YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 42/2006/2 Dnro LSY 2003 Y 324

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 42/2006/2 Dnro LSY 2003 Y 324 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Olkiluodon ydinvoimalaitosten kaatopaikkaa koskeva ympäristölupahakemus, joka sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen hakemuksen päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, Eurajoki LUVAN HAKIJA Teollisuuden Voima Oy Töölönkatu HELSINKI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Teollisuuden Voima Oy hakee ympäristölupaa Eurajoen kunnan Olkiluodossa sijaitsevan ydinvoimalaitoksen nykyisen kaatopaikan toiminnalle, kaatopaikan laajennukselle ja nykyisen kaatopaikan sulkemiselle ympäristölupavirastossa vireille tulleella hakemuksella. Nykyiselle kaatopaikalle ja laajennusalueelle sijoitettavan tavanomaisen jätteen enimmäismäärä on t/a. Hakija on lisäksi pyytänyt, että lupapäätöksessä määrätään ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. TOIMINNAN SIJAINTI Kaatopaikka ja sen laajennus sijaitsevat Olkiluodon länsiosassa kiinteistöllä rno , Olavinmaa (liite 1). Kiinteistö on hakijan omistuksessa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentti

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Päätökset Sopimukset Kaavoitus 2 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 8 YS ( ). Kaatopaikkaa koskeva ympäristölupa. 2) Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 19 YS ( ). Kaatopaikan perustilaselvityksen ja tarkkailusuunnitelman sekä käyttö ja hoitosuunnitelman hyväksyminen. 3) Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätös nro 5 YLO ( ). Kaatopaikkavesien käsittelyä koskeva muutos Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 8 YS ( ). Ympäristöluvan käsittelyyn vaikuttavia sopimuksia ei ole. Olkiluodon voimalaitosalueella on Lounais Suomen ympäristökeskuksen vahvistama rakennuskaava. Pääosa rakennuskaava alueella olevista maa alueista on osoitettu teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), jolle saa rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä muita voimantuotantoon, jakeluun ja siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteistoja ja laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja rakenteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Nykyinen kaatopaikka sijaitsee kaavamerkinnällä a/kp (alue, jolle saa sijoittaa jätehuoltosuunnitelman/ympäristöluvan mukaisia jätteitä) merkityllä alueella. Kaatopaikan laajennus ulottuu kaavamerkinnällä a merkitylle alueelle (alue, jolle varsinaiset ydinvoimalaitokset tulee sijoittaa). Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Olkiluodon voimalaitoksella on käytössä standardin ISO 14001:2004 sekä EMAS asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset täyttävä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka on EMAS rekisteröity tunnuksella FI DNV Certification Oy on myöntänyt TVO:n ympäristöasioiden hallintajärjestelmälle ISO sertifikaatin vuonna Järjestelmä on sertifioitu uudelleen vuonna SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijaintipaikka Olkiluodon saari on noin 6 km pitkä ja 2,5 km leveä. Olkiluodosta länteen on matalaa rannikkoaluetta, jossa on verrattain runsaasti pieniä saaria ja luotoja. Olkiluodon pohjoispuolella on noin 1,5 km leveä Eurajoensalmi ja eteläpuolella noin 3 km pitkä ja 0,7 1,0 km leveä Olkiluodonvesi. Olkiluodonveden eteläpuolelta alkaa Rauman saaristo. Eurajoen salmeen laskee Eurajoki.

3 3 Noin 80 hehtaarin laajuinen voimalaitosalue sijaitsee Olkiluodon länsikärjessä. Nykyinen kaatopaikka sijaitsee noin 800 metriä voimalaitosyksiköistä luoteeseen. Etäisyys merestä on noin 100 metriä. Laajennusalue sijaitsee nykyisen kaatopaikan koillispuolella sen välittömässä läheisyydessä. Asutus ja rakennettu ympäristö Suojeltavat kohteet Maaperä ja pohjavesi Olkiluodon saari voimalaitosalueelta itään on pääasiassa metsää. Saaren pohjoisrannan keskivaiheilla sijaitsee Olkiluodon yksityissatama Oy:n pieni teollisuussatama. Saaren itäpäässä on peltoja ja pysyvää asutusta. Lähimmät ympärivuotiset asumukset sijaitsevat noin 3,5 4 km päässä kaatopaikasta. Lisäksi Olkiluodossa ja sen läheisillä saarilla on loma asuntoja, joista lähimmät sijaitsevat vajaan kilometrin päässä kaatopaikasta. Rauman ja Eurajoen kuntien alueella, Olkiluodon ympäristössä sijaitsee Natura 2000 verkostoon sisältyvä Rauman saaristo (FI ). Alue on otettu Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI aluetyyppi) perusteella. Alueen pinta ala on hehtaaria ja se käsittää kaikkiaan 15 eri luontotyyppiä. Lähimmät kohteet sijaitsevat noin kilometrin päässä kaatopaikasta. Olkiluodon saari on varsin tasainen eikä suuria korkeuseroja esiinny. Saaren korkein kohta on noin 18 metriä meren pinnasta. Kallioperän pääkivilaji on migmatiitti. Maaperä on pääosin kivistä moreenia. Irtomaakerrosten paksuus on tyypillisesti 0 5 m. Merkittäviä pohjavesiesiintymiä ei alueella ole. Nykyinen täyttöalue Maaperä ja kallioperä Kaatopaikka sijaitsee kallioisen, rinneosistaan moreenipeitteisen mäen pohjoisreunalla, loivasti luoteissuuntaan viettävässä rinnemaastossa. Kaatopaikka alueen maaperä on moreenia, jonka koostumus vaihtelee hiekkaisesta silttimoreenista hiekkamoreeniin. Moreenikerroksen paksuus on suurimmillaan yli 4 metriä. Kallioisen mäkialueen lakiosissa, kaatopaikan lounaispuolella kallionpinta on laajalti paljastuneena. Kaatopaikka alueen kallioperän pääkivilajeina ovat keski karkearakeinen tonaliitti ja granodioriitti. Kivilaatu on massamaista, liuskeisuusaste vaihtelee lievästä kohtalaiseen. Kalliopaljastumista tehtyjen havaintojen perusteella kallioperä on keskimääräiseltä rakotiheydeltään harvarakoista. Raot ovat pintaosistaan tiiviitä. Paljastumissa tavattavat raot ovat yksittäisiä, eikä merkittäviä rakotihentymiä

