YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(34) 11 YLO LOS-2002-Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1(34) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 11 YLO LOS-2002-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Turun seudun jätehuolto Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Isosuon jäteaseman nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen täyttöalueen sulkemista sekä II-laajennusalueen rakentamista ja käyttämistä. LUVAN HAKIJA Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Turun seudun jätehuolto Oy Ajurinkatu Turku LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Isosuon jäteasema, Isosuontie 5, Raisio Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: IPPC-luokka: 5.4 Liike- ja yhteisötunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 a (kaatopaikka) ja 12 d (jätteiden hyödyntämispaikka, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa). ASIAN VIREILLETULO Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä on hakenut ympäristölupaa Raision Isosuon jäteasemalle. Lounaisrannikon jätehuollon kuntayhtymä on sulautunut Turun seudun jätehuolto Oy:öön. Hakija on täydentänyt lupahakemusta yleissuunnitelmilla (Isosuon jäteaseman nykyinen toiminta ja täyttöalueen sulkeminen sekä Isosuon jäteasema/ II laajennusalue), Jätteen käsittelyn ja jätevesilietteen käsittelyn kehittäminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksella ja siitä Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 annetulla yhteysviranomaisen lausunnolla sekä hakemuksella laajennusalueen toteuttamispäätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta 2/34 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut Isosuon jäteasemalle seuraavat päätökset: ympäristölupa Isosuon kaatopaikka I-vaiheen laajentamiseen (0295Y0159) päätös kaatopaikan pohjan rakenteista ja tiivistämisestä Isosuon kaatopaikan ympäristöluvan tarkistaminen päätös perustilaselvityksen ja tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä ympäristölupa puhdistamolietteen aumakompostointikentän laajentamiseen ja biohajoavan jätteen kompostointiin ( Dnro 0200Y0047) Isosuon kompostointikentän määräaikainen ympäristölupa (LOS Y ) Maanvuokrasopimukset Naantalin ja Raision kaupungin sekä Maskun kunnan kanssa on allekirjoitettu Sopimus jätevesien johtamisesta Raision kaupungin viemäriin on tehty Isosuon jäteaseman ja sen laajennusalueen kaavoituksesta, kartoitustilanteesta ja maanomistuksesta on tehty erillinen selvitys ( , Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi). Maskun kunnalla on Isosuon alueella kaatopaikka-alueen rakennuskaava (vahvistettu ), jossa kaatopaikka-aluetta on noin 11 ha laajuudelta. Läjitysalueiden täyttökorkeus on +33 m tai +36 m. Naantalin pohjoisten alueiden osayleiskaavassa (vahvistettu ) Isosuon alue on osoitettu kaatopaikka-alueeksi EK- merkinnällä. Naantalin kaupungin asemakaavassa (vahvistettu ) alue on kaatopaikka-aluetta Ej/a-merkinnällä noin 18 ha alueelta. Alueen likimääräinen täyttökorkeus on +31 m. Raision kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty ) koko kaatopaikka-alue on merkitty Isosuontien pohjoispuolelta kaatopaikka-alueeksi EK- merkinnällä noin 13 ha laajuisena. Raision kaupungin alueella on voimassa asemakaava (vahvistettu ), jossa alue on merkitty kaatopaikka-alueeksi Ej/a-merkinnällä noin 6 ha laajuudelta. Jätetäytön likimääräinen korkeustaso on enintään +37 m. Kaava-alueen täyttötasojen rajaus ei mahdollista alueen tehokasta käyttöä nykyaikaiseen jätteenkäsittelytoimintaan, minkä vuoksi alueen kaavojen tarkistaminen on vireillä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Isosuon jäteasema sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Laajennusalue sijaitsee pääosin Naantalin kaupungissa ja sen pohjoisosa sijaitsee Maskun kunnassa. Jäteaseman etäisyys Raision keskustasta linnuntietä on noin neljä kilometriä. Lännessä jäteaseman alue rajoittuu Fortum Oy:n tuhkankaatopaikkaan (Härkäsuon kaatopaikka). Eteläpuolella on Naantalin kaupungin puhtaiden ylijäämämassojen läjitysalue. Koillispuolella sijaitsee Maskun kunnan teollisuusalue. Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 0,8-1 kilometrin päässä nykyiseltä jäteasemalta. Ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Jäteasema ei sijaitse pohjavesialueella.

3 3/34 Ympäristön tila ja laatu Ilmasto ja ilman laatu Kaatopaikka-alueella ei ole tehty ilmanlaatuun liittyviä selvityksiä. Kaatopaikka-alueen ilmanlaadun voidaan kuitenkin katsoa edustavan normaalia alueellista taustatasoa. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä liikenteestä aiheutuvat päästöt ja kaatopaikkatoiminnasta sekä lietteen ja biojätteen aumakompostoinnista aiheutuvat vähäiset hajuhaitat. Kasvillisuus, eläimistö ja suojelualueet Laajennusalue muodostuu pääasiassa viljelyskäytössä olleesta niittyalueesta sekä pienistä metsäsaarekkeista. Alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat pääasiassa hävinneet alueelta. Laajennusalueella tehtiin selvitys liito-oravan esiintymisestä huhtikuussa Alueella ja sen läheisyydessä ( m etäisyydellä) ei esiinny liito-oravia. Laajennusalueen läheisyydessä ei ole Natura eikä luonnonsuojelualueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet sijaitsevat seuraavasti: pohjoisessa Maskun Hallusvuori, vanhojen metsien suojeluohjelma ja Naturaalue, etäisyys noin 5,1 km koillisessa Maskun Karevansuo, soidensuojeluohjelma, etäisyys noin 3,5 km etelässä Raision Raisiolahti, lintuvesiensuojeluohjelma, etäisyys noin 4,5 km. Pintavedet Jäteaseman suoto- ja valumavedet johdetaan Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Alueen luontainen pintavesien purkautuminen tapahtuu kahta reittiä Vaarjokeen. Kaatopaikan yläpuoliset vedet ja laajennusalueen vedet purkautuvat länteen ja edelleen poikki kallioselänteen ja laskevat Vaarjokeen. Kaatopaikan alapuolelta pintavedet purkautuvat ojaa pitkin etelään ja edelleen Orjanojaa pitkin Vaarjokeen. Jäteasemalle on tehty perustilaselvitys (Geoinsinöörit Oy, ). Jäteaseman pintavesivaikutuksia tarkkaillaan perustilaselvityksen yhteydessä tehdyn tarkkailuohjelman mukaan kolmessa ojapisteessä. Lisäksi tarkkaillaan suotovesien tasausaltaan veden laatua ja nykyiseltä täyttöalueelta tulevan veden laatua. Tarkkailutuloksissa on ollut ajoittain havaittavissa merkkejä ojavesien likaantumisesta etenkin havaintopaikassa, joka on laajennusalueella länsisuuntaan johtavassa ojassa. Maa- ja kallioperä Ensimmäiset maaperätutkimukset laajennusalueella on tehty vuonna Tutkimukset käsittivät painokairauksia 23 tutkimuspisteessä. Laajennusalueen maaperäsuhteiden yksityiskohtaisempaa selvittämistä varten alueella tehtiin suunnittelutyön yhteydessä syyskuussa 2003 täydentäviä tutkimuksia. Maanäytteistä tehtiin laboratoriossa rakeisuus-, vesipitoisuus- ja vedenläpäisevyysmääritykset. Nykyisen jäteaseman länsipuolinen suunniteltu laajennusalue koostuu kallioisiin, rinneosiltaan moreenipeitteisiin mäkiin rajoittuvasta, itä-koillinen länsi-lounassuuntaisesta savipeitteisestä maastopainanteesta. Valtaosalla laajennusaluetta maaperä koostuu pintaosassa lihavasta savesta. Savikerroksen paksuus on tutkimustulosten perusteella suurimmillaan laajennusalueen eteläosassa noin 14 m. Hienojakoisen pintamaakerroksen alapuolella maaperä on moreenia, jonka koostumus vaihtelee maanäytetutkimusten perusteella silttisestä hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin.

