Suiklansuon teollisuusjätteen kaatopaikka Hevossuontie 50, RAUMA

Transkriptio

1 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 92 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, jolla haetaan muutosta UPM-Kymmene Oyj:n Rauman tehtaiden Suiklansuon kaatopaikan vanhan alueen (A) pintasuojarakenteen tiivistyskerroksen materiaalin luokitusvaatimukseen sekä kuivatuskerroksen paksuuteen ja sen toteuttamista vaihtoehtoisella materiaalilla. UPM-Kymmene Oyj PL 95, RAUMA LAITOS JA SEN SIJAINTI Suiklansuon teollisuusjätteen kaatopaikka Hevossuontie 50, RAUMA ASIASSA AIKAISEMMIN ANNETTU PÄÄTÖS MUUTOSHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lainvoimainen ympäristölupapäätös nro 34 YLO/ Dnro LOS Y , joka koskee Suiklansuon tavanomaisen jätteen kaatopaikan toimintaa, rakentamista ja sulkemista. Lupa on myönnetty edellyttäen, että toiminnassa noudatetaan annettuja lupamääräyksiä ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. alkuperäisen ympäristölupahakemuksen mukaan alueen A pintarakenteeksi rakennettavan kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 500 mm ja vedenläpäisevyysarvo k 1x10-3 m/s. Lupamääräyksen 18 mukaan kaatopaikan alkaen suljetun alueen (A) sulkeminen voidaan toteuttaa Suomen IP-Tekniikka Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti kuitenkin niin, että käytettäessä sulkemis- ja jälkihoitotoimissa teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, on materiaalien täytettävä VNa 202/2006 pysyvän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Lupahakemus Suomen IP-Tekniikka Oy:n laatimassa suunnitelmassa on pintarakenteen kuivatuskerroksen teknisinä vaatimuksina esitetty vedenläpäisevyyden k-arvoksi 1x10-3 m/s, kerrospaksuudeksi vähintään 500 mm ja materiaaliksi esim. sepeli. Vaihtoehtoisena rakenteena esitetään hyväksyttäväksi kuivatuskerroksen rakentaminen 500 mm paksuisena rengasrouheesta. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 Kuivatuskerroksen mitoitus 2/6 Lupamääräyksessä on lisäksi edellytetty, että käytettäessä sulkemis- ja jälkihoitotoimissa teollisuuden sivutuotteita tai jätemateriaaleja, on materiaalien täytettävä VNa 202/2006 pysyvän jätteen kelpoisuusvaatimukset. Muutosta haetaan siten, että pintarakenteen tiivistyskerroksessa voidaan käyttää VNa 202/2006 tavanomaisen jätteen kelpoisuuden omaavia jätemateriaaleja. Groundia Oy:n laatimien mitoituslaskelmien mukaan vedenläpäisevyysarvoltaan vähintään k=1x10-3 m/s olevan materiaalin suurin suotoveden painekorkeus Suiklansuon kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksessa on enintään 206 mm. Käytännössä painekorkeus on suurimmalla osalla alueesta pienempi, koska niissä luiskat ovat jyrkempiä kuin laskelmissa käytetty lakialueen luiska (1:20). Rakennustekniset toleranssit ja varmuusvara huomioiden pintarakenteen kuivatuskerroksen paksuuden tulisi olla 300 mm. Rengasrouheen käyttö kuivatuskerroksessa Tiivistyskerros Tehdyt selvitykset Rengasrouhetta on käytetty Suomessa kymmenien kaatopaikkojen pintarakenteiden kuivatuskerroksessa. Rengasrouheen tilavuuspaino on noin 300 kg/m 3. Materiaalin vedenjohtavuus on parempi kuin k=1x10-2 m/s. Materiaali on rakennekerroksessa painuvaa. Painumat ovat kaatopaikan pintarakenteessa n % riippuen käytettävästä palakoosta. Rouheesta ei liukene ympäristöön haitta-aineita. Renkaiden sisältämästä teräksestä liukenee jonkin verran rautaa, joka saostuessaan