4 4 ole havaittu. Mäen pohjoispuolella on myös rikkonaisen kalliolaadun vyöhykkeitä. Pohjavesi Pohjavettä muodostuu vähäisiä määriä kaatopaikan yläpuolisella, moreenipeitteisellä valuma alueella. Täyttöalue rajautuu pohjoispuolella vedenjakajana toimivaan selänteeseen. Kaatopaikan yläpuolinen valuma alue on pienialainen. Moreeniaineksen tiiveydestä ja valuma alueen koosta johtuen muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Pohjaveden (kalliopohjaveden) pinta on ylimmillään avokallioalueen keskiosissa tasolla m, eli noin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaatopaikka alueen ympäristössä pohjaveden virtaus suuntautuu kallionpintaa peittävissä moreenikerrostumissa pohjois luoteissuuntaan. Kaatopaikan lähiympäristössä ei ole talousvesikaivoja eikä vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Kaatopaikan perustilaselvityksen yhteydessä tutkittiin alueen pohjaveden laatua kaatopaikan länsipuolella sijaitsevista havaintoputkista ja kallioporareiästä. Tulosten ja putkien sijainnin perusteella kaatopaikalla ei havaittu olevan vaikutusta havaintoalueen pohjaveden laatuun. Myöskään kallioporareiän veden laadussa ei ollut havaittavissa kaatopaikan vaikutusta. Vuodesta 1999 lähtien kaatopaikan pohjavesiä on tarkkailtu tarkkailuohjelman mukaan kolmesta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pohjaveden happipitoisuus on yleensä ollut alhainen ja sen seurauksena pohjavedessä on ollut rautaa ja mangaania. Pohjavesinäytteissä ei ole ollut havaittavissa selviä merkkejä kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta. Liukoisten typpiyhdisteiden pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä ja suurehkot kloridipitoisuudet selittyvät todennäköisesti meren läheisyydellä. Laajennusalue Maaperä ja kallioperä Laajennusalueen maaperä koostuu moreenista, jonka koostumus vaihtelee silttimoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Pintaosassa, noin 0,2 0,6 m syvyyteen saakka moreeniaines on hienojakoista, koostuen silttimoreenista tai hiekkaisesta silttimoreenista. Pintamaakerroksen alapuolella moreeniaines koostuu silttisestä hiekkamoreenista soraisesta hiekkamoreenista. Moreenikerroksen kokonaispaksuus vaihtelee laajennusalueen tutkimuspisteissä 1,3 metristä yli 3,1 metriin. Moreenikerros on ohuimmillaan nykyisen täyttöalueen itäreunalla. Kallion pinta on laajennusalueella kauttaaltaan moreenikerroksen peittämä. Kallion pinta sijaitsee laajennusalueella ylimmillään nykyisen täyttöalueen itäreunalla tasolla +0,4 m ja alimmillaan tason 1,7 m alapuolella.

5 5 Pohjavesi Laajennusalueella tavattava moreeniaines on erittäin huonosti läpäisevää keskimääräisten K arvojen vaihdellessa välillä 1,1 x ,5 x m/s. Maapohjan tiiveydestä johtuen pohjaveden muodostuminen on laajennusalueella erittäin vähäistä. Laajennusalueen maaperä täyttää tutkituissa pisteissä valtioneuvoston kaatopaikkoja koskevassa päätöksessä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjalle asetetut tiiveysvaatimukset. NYKYISEN KAATOPAIKAN TOIMINTA Jätemäärät Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä on jatkuvasti pienentynyt hyötykäytön tehostumisen myötä. Yhteenveto vuosien jätemääristä on esitetty seuraavassa taulukossa. Uusi voimalaitosyksikkö lisää käytön aikana kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää nykyisestä noin 50 %:lla. Jätelaji (t/a) Kaatopaikkajäte ,5 214,3 123,2 210,0 Huoltojäte 26,7 81,5 10,4 22,9 13,3 13,6 13,8 17,7 18,0 Aktiivihiili + rasvanerotuskaivon rasva simpukka Yhteensä kaatopaikalle 516, 7 494,5 318,4 239,9 177,3 165,1 235,1 142,9 234,0 Rakenteet Valvonnasta vapautettu huoltojäte on paalaamalla tiivistettyä voimalaitoksen huoltotöiden yhteydessä syntyvää paperi, pahvi, muovi, puu ym. jätettä, joka voidaan Säteilyturvakeskuksen lausunnon mukaan sijoittaa aktiivisuusmonitoroinnin jälkeen kaatopaikalle. Säteilyturvakeskus valvoo jätteen kaatopaikkasijoitusta. Huoltojätteen aktiivisuusmäärä oli v MBq ja v MBq. Uuden voimalaitosyksikön rakennusaikana kaatopaikalle sijoitetaan rakennusjätettä, jonka määrä on noin t/a. Täyttöalue Kaatopaikan pohja on muodostunut ydinvoimalan rakennustöiden aikana alueelle sijoitetusta jätteestä. Kaatopaikan maaperä on tiivistä hiekkamoreenia, jonka kerrospaksuus on noin 3 4 metriä ja vedenläpäisevyys noin 1,6 x 10 8 m/s. Alueelle on rakennettu huoltotie ja patopenger. Vesien keräys ja käsittely Kaatopaikan ulkopuolisten vesien pääsy kaatopaikka alueelle on estetty niskaojilla. Kaatopaikan suoto ja valumavedet kerätään ympärysojaan, josta ne johdetaan edelleen virtauksen säädön kautta puh

6 6 distamoon. Puhdistamo koostuu sisäänvirtauskaivosta, ilmastusaltaasta, suodatusaltaasta sekä mittaus ja purkukaivosta. Suodatusaltaasta käsitelty vesi johdetaan mittauksen kautta ojaan ja edelleen mereen. Alueella on myös pohjaveden alennuspumppaamo, jolla estetään pohjavedestä altaaseen kohdistuva noste. Altaiden tiivistysrakenteen muodostaa muovikalvo. Altaiden rakenne on seuraava päällimmäisestä kerroksesta lukien: raudoitettu betonilaatta suojatekstiili muovitiivistyskalvo 2,0 mm HDPE hitsatuin saumoin tiivistetty sora tai hiekkakerros, kerros on salaojitettu Ilmastusaltaaseen on asennettu kelluva ilmastusyksikkö. Laite poistetaan altaasta talvikaudeksi. Pohjaveden alennuskaivoa käytetään mm. silloin, kun ilmastusallasta tyhjennetään. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikalla ei ole edellytetty järjestettäväksi kaatopaikkakaasun tarkkailua tai keräystä. Sulkemisen yhteydessä nykyiselle kaatopaikalle rakennetaan kaasunkeräysjärjestelmä, jonka tavoitteena on kaasun hallittu johtaminen täytöstä. Kaatopaikkakaasun käsittely perustuu biosuodatukseen. Käsittelyn tavoitteena on metaanin muuntaminen haitattomampaan muotoon ja hajujen ehkäisy. Lopputäyttö Ympäristöluvan myöntämisen aikana vuonna 1998 kaatopaikkaalueen pinta ala oli noin 4,6 ha ja täyttötilavuus noin m 3. Ympäristöluvan perusteella kaatopaikalle saa vielä sijoittaa tavanomaista tai pysyvää jätettä kaikkiaan enintään m 3. Täytön suurin sallittu korkeustaso on mpy ja luiskakaltevuus 1:3 tai loivempi. Täyttöalueen länsireuna on varattu valvonnasta vapautetun huoltojätteen sijoitusalueeksi ja muut jätteet sijoitetaan täyttöalueen lakiosan pohjoispuoleiselle alueelle. Yhdyskuntajätetäyttö tehdään lohkoittain kerrostäyttönä itä länsisuunnassa kunnes se on saavuttanut lakiosan sallitun korkeustason mpy. Tarvittaessa jätetäyttöä voidaan tämän jälkeen vielä ohjata täyttöalueen länsiosiin. Jätetäytön kerrospaksuutena on noin 1 metri. Täyttö tiivistetään työkoneella ja peitetään maakerroksella. Työkoneena käytetään kaatopaikkajyrää. Huoltojäte erien aktiivisuus mitataan ennen kaatopaikkasijoitusta. Sijoittaminen tapahtuu Säteilyturvakeskuksen valvonnassa. Säteilyturvakeskus seuraa yhteistyössä Teollisuuden Voima Oy:n kanssa mm. radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia voimalaitoksen läheisyydessä. Valmiit osat täyttöalueesta viimeistellään väliaikaisella peittokerroksella. Kaatopaikka suljetaan ja maisemoidaan, kun kaikki alueet ovat valmistuneet.

