Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM KVS Viite Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel Tiivistelmä Alankomaiden puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely Alankomaat esittelee puheenjohtajuuskautensa ohjelman tammikesäkuulle Ecofinsektorilla keskeisiä aiheita tulevat olemaan talous ja rahaliiton kehittäminen, pankkiunionin loppuun saattaminen ja keskustelut yhteisestä talletussuojasta, pääomamarkkinaunioni, sekä veropetosten ja veronkierron vastaiset toimenpiteet. Suomi ottaa työohjelman tiedoksi. Pankkiunionin toteuttaminen Ministerit saavat tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. Suomi on voimaansaattanut lainsäädännön kokonaisuudessaan. Eurooppalainen ohjausjakso 2016 Neuvosto hyväksyy vuoden 2016 euroalueen suositukset, jotka käsittelevät kasvua lisääviä rakenneuudistuksia, työmarkkinoita sekä sosiaaliturvaa, euroalueen finanssipolitiikan viritystä ja koordinaatiota, rahoitusmarkkinoita sekä talous ja rahaliiton kehittämistä. Neuvosto hyväksyy myös päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja hälytysmekanismiraportista. Päätelmäluonnokset painottavat investointien käynnistämistä, taloutta modernisoivia rakenneuudistuksia sekä vastuullista finanssipolitiikkaa. Hälytysmekanismiraportissa komissio tarkastelee niiden jäsenvaltioiden talouskehitystä, joiden osalta on todettu tarve erityiseen seurantaan. Edellisvuoden 16 jäsenvaltion (ml. Suomi) lisäksi tänä vuonna ns. syväanalyysiin on otettu Viro ja Itävalta. Raportin Suomea koskevassa analyysissä painotetaan kilpailukyvyn palauttamista, yksityisen sektorin velkaantumista ja asuntojen hintakehitystä sekä nuorisotyöttömyyden kasvua. Alvpetosten torjuminen EU:ssa: käännetyn verovelvollisuuden käyttö Tšekki ja eräät muut valtiot haluaisivat soveltaa tavaroiden ja palveluiden kansallisiin myynteihin ns. käännettyä verovelvollisuutta, jossa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. Jäsenvaltioiden odotetaan ottavan kantaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon keinona jäsenvaltioiden sisäisten veropetosten ehkäisemiseksi sekä järjestelmän toimintaa testaavan pilottiprojektin käynnistämiseksi. Suomi katsoo, että veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Parhaina keinoina petosten vastaiseen taisteluun Suomi näkee niin sanotut perinteiset keinot eli valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamisen. Käännetty verovelvollisuus on

2 2(23) poikkeuksellinen toimenpide, jota voidaan hyödyntää tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla. Onnistunut pilotti puolestaan osoittaa vain järjestelmän toiminnan tietyssä jäsenvaltiossa, eikä tuloksia voi suoraan soveltaa muihin jäsenvaltioihin. Suomi voi hyväksyä sen, että komissio selvittää pilottimahdollisuuden ehtoja tarkemmin, mutta ei ole valmis vielä ottamaan kantaa mahdollisen kokeilun toteuttamiseen. (mahd.) Terrorismin rahoituksen torjunta Ecofinneuvosto käsittelee mahdollisesti muissa asioissa terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Kokouksessa esitellään todennäköisesti komission jäsenmailta keräämiä alustavia tietoja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan tehostamisesta ja mahdollisista toimenpiteistä. Suomi tuomitsee jyrkästi Pariisissa toteutetut terroriiskut ja tukee toimia terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot saattavat nopeasti ja tehokkaasti kansallisesti voimaan ns. neljännen rahanpesudirektiivin. Muut Ecofinneuvoston yhteydessä pidettävät kokoukset Ecofinaamiaisen aiheina ovat todennäköisesti tavalliset euroryhmän raportointi ja taloustilanne. Torstaiaamupäivällä puheenjohtajuustrion edustajat kokoontuvat vuosittaiseen vuoropuheluun Euroopan parlamentin kanssa. Euroryhmä Euroryhmän alustavalla asialistalla on Kreikan tilannekatsaus, Kyproksen ohjelman 8. väliarvio ja IMF artikla IV konsultaatio euroalueella. Euroryhmässä tarkastellaan myös vuoden 2016 euroalueen suosituksia, sekä vuoden 2015 suositusten toimeenpanoa. Lisäksi asialistalla on temaattinen keskustelu keskittyen kansallisiin maksukyvyttömyyskehikoihin.