4 4/34 Savikerros on ohuimmillaan kallioisiin maastokohoutumiin rajoittuvilla painannealueen reunaosilla. Maastokohoutumien alimmilla rinteillä savikerros puuttuu ja maaperä koostuu pinnasta lähtien moreenista. Maastopainanteen reunaosien lisäksi pienialaisia moreenipeitteisiä maastokohtia tavataan myös painannealueen keskiosissa. Kallionpinta on laajalti paljastuneena laajennusaluetta reunustavien kallioisten mäkien lakiosissa. Kallioisiin mäkiin rajautuvalla suunnittelualueella kallionpinnan korkeusasema vaihtelee voimakkaasti. Kallionpinta on ylimmillään suunnittelualueen itäreunalla sekä keskiosissa tavattavien pienialaisten kalliopaljastumien kohdalla ja alimmillaan laajennusalueen eteläreunalla, kallionpinnan korkeustasovaihteluiden ollessa suunnittelualueella noin 22 metriä (taso noin ). Alueen kallioperä koostuu keskirakeisesta granodioriitista, joka sisältää paikoin juonina keski- ja karkearakeista graniittia. Kivilaatu on massamaista, suuntauksetonta tai heikosti suuntautunutta. Paljastuma-alueilla kalliolaatu on kiinteää ja massarakenteista. Pohjavedet Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kallioisilla ja moreenipeitteisillä maastokohdilla laajennusalueen reunaosissa sekä sen yläpuolisella valuma-alueella. Valtaosa laajennusalueesta on savikkoa, jossa tiivis pintamaakerros estää pohjaveden muodostumisen. Pohjaveden havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella pohjavedenpinta sijaitsee laajennusalueella tasovälillä +25,06 +25,33. Mittaushavaintojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on laajennusalueen maastopainanteessa kohti länsi-lounasta. Pohjavesi on savikkoalueella paineellista. Vedenläpäisevyysmääritysten perusteella koostumukseltaan lihavaa savea olevan maaaineksen vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 1,6 x ,3 x10-10 m/s. Savikerroksen alapuolella sekä osalla aluetta myös pintamaalajina tavattavan moreeniaineksen vedenläpäisevyydeksi määritettiin koekuopista 1,2 x ,9 x m/s. Tehtyjen määritysten perusteella valtaosalla laajennusaluetta pintamaalajina tavattava saviaines on erittäin heikosti vettä läpäisevää ja täyttää yhdyskuntajätteen kaatopaikoilta edellytettävät tiiveysvaatimukset. Myös alueella tavattava moreeniaines on tutkimustulosten perusteella heikosti vettä läpäisevää. Laajennusalueen lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähin pohjavesialue, Lietsalan I luokan pohjavesiesiintymä sijaitsee laajennusalueen lounaispuolella noin 1,3 km etäisyydellä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Melua alueella aiheuttavat jäteaseman ja kompostointikentän hoidossa tarvittavat koneet ja liikenne. Kaatopaikalle on tieyhteys maantieltä 192 erkanevaa päällystettyä Isosuontietä pitkin. Ympäristövaikutusten arviointi Turun seudun jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat tehneet Jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittäminen ympäristövaikutusten arvioinnin Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesienlietteen käsittelystä. Arviointiselostus valmistui helmikuussa 2004 ja Isosuon jäteasema on ollut osa tätä arviointia. Lounais-Suomen ympäristökeskus on antanut siitä yhteysviranomaisen lausunnon.

5 5/34 JÄTEASEMAN NYKYISET TOIMINNOT Yleiskuvaus toiminnasta Jäteaseman nykyinen toiminta käsittää jätteiden pienerien ja ongelmajätteiden vastaanoton, risujen ja puujätteen haketuksen, tavanomaisen jätteen loppusijoituksen nykyiselle täyttöalueelle (I-laajennusalue), kaatopaikkakaasun keräyksen ja käsittelyn sekä kaatopaikkavesien johtamisen Raision kaupungin viemäriverkkoon. Erillisellä ympäristöluvalla alueella harjoitetaan myös jätevesilietteiden aumakompostointia lähtien sekajätekuormat ohjataan pääosin Turun seudun jätehuolto Oy:n muille jätteenkäsittelypaikoille. Jäteaseman likaantuneet vedet kaatopaikka-alueelta ja muilta käsittelyalueilta kerätään ojilla ja viemäreillä tasausaltaaseen ja pumpataan Raision kaupungin viemäriverkkoon. Pumpattu vesimäärä on viime vuosina ollut m 3 /a. Vanhalla, käytöstä poistetulla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu siiviläputkikaivoista ja kaasupumppaamosta imujohtoineen. Kerätty kaasu poltetaan soihdussa. Kaasumäärä oli vuonna 2003 noin 1,3 milj.m 3. Jäteaseman nykyinen toiminta vastaa jätteiden käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Käytössä olevalle kaatopaikalle (I-laajennusalue) on tehty lupamääräysten mukaiset pohjarakenteet ja aluetta hoidetaan asianmukaisesti. Aiemmin käytöstä poistetun ja maisemoidun kaatopaikan kaasunkeräys- ja käsittelyjärjestelmää hyödynnetään nykyisen kaatopaikan (I-laajennusalue) kaasun käsittelyssä sen käytön loputtua. Jätteiden määrä ja laatu Jäteasemalla otetaan vastaan pientuojien kaatopaikka-, ongelma- ja hyötyjätteitä. Jäteasemalle tuotujen jätteiden määrät vuosina ovat olleet seuraavat: Jätelaji Tonnia/vuosi Tonnia/vuosi Tonnia/vuosi Yhdyskunta- ym. jäte Pienerät (sis. hyötyjakeet) Ylijäämämaat Haketettava jäte Ongelmajäte Yhteensä Pienerien ja ongelmajätteiden vastaanotto Pienerät otetaan vastaan vastaanottoalueen läheisyydessä sijaitsevalla alueella. Vastaanottopaikka on puurakenteinen ajokoroke, jonka molemmilla puolilla on lavat sekajätteelle ja hyötyjätteille. Hyötyjakeina otetaan vastaan paperia, pahvia, muovijätettä, metalliromua, puujätettä ja lasia. Sekajäte viedään yhdyskuntajätealueelle ja hyötyjätteet aika ajoin hyötykäyttökohteisiin.