7 7 Kaatopaikan jäljellä oleva täyttötilavuus riittää hyvin jätteiden sijoittamiseen marraskuuhun 2007 asti. Alueen valvonta ja hoito Alueella ei ole varsinaisia aukioloaikoja. Jätteitä kuljetetaan alueelle tarvittaessa. Kaatopaikalle johtava tie on varustettu lukittavalla puomilla, johon on avaimet vain vartijoilla ja jätehuollosta vastaavilla henkilöillä. Kaatopaikka sijaitsee suljetulla laitosalueella, joten pääsy sille on estetty laitos alueen yleisin turvallisuustoimenpitein. Kaatopaikka palvelee vain voimalaitosta, joten jätekuormien siirrot ja tyhjennykset hoitavat laitoksen omat ja huoltopalvelun työntekijät. Varsinaista kaatopaikkahenkilökuntaa ei ole. Tekninen huolto Alueella ei ole huolto tai muita vastaavia rakennuksia. Vesienkäsittelyjärjestelmän huoltoa varten allasalueelle on rakennettu huoltotie. Vesienkäsittelyalue on valaistu. Toiminnassa käytettävät raaka aineet ja energia Jätteen loppusijoituksessa käytettävistä raaka aineista merkittävin on peitemaa. Peitemaana käytetään pääasiassa ylijäämämaita. Energiaa kuluu aluevalaistuksen lisäksi työkoneiden ja vastaavien käytössä. Kuljetukset kaatopaikalle ovat voimalaitosalueen sisäistä liikennettä. NYKYISEN TÄYTTÖALUEEN SULKEMINEN Täyttöalueen sulkeminen Täytön lopettamisen jälkeen kaatopaikan täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa aineksella suunnitelmien osoittamiin korkeusasemiin ottaen huomioon pintarakenteet. Ympäristöluvan sallima täytön suurin korkeustaso on mpy ja luiskakaltevuus 1:3 tai loivempi. Nykyinen korkeustaso täyttöalueella on Täytön luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3 1:4. Jyrkät luiskat loivennetaan ja kyseiset massat käytetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Jätetäyttöä lisätiivistetään tarvittaessa ennen esipeittokerroksen rakentamista. Tasattu jätetäyttö esipeitetään. Esipeitossa täyttöalue peitetään cm maakerroksella ja tiivistetään huolellisesti esimerkiksi sorkkajyrällä. Esipeittokerrosmateriaalina voidaan käyttää työstämiskelpoisia materiaaleja, kuten esimerkiksi ylijäämämaata tai muita luonnon maa aineksia. Kerroksen rakentamisen yhteydessä jätetäytön pinta muotoillaan siten, että sillä on joka kohdassa pintavaluntaa ajatellen riittävä kaltevuus. Kaatopaikan pintarakenteet Esipeittokerroksen päälle rakennetaan kaasunkeräyskerros, joka johtaa jätetäytössä muodostuvan kaasun hallitusti kaasunpoisto

8 Kaatopaikkakaasu 8 kaivoihin. Materiaalina käytetään karkeata lajittunutta ainesta tai geosynteettistä kerrosta. Maa aineksesta tehtynä kerroksen paksuus on noin 0,3 m. Tiivistyskerroksen paksuus on vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyys (K) on pienempi kuin 10 8 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalin valinnassa otetaan huomioon erityisesti materiaalierien mahdolliset laadun vaihtelut. Laadun vaihtuessa materiaalin vedenläpäisevyys määritetään uudelleen. Mineraalinen tiivistemateriaali tiivistetään ennakkokokeilla määritettyyn tiiviyteen riittävän pienen vedenläpäisevyyden saavuttamiseksi. Materiaalin tiivistysominaisuudet ja tiivistyminen vallitsevissa olosuhteissa testataan ennakkokokeella ennen tiivistyskerroksen rakentamista Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys (K) on vähintään 10 3 m/s. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää esim. soraa. Kuivatuskerroksen paksuus on noin 0,5 m. Kuivatuskerros erotetaan tarvittaessa (käytettävistä materiaaleista riippuen) ala ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankailla. Pintakerroksen paksuus on noin 1 m. Pintakerroksen alaosan muodostaa noin 0,7 m:n perusmaakerros ja yläosan noin 0,3 m:n kasvukerros. Kasvukerros tehdään pintakerroksessa käytettävästä materiaalista sekoittamalla siihen esimerkiksi turverouhetta. Rakenteissa käytetään myös Olkiluoto 3:n rakentamisen yhteydessä syntyvää murskattua betonia (palakoko < 150 mm). Laskennallisesti kaasuntuotto on ollut enimmillään noin 30 m 3 /h (polttoainetehona noin 0,15 MW) 1990 luvun alkupuoliskolla. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen ei ole pienistä määristä johtuen perusteltua. Myöskään kaasunkäsittelyn järjestäminen polttamalla (soihtupoltin) ei ole pienistä kaasumääristä johtuen tarpeen. Nykyiselle kaatopaikalle rakennetaan kuitenkin kaasunkeräys ja käsittelyjärjestelmä, jossa käsittely tapahtuu biologisesti. Kaatopaikkakaasu tuuletetaan hallitusti jätetäytöstä biologisilla suodattimilla varustettujen kaivojen kautta. Biologisten suodattimien tehtävänä on hajottaa metaani hiilidioksidiksi ja vedeksi. Samalla kaasusta aiheutuva hajuhaitta pienenee. Kaatopaikkakaasu johdetaan kaasunkeräyskerroksesta rakennettaviin kaasukaivoihin, joissa on turpeesta tai vastaavasta materiaalista tehty biologinen suodatin. Kaasunpoistokaivot rakennetaan jätetäyttöön kaivamalla. Kaivantoon asennetaan alaosastaan rei'itetty kaasunpoistoputki ja kaivanto täytetään soralla. Kaivoja rakennetaan vajaan 100 m välein. Kaasunpoistokaivojen yläosa lisätiivistetään bentoniittimatolla. Kaivot varustetaan tarvittavilla varoitusmerkinnöillä.

