Kotitalousopettajakoulutus Opetussuunnitelma. Tutkintorakenne: Kasvatustieteen kandidaatintutkinto. Kasvatustieteen maisterin tutkinto

Transkriptio

1 Kotitalousopettajakoulutus Opetussuunnitelma Tutkintorakenne: Kasvatustieteen kandidaatintutkinto Pääaine: Kotitaloustiede 180 op 75 op Perusopinnot 25 op Aineopinnot 50 op Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot Valinnainen sivuaine Kieli- ja viestintäopinnot HOPS-opinnot 25 op 60 op 18 op 2 op Kasvatustieteen maisterin tutkinto Pääaine: Kotitaloustiede 120 op 85 op Syventävät opinnot 85 op Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot 35 op

2 Opintojaksokuvaukset Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Pääaine: Kotitaloustiede 75 op Kotitaloustiede, perusopinnot (25op) Basic Studies in Home Economics Perusopinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleisnäkemys kotitaloustieteestä monialaisena tieteen- ja tiedonalana sekä tutkimuskohteena. Opiskelija osaa suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa sekä keskustella lopputulokseen vaikuttavista tekijöistä. Hän osaa valita ja käyttää kotitalouksiin soveltuvaa teknologiaa tekstiilien ja asunnon hoidossa. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa kotitalouden resurssit huomioon ottavia taloudellisia ja kotitalouden hyvinvointia kehittäviä vaihtoehtoja. Hän osaa keskustella alan kysymyksistä ja arvioida ravinnon, asunnon puhtaanapidon ja perhekasvatuksen merkitystä yksilön ja perheen hyvinvoinnissa sekä kotitalouden opetuksessa Kotitaloustieteen tutkimus ja oppimisympäristöt (5op) Research and Learning Environments in Home Economics Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa kotitaloustieteen paikan tieteiden kentässä ja hahmottaa kotitalouden ja sen toiminnan kotitaloustieteen tutkimuskohteena. Opiskelija tuntee kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja osaa nimetä kotitaloustieteen tutkimuksia. Opintojaksolla opiskelija tutustuu kotitalouden erilaisiin oppimisympäristöihin, ja opintojakson päätyttyä osaa kuvata suomalaisia kotitalouksia tilastojen ja eri tutkimusten näkökulmasta. Kotitaloustieteen tiedeluonne. Kotitaloustieteen keskeisimmät teoriat ja tutkimusparadigmat. Yleiskuva suomalaisen kotitalouden toiminnasta, toiminta- ympäristöstä ja tehtävistä. Kotitalouden oppimisympäristöt. Opetusta 42 t, josta suurryhmäopetusta 12 t ja seminaarityöskentelyä 28 t, tentti 2 t. Sähköisen tentin mahdollisuus. Itsenäinen työskentely 93 t. Opiskelija osallistuu opetukseen ja kirjoittaa esseen annetusta aiheesta. Artikkeleita osoituksen mukaan. Soveltuvin osin: Meiselman, H Meals in Science and Practice: Interdisciplinary Research and Business Applications.

3 Soveltuvin osin: Smith, M. G., Peterat, L. & de Zwart, M. L Home Economics Now, Transformative Practice, Ecology and Everyday Life Soveltuvin osin: Goldsmith, E. B Resource Management for Individuals and Families. Kuusisaari, H. & Käyhkö, L Tutki, kehitä ja kehity: kotitalous yhteiskunnallisena oppiaineena. Kotitaloustieteen väitöskirjat toimivat oheismateriaalina. Tentti: 0 5 (60 %) ja essee: 0 5 (40 %). Tentti ja essee suoritettava hyväksyttävästi. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5op) Food Preparation and Kitchen Hygiene Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten ja kestävän kehityksen mukaisia ateriakokonaisuuksia, hallitsee elintarvikehygienian perusteet ja kotitalouskoneiden ja - laitteiden toimintaperiaatteet sekä toimii hygieenisen ja turvallisen keittiötyöskentelytavan mukaisesti. Perusruuanvalmistusmenetelmät, elintarviketuntemus, kestävän ruuanvalmistuksen lähtökohdat. Elintarvikehygienian perusteet, mikrobiologia (mikrobit ja ruokamyrkytykset) ja keittiön omavalvonta. Kotitalouskoneiden ja - laitteiden toimintaperiaatteet ja niiden turvallinen käyttö. Pienryhmäopetukseen sisältyy oppimista erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Hatakka, M., Pakkala, P., Siivonen, P. & Turja, M Elintarvikehygienia. Hygieniaosaaminen ja omavalvonta. Ohjeiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.) Ravitsemustiede Hopia, A Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan.

4 Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0-5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5op) Meal Planning and Principles of Nutrition Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa valita, suunnitella ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaisia ateriakokonaisuuksia ja hallitsee ravitsemuksen perusteet. Opiskelija syventää osaamistaan kotitalouskoneiden ja - laitteiden toimintaperiaatteista ja turvallisesta käytöstä. Perusruuanvalmistusmenetelmien ja elintarviketuntemuksen syventäminen. Ravitsemuksen perusteet. Kotitalouskoneiden ja - laitteiden toimintaperiaatteet ja turvallinen käyttö. Ateriakokonaisuuksien suunnittelu. Opetusta 64 t, josta suurryhmäopetus 12 t, pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Dokumentoitu oppimistehtävä. Itsenäinen työskentely 70 t. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Tenttikirjat: Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Elintarviketietoa ruoanvalmistajille Ihanainen, M., Lehto, M. & Lehtovaara, A Ravitsemustieto osaksi ammattitaitoa. Oheiskirjallisuus: Mäkinen, E., Kiikka, K., Meriluoto, R. & Väätäinen, R Keittiön kautta. Ruoanvalmistajan kirja Kiikka, K. & Huovila, M Vispilästä vokkiin Aro, Mutanen, & Uusitupa, (toim.) Ravitsemustiede Hopia, A Kemiaa keittiössä. Artikkelit osoituksen mukaan. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) Kodin puhtaanapidon perusteet (5op) Basics of Home Cleaning and Textile Care