6 6/34 Ongelmajätteiden vastaanotto on samalla alueella kuin pienerien vastaanotto. Ongelmajätteet otetaan vastaan kontteihin, säiliöihin ja lavoille. Vastaanotettavia ongelmajätteitä ovat mm. öljyt, akut, paristot, loisteputket, kyllästetty puutavara ja SE-romu. Jätteiden loppusijoitusalue Alueen pinta-ala on noin 3,8 ha ja kokonaistäyttötilavuus on noin m 3. Alue on otettu käyttöön vuonna Pohjarakenteen kerrokset ovat ylhäältä alaspäin seuraavat: suodatinkangas lk 3 rengasrouhe ( 400 mm) suoja /salaojakerros KaM suojahuopa 1000 g/ m 2 HDPE- kalvo 2.0 mm pohjamaa savea Alue täytetään lohkoittain ja kerroksittain noin 2 3 m kerroksina. Jätteet peitetään tarpeen mukaan. Työkoneena on kaatopaikkajyrä. Nykyisillä jätemäärillä alue täyttyy vuoteen 2006 mennessä, jonka jälkeen alue suljetaan ja viimeistellään. Kantojen, risujen ja puujätteen haketus Alueella haketetaan kantoja, risuja ja puujätettä erillisellä kentällä. Haketta käytetään mm. kompostoinnin tukiaineena. Vesien keräys ja käsittely Jäteaseman likaiset vedet kerätään ojilla ja viemäreillä tasausaltaaseen alueen eteläosaan. Altaasta vedet pumpataan Raision kaupungin viemäriverkkoon. Jätteenkäsittelykeskuksen vesien johtamisesta viemäriin on sopimus Raision kaupungin kanssa. Viemäriverkkoon pumpatun veden määrät ovat olleet viime vuosina m 3 /a m 3 /a. Jäteaseman alueen puhtaat pintavedet johdetaan niskaojituksin kaatopaikan ohi. Täyttöalueen sulkeminen Kaatopaikan täyttöalue (I-laajennusalue) muotoillaan jätteellä ja maa-aineksella suunnitelmien osoittamiin korkeusasemiin ottaen huomioon pintarakenteet. Täytön luiskat rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kaltevuuteen 1:3 1:4. Jyrkät luiskat loivennetaan ja kyseiset massat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Jätetäyttöä lisätiivistetään tarvittaessa ennen esipeittokerroksen rakentamista. Esipeitossa täyttöalue peitetään cm maakerroksella ja tiivistetään huolellisesti. Esipeittokerrosmateriaalina voidaan käyttää työstämiskelpoisia materiaaleja, kuten esimerkiksi ylijäämämaata, lievästi pilaantuneita maa-aineksia tai muita luonnonmaaaineksia. Kerroksen rakentamisen yhteydessä muotoillaan jätetäytön pinta siten, että sillä on joka kohdassa pintavaluntaa ajatellen riittävä kaltevuus. Kaatopaikan pintarakenteet Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa sen päälle rakennetaan pintakerros, joka koostuu jätetäytön viimeisen peitemaakerroksen (esipeittokerroksen) päälle rakennettavista rakennekerroksista. Rakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin lueteltuina seuraavat:

7 pintakerros (kasvukerros) kuivatuskerros tiivistyskerros kaasunkeräyskerros. 7/34 Viimeistelykerrosten paksuus on noin 2 m. Jätetäyttö tulee painumaan täytön loppumisen ja viimeistelyn jälkeen siten, etteivät suunnitelmassa esitetyt korkeustasot ylity joidenkin vuosien painumisen jälkeen. Kaasunkeräyskerros Kaasunkeräyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle. Sen tehtävänä on johtaa jätetäytössä muodostuva kaasu hallitusti kaasunpoistokaivoihin. Materiaalina käytetään karkeata lajittunutta ainesta tai geosynteettistä kerrosta. Maa-aineksesta tehtynä kerroksen paksuus on noin 0,3 m. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tarkoituksena on estää sadevesien imeytyminen jätetäyttöön ja ohjata jätetäytössä muodostuvaa kaatopaikkakaasua kaasunpoistokaivoihin. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyyskerroin (k) on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s. Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokeella ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Testaaminen onnistuu parhaiten jätetäytön päälle rakennettavalla koekentällä, jonka tiivistämiseen käytetään samaa tiivistyskalustoa kuin varsinaisen tiivistyskerroksen rakentamisessa. Tiivistyskerroksen materiaalin valinnassa otetaan huomioon erityisesti materiaalierien mahdolliset laadun vaihtelut. Laadun vaihtuessa materiaalin vedenläpäisevyys määritetään uudelleen. Kuivatuskerros Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle. Sen tehtävänä on alentaa tiivisterakenteeseen kohdistuvaa hydraulista gradienttia (vesipainetta) ja johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuva sadevesi pois rakenteesta. Vesi poistuu kuivatuskerroksesta painovoimaisesti, mikäli kaltevuus on riittävä. Kuivatuskerroksen suositeltava vedenläpäisevyys on k 1 x 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää esim. soraa. Kuivatuskerroksen paksuus on noin 0,5 m. Kuivatuskerros erotetaan tarvittaessa ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla. Pintakerros Pintakerroksen toiminnallisena tavoitteena on mineraalitiivisteen routasuojaus ja sen kuivumisen estäminen, sadevesien imeytymisen vähentäminen ja pintavalunnan edistäminen, kasvillisuuden vedensaannin turvaaminen ja alempien kerrosten suojaaminen kasvien juurilta. Erityisesti luiska-alueilla on otettava huomioon materiaalin kestävyys pintaeroosiota vastaan. Pintakerroksen paksuus on noin 1 m. Pintakerros koostuu kahdesta osasta: pintakerroksen alaosan muodostava perusmaakerros. Perusmaakerroksen paksuus on noin 0,7 m. pintakerroksen yläosan muodostava kasvukerros. Kasvukerroksen paksuus on noin 0,3 m. Kasvukerros tehdään pintakerroksessa käytettävästä materiaalista sekoittamalla siihen esimerkiksi turverouhetta. Kaatopaikalle soveltuvat matalajuuriset kasvilajit, sillä kasvien juuret saattavat tunkeutua tiivistyskerrokseen saakka ja vaurioittaa sitä. Syväjuuristen puiden kasvu (esim. mänty) estetään katkomalla taimet säännöllisesti.

8 Kaatopaikkakaasun johtaminen 8/34 Laskennallisesti kaasuntuotto on enimmillään noin 170 m 3 /h (polttoainetehona noin 0,86 MW). Kaatopaikkakaasu kerätään rakennettavilla siiviläputkikaivoilla ja käsitellään soihdussa polttamalla vanhalle täyttöalueelle rakennetulla kaasupumppaamolla. Siiviläputkikaivojen määrä on noin 10 kaivoa. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen toteutetaan tarvittaessa, mikäli kaatopaikkakaasulle löytyy hyödyntämiskohde. Sulkemisen jälkeinen pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen sekä käsittely Käsiteltävien kaatopaikkavesien määrän pienentämiseksi viimeistellyiltä täyttöalueilta tulevat puhtaat pintavaluntavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Jätetäytöstä suotautuva vesi johdetaan jätehuoltoalueen muiden vesien kanssa ympärysojaan ja edelleen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen ja sieltä edelleen Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Pintarakenteeseen kuuluva kaasunkeräyskerros johtaa vesiä salaojaan ja purkaa suotovesipainetta täytön luiskien juuressa. SUUNNITELTU TOIMINTA II- LAAJENNUSALUEELLA Laajennusalueen osalta ympäristölupaa haetaan kahdelle erilliselle läjitysalueelle: jätteenpolton kuonan, tuhkien ja savukaasun puhdistusjätteiden loppusijoitus enintään t/a ja jätteenkäsittelylaitosten käsittelyrejektien (kaupallisten lajittelulaitosten inerttejä rejektejä, joita ei voi hyötykäyttää, polttaa tai kompostoida) loppusijoitus enintään t/a Lisäksi lupahakemus koskee lievästi pilaantuneiden maiden käyttöä peitemaana kaatopaikkarakenteissa ja viimeistelyn pintarakenteissa enintään m 3 /a ( t/a). Laajennusalueelle ei sijoiteta sekajätettä. Laajennusalueen loppusijoitustoiminnot mitoitetaan vuoden ajanjaksolle. Arviot loppusijoitukseen ohjautuvista jätemääristä perustuvat Turun seudun jätehuolto Oy:n ja Turun seudun puhdistamo Oy:n teettämään Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiin (Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Electrowatt-Ekono, helmikuu 2004). Edellä esitettyjen loppusijoitustoimintojen lisäksi Isosuon jäteasemalla hoidetaan myös muita jätteenkäsittelytoimintoja kuten ongelmajätteiden ja jätteiden pienerien vastaanottoa, puujätteen varastointia ja käsittelyä sekä jätevesilietteiden jatkokäsittelyä. Alueelle on myös tarkoitus rakentaa biojätteiden käsittelylaitos. Jätevesilietteiden kompostointi ja biojätteiden käsittelylaitos käsitellään erillisillä ympäristöluvilla. Rakennusvaihe Jäteaseman nykyinen tavanomaisen jätteen kaatopaikka täyttyy vuoteen 2006 mennessä. Kaatopaikan II- laajennusalue on tarkoitettu jätteenpolton tuhkille ja kuonille sekä jätteenkäsittelylaitosten rejekteille. Isosuon jäteaseman II- laajennusalueen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan v. 2006, mikäli jätteenpolton tuhkat jouduttaisiin tällöin sijoittamaan Isosuolle. Laajennusalue toteutetaan vaiheittain.

9 9/34 Rakentamisen aikana kuljetustarve alueelle kasvaa tilapäisesti verrattuna nykyisiin kuljetusmääriin. Kuljetustarvetta kasvattaa mm. laajennusalueen pohjarakenteisiin tarvittavien materiaalien kuljetus. Kuljetukset tapahtuvat samaa reittiä kuin nykyiset jäte- ym. kuljetukset. Toiminta laajennusalueella Kuonan ja tuhkan sijoituksessa on lähdetty noin tonnin vuotuisesta määrästä. Mitoitusajanjaksolla 20 vuotta tuhkien määrä on noin t ja tilantarve noin m 3 (tilavuuspaino 1,0 t/m 3, peitemaan tarve 15 %). Tuhka-alueen tilantarve on noin 20 m täyttökorkeudella ja 1:3,5 -luiskakaltevuudella noin 6 ha. Käsittelyrejektit ovat laadultaan tavanomaista jätettä, josta on eroteltu polttokelpoinen, bilogisesti hajoava sekä hyötykäyttöön kelpaava osa. Käsittelyrejektien loppusijoitusalueen mitoituksessa on lähdetty noin tonnin vuotuisesta määrästä. Mitoitusajanjaksolla 20 vuotta rejektimäärä on noin t ja tilantarve noin m 3 (tilavuuspaino 0,8 t/m 3, peitemaan tarve 15 %). Rejektialueen tilantarve on noin 20 m täyttökorkeudella ja 1:3,5 -luiskakaltevuudella noin 5 ha. Loppusijoitusalueen pohjarakenteet tehdään tavanomaiselle jätteelle valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 861/97 mukaan. Savikkoalueella ei tarvittane mineraalieristettä, sillä alueen luontainen savi on erittäin tiivistä. Kallioalueella tarvitaan myös mineraalitiiviste. Täyttöalueen pohjarakenteet ja täyttö tehdään vaiheittain. Lievästi pilaantuneiden maiden hyödyntäminen Lievästi pilaantuneita maita käytetään kaatopaikan viimeistely- ym. rakenteissa ja jätetäytön peitemaina. Laajennusalueen loppusijoitusalueilla peitemaatarve on suuruusluokkaa m 3 /a. Muut toiminnot ja aluevaraukset Pienerille ja ongelmajätteille on vastaanotto- ja varastointitilat nykyisen sisääntuloalueen yhteydessä. Hyöty- ja sekajätteille on varattu vaihtolavat, joille kulku tapahtuu korokkeelta. Vaihtolavat on varustettu opastavin kyltein. Ongelmajätteet otetaan vastaan lukittavaan konttiin, jossa on eri jakeille omat astiansa ja akut ns akkukonttiin. SE-romulle on varattu oma konttinsa. Vastaanottotilat on varustettu kylteillä. Pienerien vastaanottotoimintoja laajennetaan tarpeen mukaan. Puujätteen varastointi ja käsittely säilyy nykyisellä alueella toistaiseksi. Alue on varattu mahdollisesti myöhemmin perustettavalle biojätteen kompostointilaitokselle. Tällöin puujätteen varastointi ja käsittely siirtyy I-laajennusalueen pohjoispuolelle. Puujätettä kerätään alueelle ja se haketetaan siirrettävällä hakettimella muutaman kerran vuodessa. Haketta käytetään kompostoinnin lisäaineena. Kentällä käsiteltävän puu- ja rakennusjätteen määrä on noin tonnia vuodessa. Varastokentän pinta-ala on noin 0,7 ha. Vesien keräys ja käsittely Laajennusaluetta ympäröiviltä alueilta kertyvät puhtaat pintavaluntavedet kerätään niskaojaan ja ohjataan laajennusalueen ohi. Kaatopaikkavedet kerätään tasausaltaaseen, josta ne pumpataan ensin nykyisen täyttöalueen tasausaltaaseen ja sieltä edelleen Raision kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Laajennusalueen kaatopaikkavesien muodostumisalueen pinta-ala on noin 13 ha.