9 Pinta ja kaatopaikkavedet 9 Käsiteltävien kaatopaikkavesien määrän pienentämiseksi viimeistellyiltä täyttöalueilta tulevat puhtaat pintavaluntavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Jätetäytöstä suotautuva vesi johdetaan rakennettavaan salaojitukseen ja kaatopaikkavesien käsittelyyn. KAATOPAIKAN LAAJENNUS. Jätemäärät Rakenteet Kaatopaikalle sijoitetaan nykyisen kaltaisia jätteitä. Vuotuisen jätemäärän ei oleteta enää kovinkaan paljon vähenevän. Kaatopaikan pinta ala on 1 ha. Kaatopaikan laajennusosa rakennetaan vuonna Kaatopaikka otetaan käyttöön syksyllä Loppusijoitusalueen pohjarakenteet tehdään valtioneuvoston päätöksen 861/1997 mukaisina. Loppusijoitusalueelle läjitetään tavanomaista jätettä. Kaatopaikan pohjamaa on tiivistä moreenia, joka ei välttämättä edellyttäisi lisätiivistämistä mineraalieristekerroksella. Asian varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia, jotka voidaan tehdä kaatopaikan rakentamissuunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa on lähdetty mineraalieristekerroksen rakentamisesta kaatopaikan pohjalle. Täyttöalueen pohjarakenteet ja täyttö tehdään kahdessa vaiheessa. Vesien keräys ja käsittely Laajennusaluetta ympäröiviltä alueilta kertyvät puhtaat pintavaluntavedet kerätään niskaojaan ja ohjataan laajennusalueen ohi. Laajennusalueen vesienkeräysjärjestelmä liitetään nykyisen kaatopaikan vesien käsittelyyn. Kaatopaikkakaasun käsittely Täyttötoiminta Laajennusalueelle ei ole tarpeen rakentaa kaasunkeräysjärjestelmää. Kaatopaikan täyttötilavuus on noin m 3. Kaatopaikkaa täytetään kahdessa vaiheessa alkaen sen eteläosasta. Alueella ei ole varsinaisia aukioloaikoja. Jätteitä kuljetetaan alueelle tarvittaessa. Kaatopaikalle johtava tie on varustettu lukittavalla puomilla, johon on avaimet vain vartijoilla ja jätehuollosta vastaavilla henkilöillä.

10 10 Kaatopaikka sijaitsee suljetulla laitosalueella, joten pääsy sille on estetty laitosalueen yleisin turvallisuustoimenpitein. Kaatopaikka palvelee vain voimalaitosta, joten laitoksen omat ja huoltopalvelun työntekijät hoitavat jätekuormien siirrot ja tyhjennykset. Varsinaista kaatopaikkahenkilökuntaa ei ole. Laajennusalueen sulkeminen Laajennusalueen sulkeminen suoritetaan sulkemisajankohtana voimassa olevien määräysten mukaisesti. PÄÄSTÖLÄHTEET JA PÄÄSTÖT Kaatopaikkavedet Nykyinen kaatopaikka Kaatopaikkaveden määrä mitataan kolmiomittapadolla viikoittain. Kaatopaikkavesien muodostumisalueen pinta ala on noin 5,5 ha. Sadannan perusteella laskettu keskimääräinen virtaama on 0,5 l/s ( m 3 /a), suurin kuukausiarvo 2 l/s ja suurin vuorokausiarvo 25 l/s. Tarkkailutuloksiin perustuvat tiedot kaatopaikalta purkautuvan veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa Analyysi huhti marras huhti loka huhti marras huhti loka huhti marras COD Mn, mgo 2 /l COD Cr, mgo 2 /l BOD 7 ATU, mg/l 2,4 7, , ,2 Kokonaistyppi, µg/l Ammoniumtyppi, µg/l < Kokonaisfosfori, µg/l Sähkönjohtokyky, ms/m ph 6,7 7,3 7,3 6,9 6,8 6,8 6,8 6,2 7 7,4 Kaatopaikkaveden PCB, AOX, TOC, öljy ja raskasmetallipitoisuudet ovat pieniä. Raskasmetallipitoisuudet alittavat juomavesinormit. Laajennusalue Laajennusalueella käsittelyä vaativan veden määrä pidetään pienenä estämällä suotovesien ja puhtaiden pintavesien sekoittuminen. Muodostuvan kaatopaikkaveden määrää pienentää myös alueen rakentaminen vaiheittain. Päästöjen pienentämiseksi laajennusalueen kaatopaikkavedet käsitellään kaatopaikkavesien käsittelyaltaissa (yhteiset nykyisen kaatopaikan kanssa). Päästöpaikkana on kaatopaikkavesien käsittelyjärjestelmän purkuputki. Laajennusalueen kaatopaikkavesien muodostumisalueen pinta ala on noin 1,4 ha. Sadannan perusteella laskettu keskimääräinen virtaama on 0,14 l/s, suurin kuukausiarvo 0,5 l/s ja suurin vuorokausiarvo 6 l/s. Biojätteen erilliskeräyksestä johtuen laajennusalueelle sijoitettava yhdyskuntajäte sisältää vähemmän biohajoavaa ainesta kuin nykyi

11 11 selle kaatopaikalle sen toiminnan alkuvuosikymmeninä sijoitettu jäte. Alueelta suotautuvan veden haitta ainepitoisuuksien on siten arvioitu muodostuvan pienemmiksi kuin nykyisellä alueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio kaatopaikkaveden haitta ainepitoisuuksista ja alueelta tulevasta kuormituksesta. Analyysi Pitoisuus Kuormitus COD Mn 25 mg O 2 /l 105 kg O 2 /a COD Cr 60 mg O 2 /l 252 kg O 2 /a BOD 7ATU 5 mg O 2 /l 21 kg O 2 /a Kokonaistyppi 1 mg/1 4,2 kg/a Ammoniumtyppi 0,05 mg/1 0,2 kg/a Kokonaisfosfori 0,05 mg/1 0,2 kg/a Kuormitusarvot ovat erittäin pienet. Suljettu kaatopaikka Sulkemisen jälkeen muodostuvan kaatopaikkaveden määrä vähenee verrattuna toiminnassa olevaan kaatopaikkaan. Käsittelyä vaativaa vettä arvioidaan muodostuvan noin 20 % nykyisestä määrästä, eli noin m 3 /a. Käsiteltävän veden haitta ainepitoisuudet saattavat tällöin kasvaa. Arvio pitoisuuksista ja kuormituksesta on esitetty oheisessa taulukossa. Analyysi Pitoisuus Kuormitus COD Mn 50 mg O 2 /1 165 kg O 2 /a COD Cr 90 mg O 2 /1 297 kg O 2 /a BOD 7ATU 10 mg O 2 /1 33 kg O 2 /a Kokonaistyppi 3 mg/1 10 kg/a Ammoniumtyppi 0,3 mg/1 1 kg/a Kokonaisfosfori 0,2 mg/1 0,7 kg/a Kuormitusarvot ovat erittäin pienet. Suljettu kaatopaikka ja laajennusalue Laajennusalueella muodostuvan käsittelyä vaativan veden määräksi on arvioitu noin m 3 /a ja suljetulla kaatopaikalla muodostuvan veden määräksi noin m 3 /a. Käsittelyä tarvitaan yhteensä noin m 3 /a kaatopaikkavesimäärälle. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto pintavesiin kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta.

