Sava, I. ja Vesanen-Laukkanen, V. (toim.) Taiteeksi tarinoitu oma elämä; Bardy, M Taide keskellä elämää; Hannula M., Suoranta, J. ja Vade n, T. (toim.) Otsikko uusiksi: taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat; Karjalainen, T Kantakuvat: Yhteinen muistimme; Berger, J. 1972/2010. Näkemisen tavat; Synnyt. Taidekasvatuksen verkkolehti. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Työetiikka ja asenne. Harjoitus- ja kotitehtävien hyväksytty toteuttaminen ja dokumentointi. Oppimispäiväkirja. Tentti Kuvataiteen tuntemus, estetiikka ja filosofia (7op) History, Aesthetics and Philosophy of Visual Art Opintojakson jälkeen opiskelija osaa jäsentää ja analysoida suuria kuvaaineistoja ja laajoja aikakausivertailuja ja tarkastella kuvien välittämää informaatiota. Opiskelija osaa tunnistaa, nimetä, kuvata ja määritellä kuvataiteen nykyilmiöitä ja historiaa sekä ymmärtää kuvien merkityksiä eri kulttuureissa. Opiskelija osaa keskustella nykytaiteen ja historian kuvista käyttäen kuvataiteen käsitteitä. Opiskelija tunnistaa taiteen tarkasteluun liittyviä esteettisiä ja taiteellisia arvoasetelmia ja perusteluja sekä taiteen merkityksen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Opiskelija osaa kehittää 28

29 henkilökohtaista suhdettaan kuvataiteeseen. Opiskelija osaa käyttää taidehistorian ja estetiikan näkökulmia opetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija osaa käyttää oppiaineelle tyypillisiä opetuksellisia lähestymistapoja ja oppimateriaaleja sekä soveltaa teknologiaa kuvataiteen opetuksessa. Yleinen taidehistoria. Arkkitehtuuri. Suomen taidehistoria esihistoriasta modernismiin. Nykytaide. Pohdintaa taiteen filosofisesta tarkastelusta. Hyvän ja huonon maun problematiikka. Kuvatulkintoja. Taideteosten käyttö opetuksen lähtökohtana, havainnollistajana ja virittäjänä. Oma kuvallinen ilmaisu. Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin, taidenäyttelykäynteihin ja opintomatkaan. Opetukseen liittyvien kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien tekeminen. Omiin oppimiskokemuksiin perustuvan portfolion / oppimispäiväkirjan laatiminen. Kirjallisuuden ja luentojen tenttiminen. Toteutustavat Luennot 24 t ja harjoitukset 34 t. Taidenäyttelykäynnit (n. 4 t) ja opintomatka (n. 6 t). Itsenäinen työskentely 117 t. Omatoiminen työskentely koostuu kirjallisuuteen perehtymisestä ja kuvallisten ja kirjallisten opintotehtävien suorittamisesta. Tentti 4 t. Honour, H. & Fleming, J tai uudempi painos. Maailman taiteen historia, soveltuvin osin; Levanto, M Ateneum opas. Isak Waclinista Wäinö Aaltoseen.; Sederholm, H Tämäkö taidetta? Oheiskirjallisuus: Itkonen, S Taidekuvan äärellä. Katso, koe, jaa.; Räsänen, M Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen; Elovirta, A. & Lukkarinen, V Katseen rajat. Taidehistorian metodologiaa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus; 29

30 Web Gallery of Art ; Haapala, A. & Pulliainen, U Taide ja kauneus. Johdatus estetiikkaan; Sava, I Katsomme Näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista; Kaitavuori, K KOPS. Kiasman kiertokoulun opetussuunnitelma; Reiners, I. & Seppä, A Etiikka ja estetiikka; Vuorinen, J Esteettinen taidemääritelmä; Laitinen, S Hyvää ja kaunista. Kuvataideopetuksen mahdollisuuksista nuorten esteettisen ja eettisen pohdinnan tukena. Erikseen sovittavat ajankohtaiset artikkelit. Aktiivinen osallistuminen luennoille, harjoituksiin, opintomatkaan ja näyttelykäynteihin. Työetiikka ja asenne. Tenttikirjallisuuden, harjoitustöiden, taidenäyttelykäyntien ja opintomatkan hyväksytty suorittaminen. Oppimiskokemuksiin perustuva portfolio / oppimispäiväkirja (työt, prosessi, arviointi) Käsityötiede, teknologiakasvatus/tekninen työ, perusopinnot (25op) Basic Studies in Craft Science, Technology Education/Technical Work, Basic Studies Käsityötieteen perusteet (5op) Käsityötieteen Basics of Craft Science Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata käsityötiedettä tieteenalana, sen keskeisiä tutkimusorientaatioita ja käsityön tutkimuskenttää. Opiskelija hallitsee käsityötieteen keskeisen peruskäsitteistön niin, että osaa käyttää sitä tieteellistä tekstiä lukiessaan ja tuottaessaan. Opiskelija osaa analysoida suomalaisen käsityökulttuurin ilmiöitä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opiskelija osaa hankkia tietoa käsityöhön liittyvistä tutkimuksista ja muista aineistoista niin, 30