5 Opiskelija osaa määritellä kotitaloustyön käsitteet ja suunnittelun periaatteet. Opiskelija osaa valita, puhdistaa ja hoitaa tekstiilejä ja pintamateriaaleja. Opiskelija osaa käyttää kodin ja tekstiilien hoitoon tarkoitettuja aineita, välineitä ja koneita. Opiskelija osaa kehittää sekä kodin että kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Kotitaloustyön organisatoriset ja ergonomiset perusteet. Puhdistuksen perusteet. Tekstiilien ja pintamateriaalien ominaisuudet, puhdistus-, suojaus- ja hoitomenetelmät. Aineiden, välineiden ja koneiden turvallinen käyttö. Lajittelu ja jätehuolto. Opetus 60 t, josta suurryhmäopetus 18 t, pienryhmäopetusta 40 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 73 t. Tenttikirjallisuus: Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M- L Teemana työ. Aulanko, M Pesu- ja puhdistusaineet. Johdatus siivouskemiaan; Siivoustyön käsikirja Suomen Siivousteknisten liiton julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K Puhdas, raikas koti Markula, R Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Artikkeleita osoituksen mukaan Oheiskirjallisuutta: SFS Puhtausalan sanasto. SFS (tai uudempi painos) Kotitaloussähkölaitteet. Sanasto. Artikkeleita osoituksen mukaan Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Itsenäinen dokumentoitu oppimistehtävä opiskelijan perustaidoista 0 5 (50 %). Tentti: 0 5 (50 %) Kotitalous taloudellisena ja sosiaalisena yksikkönä (5op) Household as an Economic and Social Unit Opiskelija osaa analysoida kotitalouden taloudellista ja sosiaalista toimintaa yhteiskunnan ja talouden muutoksessa. Opiskelija ymmärtää kotitalouden hyvinvointiin vaikuttavia yhteiskunnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä.

6 A) Taloudellinen yksikkö: kuluttaminen, yhteiskunnan muutos Suomessa, kulutuksen jakaantuminen ja kulutusmenot, kotitalouden tulot, verotus ja perintö, kotitaloudet rahoitusmarkkinoilla; varat ja velat, säästäminen, sijoituskohteet sekä vakuuttaminen. B) Sosiaalinen yksikkö: sosiaali- ja terveysmenot, terveyspalvelujen käyttö, sosiaalipalvelut, sosiaaliturva sekä parisuhde. Opetusta 34 t, josta suurryhmäopetusta 32 t, tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 101 t. Suoritustapoina aktiivinen opetukseen osallistuminen ja tentti. Kontula, O Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Verkkojulkaisu: fi bin.directo.fi/@bin/adb9b7efd175546e86a82def629b9381/ /application/pdf/ /perheb arometri2013_web_1.pdf Soveltuvin osin: Kangas, O., Niemelä, M. & Raijas, A Takaisin perusteisiin. Perusturvan riittävyys kulutuksen näkökulmasta. Verkkojulkaisu: Soveltuvin osin: Vaarama, M. (et al.) Suomalaisten hyvinvointi Verkkojulkaisu: client/pdfs/8cec7cec- 5cf ba7a- 0334ecdb6e1d Oheiskirjallisuus: Heinonen, V., Raijas, A., Hyvönen, K., Leskinen, J., Litmala, M., Pantzar, M., Römer- Paakkanen, T. & Timonen, P Kuluttajaekonomia. Lainila, L. & Säävälä, M Rakkautta, rikkautta ja ristiriitoja. Suomalaisten solmimat kaksikulttuuriset avioliitot. Verkkojulkaisu: fi- bin.directo.fi/@bin/3ec1225c e79aa2c2a5b3e5f/ /application/pdf/ /perheba rometri%202012_web.pdf Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Kotitaloustiede, aineopinnot (50op) Intermediate Studies in Home Economics Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5op) Food Preparation and Nutrition

7 Opiskelija osaa selittää yleisimpien erityisruokavalioiden fysiologiset perusteet sekä osaa suunnitella ja valmistaa ateriakokonaisuuksia erityisryhmille. Opiskelija tunnistaa elintarvikkeisiin liittyviä kemiallisia ja fysiologisia ominaisuuksia ja niissä tapahtuvia muutoksia ruuanvalmistuksen aikana. Opiskelija osaa kuvata ja keskustella ravitsemusterveyden näkökulmasta ihmisten elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä ihmisen elinkaaren aikana. Opiskelija osaa suunnitella ja ohjata ruuanvalintaa seuraavista näkökulmista: kestävä kehitys, taloudellisuus, monikulttuurisuus. Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa nuorten terveyttä edistävän tapahtuman yhteistyöverkoston kanssa. Erityisryhmien ravitsemus ja erikoisruokavaliot. Kokeellinen ruuanvalmistus. Aistinvarainen arviointi. Ravitsemusterveyden edistäminen ja ruuanvalinnan näkökulmat arjessa. Opetus 74 t, josta suurryhmäopetus 22 t ja pienryhmäopetus 50 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 61 t. Suurryhmäopetus, pienryhmäopetus, koulujen terveysrastit, tentti. Tenttikirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede. (Osoitetut kohdat) Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Oheiskirjallisuus: Contento, I Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. RTY ry Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Gould, M. & Voutilainen, E Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Mustonen, S. & Tuorila, H Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: Penttinen, H. & Rauramo, U Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U Makumatkalla. Oppimisportfolio 0 5. Koulujen terveysrastit hyväksytty/hylätty. Tentti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen.

8 Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) Ravitsemusinterventiot ja ruuanvalmistuksen pedagogiikka (5op) Nutrition Interventions and Food Preparation Pedagogy Opiskelija osaa suunnitella ateriakokonaisuuksia ja ohjata ruuanvalmistusta. Opiskelija soveltaa ruuanvalmistuksen pedagogiikkaa eri kohderyhmissä. Opiskelija täydentää kokeelliseen ruuanvalmistukseen liittyvää osaamistaan. Opiskelija osaa suunnitella ja järjestää erilaisia monikulttuurisia vuotuisjuhlia. Opiskelija osaa suunnitella, organisoida ja ohjata valitulle kohderyhmälle soveltuvan ravitsemusintervention. Ruuanvalmistuksen, ravitsemuksen ja pedagogiikan yhdistäminen sekä soveltaminen eri kohderyhmät huomioon ottaen. Opetusta 30 t, josta suurryhmäopetus 8 t, pienryhmäopetus 22 t. Itsenäinen työskentely 103 t. Suur- ja pienryhmäopetus, juhlaorganisointi, ravitsemuskasvatusinterventio. Oheiskirjallisuus: Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (toim.) Ravitsemustiede. Contento, I Nutrition Education. Linking Research, Theory, and Pratice. RTY ry Erityisruokavaliot. Opas ammattilaisille. Henry, C. & Chapman, C The nutrition of handbook for food processors. Hopia, A Kemiaa keittiössä. Parkkinen, K. & Rautavirta, K Utelias kokki. Gould, M. & Voutilainen, E Kasvissyöjäksi miksi ja miten? Tuorila, H., Parkkinen, K. & Tolonen, K Aistit ammattikäyttöön.; Ravitsemussuositusten toimenpideohjelma (uusin). Mustonen, S. & Tuorila, H Makukoulu. Makuoppituntien soveltaminen. Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille. Sitra. Verkkojulkaisu: Penttinen, H. & Rauramo, U Alaluokkien makukoulu: opettajan opas. Rauramo, U Makumatkalla.