3 Asialista: 3(23) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. Akohtien luettelon hyväksyminen 3. Muut asiat Eilainsäädäntöasiat 4. Akohtien luettelon hyväksyminen 5. Alankomaiden puheenjohtajuuskauden esittely (s. 4) = Näkemysten vaihto 6. Pankkiunionin toimeenpano (s. 7) = Tilannekatsaus 7. Eurooppalainen ohjausjakso (s. 9) Neuvoston suositukset euroalueelle = Hyväksyminen Vuotuinen kasvuselvitys ja hälytysmekanismiraportti = Neuvoston päätelmät 8. ALVpetosten torjuminen EU :ssa : käännetyn verovelvollisuuden käyttö (s. 12) = Keskustelu 9. Muut asiat (mahd.) Terrorismin rahoituksen torjunta (s. 17) * * * Torstai :30 Epäviralliset keskustelut neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä 15:00 Euroryhmä (s. 21) Perjantai :00 Ecofinaamiainen 10:00 Ecofinneuvosto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KVS Haanpää Tiina(VM) JULKINEN 4(23) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 5. Alankomaiden puheenjohtajuuskauden työohjelman esittely Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Alankomaat esittelee puheenjohtajuuskautensa ohjelman tammikesäkuulle Suomi ottaa asian tiedoksi. Alankomaiden työohjelma pohjautuu lähtökohtaisesti komission työohjelmaan ja Eurooppaneuvoston strategisiin prioriteetteihin. Yhteisen 18 kuukauden työohjelman Alankomaat on laatinut seuraavien puheenjohtajien, Slovakian ja Maltan kanssa. Juuri aloittanut puheenjohtaja aikoo kautensa aikana keskittyä neljään painopistealueeseen, jotka ovat 1) maahanmuutto ja kansainvälinen turvallisuus, 2) innovaatiot ja työpaikkojen aikaansaaminen, 3) vakaa talous ja vahva euroalue, sekä 4) uudistusmielinen ilmasto ja energiapolitiikka. Ecofinsektorilla Alankomaat painottaa rakenteellisten uudistusten ja koordinoidun talouspolitiikan tärkeyttä. Puheenjohtaja katsoo talous ja rahaliiton olevan paremmassa kunnossa nyt kuin kriisiä edeltävänä aikana, mutta pyrkii vahvistamaan sitä edelleen. Painopisteinä tulevat olemaan uudistukset, julkisen talouden vakauttaminen ja sisämarkkinoiden syventäminen. Viiden puheenjohtajan raportti EMU:n kehittämisestä viitoittaa tulevaa työtä. Uusi puheenjohtaja pyrkii kaudellaan vahvistamaan ja virtaviivaistamaan eurooppalaista ohjausjaksoa, erityisesti edistämällä keskustelua maakohtaisten suositusten toimeenpanosta, sekä kannustamalla parhaiden käytäntöjen jakamiseen. Puheenjohtaja pyrkii myös vahvistamaan euroalueen suositusten roolia. Keskustelu jatkuu euroalueen ulkoisen edustautumisen, sekä kansallisten kilpailukykyneuvostojen osalta. Puheenjohtaja tavoittelee myös vakaus ja kasvusopimuksen yksinkertaistamista. Vuoden 2016 aikana komissio aloittaa laajan kuulemisprosessin viiden presidentin raportista. Vuoden puolivälissä komissio aikoo perustaa asiantuntijaryhmän tutkimaan oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia ennakkoedellytyksiä EMU:n edelleen kehittämiseksi.

5 5(23) Puheenjohtajana Alankomaat tulee edistämään pankkiunionin loppuun viemiseen liittyvien toimien, kuten yhteisen talletussuojan, tarkastelua. Puheenjohtaja vie eteenpäin myös pääomamarkkinaunioniin liittyvien ehdotusten käsittelyä. Pankkien rakenneuudistusta koskien alkamassa ovat trilogineuvottelut Euroopan parlamentin kanssa, kun taas komissiolta odotetaan ehdotusta koskien keskusvastapuolten kriisinratkaisua. Veroasioissa Alankomaat priorisoi kaudellaan veropetosten ja veronkierron vastaisia toimenpiteitä. Puheenjohtaja seuraa komission viime kesänä julkaisemaa yritysverotusta koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka sisältää joukon tähän tarkoitukseen suunnattuja aloitteita. Komissio tulee tuomaan käsittelyyn myös ehdotuksensa liittyen OECD:n veropohjan eroosiota ja voittojensiirtoa (BEPS) ehkäisevien toimien implementaatioon EU:ssa. Lisäksi Alankomaat jatkaa keskustelua korkorojaltidirektiiviin liittyvästä minimiverotasoehdosta. Alkuvuonna komissio esittänee toimintasuunnitelman arvonlisäverojärjestelmän tehostamisesta. Aihepiiriin liittyen komissiolta odotetaan toimintasuunnitelmaa myös koskien petostenkestävää arvonlisäverojärjestelmää ja digitaalisia sisämarkkinoita. Lisäksi rahoitusmarkkinavero (FTT) voi nousta agendalle. EUbudjetin osalta puheenjohtajamaa pyrkii tehostamaan läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. Tarkoitus on hyödyntää käytännöllisiä keinoja, kuten ennakolta asetettua, selkeää budjettikalenteria. Nykyisten rahoituskehysten välitarkastelu, sekä keskustelujen aloittaminen seuraavista rahoituskehyksistä tapahtuvat yleisten asioiden neuvoston puolella. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU artikla 16, kohta 9 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

6 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 6(23) Asiakirjat Programme of the Netherlands Presidency of the Council of the European Union 18 kuukauden ohjelma Taking forward the Strategic Agenda 18 month programme of the Council (1 January June 2017) 15258/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KVS, finanssisihteeri Tiina Haanpää, p , EUTORItunnus EU/2015/0784 Liitteet Viite