12 Päästöt maaperään Päästöt ilmaan Melu ja tärinä 12 Analyysi Suljettu kaatopaikka Laajennusalue Kuormitus Yhteensä COD Mn, kg O 2 /a COD Cr, kg O 2 /a BOD 7ATU, kg O 2 /a Kokonaistyppi, kg/a 10 4,2 14 Ammoniumtyppi, kg/a 1 0,2 1,2 Kokonaisfosfori, kg/a 0,7 0,2 0,9 Kuormitusarvot ovat erittäin pienet. Nykyinen kaatopaikka Maahan imeytyvä vesi sisältää vastaavia pitoisuuksia epäpuhtauksia kuin kaatopaikalta valuva vesi. Pohjaolosuhteista johtuen maaperään imeytyvän veden määrä on vähäinen eikä sillä ole vaikutusta alueen pohjaveden laatuun. Laajennusalue Laajennusalueen pohja tiivistetään, joten alueelta ei synny päästöjä maaperään. Suljettu kaatopaikka Kaatopaikan sulkemisen jälkeen maaperään imeytyvän veden määrä pienenee oleellisesti eikä sillä ole vaikutusta alueen pohjaveden laatuun. Kaatopaikalla tehtiin v perustilaselvityksen yhteydessä kaasumittauksia. Tutkimuksissa ei todettu metaania yhdessäkään tutkimuspisteessä. Laskelmien mukaan teoreettisesti suurin kaasuntuotto olisi 1990 luvun alussa vastannut polttoainetehona noin 0,15 MW. Nykyisellä kaatopaikalla muodostuvan kaasun määrä on pieni. Laajennusalueen jätetäytössä muodostuvan kaasun määrä on orgaanisen jätteen vähäisen määrän vuoksi erittäin pieni, eikä edellytä kaasun keräyksen ja käsittelyn järjestämistä. Kaatopaikan hajuhaitat aiheutuvat jätteen hajoamistuotteista (mm. kaatopaikkakaasu). Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Ennen nykyisen kaatopaikan sulkemisvaiheessa rakennettavaa kaasunkeräystä päästö on luonteeltaan hajapäästö. Kaatopaikan toiminnassa meluhaitat aiheutuvat pääasiassa kuljetusliikenteestä ja jätteenkäsittely ja maansiirtotoiminnasta. Toiminnasta johtuen melu ja tärinä ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Päästöjä ei voida pitää kovin merkittävinä.

13 13 Nykyisen kaatopaikan sulkeminen ja laajennusalueen rakentaminen Kaatopaikan sulkeminen ja uuden rakentaminen ovat maansiirtotyötä, jossa merkittävimmät ympäristöä välittömästi häiritsevät päästöt ovat pöly, melu ja tärinä. Pölyä muodostuu mm. liikenteestä, massoja kuormattaessa, kuormien purussa ja maan tasoituksissa. Myös pölypäästöt ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Sulkemisessa jätettä siirrettäessä ja kaivettaessa aiheutuu myös hetkittäisiä kaatopaikkakaasun suurempia päästöjä. Meluhaitat aiheutuvat pääasiassa kuljetusliikenteestä ja jätteenkäsittely ja maan siirtotoiminnasta. Melu ja tärinä ovat luonteeltaan hajapäästöjä. Päästöjä ei voida pitää kovin merkittävinä. Sulkemisen ollessa vielä kesken alueella muodostuvat pintavaluntavedet saattavat aiheuttaa ympäristöpäästöjä TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun Perustilaselvityksen yhteydessä tehtyjen kaasumittausten tulosten perusteella Olkiluodon nykyisellä kaatopaikalla ei tapahdu olennaista jätteen anaerobista hajoamista. Laajennusalueelle sijoitettavassa jätteessä biohajoavan jätteen osuus on entistä vähäisempi, joten sen kaasuntuottopotentiaali on vielä nykyistä pienempi. Muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä on sekä nykyisellä kaatopaikka alueella että etenkin laajennusalueella laskelmien ja mittausten mukaan erittäin pieni. Sulkemisen yhteydessä nykyiselle kaatopaikalle rakennetaan kaatopaikkakaasun keräys ja käsittelyjärjestelmä. Jätteestä aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä. Kaatopaikka alueen hiukkas ja mikrobihaittoja vähennetään jätteiden peittämisellä. Pölyämistä ehkäistään jätteiden peittämisellä ja kastelemalla tai suolaamalla tieyhteydet tarvittaessa. Suljetusta kaatopaikasta aiheutuvia haju ym. haittoja vähennetään mm. ehkäisemällä kaasun keräysjärjestelmällä kaatopaikkakaasun purkautumista suoraan ilmaan ja täyttöalueen tiiviillä pintarakenteella sekä biosuodattimilla. Vaikutukset pintavesiin Kaatopaikkatoiminnasta pintavesiin kohdistuvat vaikutukset näkyvät lähiojien vedenlaadussa. Kaatopaikan vaiheittainen sulkeminen pienentää sadannan imeytymiselle alttiina olevia alueita ja siten suotovesimäärää. Lisäksi biojätteen erilliskeräys vähentää kaatopaikalle sijoitettavassa jätteessä olevan biohajoavan aineksen määrää, mikä osaltaan parantaa suotautuvan veden laatua. Kaatopaikka aluetta ei tulla laajentamaan sen loppukäytön aikana, joten kaatopaikan jatkokäyttö ei aiheuta muutoksia kaatopaikkaalueella muodostuvan pintaveden määrässä.

14 14 Kaatopaikasta pintavesiin kohdistuva vaikutus vähenee vielä kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Tiiviillä pintarakenteella estetään sadeveden imeytyminen jätetäyttöön. Verrattaessa laajennusalueen ja suljetun kaatopaikan yhteisvaikusta nykyiseen tilanteeseen voidaan arvioida, että pintavesiin kohdistuvat vaikutukset vähenevät johtuen sulkemisen seurauksena pienenevistä päästöistä nykyisellä täyttöalueella, päästöjen pienenemiseen vaikuttavasta biojätteen erilliskeräyksestä ja laajennusalueella käytettävästä nykyistä paremmasta teknologiasta. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Kaatopaikka sijaitsee alueella, jossa pohjaveden muodostuminen on alueen pohjasuhteista johtuen vähäistä. Perustilaselvityksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella kaatopaikkatoiminnasta ei ole aiheutunut pohjaveden laadun heikentymistä. Kaatopaikasta aiheutuvan maaperään ja pohjaveteen kohdistuvan riskin voidaan arvioida vielä vähenevän sulkemisen jälkeen nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tiiviillä pintarakenteella estetään sadeveden imeytyminen jätetäyttöön, mikä vähentää haitta aineiden kulkeutumisen riskiä. Laajennusalueen ja suljetun kaatopaikan yhteisvaikusta nykyiseen tilanteeseen verrattaessa voidaan arvioida, että ympäristöön kohdistuvat vaikutukset vähenevät johtuen päästöjen pienenemisestä ja paremmasta hallinnasta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaatopaikan käyttö Tarkkailu Nykyisen kaatopaikkatoiminnan tarkkailuun sisältyvät jätetäytön, kaatopaikkavesien ja alueen pinta sekä pohjavesien seuranta. Kaatopaikkakaasun tarkkailu ei ole pienistä kaasumääristä johtuen tarpeellista. Lounais Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään nro 19 YS, Kaatopaikkaveden määrä ja sähkönjohtavuus mitataan kerran viikossa. Pintaveden laatua tarkkaillaan kahdessa havaintopaikassa ja pohjaveden laatua kolmessa pohjavesiputkessa kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein. Seuranta ja tarkkailuohjelma tarkistetaan nykyisen kaatopaikan sulkemisen ja uuden alueen käyttöönoton yhteydessä. Laajennusalueelle ja suljetulle täyttöalueelle laaditaan yhteinen tarkkailuohjelma. Tarkistettu ohjelma esitetään erikseen lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Raportointi Kaatopaikalla pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään jätemääriin, jätteiden sijoitukseen, käsittelyalueen käyttöön, jatkuvaan seurantaan ja ympäristötarkkailuun sekä muuhun käsittelytoimintaan liittyvät tiedot. Jätteenkäsittelystä laaditaan vuosittain kaatopaikkamääräysten mukainen seuranta ja tarkkailuraportti, jossa esitetään tiedot sijoitetun jätteen määrästä jätelajeittain, tiedot jätetäytöstä, yh

15 15 teenveto tarkkailuohjelman mukaisista seurantatiedoista, selvitys kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta sekä selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisesta hyväksytyistä suunnitelmista. Seuranta ja tarkkailuraportti toimitetaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valvontaviranomaisille. Kaatopaikan sulkeminen ja suljettu kaatopaikka Sulkemistöiden laadun valvonta Kaatopaikan pinnan muotoilun ja esipeittokerroksen osalta seuranta tapahtuu työtapatarkkailuna. Tiivistyskerrokseen käytetään esim. savea ja tiivistä moreenia. Materiaalin kelpoisuus todetaan ennen käyttöönottoa kenttäkokein. Kuivatuskerroksen kelpoisuus todetaan koeseulonnoin ja vedenläpäisevyyskerroin määritetään seulontakäyrän perusteella. Pintaan levitettävän pinta /kasvukerroksen materiaalille ei aseteta erityisiä vaatimuksia. Kaikista laadunvarmistuksen toimenpiteistä pidetään jatkuvasti kirjaa. Tässä todetaan tehdyt materiaalien kelpoisuusselvitykset ja työmaalla tehtyjen tarkkailu ja varmistustoimenpiteiden tulokset. Näistä laaditaan työn loppuvaiheessa yhtenäinen raportti, joka toimitetaan Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Sulkemisen jälkeinen tarkkailu Kaatopaikan jälkitarkkailuun kuuluvat myös jätetäytön tarkkailu ja kaatopaikan luvattoman käytön valvonta. Suljetulle kaatopaikalle tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä. Tarkastusten yhteydessä tutkitaan pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden (ojitukset, kaasunpoistokaivot ym.) kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus, seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet (esim. mänty). Mikäli kaatopaikan luvatonta käyttöä todetaan, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Kaatopaikkatoiminta jatkuu nykyisen kaatopaikan sulkemisen jälkeen alueelle rakennettavalla uudella täyttöalueella, jonka vesi ja ympäristötarkkailu järjestetään viranomaisten edellyttämällä tavalla. Viimeisteltävän täyttöalueen tarkkailu yhdistetään uuden alueen ympäristötarkkailuun ja sen kestoaika päätetään tarkkailutulosten perusteella. RISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Jätteenkäsittelytoimintaan liittyviä riskejä ovat: jätetäytön sortumat, rakenteiden vauriot, kone ja laiteviat, sähkön syötön katkeaminen, palo ja räjähdysvaara, liikenteen aiheuttamat riskit. Sortumat ja jätepenkereen puutteellinen vakavuus estetään noudattamalla täyttösuunnitelmaa sekä käyttämällä asianmukaista jätteenkäsittelytekniikkaa (työkoneet, luiskakaltevuudet, peitemaan laatu ja käyttömäärät ym.). Kaatopaikan pohjamaa on kantavaa, eikä pohjamaan kautta tapahtuva jätetäytön sortuminen ole mahdollista.

16 16 Nykyisellä täyttöalueella ei ole erityisiä pohjarakenteita. Routimisesta aiheutuva kaatopaikkarakenteiden varioituminen ei ole oleellinen vaaratekijä kaatopaikka alueella. Kaatopaikkateiden kunnossapitoon on saatavissa riittävästi kantavia kitkamaita voimalaitosalueelta. Uudella alueella pohjarakenteiden vauriot voivat johtua lähinnä painumista, joiden mahdollisuus on erittäin pieni pohjamaan kantavuudesta ja rakentamistekniikasta johtuen. Kaatopaikkavesien käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden (mm. ilmastus ja suodatusaltaat) vauriot voivat johtua esimerkiksi painumista. Vauriotapauksessa kaatopaikan suotovettä pääsee purkautumaan ympäristöön. Pohjamaan kantavuudesta ja rakentamistekniikasta johtuen painumien mahdollisuus on erittäin pieni. Kaatopaikalla muodostuu jonkin verran metaania ja jäte sisältää myös palavaa ainesta (esimerkiksi muovi ja paperi). Palovaaran vähentämiseksi avotulen teko kaatopaikka alueella on kielletty. Palovaaraa kaatopaikalla vähentää jätteiden tehokas koneellinen käsittely (jätteiden murskaus, tiivistäminen ja peittäminen). Voimalaitoksella on tehdaspalokunta, jonka hälytysvalmius on korkea. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , , , , ja Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Eurajoen kunnassa välisenä aikana. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi Suomi ja Satakunnan Kansa nimisissä lehdissä. Täydennyksessä Teollisuuden Voima Oy on pyytänyt, että lupapäätöksessä määrätään ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti, että toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Toiminnan aloittamispyynnöstä on pyydetty lausunto Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen Työvoima ja elinkeinokeskukselta sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi ympäristölupavirasto on pyytänyt Eurajoen kunnalta kaavoitustehtävien hoidosta vastaavan tai kaavoittajan lausuntoa kaatopaikan laajennuksen sijoittamisesta. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus Kaatopaikan toimintaa voidaan jatkaa ja laajentaa hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Päätöksessä tulee antaa määräykset kaatopaikan luokituksesta, kaatopaikalle vuosittain sijoitettavan jätteen määrästä, kaatopaikan pohja ja pintarakenteista sekä kaatopaikan käy

17 17 töstä ja hoidosta, kaatopaikkavesien käsittelystä, kaatopaikkavesien sekä alueen pinta ja pohjavesien tarkkailusta, kaatopaikan varustuksesta koskien erityisesti jätteen määrän mittaamiseen tarvittavaa vaakaa tai muuta luotettavaa jätteen määrän mittaustapaa, kaatopaikan valvonnasta, tarkkailusta ja raportoinnista, kaatopaikan lopettamisesta sekä määräys vakuudesta. Toiminnan aloittamisluvan myöntämiselle ei ole estettä. 2) Säteilyturvakeskus Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän perusteella Olkiluodon voimalaitokselta on viety vuodesta 1981 lähtien valvonnasta vapautettua huoltojätettä voimalaitosalueen läheisyydessä sijaitsevalle kaatopaikalle haudattavaksi. Menettely perustuu Säteilyturvakeskuksen ohjeeseen YVL 8.2, joka on asiaa koskevien kansainvälisten suositusten mukainen. Säteilyannosrajat on asetettu niin, että vapautetuista jätteistä aiheutuvaa säteilyaltistusta voidaan pitää merkityksettömänä ihmisen ja ympäristön kannalta. Jätteet paalataan käärien muoviin ja haudataan kaatopaikalle paaleina. Vuosittain on kaatopaikalle haudattujen valvonnasta vapautettujen jätteiden määrä ollut enimmillään noin 15 t ja keskimääräinen aktiivisuuspitoisuus noin 3 Bq/g. Vallitsevan radioaktiivisen aineen puoliintumisaika on viisi vuotta. Edellä kuvatun käytännön jatkamiselle ehdotetulla kaatopaikan laajennusalueella eikä nykyisen kaatopaikan sulkemiselle ehdotetulla tavalla ei ole estettä. Keskus tulee huolehtimaan siitä, että voimalaitosalueen ympäristön säteilytarkkailuohjelmaan sisällytetään vesinäytteenotto ja aktiivisuusmääritys myös kaatopaikan laajennusalueen suoto ja valumavesistä. 3) Eurajoen kunta Eurajoen kunnalla ei ole huomauttamista kaatopaikan ympäristölupahakemuksen johdosta. Kaatopaikan sijoittamista koskevan lausunnon on antanut osayleiskaavaa laativa Air Ix Ympäristö Oy. Lausunnon mukaan kaatopaikan laajennuksen alue tullaan osoittamaan joko osana energiahuollon aluetta (EN) tai erillisenä aluevarauksena. Ympäristöluvan myöntäminen ei haittaa kaavan laatimista eikä kaavassa esitettäviä muita maankäyttöratkaisuja. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Teollisuuden Voima Oy on antanut lausunnoista selityksensä. Siinä hakija on todennut, että hakemus koskee kaatopaikkatoiminnan jatkamista marraskuun alkuun 2007, nykyisen kaatopaikan sulkemista vuosina ja laajennusalueen käyttöönottoa vuonna 2007.

18 18 MERKINTÄ Asiaa käsiteltäessä on käytetty myös samanaikaisesti vireille tulleiden ja tiedoksiannettujen Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristölupahakemuksen (dnro LSY 2003 Y 30) ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen (dnro LSY 2003 Y 31) asiakirjoja. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää ympäristöluvan Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kaatopaikan toiminnalle, kaatopaikan laajennuksen toiminnalle ja kaatopaikan nykyisen täyttöalueen sulkemiselle. Kaatopaikan luokitus 1. Nykyinen kaatopaikka ja sen laajennusalue luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi, jolle saa sijoittaa vain tämän luokituksen mukaisia Olkiluodon ydinvoimalaitoksen alueella syntyneitä jätteitä. Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet 2. Kaatopaikalle saa sijoittaa hakemuksen mukaisia (jätenimikkeet: yhdyskuntajäte , laitoksen huoltojäte , aktiivihiili , jäähdytysveden käsittelyssä syntyvät jätteet , rasvanerotuskaivon rasva ) tai niihin rinnastettavia jätteitä enintään t/a. 3. Kaatopaikan nykyiselle täyttöalueelle saa läjittää jätettä asti. Kaatopaikan nykyisen täyttöalueen sulkeminen 4. Kaatopaikalle on rakennettava mennessä hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen YMK 1622 C mukainen pintarakenne, jossa on kasvukerros 1000 mm, suodatinkangas, kuivatuskerros 500 mm, mineraalieriste 500 mm (vedenläpäisevyys enintään 1x10 8 m/s) ja kaasunkeräyskerros 300 mm. Rakenteissa voidaan käyttää jätemateriaaleja, mikäli ne ominaisuuksiensa puolesta vastaavat kaatopaikkarakenteelle asetettuja vaatimuksia. 5. Luvan saajan on ilmoitettava pintarakenteiden rakentamisajankohdista Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kerroksen rakentamisen aloittamista.

19 19 Kaatopaikan laajennuksen pohjarakenteet 6. Kaatopaikan laajennukselle on rakennettava hakemuksen liitteenä olevan piirustuksen YMK 1622 C mukainen pohjarakenne, jossa on kuivatuskerros 150 mm, suodatinkangas, kuivatuskerros 350 mm, suojatekstiili, muovikalvo HDPE (2 mm), mineraalieriste 500 mm ja murskesoratasaus 150 mm. Mineraalieristekerros voidaan jättää tekemättä, jos tutkimuksissa voidaan osoittaa, että kaatopaikan maaperän tiiveys luonnostaan täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätökseen (861/1997) mukaisen tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteen tiiveysvaatimuksen. Luvan saajan on esitettävä pohjarakenteita koskevat lopulliset suunnitelmat ja tutkimustulokset Lounais Suomen ympäristökeskuksen tarkistettavaksi ennen pohjarakenteiden rakentamisen aloittamista. 7. Kaatopaikan laajennusta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin Lounais Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt pohjarakenteet. Kaatopaikan käyttö ja hoito 8. Kaatopaikkaa tulee täyttää kerroksittain ja lohkoittain. Jätteet on tarvittaessa tiivistettävä jätepenkereeseen ja täyttöluiskaan. Jätteet on tarpeen mukaan peitettävä niin, että avoinna oleva täyttöalue on mahdollisimman pieni eikä jätteistä aiheudu roskaantumista. 9. Kaatopaikan lopputäyttöalueiden enimmäiskorkeus saa kaatopaikan pintarakenteet mukaan lukien olla nykyisellä alueella N m ja laajennusalueella N m. Luiskien kaltevuuden tulee olla 1:3 tai loivempi. 10. Säteilyvalvonnasta vapautetun huoltojätteen sijoituspaikasta on pidettävä kirjaa. 11. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja rakenteita vahingoittavat painumat sekä jätepenkereen puutteellinen vakavuus ja ympäristön roskaantuminen. 12. Kaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikkavesien käsittely 13. Kaatopaikka alueen suoto ja valumavedet on kerättävä ja käsiteltävä hakemuksen mukaisesti niin, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaatopaikan ulkopuoliset sade ja sulamisvedet on ohjattava niskaojien avulla kaatopaikan ohitse.