9 Juhlaorganisointi ja ravitsemuskasvatusinterventio 0 5. Aktiivinen osallistuminen juhlaorganisoinnissa, ravitsemuskasvatusinterventiossa ja vertaispalautteen antamisessa Ruuanvalmistus ja keittiöhygienia (5 op) Ateriasuunnittelu ja ravitsemuksen perusteet (5 op) Ruuanvalmistus ja ravitsemus (5 op) Lapset, nuoret ja kulutus (5op) Children, Young people and Consumption Opiskelija ymmärtää lapsen ja nuoren kasvua kuluttajiksi. Opiskelija osaa analysoida erityyppisten kotitalouksien kulutuskäyttäytymistä ja ohjata nuoria itsenäisen asumisen aloittamisessa. Opiskelija osaa soveltaa kuluttajatietoa kuluttajakasvatuksen opetuksessa ja hallitsee opetusmenetelmien käytön perusteet. Kotitaloudet kuluttajina. Itsenäisessä asumisessa tarvittavat tiedot ja taidot. Kestävä kuluttaminen kotitalouden eri osa- alueilla. Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet. Talouskasvatus. Media- ja teknologialukutaito. Kuluttajakasvatuksen tavoitteet ja opettaminen peruskoulussa. Suurryhmäopetus 30 t. Itsenäinen työskentely 105 t. Opintojakso suoritetaan tekemällä kuluttajakasvatuksesta arvioitava opetuskokonaisuus. Opetuskokonaisuuden laatimiseen käytettävä materiaali: Kilpailu- ja kuluttajavirasto FI/kuluttajakasvatus/ Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Oheiskirjallisuus: Peura- Kapanen, L. & Lehtinen, A- R Nuorten taloudellinen osaaminen. Määrittelyä, toimijoita ja materiaaleja. Verkkojulkaisu: Kupari, T. (toim.) Omaa kotia etsimässä - Nuorten asuminen Verkkojulkaisu: 1 Vänskä, A. & Autio, M Aikuisia lapsia ja lapsiaikuisia symbolinen lapsuus visualisoituvassa kulutuskulttuurissa. Verkkojulkaisu:

10 Harjoitustyö 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Tekstiilit, pintamateriaalit ja asuminen (5op) Textiles, Surface Materials and Housing Opiskelija osaa arvioida tekstiilien ja pintamateriaalien soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija osaa arvioida kodin ja tekstiilien puhtaanapitoon tarkoitettujen tuotteiden tarkoituksenmukaisuutta. Opiskelija osaa suunnitella tekstiilien ja kodin hoitoon liittyviä oppimistehtäviä. Opiskelija osaa kehittää kodin, tekstiilien ja kotitalouden opetustilojen puhtaanapitoa sekä keskustella puhtaanapidon merkityksestä eri näkökulmista. Tekstiilien ja pintamateriaalien tarkoituksenmukainen ja kestävä valinta. Niiden hoidossa käytettävien välineiden ja koneiden käytettävyyden arviointi. Puhtauspalveluiden ostaminen. Kodin ja opetustilan työturvallisuus. Kodin puhtaanapidon ja tekstiilien hoidon pedagogiikka. Opetus 38 t, josta suurryhmäopetus 10 t ja pienryhmäopetus 28 t. Itsenäinen työskentely 95 t. Opintojakso arvioidaan tekemällä tekstiileihin ja kodinhoitoon liittyvä opetuskokonaisuus. Aulanko, M., Hovinen, M., Kiikka, K. & Lehtinen, M- L Teemana työ. Heikkilä, T., Hopsu, L. & Huilaja, E Siivoustyön käsikirja. SSTL:n julkaisuja 1:7. Tuominen, M., Routi, N. & Aalto, K Puhdas, raikas koti Markula, R Tekstiilitieto, soveltuvin osin. Aho, K. & Manninen, M. (toim.) Kotitalouden opetustilat ja työturvallisuus. Hakkarainen, K., Bollström- Huttunen, M., Pyysalo, R. & Lonka, K Tutkiva oppiminen käytännössä. Matkaopas opettajille. Artikkeleita osoituksen mukaan. Aktiivinen osallistuminen opetukseen. Kodin puhtaanapidosta ja tekstiilien hoidosta arvioitava opetuskokonaisuus Kodin puhtaanapidon perusteet (5 op) Kotitalouspedagogiikka (5-10op) Home Economics Pedagogy

11 Opiskelija perehtyy kotitalousopetuksen ydinosaamiseen ja kasvua ja oppimista tukevaan toimintakulttuuriin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kotitalousopetuksen suunnittelun jakso-, tunti- ja tuokiotasolla sekä tietää arvioinnin perusteet. Opiskelija osaa toimia kotitalouden erilaisissa oppimisympäristöissä. Työrauhan ylläpitämiseen sekä eriyttämiseen on saatu valmiuksia. Kotitalousopetuksen tehtävä ja tavoitteet. Kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri. Kotitalouden oppimisympäristöt, opetuksen suunnittelu, työtavat ja arviointi. Opetuksen eheyttäminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Luokanhallinta; opettajan oikeudet ja velvollisuudet, työrauhan ylläpitäminen. Suurryhmäopetus 20 t. Itsenäinen työskentely 115 t pääaineopiskelijoille, ja sivuaineopiskelijoille 250 t. Harjoitustyö: kotitalousopetuksen seuranta (8 t) ja siitä raportointi ohjeistuksen mukaisesti. Sivuaineopiskelijat suorittavat 10 opintopistettä, johon sisältyy kotitalouden harjoittelu Savonlinnan normaalikoululla (30 t seurantaa + edellä mainitut 8 t, joista raportointi, 10 t opettamista). Oheiskirjallisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet. Malin, A Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä. Haverinen, L Johdatus kotitalouden taitopedagogiikkaan kertomukset kotitalousopetuksen hiljaisen tiedon tulkkina. Verkkojulkaisu: Poutala, M Opettajan valta ja vastuu. Saloviita, T Työrauha luokkaan. Löydä oma toimintamallisi. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus Osallistava opetus ja opetuskäytännöt perusasteen ylempien luokkien opetuksessa. Yhteenvetoraportti. Verkkojulkaisu: agency.org/publications/ereports/inclusive- education- and- classroom- practice- in- secondary- education/iecp_secondary_fi.pdf Oja, S Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen. Rauramo, U Makumatkalla. Innostavia ideoita ruokakasvatukseen. Kivilehto, K Kyl mä varmaan kohta ymmärrän. Asunnon suunnittelu - opetusohjelma oppilaiden ajattelun ja oppimisen haastajana peruskoulun kotitalousopetuksessa. Haime, S., Huttunen, M- L., Kuikka, J., Pesonen, A. & Suoja, P Luokanohjaajan käsikirja. Verkkojulkaisu: Lahtinen, N Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu. Cantell, H Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Lämsä, A- L., (toim.) Verkosto vahvaksi: toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa.