7 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Weuro Jaakko(VM) JULKINEN 7(23) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 6. Pankkiunionin toimeenpano Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Ministerit saavat tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen. Asiassa ei ole tarkoitus tehdä päätöstä. Suomi tukee sijoittajanvastuuseen perustuvan vahvan pankkiunionin kehittämistä. Suomi pitää tärkeänä, että kaikki jäsenvaltiot etenevät pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön voimaansaattamisessa sovitun mukaisesti. Pankkiunionin toteuttamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin vuonna Merkittävimpien pankkien vakavaraisuusvalvontaa koskevat tehtävät siirtyivät EKP:n yhteydessä toimivalle yhteiselle pankkivalvontamekanismille marraskuussa Uusi kriisinratkaisuviranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, aloitti toimintansa maaliskuussa Varsinaiset kriisinratkaisuvaltuudet siirtyivät sille vuoden 2016 alusta. Pankkiunionin perustana olevan uuden pankkikriisien hallintaa koskevan lainsäädännön kansallinen voimaansaattaminen on eräissä jäsenvaltioissa edelleen kesken. Suomi on voimaansaattanut lainsäädännön kokonaisuudessaan. Sen sijaan yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan valtiosopimuksen kansalliset ratifioinnit ylittivät marraskuun lopussa tarvittavan kynnysarvon ja sopimus tuli voimaan suunnitellusti alkaen. ECOFINneuvosto saa tilannekatsauksen pankkiunionin perustana olevan lainsäädännön kansallisten voimaansaattamistoimien tilanteeseen.

8 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 8(23) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot RMO/neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro / p ) EUTORItunnus EU/2016/0154 Liitteet Viite

9 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM KO Huopaniemi Jussi JULKINEN 9(23) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 7. Eurooppalainen ohjausjakso: neuvoston suositukset euroalueelle sekä vuotuinen kasvuselvitys ja hälytysmekanismiraportti Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvosto hyväksyy euroalueen suositukset sekä päätelmät komission vuotuisesta kasvuselvityksestä sekä hälytysmekanismiraportista. Suomi voi hyväksyä euroalueen suositukset komiteatasolla sovitussa muodossa. Suomi voi hyväksyä komiteatasolla sovitut päätelmät komission vuotuisesta kasvuselvityksestä sekä hälytysmekanismiraportista. Pääasiallinen sisältö Euroalueen vuoden 2016 suositukset käsittelevät kasvua lisääviä rakenneuudistuksia, työmarkkinoita sekä sosiaaliturvaa, euroalueen finanssipolitiikan viritystä ja koordinaatiota, rahoitusmarkkinoita sekä talous ja rahaliiton kehittämistä viiden puheenjohtajan raportin viitoittamalla tavalla. Komission marraskuussa julkaisema vuotuinen kasvuselvitys käynnisti vuoden 2016 talouden ohjausjakson. Neuvoston päätelmäluonnokset painottavat investointien käynnistämistä, taloutta modernisoivia rakenneuudistuksia sekä vastuullista finanssipolitiikkaa. Hälytysmekanismiraportissa komissio tarkastelee niiden jäsenvaltioiden talouskehitystä, joiden osalta on todettu tarve erityiseen seurantaan. Edellisvuoden 16 jäsenvaltion (ml. Suomi) lisäksi tänä vuonna ns. syväanalyysiin on otettu Viro ja Itävalta. Raportin Suomea koskevassa analyysissä painotetaan kilpailukyvyn palauttamista, yksityisen sektorin velkaantumista ja asuntojen hintakehitystä sekä nuorisotyöttömyyden kasvua. Komiteatasolla keskustelua herätti etenkin tiettyjen maiden osalta suuri vaihtotaseen ylijäämä.

10 10(23) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEU 121(2), neuvoston asetus 1466/97, neuvoston ja Euroopan parlamentin asetus 1176/2011. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely SuV, Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Eurooppalainen ohjausjakso, mihin euroalueen suositukset ja komission vuotuinen kasvuselvitys sekä hälytysmekanismiraportti liittyvät, on osa EU:n kasvustrategiaa kuluvalle vuosikymmenelle. EU2020strategia tähtää älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Vuotuinen kasvuselvitys: COM(2015)690 final, neuvoston päätelmäluonnokset, , Hälytysmekanismiraportti: COM(2015)691 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO neuvotteleva virkamies Jussi Huopaniemi, VM/BO finanssineuvos Tuulia HakolaUusitalo, VM/BO finanssineuvos Outi Honkatukia, VM/KO finanssineuvos Marketta Henriksson, VM/KO neuvotteleva virkamies Jenni Pääkkönen,