10 Sadantaan perustuvat arviot kaatopaikkaveden enimmäismääristä on esitetty alla olevassa taulukossa (kun koko laajennusalue on loppusijoituskäytössä). 10/34 Arviointiperuste Vesimäärä Vesimäärä mm m 3 /a m 3 /kk m 3 /d m 3 /h l/s Vuosivalunta 300 mm/a Max. kuukausivalunta 100 mm/kk Max. vuorokausivalunta 30 mm/d Maksimikuukausivalunta osuu kevääseen lumen sulamisaikaan, eli maalis-huhtikuulle. Suoto- ja valumavesimäärä on tällöin noin 33 % vuotuisesta suoto- ja valumavesimäärästä. Uuden tasausaltaan kapasiteetti mitoitetaan kevätylivaluman perusteella. Kevätylivalumaksi arvioidaan 120 l/s/ha ja kestoksi viisi vuorokautta. Tarvittavan tasausaltaan kapasiteetiksi saadaan noin m 3. Kaatopaikkakaasun käsittely Hakemuksen mukaan tuhkista ja kuonista ei muodostu kaatopaikkakaasua, koska rejektit sisältävät vain vähäisiä määriä orgaanista ainesta. Laajennusalueelle ei ole siten tarpeen rakentaa kaasunkeräysjärjestelmää. Tekninen huolto Alueen hoito jatkuu vastaavana kuin Isosuon nykyisellä jäteasemalla. Jäteasema-alueella on sähkö-, tietoliikenne-, vesi- ja jätevesiliittymät. Alueen rakennuksissa on murto- ja palohälytysjärjestelmät. Suotovesien tasausaltaan pumppaamo ja kaasupumppaamo ovat kaukovalvonnan piirissä. Alue on valaistu ja siellä on vartiointiliikkeen säännöllinen valvonta. Päätieverkolta on jäteasemalle hyvät liikenneyhteydet. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja energia Jätteen loppusijoituksessa käytettävistä raaka-aineista merkittävin on peitemaa. Peitemaana käytetään pääasiassa ylijäämämaita sekä lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lievästi pilaantuneita maita. Energiaa kuluu aluevalaistuksen lisäksi työkoneiden ja vastaavien käytössä. Kuljetustarve, liikenne ja liikennejärjestelyt Alueelle tuotavien kuormien määrää on arvioitu alueelle tuotavien jätemäärien perusteella. Raskaan liikenteen kuormamäärä on noin ajoneuvoa vuodessa (kuormien keskikoko 10 t). Liikenne alueelle tapahtuu nykyisen jäteaseman kautta Isosuon yksityistieltä. Laajennusalueen sulkeminen Laajennusalueen sulkeminen suoritetaan sulkemisajankohtana voimassa olevien määräysten mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laajennusalueen käyttö- sekä valvontatavat ovat vastaavat kuin Isosuon jäteaseman nykyisellä kaatopaikalla. Laajennusalueen tekniikan ja rakenteiden osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

11 11/34 loppusijoitusalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen vaatimusten mukaisina, kaatopaikkavesien tasausaltaat tehdään tiiviiksi voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä, kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla ja kaatopaikka-alue aidataan ja sitä valvotaan jatkuvasti; alueen tiet kestopäällystetään; koko alue valaistaan; alue liitetään jätteenkäsittelyaseman hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmiin. Edellisen arvion mukaan kaatopaikan laajennusalueella noudatetaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia tyypillisiä päästöjä ovat kaatopaikkakaasu ja sen sisältämistä yhdisteistä aiheutuva haju, hajoavasta jätteestä vesiin liukenevat aineet sekä toiminnan luonteesta johtuva roskaantuminen ja pölyäminen. Samoin jätteen siirrot ja kaivaminen aiheuttavat päästöjä ilmaan. Kaatopaikkaliikenteestä ja kaatopaikan työkoneista aiheutuvia päästöjä ovat melu, pöly ja happamoitumista aiheuttavat typpi- ym. yhdisteet. Päästöt pintavesiin II -laajennusalueella käsittelyä vaativan veden määrä pidetään pienenä estämällä suotovesien ja puhtaiden pintavesien sekoittuminen. Jätetäytöstä suotautuva vesi kerätään uuteen kaatopaikkavesien tasausaltaaseen, josta se johdetaan nykyiseen tasausaltaaseen ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle. II-laajennusalueen suotovesien laadun arvioinnissa lähtökohtana on käytetty I- laajennusalueelta viemäriin johdetun veden tutkittuja pitoisuuksia. Lisäksi rejektikaatopaikan suotovesien laatua on arvioitu saksalaisten kokemusten perusteella. Laajennusalueelta kertyvän käsittelyä vaativan veden laatua arvioitaessa on otettu huomioon seuraavat tekijät: rejektijätealueelle sijoitettava jäte on esikäsiteltyä jätettä, jossa on vähän biologisesti hajoavaa ainesta, joten siitä aiheutuvan kuormituksen voidaan arvioida olevan selvästi pienempi kuin esikäsittelemättömästä yhdyskuntajätteestä aiheutuva kuormitus, rejektijätteeseen suotautuvan veden määrä on saksalaisten kokemusten mukaan ainoastaan % sadannasta, joten suuri osa alueesta tulevista vesistä on pintavaluntavesiä ja polttolaitostuhkat ja kuonat esikäsitellään tarvittaessa ennen loppusijoitusta, joten niistä aiheutuva kuormitus suoto- ja valumavesiin on pientä. Arvio II-laajennusosan kaatopaikkaveden laadusta ja kuormituksesta hakemuksen mukaan: Analyysi Pitoisuus Kuormitus KHT Cr mg/o 2 /l 38 kg/o 2 /a BHK mg/o 2 /l 14 kg/o 2 /a Kokonaistyppi mg/l 7 kg/a Ammoniumtyppi mg/l 7 kg/a Kokonaisfosfori 1-2 mg/l 0,2 kg/a

12 12/34 Päästöt ilmaan Kaatopaikalla merkittävin päästölähde ilmaan on jätetäyttö, jossa muodostuu kaatopaikkakaasua. Nykyiseen toimintaan verrattuna II-laajennusalueelle sijoitettava jäte sisältää vähän orgaanista ainesta, joten kaasun muodostus arvioidaan vähäiseksi. II-laajennusalueen käytön aikana liikenne ja työkoneet aiheuttavat päästöjä, joista paikallisesti merkittävin on pöly. Kuljetukset sekä koneiden ja laitteiden käyttö aiheuttavat myös happamoittavien yhdisteiden päästöjä (typen oksideja ja rikkidioksidia). Päästöt ovat luonteeltaan ja määrältään vastaavia kuin nykyisessä toiminnassa aiheutuvat päästöt. Haju Kaatopaikan hajuhaitat aiheutuvat joko itse jätteestä tai sen hajoamistuotteista, eli mm. kaatopaikkakaasusta. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Laajennusalueelle sijoitettava jäte sisältää vähän orgaanista ainesta, joten kaasun ja siten myös hajun muodostus on vähäistä. Melu ja tärinä Melun ja tärinän lähteet ovat laajennusalueella vastaavat kuin nykyisen alueen toiminnassa. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Laajennusalueen pohja tiivistetään, joten alueelta ei synny normaalitilanteessa päästöjä maaperään. Läjitysalueiden sulkeminen Kaatopaikan sulkeminen on maansiirtotyötä, jossa merkittävimmät ympäristöä välittömästi häiritsevät päästöt ovat pöly, melu ja tärinä. II-laajennusalueen sulkemisesta aiheutuu vastaavat päästöt kuin nykyisen alueen sulkemisesta. Sulkemisen jälkeen varsinaisesta jätteen loppusijoituksesta aiheutuvat päästöt ilmaan ja veteen vähenevät verrattuna toiminnassa olevaan kaatopaikkaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Merkittävimmät vaikutukset Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristövaikutuksia ovat yleensä: kuormitus pintavesiin pohjavesien likaantuminen vaikutukset ilmastoon ja ilman latuun hajuhaitat pöly- ja meluhaitat ( liikenne, kalliokiviaineksenotto ja jätteiden käsittely) haittaeläimet roskaantuminen virkistysmahdollisuuksien huononeminen kasvillisuuden häviäminen ja muuttuminen lähialueella muutokset maisemassa II-laajennusalueen rakentaminen edellyttää kalliolouhintaa, mistä johtuen ympäristöön voi kohdistua pölyämistä, melua ja tärinää.

13 13/34 Verrattaessa II- laajennusalueen toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia nykytilanteeseen merkittävä ero johtuu II- laajennusalueelle sijoitettavien jätteiden ja nykyiselle kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen laadullisesta erosta. II- laajennusalueelle loppusijoitettava jäte on jätteenpolton tuhkia ja kuonaa sekä jätteenkäsittelylaitosten rejektejä. Rejektien orgaanisen aineksen määrä on vähäinen, joten sen kaasuntuotto on alhaista ja siitä aiheutuvat suotovedet selvästi nykyisen kaatopaikan suotovesiä laimeampia. Käsitelty jäte on myös muilta ominaisuuksiltaan nykyistä kaatopaikkajätettä parempaa, sillä jäte on murskattua ja seulottua sekä biologisen käsittelyprosessin läpikäynyttä, jäte on tasalaatuista ja rakeista ja jäte on tiivistä, jolloin sadevesien imeytyminen jätteeseen on normaalia vähäisempää Jätepolttoaineen poltosta tuleva tuhka ja kuona sisältävät epäpuhtauksina mm. raskasmetalleja. Tuhkista ja kuonista aiheutuvia haittoja vähennetään esikäsittelemällä jäte tarvittaessa haitattomampaan muotoon esimerkiksi sementtistabiloinnilla ennen läjitystä.. YVA -lain mukaiset selvitykset Turun seudun jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat tehneet Jätteen ja jätevesilietteen käsittelyn kehittäminen ympäristövaikutusten arvioinnin Turun kaupunkiseudun jätteen ja jätevesilietteen käsittelystä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olivat käsittelyssä 0-vaihtoehdon lisäksi vaihtoehto 0+ ja 1, joissa polttolaitoksen tuhkat ja alueen lievästi pilaantuneet maat sijoitettaisiin Isosuolle sekä vaihtoehto 2, jossa Isosuolle sijoitettaisiin polttolaitoksen tuhkien lisäksi sekajätettä ainoastaan polttolaitoksen seisokin aikana. Yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa hankkeen vaikutusten arvioimiseksi kaikki hankkeen keskeiset osat on kuvattu hankkeen laajuuteen nähden riittävän yksityiskohtaisesti. Isosuon kaatopaikan osalta ei arvioinnissa noussut esiin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia minkään tutkitun vaihtoehdon välillä koskien kaatopaikan toimintoja. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Liito-oravaselvityksen (Suunnittelukeskus Oy, 2004) mukaan II-laajennusalueella ja nyt selvitetyllä alueella ei esiinny liito-oravia. Kuitenkin alueen itä- ja länsipuolien vanhat metsät kannattaisi säästää mahdollisina eläinten (muidenkin kuin liito-oravan) pohjoisetelä-suuntaisina ekologisina käytävinä, eläinten liikkumisen helpottamiseksi. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään Rakennusvaiheessa alueelta poistetaan puustoa ja alue raivataan, mikä saattaa aiheuttaa alueelta pintavaluntana poistuvan veden määrän kasvua. Ojiin kulkeutuvassa vedessä saattaa kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet nousta. Rakentamisvaihe on suhteellisen lyhyt, joten vaikutukset jäävät tilapäisiksi. Vesiin kohdistuvat päästöt ovat luonnon omia materiaaleja, joten niistä ei aiheudu esteettisen haitan lisäksi muuta haittaa. Normaalitilanteessa tai ennakoitavissa olevissa häiriötilanteissa alueen vesiä ei pääse vesistöön alueen ulkopuolelle eikä toiminnasta aiheudu pintavesien pilaantumista. Tiiviillä pohjarakenteilla estetään haitalliset vaikutukset maaperään tai pohjaveteen.. Pitempiaikaisissa häiriötilanteissa kaatopaikkavesiä saatetaan joutua johtamaan vesistöön. Vaikutus näkyisi tällöin lähiojissa selvimmin sähkönjohtokyvyn ja BOD-, ammonium-

14 typpi-, kokonaistyppi-, kokonaisfosfori- ja kloridipitoisuuksien nousuna sekä happipitoisuuden laskuna. 14/34 II-laajennusalueen käyttöönoton voidaan arvioida vaikuttavan positiivisesti pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen, koska nykyisen kaatopaikan päästöt pienenevät viimeistelyn ansiosta ja laajennusalueen suojaustekniikka on nykyistä selvästi parempi. Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun Kaatopaikkakaasussa kasvihuoneilmiötä aiheuttavista yhdisteistä merkittävimmät ovat metaani ja hiilidioksidi. Metaani on kasvihuonevaikutukseltaan hiilidioksidiin verrattuna moninkertainen. Muita ilman laatuun globaalisti vaikuttavia päästöjä ovat liikenteen ja työkoneiden tuottamat happamoitumista aiheuttavat typen oksidien ja rikkidioksidin päästöt. Yleensä kaatopaikan lähialueen asukkaiden kannalta merkittävin päästö ilmaan on kaatopaikkakaasun sisältämien merkaptaanien ja muiden haisevien yhdisteiden aiheuttama haju. Isosuon laajennusalueelle sijoitettavien jätteiden laadusta johtuen kaatopaikkakaasun määrän voidaan arvioida olevan pieni ja siten myös ympäristövaikutusten voidaan arvioida olevan pienet. Alueella liikennöimisen ja jätteiden käsittelyn yhteydessä ilmaan joutuva pöly sekä liikenteestä ja työkoneista aiheutuvat typen oksidit ja rikkidioksidi saattavat aiheuttavat aiheuttaa paikallisia haittoja. Asutuksen ja laajennusalueen välissä on metsäisiä alueita, mikä osaltaan vähentää pölypäästöjen vaikutusta näillä alueilla. Pölyhaittoja ehkäisee aluetta ympäröivä suojavyöhyke. Melun ja tärinän vaikutukset Jätteenkäsittelytoiminnassa eniten melua aiheuttaa työmaaliikenne. Työmaaliikenteen ei kuitenkaan arvioida ylittävän yleisiä melutason ohjearvoja asuinalueilla. Melu ja tärinä ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, joten molempiin vaikuttavat samat tekijät, eli mm. ajoneuvojen rakenne ja kunto, moottorin teho, renkaat, ajonopeus, ajoneuvon kuormitus sekä tien ominaisuudet ja sen lähiympäristö. Sulkemisvaiheessa melua ja tärinää aiheutuu lähinnä maansiirtotöistä. Suljetulla kaatopaikalla ei ole melua ja tärinää aiheuttavia kaatopaikkatoimintaan liittyviä toimintoja. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Luontoon kohdistuvia vaikutuksia vähennetään mm. seuraavilla tavoilla: luontoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on tärkeää säilyttää puuston muodostamat suojavyöhykkeet laajennusalueen ympäristössä liikenne kaatopaikan laajennusalueelle johdetaan nykyisen kaatopaikan kautta, joten uudet tielinjaukset eivät pirsto luonnonvaraisten eläinten elinalueita ja kulkureittejä pintavesien välityksellä luontoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia estetään kaatopaikan suoto- ja valumavesien viemäröinnillä ja tiiviillä pohjarakenteilla. Laskuojien, purkureittien ja alapuolisten vesistöjen vedenlaadun tarkkailussa havaittujen häiriötilanteiden korjaamiseksi toimitaan mahdollisimman nopeasti, kaatopaikan toiminnasta aiheutuvien melun ja pölyämisen estämiseksi ja vähentämiseksi suunnitellut toimet vähentävät myös näiden luontoon kohdistamia haitallisia vaikutuksia leviämisalueilla.