12 Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus. Venäläinen, S Interaction in the Multicultural Classroom: Towards Culturally Sensitive Home Economics Education. Kyllönen, T. & Rickman, A Henkilöturvallisuus koulussa. Opetuksen seurantaraportti 0 5. Aktiivinen osallistuminen opetukseen Kasvatustiede tieteenä (2op) Education as a Science Opintojakson jälkeen opiskelija osaa paikantaa kasvatustieteet tieteiden kentässä. Opiskelija tunnistaa kasvatustieteen erityispiirteitä. Opiskelija tunnistaa kasvatuksen moniulotteisena ja kompleksisena kokonaisuutena. Opiskelija tietää kasvatustieteen syntyhistorian ja eriytymisen. Kasvatus ja kasvatustiede käsitteinä. Kasvatustieteen tutkimuskohteita ja erilaisia näkökulmia kasvatuksen ilmiökentässä. Luennot 8 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 44 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille sekä luentojen ja kirjallisuuden itsenäinen opiskelu ja tenttiminen (yhdistetty ryhmä- ja yksilötentti). Toteutustavat Luennot, kirjallisuuden opiskelu, tentti Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E tai uudempi painos. Johdatus kasvatustieteisiin. Siljander, P Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. (sov. osin) Tentissä osoitettu teoreettisen perustan ja käsitteistön hallinta Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen (3op) Introduction to human sciences Opiskelija osaa sijoittaa ihmistieteellisen tutkimuksen tieteiden kenttään

13 on selvillä ihmistieteellisen tutkimusmetodologian monimuotoisuudesta ja sen taustana olevien erilaisten tiedekäsitysten olemassaolosta hallitsee kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen sekä monitapatutkimuksen peruskäsitteet, tyypilliset tutkimuskohteet ja tutkimusprosessien vaiheet (Ihmis)tieteen luonne. Kvantitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Kvalitatiivinen lähestymistapa ihmisen tutkimukseen. Monitapatutkimuksellinen ihmisen lähestyminen. Tutkimuksen virhelähteiden hallinta ja eettiset perusteet. Eräitä spesifejä tutkimusmenetelmällisiä kysymyksiä. Suoritustapa 1 (vain Skope:n Savonlinnan kampuksen opiskelijoille): Luennot (sis. pienryhmissä työskentelyä) 12 t ja omatoiminen työskentely 69 t. Aktiivinen osallistuminen luennoille ja temaattisten oppimistehtävien suorittaminen Moodlessa olevan aineiston avulla. Soveltuvin osin teokset a) Ronkainen, Pehkonen, Lindblom- Ylänne, Paavilainen. Tutkimuksen voimasanat (joko 2011 tai 2013 painos) b) Raatikainen Ihmistieteet ja filosofia. c)hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2001./Uudempi. Tutki ja kirjoita Valikoituja artikkeleja ja www- sivuja, jotka ilmoitettu Moodlessa Oppimistehtävien numeerinen arviointi asteikolla Kvalitatiivinen tutkimus I (5op) Qualitative Research I Opiskelija tunnistaa eri kvalitatiivisten menetelmien tieteenfilosofiset perusteet osaa muotoilla tutkimustehtävän, kuvata kvalitatiivisen tutkimusprosessin ja tunnistaa sen monimuotoisuuden osaa valita tarkoituksenmukaisen lähestymistavan erityppisiin kvalitatiivisiin tutkimustehtäviin ja käyttää joitakin kvalitatiivisten aineistojen keruu- ja analysointitapoja on selvillä virhelähteiden hallinnan eri ulottuvuuksista ja tutkimuseettisistä vaatimuksista Kvalitatiivisen tutkimuksen tieteenfilosofiset perusteet. Laadullisen tutkimusprosessin yleispiirteet. Laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistokeruumenetelmiä ja analyysin lähtökohtia.

14 Luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen, aktiivinen osallistuminen harjoituksiin, omatoiminen työskentely ja kirjallisen harjoitustyön laatiminen. Luennot 12 t, harjoitukset/työpajatyöskentely 20 t, tentti 2 t, itsenäinen työskentely 101 t. Eskola, & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tuomi, J. & Sarajärvi, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi verkkoympäristössä oleva aineisto Kirjallisuus- ja luentotentin hyväksytty suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen harjoituksiin. Kirjallisuus- ja luentotentti: 0-5. Harjoitukset: hyväksytty- hylätty. Harjoitusten hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa Kvantitatiivinen tutkimus I (5op) Quantitative Research Methods I Opiskelija osaa kuvata tutkimusaineistoa taulukoiden ja kuvaajien avulla sekä käyttää eri mittaustasoihin soveltuvia tunnuslukuja. Hän osaa selittää tilastollisen päättelyn perusteet; hän tunnistaa testien käytön edellytykset sekä pystyy vertailemaan erilaisten tilastollisten testien käyttötarkoituksia. Lisäksi hän osaa tulkita tilastollisten testien tuloksia oikeata tilastollista sanastoa käyttäen, käyttää SPSS- ohjelman perustoimintoja sekä soveltaa tietojaan ja taitojaan alustavasti pienimuotoisessa harjoitustyössä sekä opinnäytetyössään. Opiskelijassa syntyy utelias ja myönteinen asenne tilastollisia menetelmiä kohtaan. Mittaaminen, otantatekniikat, tilastollinen kuvailu ja tilastollisen päättelyn perusteet. Yksi- ja useampiulotteiset frekvenssijakaumat ja tunnusluvut. Tilastollinen estimointi, hypoteesien testaaminen ja teoreettiset todennäköisyysjakaumat. Muuttujien välisen riippuvuuden kuvaaminen ja testaaminen (korrelaatiokertoimet ja khin neliön testi). Keskiarvojen erojen testaamisen perusteet (Studentin t- testi). SPSS- ohjelman käytön perusteet tutkimusaineiston analysoinnissa. Kontaktiopetus 40 t, josta luennot 20 t ja harjoitukset 20 t. Tentti 2 t. Itsenäinen työskentely 93 t. Suoritustapoina a) opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen, b) luennoilla annettujen kotitehtävien suorittaminen ja niiden ratkaisujen läpikäyminen harjoituksissa ja c) harjoitustyö parityöskentelynä. Toteutustavat Opetukseen osallistuminen; luentojen, harjoitusten ja kirjallisuuden tenttiminen ja harjoitustyö parityöskentelynä. Kontaktiopetuksessa jaettava materiaali.