11 11(23) EUTORItunnus EU/2016/1626 Liitteet Viite

12 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Hokkanen Marja(VM) JULKINEN 12(23) Asia ECOFINneuvosto , Bryssel; 8. Alvpetosten torjuminen EU:ssa: käännetyn verovelvollisuuden käyttö Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Puheenjohtaja on ottanut asian Tšekin pyynnöstä keskusteltavaksi Ecofinissa. Tšekki ja eräät muut valtiot (Bulgaria, Itävalta ja Slovakia) haluaisivat soveltaa laajasti tavaroiden ja palveluiden kansallisiin myynteihin niin sanottua käännettyä verovelvollisuutta (reverse charge mechanism, RCM), jossa ostaja maksaa myyjän puolesta arvonlisäveron. Komissio ja suuri osa jäsenvaltioista on suhtautunut epäilevästi laajan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon, peläten yhtenäisen arvonlisäverojärjestelmän rapautumista sekä riskiä suurista veronmenetyksistä. Tšekki ja puheenjohtajamaa ovat valmistelleet asiakirjat keskustelun pohjaksi. Jäsenvaltioiden odotetaan ottavan kantaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoon keinona jäsenvaltioiden sisäisten veropetosten ehkäisemiseksi sekä järjestelmän toimintaa testaavan pilottiprojektin käynnistämiseksi yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Mikäli jäsenvaltiot eivät ole valmiit käännetyn verovelvollisuuden käytön laajentamiseen kansallisiin myynteihin, niiltä pyydetään ehdotuksia muista tehokkaista keinoista petosten torjumiseksi. Komission halutaan myös selvittävän yleisen käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen hyötyjä ja haittoja osana uudistettavaa arvonlisäverojärjestelmää. Puheenjohtaja pyytää jäsenvaltioiden kantaa myös siihen, katsovatko ne pilottikokeilun olevan voimassa olevan EUlainsäädännön perusteella mahdollinen. Asiasta on keskusteltu vuosien ajan eri tasoilla ja useita kertoja myös Ecofinissa. Aikaisemmin vastaavaa lupaa pilottikokeilun aloittamiselle on hakenut Itävalta Saksan tukemana.

13 Suomen kanta 13(23) Yleisen käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen kansallisiin myynteihin Veropetosten vastainen taistelu on tärkeää ja sitä tulee edelleenkin tehostaa. Parhaina keinoina petosten vastaiseen taisteluun Suomi näkee niin sanotut perinteiset keinot eli valvonnan, hallinnollisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamisen, koska nämä toimenpiteet voidaan kohdistaa nimenomaan petoksellista toimintaa harjoittaviin. Suomi ei kannata yleistä kotimaisia myyntejä koskevaa käännettyä verovelvollisuutta. Käännetty verovelvollisuus on poikkeuksellinen toimenpide, jota voidaan hyödyntää tietyillä rajatuilla petosherkillä aloilla, kun ostaja on myyjää luotettavampi veron tilittäjä. Laaja käännetty verovelvollisuus merkitsisi luopumista arvonlisäverotuksen keskeisistä periaatteista ja siirtymistä vähittäismyyntiverojärjestelmään, jota on yleisesti pidetty haavoittuvampana petoksille, koska vero tilitettäisiin valtiolle vasta myyntiketjun viimeisessä vaiheessa. Mikäli vero jätettäisiin tässä vaiheessa tilittämättä, valtio menettäisi koko vaihdantaketjun myyntien arvonlisäveron. Käännetty verovelvollisuus myös lisäsi hallinnon ja yritysten kustannuksia sekä monimutkaistaisi arvonlisäverojärjestelmää edellyttäessään uutta ilmoitus ja valvontajärjestelmää. Pilottikokeilun käynnistäminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa Pilottiin sisältyy ongelmia. Onnistunut pilotti osoittaa vain järjestelmän toiminnan tietyssä jäsenvaltiossa. Tuloksia ei voida suoraa soveltaa muihin jäsenvaltioihin erilaisten olosuhteiden ja yritysrakenteen vuoksi. Järjestelmän mahdollisen käyttöönoton tulisi siten jatkossa olla jäsenvaltioille vapaaehtoinen, joka tarkoittaisi sisämarkkinoiden veroharmonisoinnin heikkenemistä. Mitään sitoumusta ei voida antaa järjestelmän käyttöönotosta kokeilun päätyttyä, jonka vuoksi kokeilusta voi aiheutua vain ylimääräisiä kustannuksia siihen osallistuville valtioille. Jos kokeilu kuitenkin päätettäisiin käynnistää, tulee varmistaa, ettei sisämarkkinoille aiheudu haittaa, yrityksen ja hallinnon kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti, yhteisökaupan valvonta ei heikkene ja rajat ylittävät petokset eivät lisäänny. Suomi voi hyväksyä sen, että komissio selvittää pilottimahdollisuuden ehtoja tarkemmin, mutta Suomi ei ole valmis vielä ottamaan kantaa mahdollisen kokeilun toteuttamiseen. Pääasiallinen sisältö Arvonlisäverosta aiheutuvat veropetokset aiheuttavat vuosittain jäsenvaltioille suuret veronmenetykset. Petosten määrää kuvataan niin sanotulla VAT gapmenetelmällä, joka kuvaa kerätyn arvonlisäveron ja laskennallisen arvonlisäveron erotusta. Komissio on viimeisimmässä raportissaan esittänyt VAT gap:in nousseen 2013 EUalueella 168 miljardiin euroon, ollen 15,2 % laskennallisesta arvonlisäverosta. Neuvosto on hyväksynyt kesäkuussa 2014 ohjelman Strategic Agenda for the Union in Times of Change, jossa veropetosten ja veronkierron ehkäisy on esitetty yhdeksi Unionin prioriteeteista seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ecofinpäätelmissä on viitattu arvonlisäverojärjestelmän tulevaisuutta koskevaan hankkeeseen On the future