15 II-laajennusalueen käyttöönotto laajentaa jätehuoltoaluetta ja lisää siten kasvillisuudelle ja eläimistölle koituvia haittoja. 15/34 Hajuhaitat II -laajennusalueelle sijoitettavasta jätteestä ei aiheudu juuri lainkaan pahaa hajua, sillä jäte on käsittelylaitosten rejektejä ja jätteenpolton tuhkia sekä kuonia, joiden orgaanisen aineksen määrä on vähäinen nykyisin kaatopaikalle sijoitettavaan sekajätteeseen verrattuna. Hajuhaittoja hallitaan myös jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Nykyisen sekajätteen täyttöalueen sulkeminen ja viimeistely sekä hallitumpi toiminta IIlaajennusalueella vähentävät arvion mukaan jätteenkäsittelytoiminnan mahdollisia päästöjä ympäristöön ja siten myös vaikutuksia ihmisten terveyteen. Laajenevalla kaatopaikkatoiminnalla yhdessä sen lähialueille sijoittuneiden muiden toimintojen (Fortumin tuhka-alue ja Naantalin maanläjitysalue) kanssa voi olla vaikutusta lähistöllä sijaitsevien asuntojen ja virkistysalueiden arvostukseen. Suojavyöhyke on erityisen tärkeä lähimpien asuinalueiden sekä ympärillä olevien virkistyskäyttöön mahdollisesti käytettävien alueiden suuntaan. Maisemakuvasta huolehditaan puhdistamalla teiden varsien ja koko jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristö roskista ja kaatopaikkatoiminnan päättymisen jälkeen maisemaan kohdistuvia vaikutuksia lievennetään jätetäyttöalueen peittämisellä ja maisemoinnilla. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavesien tarkkailu Isosuon jäteasemalla tarkkaillaan pintavesiä kolmesti vuodessa kolmesta ojapisteestä, jotka edustavat vertailupaikkaa luonnonvesissä, kaatopaikan alapuolisia pintavesiä läntisessä laskuojassa sekä eteläisessä laskuojassa. Tämän lisäksi tarkkaillaan tasausaltaan vettä ja uudelta läjitysalueelta tulevaa salaojavettä. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtokyky, KMnO 4 -kulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, fenolit, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit, arseeni, kupari ja kokonaiskromi. Pohjavesien tarkkailu Kaatopaikan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan kolmesti vuodessa kuudesta pohjavesiputkesta. Pisteistä kaksi edustaa kaatopaikan yläpuolista pohjavettä, kaksi kaatopaikan alapuolista pohjavettä sen purkautumissuunnassa, yhdestä pisteestä tulisi näkyä mahdollinen tasausaltaan vuotaminen ja yhdestä pisteestä kaatopaikan mahdollinen suotautuminen alapuoliseen pohjaveteen. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtokyky, KMnO 4 -kulutus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, fenolit, fekaaliset kolimuotoiset bakteerit, arseeni, kupari ja kokonaiskromi. Jokaisella kerralla havaitaan pohjaveden asema korkeusjärjestelmässä (N 60 ). Kaatopaikkakaasun tarkkailu Kaatopaikkakaasun määrä ja paine sekä metaanin, hiilidioksidin ja hapen pitoisuudet mitataan vanhasta osasta kaksi kertaa vuodessa ja käytössä olevasta täyttöalueesta kuukausittain. Kaatopaikkakaasun keräily ja käsittely kaatopaikan vanhasta osasta on aloitettu vuonna 2002.

16 16/34 Raportointi Jäteaseman toiminnasta raportoidaan kerran vuodessa annettavalla vuosiraportilla. Raportti toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Raision, Kaarinan ja Maskun ympäristöviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN VAKUUS Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet II-laajennusalueen toiminnan riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ovat vastaavat kuin nykyisen jäteaseman toiminnassa. Merkittävimmät erot aiheutuvat seuraavista tekijöistä: o laajennusalueelle rakennetaan pohjarakenteet muovikalvoineen, joiden vaurioituminen on aikaisempaan verrattuna uusi riski (osalla nykyistä täyttöaluetta on tosin jo nykyisten määräysten mukaiset pohjarakenteet) o jätteen laadun muutoksesta. Rejekti on homogeenista ainesta, jossa sisäinen kitka on selvästi pienempi kuin sekajätteellä. II-laajennusalueen pohjarakenteiden ja kaatopaikkavesien tasausaltaan ym. rakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista, rakenteellisista vioista tms. Vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan pinta- ja pohjavesiin. Kaikki laajennusalueen rakenteet mitoitetaan riittävillä varmuuskertoimilla, joilla em. vauriot estetään mahdollisimman hyvin ennakolta. Rakenteisiin kuuluu kaksi eristävää kerrosta, jotka varmistavat toisiaan. Isosuon jäteasemalla on kattava ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka mahdollistaa vaurioiden nopean havaitsemisen. Tällöin voidaan välittömästi käynnistää myös toimenpiteet vaurioiden korjaamiseksi ja haittojen rajoittamiseksi. Rejektien loppusijoituksessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea täytön vakavuuteen. Täytön vettyminen lisää rejektiläjityksen sortumisvaaraa. Turun seudun jätehuolto Oy esittää ympäristönsuojelulain 42 :n 3 momentin mukaiseksi vakuudeksi kaatopaikan jälkihoitorahastoa, johon rahastoitavat varat kerätään kaatopaikan jätteenkäsittelymaksuissa. Jälkihoitorahasto on jäteaseman omistajakuntien talousarvioiden pakollinen varaus. Vuosittain rahastoitava jälkihoitovaraus on n euroa. TOIMINTOJEN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Turun seudun jätehuolto Oy hakee toiminnan aloittamislupaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Turun seudun jätehuolto Oy hoitaa Turun kaupunkiseudun ja lähialueiden 26 kunnan jätehuollon. Asukkaita alueella on noin Isosuon jäteasema on yksi tärkeä alueen jätteenkäsittelypaikka, jonka käytön jatkuvuuden turvaaminen on seudun jätehuollon kannalta ensiarvoisen tärkeää. Perusteluina esitetään vielä, on kysymys välttämättömästä yhdyskuntateknisestä palvelusta. Yhtiö on tarvittaessa valmis asettamaan euron vakuuden lainvoimaisen luvan saamiseen asti.

17 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 17/34 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Naantalin kaupungin ilmoitustaululla , Raision kaupungin ilmoitustalulla , Maskun kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Turun Sanomissa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Isosuon jäteasemalla tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Raision kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan , että alueella voimassa olevien kaavojen sallimat likimääräiset läjityskorkeudet eivät vastaa suunniteltuja tai jo toteutettuja läjityskorkeuksia, joten toimenpiteet kaavojen muuttamiseksi näiltä osin tulee tehdä, jotta ympäristöluvat voidaan myöntää. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa hakemuspapereissa esitetyllä tavalla. Jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu tulee toteuttaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Kaatopaikka-alueelle on laadittava uusi pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma, johon sisällytetään myös kompostointialueen tarkkailu. Laajennusalueen osalta tulee selvittää alueelle sijoitettavan jätteen koostumus, haitallisten aineiden määrä sekä liukoisuus, koska nämä määräävät kaatopaikkaluokan sekä pohjarakenteet. Kaatopaikka-alueen puhtaat vedet tulee pitää erillään kaatopaikan suotovesistä. Kaatopaikan suotovesiojat sekä niskaojat on pidettävä kunnossa ja perattava säännöllisesti. Alue on aidattava. Alueen yhteyshenkilön tiedot ja laadittava vuosiraportti tulee toimittaa muiden valvontaviranomaisten lisäksi myös Raision ympäristönsuojeluviranomaisille. Kaikista merkityksellisistä päästöistä tai muista haitoista on kuitenkin viipymättä ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaiselle. Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta esittää lausunnossaan Raision ympäristölautakunnan esittämien asioiden lisäksi että mikäli pohjaveden laadun todetaan huonontuneen tulee asiasta ilmoittaa lupa- ja valvontaviranomaisille. Laajennusalueen kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden koostumus, liukoisuus ja käyttäytyminen pitkällä aikavälillä sekä jätteen ominaisuudet on tunnettava ja että alueen läjitystekniikan tulee perustua läjitettävien aineiden ominaisuuksiin ja määrään sekä alueen maaperä- ja vesiolosuhteisiin. Jätetäytössä tulee edetä lohkoittain siten, että avoimena oleva jätetäyttö pysyy mahdollisimman pienenä. Läjitetty jäte tulee tiivistää välittömästi ja lopulliseen korkeuteen läjitetty jäte tulee maisemoida täytön jälkeen. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja painaumat sekä jätepenkereen puutteellinen vakavuus, ympäristön roskaantuminen sekä melu- ja liikennehaitat. Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallitus toteaa lausunnossaan mm., että nykyistä toimintaa voidaan jatkaa esitetyn hakemuksen mukaisesti. Haitallisten lokkien pyyntiä tulisi tehostaa jäteaseman alueella ja laatia niiden vähentämiseksi suunnitelma. Vesistötarkkailua tulee jatkaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Valumavesiä kuljettavat ojat tulee perata säännöllisesti ja ne on pidettävä avoimina. Kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesien sekä kaatopaikkakaasun kertymisen jälkihoitovaiheen tarkkailuohjelma on toimitettava hyväksyttäväksi ympäristökeskukseen. II- laajennusalu-

18 18/34 een käyttöönotolle ei ole terveydellistä estettä, jos toimitaan hakemuksen mukaan. Jos toiminnassa ilmenee poikkeustilanteita, joista voi aiheutua terveyshaittaa, tulee niistä ilmoittaa terveystarkastajille. Naantalin kaupunginhallitus yhtyy kaavoitus- ja ympäristölautakunnan sekä Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymien lausunnoissa esitettyyn. Maskun ympäristölautakunta esittää lausunnossaan , että vedenkeruujärjestelmät on pidettävä kunnossa, tarkkailu on suoritettava ohjelman mukaan ja tulokset toimitettava Maskun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiensuojelullisesti kriittisiin pisteisiin on asennettava hälyttimet esimerkiksi mahdollisten ylivuotoaikojen minimoimiseksi. Merkityksellisistä haitoista ja terveyshaitoista on ilmoitettava viipymättä lupa- ja valvontaviranomaisille. Alueen kaavat tulee tarkistaa, laajennusalueen loppusijoitusalueen perusmaan vakavuus on varmistettava ja pohjarakenne on mitoitettava sen mukaisesti. Kaatopaikan luokitus ja jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu on suoritettava valtioneuvoston päätöksen mukaan. Alue on aidattava ja toiminta sovitettava ympäristöön ja maisemaan sopivaksi. Alueen liikennejärjestelyt on toteutettava niin, että häiriöt ovat mahdollisimman vähäiset. Maskun kansanterveystyön kuntayhtymän terveystarkastajan antamassa lausunnossa todetaan että haittaeläimistä (esimerkiksi lokit) on aiheutunut haittaa lähistön asukkaille ja toiminnoille. Tulevaisuudessa on jatkettava haittaeläinten torjuntaa. Haittaeläimet saattavat aiheuttaa tautivaaran. Niiden hävittämisessä on noudatettava kunnan virkaeläinlääkärin antamia ohjeita. Suotovesien pääsy pohjaveteen tulee estää mahdollisuuksien mukaan. Kaatopaikan sulkemisen tulee tapahtua valvovien viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Maskun kunnanhallitus esittää lausuntonaan ympäristölautakunnan lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta ja yksi mielipide. Ablemans Oy, Härjänkurkuntie, vastustaa ehdottomasti sekä jäteaseman että kompostointikentän lupien myöntämistä. Kaatopaikka-alueelta leviää säännöllisesti (viikoittain) alueelle voimakkaita kaatopaikkahajuja, jotka aiheuttavat suoranaista pahoinvointia ja vaikuttavat työviihtyvyyteen haitallisesti. Yöpyminen yrityksen tiloissa on ajoittain mahdotonta. Asiakkaitten vierailut on hajujen aikaan noloa hoitaa. Jäteasemalta siirtyy ajoittain satojen lokkien lauma lentelemään ja istumaan alueelle. Ne sotkevat katot, autot ja pihaalueet jätöksillään. Liikkumista alueella asiakkaitten kanssa on tänä aikana varottava. Yritysten sijainti jäteaseman naapurissa ei ole omiaan nostamaan alueella toimivien yritysten arvostusta. Edellisissä lupapäätöksissä on edellytetty hajuhaittojen hoitamista erinäisillä lupamääräyksillä, mutta hajuhaitat eivät ole poistuneet. Laajennusalue toisi lisäksi tuhkapilvet alueelle, niitä tuskin voi estää kuivalla ja tuulisella ilmalla. Samoin avoimet jätevesialtaat tulevat lisäämään hajuhaittoja. 21 henkilön allekirjoittamassa muistutuksessa vastustetaan Isosuon kaatopaikan II- laajennusalueen ympäristölupahakemusta seuraavin perustein. o Kuormitus pintavesiin o Pohjavesien likaantuminen o Vaikutukset ilmastoon ja ilman laatuun (kasvihuonekaasut kaatopaikalta ja happamoittavat kaasut liikenteestä ja työkoneista) o Hajuhaitat o Pölyhaitat (liikenne, kalliokiviaineksen otto ja jätteiden käsittely)