15 Nummenmaa, L Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. s , Tentti: 0-5; harjoitukset ja harjoitustyö: hyväksytty- hylätty Johdatus ihmistieteelliseen tutkimukseen - opintojakson suoritus Kasvatustieteiden tiedonhaku (1op) Information skills in educational sciences Opiskelija tuntee oman koulutusalansa tieteellisen julkaisuprosessin, tärkeimmät kirja- ja lehtiartikkelitietokannat sekä muita keskeisiä tieteellisiä tiedonlähteitä. Opiskelija osaa tehdä haettavan aiheen käsiteanalyysin, laatia hakulauseita, tehdä tiedonhakuja sekä arvioida hakujen tuloksia. Opiskelija osaa käyttää tiedonlähteitä eettisesti ja juridisesti oikein, sallitut käyttötavat tuntien ja plagiointia välttäen. - tieteellisen julkaisutoiminnan, aineistojen luotettavuuden arvioinnin ja tekijänoikeuden perusteet - tiedonhaun aiheen analysointi ja hakulauseiden laatiminen - suunnitelmallinen tiedonhakuprosessi - oman alan kotimaisten ja kansainvälisten tietokantojen käyttö Opintojakso suoritetaan tutkielmaopintojen yhteydessä. Kurssi koostuu luennoista ja demoista (2 x 2 tuntia) sekä verkkokurssista tehtävineen. Sisältyvät verkkokurssin aineistoihin Moodle- ympäristössä. Hyväksytty/hylätty Kandidaatin tutkielmaseminaari (3op) Seminar for Bachelor s Thesis Seminaarin suoritettuaan opiskelija osaa rajata aiheen, asettaa tutkimusongelman sekä valita ja perustella tutkimusongelmaansa sopivan menetelmän. Hän osaa laatia tutkimussuunnitelman ja toteuttaa tutkimusprosessin sekä esitellä tutkimusprosessin ja tulokset suullisesti ja arvioida toisten tekemiä tutkimuksia kriittisesti ja rakentavasti.

16 Tutkimuksen tekemisen perusteet ja tutkimusprosessin eri vaiheet. Kontaktiopetus 28 t. Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, oheiskirjallisuuteen perehtyminen, kandidaa- tin opinnäytteen laatiminen, esittely ja opponointi. Eco, U Oppineisuuden osoittaminen; Hirsjärvi, S. ym Tutki ja kirjoita; Karisto, A. & Seppälä, U Maukas gradu.; Hakala, J.T Uusi graduopas. Itä- Suomen yliopiston tutkielman ohjeet Atjonen, P. Ohjeet Opintojakson suorittaminen tavoitteiden mukaisesti. Kotitaloustieteen perusopinnot 25 op ja aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot. Kirjallisen viestinnän luennot ja harjoitukset Kandidaatintutkielma (6op) Bachelor s Thesis Opiskelija osaa selittää kotitaloustieteen tutkimuksen tekemisen perusteita. Opiskelija osaa hankkia tietoja suunnitelmallisesti. Opiskelija osaa kokeilla metodologisia mahdollisuuksia osana opinnäytetyötä. Opiskelija osaa laatia tieteelliseen viestintään perustuvan tieteellisen kandidaatintyön. Opintojaksolla toteutetaan yksilöllinen tai parityönä tehtävä kandidaatin tutkielma. Tutkielman teema tai aihealue liittyy kotitaloustieteen alalla tehtävään tutkimukseen. Kandidaatin tutkielman teeman voi yhdistää muihin opintoihin mm. projektiharjoitteluun ja pro gradu - tutkielmaan. Itsenäinen työskentely 162 t. Opiskelija osallistuu seminaarityöskentelyyn, perehtyy oheiskirjallisuuteen, laatii kandidaatin opinnäytteen, esittelee omaa tutkimustaan ja opponoi toisen opiskelijan tuotosta. Kandidaatintyön ohjaus tapahtuu seminaareissa, silloin kun opiskelijat esittelevät aiheitaan. Kontaktiopetusta on seminaarissa ja kirjaston tiedonhaun opinnoissa yhteensä 32 tuntia ja sen lisäksi yksilö- tai parityöskentelyä. Kandidaatin- tai sivuaineen opintojen tutkielma, joka tehdään yksilö- tai parityönä, voi olla pienimuotoinen empiirinen tai teoreettis- filosofinen tutkielma. Opiskelijan on ennen kandidaatin tutkielman hyväksymistä kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja hyvää kirjallisen viestinnän taitoa. Kypsyysnäyte arvioidaan sisällön ja äidinkielen osalta. Hakala, J.T Uusi graduopas.; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara Tutki ja kirjoita. 15. Painos.;

17 Karisto, A. Seppälä, U Maukas gradu.; Itä- Suomen yliopiston tutkielman ohjeet Atjonen, P. Ohjeet Opintojakson suorittaminen tavoitteiden mukaisesti Pääaineen perusopinnot 25 op ja aineopintojen tutkimusmenetelmäopinnot. Kirjallinen viestintä 3 op. (Savonlinna) Kypsyysnäyte (KK) Maturity test for candidate s thesis Opiskelija hallitsee hyvin tutkielman aihepiirin hallitsee hyvin suomen tai ruotsin kielen osaa kirjoittaa omaan tutkimusaiheeseen liittyvää yleistajuista tekstiä. Ks. suoritustavat Kypsyysnäyte kirjoitetaan filosofisen tiedekunnan kasvatustieteellisen ja psykologian alan yleisenä kuulustelupäivänä tai erikseen sovitulla tavalla. Opiskelijalle annetaan 1-3 tutkielmaan liittyvää aihetta. Näistä valitaan yksi aihe, josta laaditaan essee. Toteutustavat Opiskelija ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen WebOodissa sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeltä odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Hyväksytty- hylätty. Kypsyysnäytteen hyväksyy asiasisällön osalta tutkielman ohjaaja ja kieliasun osalta kielikeskus. Opiskelija voi ilmoittautua kypsyysnäytteeseen sen jälkeen, kun tutkielma on lopullisessa muodossaan jätetty ohjaajalle tarkastettavaksi. Lisätietoja

18 Opinnäytetyötä ei voida arvioida ennen kypsyysnäytteen hyväksyttyä suoritusta. Dekaani voi anomuksesta myöntää oikeuden kirjoittaa kypsyysnäytteen muullakin kuin suomen tai ruotsin kielellä tutkintoasetuksen mahdollistamissa puitteissa. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. Pakollinen sivuaine: Pedagogiset opinnot 25 op Pedagogiset opinnot, kandidaatin tutkinto (25op) Teacher s Educational Studies, Bachelor of Education Lisätietoja Opintokokonaisuus arvostellaan asteikolla 1-5 opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna. Hyväksytty- arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa P: Oppimisen ja kehityksen perusteet (Teema: Vuorovaikutus) (5op) P: Basics of Learning and Development Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata, selittää ja käyttää kasvatustieteen, pedagogiikan ja erityispedagogiikan käsitteitä. Opiskelija tunnistaa oppijan näkökulman keskeisyyden kasvussa ja oppimisessa. Opiskelija osaa selittää vuorovaikutuksen keskeisenä prosessina kasvussa ja kasvatuksessa sekä opetuksessa ja oppimisessa. Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ryhmäilmiöitä, vuorovaikutuksen, ryhmäprosessin ja - dynamiikan eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opiskelija osaa toimia tasavertaisena ryhmän jäsenenä tiedostaen ja analysoiden sekä oman että muiden toimijoiden merkityksen ryhmän toiminnalle pedagogisesta näkökulmasta. Opiskelija osaa keskustella kokonaisvaltaisesti kasvusta ja oppimisesta sekä niiden tukemisesta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä kasvattajuudesta ja opettajuudesta. Opintojaksolla käsitellään käsityksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, tiedosta ja toiminnasta kasvatuksessa ja opetuksessa sekä niiden ilmeneminen opetussuunnitelmien perusteissa ja lainsäädännössä. Jaksolla käydään läpi oppimisen, kehityspsykologian, erityispedagogiikan ja vuorovaikutuksen peruskäsitteistöä. Teemoina ovat myös oppijan kohtaaminen ja kuuleminen sekä kehityksen huomioiminen ja tukeminen. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusosaaminen lapsi- ja aikuisryhmien opetuksessa ja oppimisessa sekä ryhmädynamiikan ja ryhmäprosessien käsitteellistämistä. Luento 24 t, pienryhmätyöskentely 14 t, itsenäinen työskentely 97 t, joka sisältää myös opintopiiriopiskelua, ja luento- ja kirjallisuustentti 2 t. Tentitään luentotentin yhteydessä:

19 Nurmi, J- E, Ahonen, T. Lyytinen, H, Lyytinen, P. Pulkkinen, L & Ruoppila, I tai uudempi. Ihmisen psykologinen kehitys. Wsoy. (Luvut 1-4, Kehityspsykologinen näkökulma- Nuoruus, n. 155 s.) Rauste- von Wright, M. & von Wright, J. & Soini, T Oppiminen ja koulutus. 9. uud. p. Helsinki: WSOY. Luennot ja tenttikirjallisuus. Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus). Opintopiirityöskentelyn oheiskirjallisuus: 1. Rasku - Puttonen, H., Poikkeus, A- M. & Lerkkanen, M- K Koulu vuorovaikutuksellisena oppimisyhteisönä. Teoksessa E. Ropo, H. Silfverberg, & T. Soini- Ikonen (toim.). Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat. Ainedidaktinen symposiumi Tampereella Tampere: Reports from the Department of Teacher Education in Tampere University A pdf 2. Poikkeus A- M, Rasku- Puttonen H, Lerkkanen M- K, Kuorelahti M, Siekkinen M, Kiuru N, Nurmi J- E Osallistava koulu syrjäytymisen ehkäisijänä. Ketä kiinnostaa? Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen. Teoksessa J. Reivinen & L. Vähäkylä (toim.) Gaudeamus 2013; julkaistu yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa (pdf muodossa kurssimoodlesta) Seuraavat artikkelit teoksessa Uusitalo- Malmivaara, L. (toim.) 2014, Positiivisen psykologian voima. PS- kustannus. kirjasta seuraavia artikkeleita. E- kirja on saatavilla Saatavilla JOSKUn kautta (Myös ) 3. Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen. L Positiivisen pedagogiikan jäljillä. 4. Tuominen- Soini, H Onko nuorella kaikki hyvin, jos koulussa menee hyvin? 5. Hotulainen, R., Lappalainen, K. & Sointu, E Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen 6. Salmela- Aro. K Taitoa ja tahtoa opiskeluinnosta työn imuun? 7. Cantell, H Ratkaiseva vuorovaikutus. Pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS- kustannus. 8. Karlsson, L., Puroila, A- M. & Estola, E (toim.) Välkkeitä, valoa ja varjoja: kertomuksia lasten hyvinvoinnista. N- Y- T- NYT Oy. 9. Keltikangas- Järvinen, L Temperamentti ja koulumenestys. 10. Kujala, T. ym Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Opetushallitus Lonka, K Oivaltava oppiminen. Otava. 12. Salmivalli, C Kaverien kanssa. Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. Jyväskylä. PS- kustannus. 13. Säljö, R Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY Lisäksi syventävä ja laajentava kaikille yhteinen kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa erikseen (esim. artikkelit ja muu tutkimuskirjallisuus) Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl, opintopiiritehtävä hyv/hyl ja tentti P: Orientaatio opettajuuteen (2op) P: Orientation to Teaching and Teacher s Work Orientoiva harjoittelu (H1) suoritetaan Orientaatio opettajuuteen - opintojakson yhteydessä, jolloin opiskelija osaa hyödyntää em. opintojakson sisältöjä H1- harjoittelussa. Opiskelija soveltaa opintojaksolla oppimaansa H1- harjoittelussa, joka suoritetaan tämän opintojakson yhteydessä. Opiskelija tietää opetussuunnitelman opetusta ohjaavana lähtökohtana. Opiskelija tietää tutkivan opettajuuden periaatteet