14 14(23) of VAT in general tarkoituksena kehittää yksinkertaisempi, tehokkaampi, kestävämpi ja petoksilta suojattu arvonlisäverojärjestelmä. Eräs keino veropetosten estämiseen ja erityisesti niin sanotun missing trader eli karusellipetosten estämiseksi on ollut niin sanottu käänteinen verovelvollisuus (reverce charge mechanism eli RCM). Yleisten sääntöjen mukaan arvonlisäveron myynnistä suorittaa tavaran tai palvelun myyjä. Käännetyllä verovelvollisuudella tarkoitetaan järjestelmää, jossa ostaja suorittaa myyjän sijaan arvonlisäveron valtiolle. Järjestelmää käytetään jäsenvaltion rajan ylittävissä myynneissä sekä kansallisesti eräillä erityisen petosalttiilla aloilla. Yleisemmän käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotosta on keskusteltu neuvostossa aikaisemmin Saksan ja Itävallan aloitteesta. Kesäkuussa 2007 annetuissa Ecofinin päätelmissä todettiin komission tutkivan mahdollisuuksia yleisen käännetyn verokannan käyttöönotosta niin sanottuna pilottiprojektina. Helmikuussa 2008 esittämässään tiedonannossa komissio totesi, että yleinen käännetty verovelvollisuus tulisi ottaa käyttöön koko EU:n alueella tai ehdotus tulisi kokonaan hylätä. Komissio ei kuitenkaan täysin tyrmännyt pilottiprojektikokeilua halukkaassa jäsenvaltiossa. Tällä voitaisiin testata käännetyn verovelvollisuuden soveltumista yleisesti keinoksi petosten torjunnassa. Tuolloin suurin osa jäsenvaltioista suhtautui ehdotukseen kielteisesti ja tuki muita keinoja arvonlisäverojärjestelmän kehittämiseksi. Ecofinissa ei päästy asiassa useista keskusteluista huolimatta yhteisymmärryksen. Niinpä komissio esitti joulukuussa 2008 koordinoidun strategiansa, jossa se kertoi yhteisymmärryksen puuttuessa keskittyvänsä perinteisiin keinoihin petosten torjumiseksi. Komissio esitti 2009 ehdotuksen arvonlisäverodirektiivin muuttamiseksi, jossa esitettiin mahdollisuutta soveltaa käännettyä verovelvollisuutta tiettyihin petoksille alttiisiin tavaroihin ja palveluihin. Jäsenvaltiot hyväksyivät kahdessa erässä vuosina 2010 ja 2013 direktiivimuutoksia käännetyn verovelvollisuuden soveltamiseksi muun muassa päästökauppaan. Päätöksistä huolimatta osa jäsenvaltioista pelkäsi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen laajentamisen lisäävän negatiivisia vaikutuksia yhtenäisen arvonlisäverojärjestelmän soveltamisessa EUalueella. Työ ja keskustelu asiasta on jatkunut tämän jälkeenkin, mutta komissio ei ole antanut asiasta uusia ehdotuksia. Komissio ei ole suostunut Itävallan, Bulgarian, Tšekin ja Slovakian pyyntöön soveltaa käännettyä verovelvollisuutta arvonlisäverodirektiivin 395 artiklan mukaisena poikkeuksena laajemmin tavaroiden ja palveluiden kansallisiin myynteihin. Komissio on katsonut, ettei käännetyn verovelvollisuuden laaja soveltaminen ole kyseisen artiklan mukaan mahdollista. Komissio on myös katsonut, että merkittävien muutosten tekeminen arvonlisäverojärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu neuvoston päätettäväksi osana arvonlisäverojärjestelmän yleistä uudistamista. Tšekin pyynnöstä asiasta on keskusteltu pidetyssä korkean tason verotyöryhmän kokouksessa. Komissio kertoi tuolloin aikeistaan ottaa asia käsiteltäväksi vuoden 2016 alkupuolella Future of VAT verotyöryhmässä osana komission laajempaa hanketta lopullisen arvonlisäverojärjestelmän kehittämisestä (Action Plan on the Definitive VAT Regime). Ecofinin joulukuussa 2015 Eurooppaneuvostolle antamassaan selonteossa on myös viitattu siihen, että valtiovarainministereiden orientaatiokeskustelu arvonlisäveropetosten estämiseksi voisi olla hyödyllinen.