muodostaa kaatopaikan lähialueen suotovesiojien pohjaan rautasakkaa. Rengasrouheen tekniset ominaisuudet vastaavat ympäristöluvassa edellytettyä kuivatustasoa. Huomioiden materiaalin painumisen rakenteessa, voidaan esitettyä 500 mm:n kerrospaksuutta rakentamisen jälkeen mitattuna pitää ympäristöluvan mukaista rakennetta parempana toiminnaltaan. Tehtaiden lentotuhkan ja soodasakan sekä kaoliinipastan käyttöä Suiklansuon suljettavan kaatopaikan tiivistyskerroksessa selvitettiin soveltuvuustutkimuksilla keväällä Selvitys tehtiin neljästä seoksesta, joista teknisten ominaisuuksien perusteella soodasakan ja lentotuhkan seossuhteella 50/50 % sekä soodasakan, lentotuhkan ja kaoliinipastan seossuhteella 40/40/20 % rakenne voidaan toteuttaa. Tuhkamäärän kasvattaminen tästä heikentää rakennetta niin, että pitkäaikaiskestävyyttä ei voida taata. Tehtyjen vedenläpäisevyysmääritysten perusteella seokset, jotka teknisesti voidaan toteuttaa, olivat parempia tiiveysominaisuuksiltaan. Soodasakan, lentotuhkan ja kaoliinipastan seossuhteen 40/40/20 % näytteen liukoiset pitoisuudet ylittivät kromin, molybdeenin, seleenin, kloridin ja sulfaatin osalta lupapäätöksessä edellytetyn pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimustason. Soodasakan ja lentotuhkan seossuhteen 50/50 % antimonin liukoisuus ylitti myös tavanomaisen jätteen kaatopaikan vaatimustason.

3 3/6 Kaatopaikkakelpoisuus ja materiaalin käyttö tiivistysrakenteessa MUUTOSHAKEMUKSEN KÄSITTELY Suiklansuon kaatopaikalle voidaan sijoittaa pysyväksi ja tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja jätemateriaaleja. Kaatopaikan täyttö on pääosin eri lohkoille täytettyä lentotuhkaa ja soodasakkaa, joiden vedenläpäisevyys on omina jakeinaan pieni, tuhkan noin 10-7 m/s ja soodasakan m/s. Yksinään materiaalit ovat kaatopaikkakelpoisuudeltaan tavanomaista jätettä. Kun tarkastellaan kaatopaikan vesitasetta, k-arvon 1x10-8 m/s täyttävän tiivistyskerroksen omaavalla kaatopaikalla alle 10 % sadannasta imeytyy jätetäyttöön. Suiklansuon vanhan täyttöalueen suotovedet johtuvat kaatopaikan pohjoispuolella tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan puhdistamolle. Pintarakenteen valmistumisen jälkeen kaatopaikan sisäinen vesipaine alenee ja täyttö tulee kuivumaan nykyisestään, koska lähes kaikki sade- ja sulamisvedet johdetaan kaatopaikan ulkopuolelle. Kaatopaikkakelpoisuustesti mittaa määriteltävän aineen pitoisuutta tilanteessa, jossa vapaa vesi huuhtoo materiaalia koko testin ajan. Pintarakenteen toimiessa suunnitellulla tavalla tiivistyskerroksesta läpi menevä vesimäärä on erittäin pieni. Siten tiivistyskerroksesta täyttöön suotautuvien haittaaineiden määrää ei voida pitää merkityksellisenä. Materiaalin kaatopaikkakelpoisuuden muuttuminen pysyvän jätteen tasosoiseksi ei muuta tilannetta rakenteessa ja siten ympäristökelpoisuudeltaan täyttöä vastaavan tasoisen tiivistyskerrosmateriaalin käyttö rakenteessa on perusteltua. Lausunto Muutoshakemuksen kahden lupamääräyksen teknisluonteisen muuttamisen johdosta on pyydetty lausunto Rauman kaupungin ympäristölautakunnalta, joka esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Kuivatuskerroksen mitoituksessa on käytetty pitkän aikavälin sademäärätilastoja. Tulee harkita, onko ilmaston muuttumisen vuoksi nähtävästi yleistyvät rankkasateet syytä ottaa huomioon esitettyä painokkaammin. - Hakemuksessa arvioidaan, että pintarakenteen ansiosta