20 ja osaa arvioida käytännön oppimis- ja opetustilanteita sekä niihin liittyviä ilmiöitä erilaisissa oppimis- ja opiskeluympäristöissä peilaten niitä teoriaan. Opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata vuorovaikutuksen eri muotoja ja keinoja pedagogisessa toiminnassa. Opintojakson teemoina ovat opetussuunnitelma ja sen tasot opetuksen perustana sekä tutkivan opettajan pedagoginen ja didaktinen ajattelu yksilön ja ryhmän tasolla tapahtuvassa opiskelu- opetus- oppimis- prosessissa. Jaksolla käsitellään oppilaiden oppimisedellytysten havainnointia ja tulkintaa sekä niiden merkitystä tutkimuksen näkökulmasta. Opintojaksolla käsitellään myös vuorovaikutusta yhteisöllisyyden ja moniammatillisuuden lähtökohtana. Ammatillista kasvua tukeva portfoliotyöskentely alkaa. Luennot 14 t, pienryhmäopetus 8 t, itsenäinen työskentely 32 t ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota. Oheismateriaalina käytetään ajankohtaista kirjallisuutta erikseen sopien sekä valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät osana ammatillisen kasvun portfoliota hyv/hyl. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op, jonka voi suorittaa myös samanaikaisesti harjoittelun kanssa. Opintojakso suoritetaan Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op - opintojakson yhteydessä P: Orientoiva harjoittelu (H1) (3op) P: Orientative practice Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa kuvata opettajan työtehtäviä ja koulua oppimisympäristönä. Opiskelija tunnistaa eri ikäkauden oppilaiden kasvuun ja kehittymiseen liittyviä piirteitä sekä osaa kuvata ja jäsentää opetus- opiskelu- oppimisprosessia vuorovaikutteisen pedagogiikan näkökulmasta. Opiskelija osaa pohtia reflektiivisesti oppimista ja opettamista koskevia asenteitaan, ennakkokäsityksiään sekä osaa liittää pohdintansa teoreettisiin näkökulmiin ja oman pedagogisen käyttöteoriansa kehittämiseen. Opiskelija tutustuu opettajan työn kokonaiskuvaan ja kouluun turvallisena toimintaympäristönä. Opiskelija tutustuu oppimistilanteiden vuorovaikutussuhteisiin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa tiimityönä oppimistilanteita. Opiskelija observoi systemaattisesti erilaisten oppilasryhmien oppitunteja. Opiskelija tutustuu tieto- ja viestintäteknologian käyttöön kouluympäristössä. Opiskelija tutustuu kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön ja sen käytänteisiin. Opiskelija kirjaa oppimiskokemuksensa ammatillisen kasvun portfolioon.

21 Harjoittelun laajuus on 3 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu oppituntien systemaattista observointia, seurantatehtäviä, oppimistilanteiden suunnittelua ja toteuttamista, ryhmäohjausta, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä oman oppimisen pohtimista ja arviointia (portfoliotyöskentely). Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu suoritetaan opintojakson Opettajuuteen orientoituminen (2 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa Harjoittelusuunnitelma Esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa Harjoittelusuunnitelma Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit Harjoittelusuunnitelmahttp:// - eaf7-4b ecbc0ee89d85 Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Samanaikainen opintojakso Orientaatio opettajuuteen - opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote normaalikoulun johtavalle rehtorille ennen harjoittelun alkamista lainsaadanto Lisätietoja Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op ja Orientaatio opettajuuteen 2 op - opintojaksoihin ilmoittaudutaan WebOodissa samanaikaisesti annettuun määräaikaan mennessä P: Oppiminen ja pedagoginen tuki (5op) P: Learning and Pedagogical Support Opiskelija osaa selittää oppimisteorioiden merkityksen tiedonmuodostuksen kannalta sekä osaa arvioida tietoteoreettisen ja oppimisteorioiden viitekehyksen merkitystä opetusmenetelmien valinnassa. Lisäksi opiskelija osaa selittää pedagogisen tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten opetusmenetelmien soveltamismahdollisuudet tuen eri tasoilla. Opiskelija tunnistaa ja arvioi oppivan yhteisön ideaa ja käytäntöjä.

22 Opintojakso sisältää oppivan yhteisön käsitteellistämistä, käytäntöä ja tutkimusta, keskeiset tieto- ja oppimisteoriat, kolmiportaisen tuen mallin sekä tuen tarpeen arvioinnin teoreettiset perusteet ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen soveltamismahdollisuudet tukitoimien suunnittelussa a tentti (sähköinen, 2 t), tenttiin valmistautuminen 52 t; b verkkotyöskentely ja oppimistehtävä 81 t. Toteutustavat Hyväksytty tentin suorittaminen ( a) on edellytyksenä verkkotyöskentelyyn ( b) osallistumiselle. Tentittävä kirjallisuus Ikonen, O. & Krogerus, A. (toim.) Ainutkertainen oppija. Erilaisuuden ymmärtäminen ja kohtaaminen. Tynjälä P Oppiminen tiedon rakentamisena. Kirjayhtymä. Verkkotyöskentelyn ja oppimistehtävän lähdemateriaali: Mitchell, D What really works in special and inclusive education. Using evidence- based teaching strategies. Routledge. Koko teksti EBSCO e- book- palvelu. Lisäksi sisältöön sopivia artikkeleita. Tentti hyv- hyl; aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn hyv- hyl, oppimistehtävä P: Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet (3op) P: Foundations of Communal Learning Processes Opiskelija soveltaa opintojaksolla oppimaansa H2- harjoittelussa, joka suoritetaan tämän opintojakson yhteydessä. Opiskelija osaa soveltaa ryhmän ohjaamisen taitoja ryhmän toiminnan suuntaamiseen sekä vahvistamaan oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä oppijoiden osallisuutta ryhmässä. Opiskelija osaa suunnitella ja ottaa käytäntöön yhteisöllisen ja tutkivan oppimisen ja toimimisen sekä opetusteknologian ja hyvien käytänteiden mahdollisuuksia eri oppiaineissa. Opiskelija osaa arvioida moniammatillisia toimintaympäristöjä sekä erilaisia oppimisympäristöjä. Opiskelija osaa arvioida oppijoiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opintojakso sisältää oppimisympäristöjen käsitteellis- teoreettista tarkastelua ja niiden soveltamista yhteisölliseen tiedonrakentamiseen eri oppiaineissa. Jaksolla käsitellään myös arviointia itsesäätelyn ja oppimisen tukena, tutkivaa ja yhteisöllistä oppimista sekä yhteisopettajuutta. Luennot 8 t. Muu opetus:

23 Pienryhmäopetus: Joensuun aineenopettajakoulutus: 22 t, itsenäinen työskentely 50 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Luokan- ja erityisopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 6 t, itsenäinen työskentely 66 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: luento- ja kirjallisuustentti 2 t, pienryhmätyöskentely 10 t, itsenäinen työskentely 62 t sisältäen ammatillisen kasvun portfoliotehtävät Tentittävä kirjallisuus luokan- ja erityisopettajakoulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus sekä kotitalous- ja käsityöopettajakoulutus: Uusikylä, K. & Atjonen, P tai uudempi painos. Didaktiikan perusteet. WSOY. Kumpulainen, K. ym Oppimisen sillat: kohti osallistuvia oppimisympäristöjä. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. (pdf) Oheiskirjallisuus: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. WSOY Kansanen, P Opetuksen käsitemaailma. PS- kustannus. Aine- ja alakohtainen oheiskirjallisuus ilmoitetaan opetuksen yhteydessä. Aktiivinen osallistuminen pienryhmäopetukseen hyv/hyl ja opintotehtävät 0-5. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op Opintojakso suoritetaan Opetuksen perusteiden harjoittelu 7 op (H2) - opintojakson yhteydessä P: Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) (7op) P: Basic Teaching Practice Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) suoritetaan Yhteisöllisen oppimisprosessin perusteet - opintojakson yhteydessä, jolloin opiskelija osaa soveltaa em. opintojakson sisältöjä H2- harjoittelussa. Suoritettuaan harjoittelun opiskelija osaa soveltaa opetussuunnitelmaa opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan soveltaen oppimisteorioita sekä käyttää opetuksessaan erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija

24 tunnistaa oppilaiden erilaisia oppimistarpeita ja osaa rakentaa tarkoituksenmukaisia opiskeluympäristöjä ja yleisen tuen muotoja. Opiskelija osaa ohjata oppilaiden opiskelutaitojen kehittymistä ja arvioida oppilaiden opiskelu- ja oppimisprosessia sekä oppimisen tuloksia. Opiskelija tunnistaa ja osaa kuvata moniammatillisen yhteistyön toimintatapoja ja osaa arvioida jaetun asiantuntijuuden merkitystä työyhteisössä. Opiskelija osaa soveltaa yhteisopettajuutta opetuksessaan. Opiskelija osaa reflektoida opetuskokemuksiaan oppijoita, oppimista ja opetusmenetelmiä koskevan praktisen ja teoreettisen tiedon avulla. Opiskelija tutustuu opetussuunnitelmaan opetusta ja kasvatusta ohjaavana asiakirjana sekä perehtyy opettajan perustehtäviin ja niiden hoitamiseen. Opiskelija analysoi oppitunteja. Opiskelija suunnittelee yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa opetusta ja toteuttaa sitä käyttäen erilaisia opetusmenetelmiä, työtapoja sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Opiskelija hyödyntää opetuksessaan yleisen tuen muotoja. Opiskelija harjoittelee ryhmän ohjaamisen taitoja. Opiskelija tutustuu moniammatillisen yhteistyön toteutukseen koulussa. Opiskelija arvioi oppilaiden edistymistä sekä omaa toimintaansa. Opiskelija kirjaa reflektointinsa ammatillisen kasvun portfolioon. Harjoittelun laajuus on 7 opintopistettä. Harjoittelusuoritukseen kuuluu opetuksen seuraamista, seurantatehtäviä, opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia, yksilö- ja ryhmäohjauksia, koulun toimintaan osallistumista, harjoittelun aloitus- ja päätösseminaari sekä portfoliotyöskentelyä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa 456c- b60b- 0e540405f89eKontaktiopetusta 70 tuntia, itsenäistä työskentelyä 119 tuntia. Toteutustavat Harjoittelu 2 suoritetaan opintojakson Yhteisöllinen oppimisprosessi (3 op) yhteydessä. Harjoittelun yksityiskohtainen kuvaus esitetään erillisessä harjoittelusuunnitelmassa ( harjoittelusuunnitelma, linkkiä avatessa paina myös Ctrl- näppäintä!) Esitetään erillisissä harjoittelusuunnitelmissa. (harjoittelusuunnitelma, linkkiä avatessa paina myös Ctrl- näppäintä!) Aktiivinen osallistuminen ohjaustilaisuuksiin ja koulun toimintaan, oppimistilanteiden hyvä suunnittelu ja toteuttaminen sekä harjoittelusuunnitelmassa ilmaistut arviointikriteerit Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/ hylätty. Oppimisen ja kehityksen perusteet 5 op Orientaatio opettajuuteen 2 op Orientoiva harjoittelu 3 op Oppiminen ja pedagoginen tuki 5 op Luokanopettajakoulutus, erityisopettajien koulutus, luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: suoritetaan kun sivuaine perusopetuksessa opetettavien aineiden ja

25 aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Poikkeuksena luokanopettajakoulutuksen (Joensuun kampus) opiskelija, jolla on suoritettuna kasvatustieteen kandidaatin tutkinto lastentarhanopettajakoulutuksessa: opetuksen perusteiden harjoittelu H2 voi suorittaa, kun monialaisista opinnoista on suoritettuna kulkukaavion mukaisesti ensimmäisen vuoden opinnot (vähintään 23 op). Luokanopettajakoulutus sekä luokanopettajan ja matemaattisten aineiden opettajankoulutus: Oppiminen ja pedagoginen tuki 5 op jaksosta riittää kirjallisen osion 2 op suorittaminen ennen harjoittelun alkua. Aineenopettajan pedagogiset opinnot, kotitalousopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus sekä opinto- ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine: suoritetaan kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa. Tämä edellytys täsmennetään filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuosittain hyväksymässä harjoittelusuunnitelmassa. Harjoitteluun voi osallistua, kun luokanopettajaopiskelijoilla ja erityispedagogiikan opiskelijoilla on suoritettuna vähintään 50 opintopistettä monialaisista opinnoista. Aineenopettajaopiskelijat ja opinto- ohjaajakoulutuksen ne opiskelijat, joilla on sivuaineena perusopetuksessa opetettava aine, voivat osallistua harjoitteluun kun oman pääaineen (perusopetuksessa opetettavan aineen) aineopintokokonaisuus on loppuvaiheessa ja suoritettuna on vähintään 40 opintopistettä pääaineesta (opetettavasta aineesta). Samanaikainen opintojakso Yhteisöllinen oppimisprosessin perusteet - opintojakson kanssa. Opiskelijan tulee esittää lasten ja nuorten kanssa toimivilta edellytettävä rikostaustaote filosofisen tiedekunnan ohjeiden mukaisesti ennen harjoittelun alkamista lainsaadanto (linkkiä avatessa paina myös Ctrl- näppäintä!) lainsaadanto Lisätietoja Opetuksen perusteiden harjoittelu (H2) 7 op ja Yhteisöllinen oppimisprosessi perusteet 3 op opinnot suoritetaan yhtäaikaa. Ilmoittautuminen WebOodissa annettuun määräaikaan mennessä. Valinnainen sivuaine 60 op Kieli- ja viestintäopinnot 18 op Ruotsia kasvatustieteiden opiskelijoille (4op) Swedish for Students of Education Opiskelija tuntee ja osaa käyttää kasvatustieteellisen alan keskeistä terminologiaa ja ymmärtää omaan tieteenalaansa liittyviä tekstejä ja selviytyy omaan tieteen- ja ammattialaansa liittyvistä keskeisistä kirjoitustilanteista. Opiskelija selviytyy myös yleisluonteisissa ja omaan tieteen- ja ammattialaan liittyvissä keskeisissä puhetilanteissa.toisen kotimaisen kielen tutkintovaatimuksen täytettyään opiskelijalla on