15 15(23) Ecofinin hyväksyessä joulukuussa 2015 muutoksen direktiiviksi pakollisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla, Tšekki jätti pöytäkirjalausuman, jossa se pyysi komissiota selvittämään osana lopullisen arvonlisäverojärjestelmän kehittämistä erilaisia mahdollisuuksia petosten torjumiseksi kuten laajan käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa. Tšekki esitti myös olevansa valmis pilottimaaksi kokeilun suorittamiselle vastaavasti kuin Itävalta on esittänyt kiinnostuksensa vuonna Saamassa yhteydessä myös Komissio jätti pöytäkirjalausuman Ecofinin pöytäkirjaan esittämällä veropetosten ehkäisyn olevan sen yksi prioriteeteista. Komissio esittäisi vuonna 2016 uusia ehdotuksia petoksilta suojatuksi arvonlisäverojärjestelmäksi ja kertoi tutkivansa eri mahdollisuuksia käännetty verovelvollisuus mukaan lukien. Tšekki on tuottanut keskustelun pohjaksi asiakirjan, jossa se esittelee teknisiä ja poliittisia näkökohtia laajemman käännetyn verovelvollisuuden soveltamisesta kansallisella tasolla. Tšekki on esittänyt myös kysymyksiä jäsenvaltioille. Tšekki haluaa jäsenvaltioiden kannan laajemman käännetyn verovelvollisuuden soveltamiselle, Tšekin nimeämiseksi pilottivaltioksi tiedon ja kokemusten hankkimiseksi järjestelmästä sekä mahdollisten muiden vaihtoehtojen kartoittamiseksi petosten torjunnalle. Puheenjohtaja haluaa käydä keskustelua Tšekin esittämien kysymysten lisäksi siitä, katsovatko jäsenvaltiot pilottikokeilun olevan voimassa olevan EUlainsäädännön perusteella mahdollinen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUTsopimus) 113 artikla Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annettu direktiivi 2006/112/EY. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Arvonlisäverolaki 1501/1993 Taloudelliset vaikutukset

16 Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät 16(23) Asiakirjat 15196/15 LIMITE FISC 189 ECOFIN 971 Tšekin laatima asiakirja keskustelun pohjaksi 15517/15 LIMITE FISC 198 ECOFIN 1002 Puheenjohtajan laatima asiakirja keskustelun pohjaksi Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, hallitusneuvos Tommi Parkkola, p VM/VO, neuvotteleva virkamies Marja Hokkanen, p EUTORItunnus EU/2016/0146 Liitteet Viite

17 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Taipale Armi(VM) JULKINEN 17(23) Asia ECOFIN neuvosto , Bryssel; 9. Muut asiat: (mahd.) Terrorismin rahoituksen torjunta Kokous Talous ja rahoitusasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Talous ja rahoitusasioiden neuvosto käsittelee kokouksessaan mahdollisesti muissa asiakohdissa terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Neuvosto käsitteli kokouksessaan erityisesti Ranskan tekemiä aloitteita lainsäädäntötoimiksi terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. Komissio on lähettänyt jäsenvaltioiden asiantuntijoille kyselyn rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan tehostamisesta ja mahdollisista toimenpiteistä. Komission keräämät alustavat tiedot esitellään todennäköisesti neuvoston kokouksessa. OECD:n alainen hallitusten välinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen yhteistyöelin Financial Action Task Force (FATF) käsitteli joulukuun ylimääräisessä kokouksessaan terrorismin rahoittamisen torjuntaa. Oikeus ja sisäasioiden neuvostossa hyväksyttiin erilliset päätelmät terrorismiin ja väkivaltaiseen ekstremismiin johtavan radikalisaation torjumisesta rikosoikeuden keinoin. Neuvosto käsitteli terrorismin torjuntaa myös kokouksessaan Eurooppaneuvosto käsitteli terrorismin torjuntaa päätelmissään Suomi tuomitsee jyrkästi Pariisissa toteutetut terroriiskut ja tukee toimia terrorismin rahoittamisen torjumiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot saattavat nopeasti ja tehokkaasti kansallisesti voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman direktiivin (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta. Jäsenvaltioiden olisi tärkeää kiinnittää täytäntöönpanon yhteydessä huomiota rahanpesun selvittelykeskusten riittävän laajoihin tiedonsaanti sekä tiedonluovutusoikeuksiin. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi hyvä tarkastella EUtasolla mahdollisuuksia tehostaa YK:n turvallisuusneuvoston