tiivistyskerroksesta jätetäyttöön huuhtoutuva haitta-aineiden määrä on erittäin pieni. Tästä huolimatta on syytä selvittää haitta-aineista myös fosforin käyttäytyminen. Tiivistyskerrokseen käytettävä lentotuhka sisältänee metsäteollisuuden jätevedenpuhdistamolla poistetun fosforin. - Suljettuna täyttöalue on varsin pysyvä rakenne. Vaikka nyt ei erityistä tarvetta olisikaan, saattaa alueen myöhempää käyttöä ajatellen olla toivottavaa, että verhoilussa käytetään tilaisuus, vaikkapa vain marginaalinenkin, muotoilla pintakerrosta sellaiseksi, että se mahdollisimman hyvin maisemoituu. Vastine Lausunnon johdosta on hakija toimittanut päivätyn Groundia Oy:n lausunnon, jossa esitetään muun muassa seuraavaa: - Pintarakenteen kuivatuskerros on mitoitettu virtaamalle 10 mm/d, jota vastaavia sadepäiviä on Raumalla ollut viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin 14 kpl/a. Kerroksen mitoituksessa on lisäksi huomioitu n. 30 % vahvempi kerrospaksuus verrattuna laskennallisesti mitoitussateella tarvitta-

4 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset 4/6 vaan kerrokseen. Pintarakenne toimii siten, että rankkasateen aikana suurin osa vedestä valuu täyttöalueen ulkopuolelle kaltevan pintarakenteen pintaa pitkin pintavaluntana. Toisaalta pintarakenteen päälle tulevan pintakerroksen paksuus on yksi metri ja kerroksen vedenjohtavuus luokkaa m/s. Lisäksi alueelle istutetaan kasvillisuus. Kuivatuskerroksen päälle tuleva pintakerros tasaa pintavalunnan jälkeen kuivatuskerrokseen imeytyvän veden määrän siten, että mitoitus on riittävä. - Rakennemateriaalina käytettävässä tuhkassa on fosforia. Lentotuhkan ph on v tehdyn selvityksen mukaan ollut 11,0 ja soodasakan ph 12,6. Fosforin liukeneminen materiaaleista edellyttää optimi-ph-olosuhteet (ph 7-8). Rakenteessa ph-olosuhteet eivät muutu pitkälläkään aikavälillä, ja sen vuoksi fosfori on rakenteessa erittäin niukkaliukoinen. Lisäksi on huomioitava, että suotovedet johdetaan jatkossakin tehtaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. - Jätetäyttöalueiden muotoilun periaatteet on määritetty kaatopaikkamääräyksissä siten, että muotoilussa on huomioitava pinnan minimi- ja maksimikaltevuudet ja laen korkeusasema. Suiklansuon suljettava alue on täytetty lähes kaatopaikkamääräysten mukaiseen muotoon. Alue vaatii vielä hieman lopputasausta, jotta ympäristöluvassa edellytetyt kaltevuudet ja korkeusasema saavutetaan. Alue on jo pitkällä aikavälillä muotoutunut lähi- ja kaukomaisemaan nykyisen malliseksi, eikä tilanne muutu sulkemistoimien yhteydessä. Alueen maankäyttö ja nyt muotoutuva osa-alueen maisemallinen lopputilanne on otettu huomioon jo alueen kaatopaikkatoimintaan kaavoittamisen yhteydessä. Lähimaisemassa alue tulee muuttumaan nykyisestä tummasta muodosta vihreäksi sen jälkeen, kun sulkemisrakenteet saadaan valmiiksi ja alueelle istutettua kasvillisuus. Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää UPM-Kymmene Oyj:lle ympäristönsuolelulain 28 :n mukaisen luvan muuttaa Rauman kaupungissa sijaitsevan Suiklanlansuon teollisuusjätteen kaatopaikan suljetun täyttöalueen A pintarakenteen tiivistyskerroksen materiaalin kaatopaikkaluokitusta sekä kuivatuskerroksen kerrosvahvuutta ja/tai materiaalia. Lupa myönnetään edellyttäen, että noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä ja muulta osin toimitaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan nro 34 YLO/ mukaisesti. Lausunnossa esitetty on otettu huomioon perusteluista ilmenevällä tavalla. 