20 20 Kaatopaikkakaasun hallinta 14. Suljetulla nykyisellä kaatopaikalla kaatopaikkakaasu on kerättävä ja johdettava biosuodattimen kautta ilmaan. Valvonta, tarkkailu ja raportointi 15. Kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu on tehtävä kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen nro 861/1997 liitteen 3 mukaisesti Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta, pintarakenteen kunnosta, kaatopaikkakaasun, suotovesien sekä pinta ja pohjavesien tarkkailusta niin kauan kuin se tarkkailutulosten perusteella on perusteltua, kuitenkin vähintään 30 vuotta. 16. Kaatopaikkavesien laatua ja määrää sekä vaikutuksia alueen pinta ja pohjavesiin sekä kaatopaikkakaasun laatua tulee tarkkailla Lounais Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä nro 19 YS ( ) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on tarkistettava ja toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen kaatopaikan laajennuksen käyttöönottoa. 17. Raportti kunkin vuoden valvonta ja tarkkailutiedoista on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan laajennusalueen pintarakenteet ja toiminnan lopettaminen 18. Kun jätteiden vastaanotto on lopetettu kaatopaikalla tai sen osassa, on kaatopaikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 19. Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa tai toiminnan loputtua täyttöalueella on sen päälle rakennettava kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen nro 861/1997 liitteen 1 mukainen pintakerros. Kaatopaikan tai sen osa alueen käytöstäpoistamisja jälkihoitosuunnitelma on toimitettava lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi vähintään kuusi kuukautta ennen kaatopaikan tai sen osan sulkemista. 20. Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle kaatopaikan tai sen osan pintarakenteiden valmistumisesta. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa pintakerroksen valmistumisesta.

21 Vakuus Luvan saajan on asetettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle euron vakuus kaatopaikan asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimitaan lupahakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaisesti, kaatopaikan toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä terveydensuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kaatopaikka sijaitsee noin 80 hehtaarin laajuisella voimalaitosalueella. Etäisyys merestä on noin 100 metriä. Lähimmät ympärivuotiset asunnot sijaitsevat noin 3,5 4 km päässä kaatopaikasta. Lisäksi Olkiluodossa ja sen läheisillä saarilla on loma asutusta, joista lähimmät sijaitsevat vajaan kilometrin etäisyydellä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja määräyksillä rajoitetaan toiminnasta aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. Toiminta ei ole voimassa olevan kaavan vastaista. Lupamääräysten perustelut Annetut määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja asetukseen, jätelakiin ja asetukseen sekä kaatopaikoista annettuun valtioneuvoston päätökseen nro 861/1997. Lupamääräykset Valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisesti kaatopaikka on luokiteltu tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi ja sen vuoksi kaatopaikalle saa sijoittaa vain tämän luokitusten mukaisia jätteitä. Lupamääräys 3 on annettu hakemuksen mukaisesti ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen nro 1049/1999 voimaantulosäännöksen. (YSL 43 ja 45, YSA 19, YSA 20, VNp 861/1997, VNp 1049/1999)

22 22 Lupamääräykset Lupamääräykset on annettu kaatopaikan suotovesien vähentämiseksi ja siten maaperän ja vesien suojelemiseksi. Kaasunkeräysjärjestelmä on tehtävä kaatopaikkakaasusta aiheutuvien metaanipäästöjen ja hajuhaittojen minimoimiseksi. Määräyksen 4 mukaiset pintarakenteet täyttävät kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset kaatopaikan pintarakenteelle asetettavat vaatimukset. Sulkemiselle annetulla määräajalla pyritään nykyisen kaatopaikan nopeaan sulkemiseen ja siten ympäristövaikutusten rajoittamiseen. (YSL 43, YSA 20, JäteA 8, VNp 861/1997) Lupamääräykset Määräykset on annettu suotovesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen ehkäisemiseksi. Niiden tarkoituksena on myös estää käsittelemättömien vesien pääsy ympäristöön. Määräyksen 6 mukaiset pohjarakenteet täyttävät kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaiset kaatopaikan pohjarakenteelle asetettavat vaatimukset. (YSL 43, YSA 20, JäteA 8, VNp 861/1997) Lupamääräykset Lupamääräyksillä pyritään estämään ja vähentämään kaatopaikasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä varautumaan vahinkotilanteisiin ja niiden hoitamiseen. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikalle on määrättävä vastuullinen hoitaja. Hoitaja valvoo laitoksen toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä. (YSL 43 ja 45, YSA 19 ja 20, JäteL 19, JäteA 8 ja 10, VNp 861/1997) Lupamääräys 13. Lupamääräyksen tarkoituksena on varmistaa kaatopaikan suoto ja valumavesien tehokas puhdistus ennen niiden päästämistä ympäristöön. Näin voidaan vähentää kaatopaikkavesien aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. (YSL 43, YSA 19, VNp 861/1997) Lupamääräys 14. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen nro 861/1997 liitteen 1 kohdan 4 mukaan kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää on se hävitettävä polttamalla. Mainitun päätöksen kohdan 5 mukaan lupaviranomainen voi lieventää vaatimusta. Ottaen huomioon kaatopaikkakaasun vähäisen määrän ja sen koostumuksen kaasun kerääminen ja käsitteleminen biosuodattimella on riittävä toimenpide haittojen ehkäisemiseksi. (YSL 43, YSA 19, VNp 861/1997) Lupamääräykset Määräykset ovat tarpeen kaatopaikan ja sen jälkihoidon valvomiseksi. (YSA 20, VNp 861/1997) Lupamääräykset Lupamääräyksillä varaudutaan kaatopaikan osan ja koko kaatopaikan sulkemiseen. (YSL 43, YSA 20, JäteA 8, VNp 861/1997)

23 23 Lupamääräys 21. Vakuus on määrätty ympäristönsuojelulain 42 :n perusteella. Vakuus on tarpeen kaatopaikan asianmukaisen lopettamisen, viimeistelyn, jälkihoidon ja tarkkailun varmistamiseksi. Vakuus on riittävä ottaen huomioon täyttöalueen laajuuden. (YSL 42, VNp 861/1997) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Ympäristölupavirasto on ottanut lausunnot huomioon luparatkaisussa ja lupamääräyksissä. Jätteen punnitsemista tai muuta mittausta kaatopaikalla ympäristölupavirasto ei pidä tarpeellisena ottaen huomioon jätteen vähäisen vuotuisen määrän. Ympäristölupavirasto on lisäksi ottanut huomioon kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen nro 861/1997 liitteen 1 kohdan 6, missä edellytetään vaakaa, jos kaatopaikalle sijoitetaan jätettä enemmän kuin kuutiometriä vuodessa. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Perustelut Hakemuksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta noudattaen tämän päätöksen määräyksiä. Luvan saajan on asetettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle sen hyväksymä euron suuruinen vakuus ympäristön ennalleen saattamiseksi tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 101, YSA 19 ) Lupamääräyksen 3. mukaan kaatopaikan nykyiselle täyttöalueelle saa läjittää jätettä enintään asti. Kaatopaikan toiminnan keskeytyminen vaikeuttaisi voimalaitoksen jätehuollon järjestämistä. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

24 24 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 31, 42 43, 45 46, 55 56, 90 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus 6, 18 20, 30 ja 37 Jätelaki 4, 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8, 10 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (VNp 861/1997) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelu Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 :ään ja määräytyy ympäristöministeriön asetuksen (1415/2001) mukaisesti.

25 25 MUUTOKSENAHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet Kartta, liite 1 Valitusosoitus, liite 2 Mika Seppälä Tapio Kovanen Hannu Kokko Seppo Aspelund Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen, Hannu Kokko ja Seppo Aspelund (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Tapio Kovanen. TK/ts

26 LIITE 1