18 18(23) päätöslauselmien täytäntöönpanoa. Käteisvarojen kuljetusten valvontaongelmiin olisi myös syytä kiinnittää huomiota. Suomi korostaa perus ja ihmisoikeuksien toteuttamisen sekä oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamisen tärkeyttä kaikissa terrorismin torjuntaan liittyvissä toimissa ja EU:n terrorismintorjunnan politiikassa. EU:n terrorismintorjunnan politiikan tulee olla yhdenmukainen ja koordinoitu sisäisen turvallisuuden ja ulkosuhteiden kokonaisuus. Pääasiallinen sisältö Käsittely neuvostoissa Pariisissa tammikuussa ja marraskuussa 2015 tehtyjen terroriiskujen jälkeen terrorismin vastaisia toimia on käsitelty laajaalaisesti EUtasolla. Euroopan komissio esitteli talous ja rahoitusasioiden neuvostolle pidetyssä kokouksessa aloitteita terrorismin rahoituksen torjunnan alalla. Komissio on laatinut jäsenvaltioille kyselyn mahdollisista tulevista toimenpiteistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi ja komissio esittelee todennäköisesti talous ja rahoitusasioiden neuvostolle alustavia havaintojaan. Helmikuun 2015 epävirallinen Eurooppaneuvosto vahvisti kolme aluetta, joiden kohdalla terrorismin vastaisia toimia tulee tehostaa. Nämä alueet ovat kansalaisten turvallisuus, joka sisältää viranomaisten operatiiviset toimet, mukaan lukien tietojen vaihto, radikalisoitumisen estäminen, joka sisältää enimmäkseen niin sanottuja pehmeitä keinoja sitoen paikallistason toimijat ja kansalaisyhteiskunta mukaan sekä yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Neuvoston päätelmissä alleviivataan näiden toimien täytäntöönpanon kiirehtimistä. Päätelmät sisältävät kuusi aihealuetta; PNR (matkustajarekisteritietojen saaminen lentoyhtiöiltä), ampumaaseet, ulkorajatarkastusten vahvistaminen, tiedonvaihto, terrorismin rahoitus ja terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunta rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Oikeus ja sisäasioiden neuvoston päätelmissä neuvosto: a) pyytää komissiota esittämään ehdotuksia, joiden tavoitteena on tehostaa, yhdenmukaistaa ja parantaa rahanpesun selvittelykeskusten toimivaltaa ja keskinäistä yhteistyötä, erityisesti sisällyttämällä tietojenvaihtoa koskeva FIU.netverkko asianmukaisesti Europoliin, ja varmistaa niiden nopea pääsy tarvittaviin tietoihin, jotta voidaan parantaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta noudattaen rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) suosituksia, tehostaa pankkitoiminnan ulkopuolisten maksutapojen, kuten sähköisten/anonyymien maksujen, rahansiirtojen, käteisen kuljettamisen, virtuaalivaluuttojen, kullan ja jalometallien siirtojen ja ennalta maksettujen korttien valvontaa niiden aiheuttaman riskin mukaisesti ja torjua tehokkaammin kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa, b) on sitoutunut varmistamaan terroristien varojen nopean ja tehokkaan jäädyttämisen kaikkialla unionissa, joko yksipuolisilla EU:n päätöksillä tai YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia noudattaen. Sisäisen turvallisuuden pysyvä komitea (COSI) on määrätty oikeus ja sisäasioiden neuvoston päätelmissä koordinoimaan neuvoston eri työryhmien sekä EU virastojen toimia päätelmien toimeenpanemiseksi. EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori tulee myös seuraamaan toimeenpanoa.

19 Oikeus ja sisäasioiden neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin kanssa sovitun kompromissitekstin ehdotuksesta direktiiviksi matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa varten. Rahanpesunvastainen toimintaryhmä, FATF FATF järjesti ylimääräisen kokouksen joulukuussa FATF:n kokouksessa keskityttiin erityisesti tietojenvaihdon tehostamiseen, toimiin, joita tarvitaan terrorismin rahoittamisen torjumiseksi sekä näkemysten vaihtoon tiedossa olevista ISISjärjestön rahoittamisen tavoista. Kokouksessa päätettiin kerätä FATF:n jäseniltä tietoja näiden havaitsemista terrorismin rahoittamisen riskeistä ja siitä, kuinka näihin uhkiin aiotaan vastata. FATF:n 36 jäsenestä 15 on EU:n jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien. Suomi on poliittisesti sitoutunut noudattamaan FATF:n suosituksia. Neljäs rahanpesudirektiivi Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (niin sanottu neljäs rahanpesudirektiivi). Direktiivin keskeisemmät muutokset ovat yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen ylläpitoon liittyvät säännökset, seuraamusjärjestelmän vähimmäisvaatimusten yhtenäistäminen, riskiperusteisen lähestymistavan korostaminen ja kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvion laatimisvelvoitteen asettaminen jäsenvaltioille. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi kansallisesti täytäntöön viimeistään Suomessa direktiivin täytäntöönpano on käynnistetty valtiovarainministeriön asettamalla rahanpesulainsäädännön uudistamistyöryhmän työllä. Työryhmä luovutti muistionsa Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu on laatinut tutkimuksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kansallisista riskeistä (Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 117). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 19(23)

20 Taloudelliset vaikutukset 20(23) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirjoja ei ole saatavilla. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/ RMO lainsäädäntöneuvos Armi Taipale, puh , EUTORItunnus EU/2016/0101 Liitteet Viite