31 että pystyy toteuttamaan lähdekriittistä ajattelua osoittavan esseen ja/tai pienimuotoisen tutkimusprojektin. Opiskelija osaa pohtia ja esittää omia näkemyksiään suhteessa opintojaksolla käsiteltyihin teemoihin ja tutkimuksiin sekä pedagogisesta ja tutkimuksellisesta näkökulmasta. Käsityötieteen kehityksen pääpiirteet, tieteen monitieteellinen perusta sekä keskeiset teoriat ja tutkimusorientaatiot. Käsityön tutkimuskenttä. Käsityö tiedon, taidon, luovan toiminnan ja hiljaisen tiedon näkökulmista. Käsityöllinen suunnittelu ja käsityömuotoilu, prosessien mallintaminen ja käsityötuotteen merkitykset. Suomalainen käsityökulttuuri moniaikaisena ilmiönä. Koulukäsityö käsityökulttuurin välittäjänä. Käsityökulttuurin tutkiminen. Suuryhmäopetusta 30 t ja pienryhmäopetusta 10 t. Itsenäinen työskentely 95 t. Osa opetuksesta voi toteutua verkko-opetuksena. Aktiivinen osallistuminen opetukseen, käsityön tutkimuksiin tutustuminen sekä esseen kirjoittami-nen ja pienimuotoisen tutkimusprojektin toteuttaminen ja sen raportointi. Anttila, P Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Soveltuvin osin seuraavat teokset: Kojonkoski-Rännäli, S Ajatus käsissämme. Käsityökäsitteen merkityssisällön analyysi; Elo, P. (toim.) Esine elää. Julkaisu myös verkossa: Kupiainen, T. (toim.) Käsillä tehty.; Kaukinen, L. & Collanus, M Tekstejä ja kangastuksia; Luutonen, M. & Äyväri, A Käsin tehty tulevaisuus. Kaipainen, M Ken tilauspukua käyttää, hän herrasmieheltä näyttää Eteläkarjalainen maalaisvaatturi ja vaatturitoiminta Suomessa luvuilla. Julkaisu verkossa /urn_isbn_ pdf Sipilä, O Esiliina aikansa kehyksissä: moniaikaista tekstiilikulttuuria ja representaatioita kodista, perheestä, puhtaudesta ja käsityöstä 1900-luvun alkupuolen Suomessa. Julkaisu verkossa

32 pdf Venäläinen, P. (toim.) 2009: Kulttuuriperintö ja oppiminen. Julkaisu verkossa: Kaasinen, J Perinnerakentaminen käsitteenä ja osana teknologiakasvatusta. Kantola, J Cygnaeuksen jäljillä käsityöopetuksesta teknologiseen kasvatukseen; Parikka, M Teknologiakompetenssi. Teknologiakasvatuksen uudistamishaasteita peruskoulussa ja lukiossa; Parikka, M. & Rasinen, A Teknologiakasvatus tutkimuskohteena. Lisäksi muu opintojakson alussa sovittu kirjallisuus. Esseellä ja tutkimusprojektin raportilla osoitettu opintojakson tavoitteiden saavuttaminen Teknologinen yleisjakso I (5op) Technology I Opiskelija osaa: - soveltaa alakoulun opetusympäristöön ja työskentelyn turvallisuuteen liittyviä lakeja ja määräyksiä - hyödyntää verkkomateriaalia sekä tieto- ja viestintäteknologiaa teknisessä työssä - ylläpitää työturvallista alakoulun teknisen työn oppimisympäristöä - hyödyntää tietokoneavusteisia suunnitteluohjelmia työskentelyssään - toimia vertaisohjaajana OpeArt-projekteissa Opintojaksolla käsitellään seuraavia asioita: - tekninen suunnittelu (CAD), muotoilu - työstökone- ja laitetekniikan työturvallisuus ja huolto I 32