1. Kaatopaikan suljetun täyttöalueen A pintarakenteen tiivistyskerroksen materiaalina voidaan käyttää Rauman tehtaiden jätemateriaalien tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimuksen täyttävää soodasakan, lentotuhkan ja kaoliinipastan (40/40/20 %) sekoitusta, jonka vedenläpäisevyyden arvo on k 1x10-8 m/s ja kerrospaksuus 500 mm. 2. Rakennettaessa suljetun täyttöalueen pintarakenteen kuivatuskerros sepelistä # 4-32 mm kerroksen paksuus tulee olla 300 mm. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös rengasrouhetta, jolloin kerroksen paksuuden tulee valmiissa olla rakenteessa 500 mm.

5 5/6 PERUSTELUT Suiklansuon teollisuusjätteen kaatopaikan suljetun alueen A pintarakenteen kuivatuskerroksen ja tiivistyskerroksen toteuttaminen hakemuksen mukaisesti täyttää VNp 861/1997 tavanomaisen jätteen kaatopaikan pintarakenteelle asetetut vaatimukset kuivatuskerroksen murskevaihtoehdon kerrospaksuutta lukuun ottamatta. Kuivatuskerroksen murskevaihtoehdon osalta hakija on laskennallisesti esittänyt, että kerroksen paksuutta voidaan ohentaa niin, että kerros toimii suunnitellun mukaisesti. Muutosten ei voida katsoa lisäävän kaatopaikan haitallisia vaikutuksia alueen ympäristössä. Lupamääräyksillä 1 ja 2 varmistetaan kaatopaikan suljetulle täyttöalueelle A rakennettavan pintarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerrosten laatu ja kerrosten paksuus. Vastaus lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin LUVAN VOIMASSAOLO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Rankkasateet ovat yleensä kuuroluonteisia ja lyhytaikaisia, jolloin vedet pääosin valuvat ojiin maaperään juurikaan imeytymättä. Tiivistyskerroksessa vallitsevissa olosuhteissa fosfori on erittäin niukkaliukoinen. Kuitenkin mahdollisesti vapautuessaan fosfori johdetaan kaatopaikan suotovesien mukana käsittelyyn tehtaan jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölupapäätöksen nro 34 YLO/ mukaisesti kuivatuskerroksen päälle rakennetaan pintakerros, jonka paksuus on yksi metri ja joka suojaa tiivistyskerrosta roudalta ja eroosiolta sekä johtaa sade- ja sulamisvedet suljetun täyttöalueen ulkopuolelle. Pintakerros toimii myös riittävän paksuna kasvien kasvualustana. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 22, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 83, 90, 96-98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 12, 16-20, 23, 30 ja 37 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 861. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan I Päätökset ja sen kohtaan 2, jonka mukaan yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteisesta muuttamisesta perittävä maksu on kymmenen prosenttia taulukon (8 610 ) mukaisesta maksusta.

6 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 6/6 Päätös UPM-Kymmene Oyj PL 95, RAUMA MUUTOKSENHAKU Jäljennös päätöksestä Rauman kaupunginhallitus Lapin kunnanhallitus Rauman kaupungin ympäristölautakunta Lapin kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus sähköisesti Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdissä Rauman kaupungin ilmoitustaulu Lapin kunnan ilmoitustaulu Sanomalehti Länsi-Suomi Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan tai vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta Tarkastaja Timo Wester LIITTEENÄ valitusosoitus