21 21(23) VALTIOVARAINMINISTERIÖ KVS, EVY, RMO, KO, BO EURORYHMÄ Euroryhmän kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Kreikka tilannekatsaus Euroryhmä saa tulevassa kokouksessaan katsauksen Kreikan tilanteesta. Kreikka toteutti syksyn aikana uudistustoimet, jotka olivat ehtoina ensimmäisen lainaerän maksamiselle. Lainaerän viimeinen maksuerä, suuruudeltaan miljardi euroa, suoritettiin Elokuussa hyväksytystä EVMohjelmasta on maksettu Kreikalle yhteensä 21,4 mrd. euroa. Kreikka ei siten tarvinnut elokuussa varattua 26 mrd. euron lainaerää kokonaan, vaan siitä jäi 4,6 mrd. euroa nostamatta. Tämä johtui siitä, että pankkien tervehdyttämiseen lainaerästä varatusta 10 mrd. eurosta Kreikka tarvitsi 5,4 mrd. euroa, koska pankit saivat merkittävästi pääomia yksityisistä lähteistä ja onnistuivat omin toimenpitein vahvistamaan vakavaraisuuttaan. Euroryhmä odottaa tulevassa kokouksessaan tietoja ohjelman ensimmäisen väliarvion käsittelystä. Kypros 8. väliarvio Euroryhmä käsittelee Kyproksen kahdeksatta väliarviota ja päivitettyä yhteisymmärryspöytäkirjaa. Väliarvion hyväksyminen mahdollistaisi 275 milj. euron lainaerän maksun Euroopan vakausmekanismista (EVM) ja 124 milj. euron lainaerän Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF). Lainaerän ehtona on kolmen ennakollisen toimenpiteen (prior action) toteuttaminen koskien lainsäädäntöä järjestämättömien luottojen myymisestä sekä valtioomisteisten toimintojen uudelleenjärjestelyjä energiasektorilla ja telesektorilla. Ohjelma on pääosin raiteillaan. Julkisen talouden tilanne on kohentunut ennakoitua nopeammin ja valtion velkaantuminen on taittumassa. Kyproksen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuoden lopussa 109 %. Talouskasvu voimistui vuoden aikana 1,4 prosenttiin. Samalla työttömyyden lasku jatkui. Myönteisen kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna Pankkisektorin rakenneuudistus on jatkunut. Pankkien tilanne on vakautunut, vaikka hoitamattomien lainojen suuri määrä edelleen hidastaa pankkien kannattavuuden kohentumista ja luotonannon kasvua. Ohjelman on määrä päättyä maaliskuussa Ohjelmaan varatusta 10 mrd. eurosta EVM on tähän mennessä maksanut 6,3 mrd. euroa ja IMF on maksanut 0,9 mrd. euroa. Maksamatta on 2,8 mrd. euroa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikkia ohjelmaan varattuja varoja ei tarvitse käyttää.

22 IMF artikla IV konsultaatio euroalueella 22(23) IMF on valmistelemassa artikla IVraporttiaan koskien euroaluetta ja informoi nyt euroryhmää näkemyksistään euroalueen talouskehityksestä ja tärkeimmistä politiikkasuosituksista. Raportti euroalueesta Vuoden 2015 suositusten toimeenpano Euroryhmässä keskustellaan komission laatiman arvion pohjalta euroalueen vuoden 2015 suositusten toimeenpanosta. Arvion mukaan toimeenpanossa on tapahtunut vaihtelevasti edistystä. Talouskasvua ja investointeja tukevien rakenteellisten uudistusten tekeminen on edennyt vaivoin. Rahoitusmarkkinoiden vakauttamista edistävien toimenpiteiden toimeenpanossa sen sijaan on tapahtunut merkittävää edistystä: Euroopan yhteisen pankkivalvojan (SSM) toiminta käynnistyi ja EU:n kriisinratkaisuneuvosto (SRB) sekä Yhteinen kriisinratkaisurahasto (SRF) perustettiin. Suomi yhtyy komission analyysiin viime vuoden suositusten toimeenpanosta. Vuoden 2016 euroalueen suositukset Kokouksessa keskustellaan euroalueen vuoden 2016 suosituksista, jotka käsittelevät kasvua lisääviä rakenneuudistuksia, työmarkkinoita sekä sosiaaliturvaa, euroalueen finanssipolitiikan viritystä ja koordinaatiota, rahoitusmarkkinoita sekä talous ja rahaliiton kehittämistä viiden puheenjohtajan raportin viitoittamalla tavalla. Suositukset on tarkoitus hyväksyä Ecofinneuvostossa ja asiaa koskeva perusmuistio on asiakohdassa 7. Temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä: Kansalliset maksukyvyttömyyskehikot Euroryhmässä käydään temaattista keskustelua kansallisista maksukyvyttömyyskehikoista komission laatiman työasiakirjan pohjalta. Enimmäkseen makrotaloudellisesta näkökulmasta laaditussa taustaasiakirjassa arvioidaan maksukyvyttömyysmenettelyjä pääasiassa pankkitoiminnan ja pankkiasiakkaiden kannalta. Asiakohta on osa euroryhmän yleisiä kasvua ja työllisyyttä koskevia teemakeskusteluja, mutta siinä nostetaan esille laajasti koko EU:ta koskevia seikkoja kuten eurooppalainen lukukausi ja pääomamarkkinaunioni. Taustaasiakirja on pankkiunionipainotteinen, mutta sen arvioinnit kohdistuvat enemmän pankkien ongelmallisiin luottoihin kuin ongelmapankkeihin. Asiakirjan keskeinen johtopäätös on, että ongelmaluottojen ja maksukyvyttömyysmenettelyjen hyvä hoitaminen on kansantaloudellisesti tärkeää. Asiakirjan Suomea koskevat rankkaukset järjestämättömien luottojen tason ja maksukyvyttömyysmenettelyjen hoitamisen osalta ovat erittäin hyvät. Havainnot tukevat näkemystä, että EU:ssa ja euroalueella on tärkeää tehostaa maksukyvyttömyysmenettelyjen hoitamista, mutta uudistus ja tehostamistarve ei koske sinällään Suomea. Asiakirja sisältää yleisellä tasolla muutamia maksukyvyttömyyskehikkoja koskevia periaatteellisia suosituksia taloudellisesta näkökulmasta. LIITTEET

23 23(23) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi