Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2015 (OR. en) "Arvonlisäveropetosten torjuminen EU:ssa: käännetyn verovelvollisuuden käyttö".

Transkriptio

1 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2015 (OR. en) PUBLIC 15196/15 LIMITE FISC 189 ECOFIN 971 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Tšekin tasavallan valtuuskunta Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Arvonlisäveropetosten torjuminen EU:ssa: käännetyn verovelvollisuuden käyttö Keskustelu 1. Pysyvien edustajien komitean kokouksessa 18. joulukuuta 2015 Tšekin tasavalta pyysi, että tämä asia otettaisiin 15. tammikuuta 2016 pidettävän Ecofin-neuvoston esityslistalle. 2. Keskustelua varten valtuuskunnille toimitetaan liitteessä Tšekin tasavallan laatima taustaasiakirja "Arvonlisäveropetosten torjuminen EU:ssa: käännetyn verovelvollisuuden käyttö" /15 mba/rir/vb 1

2 LIITE ARVONLISÄVEROPETOSTEN TORJUMINEN EU:SSA: KÄÄNNETYN VEROVELVOLLISUUDEN KÄYTTÖ I Historiaa ja taustaa Käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä otettiin käyttöön, jotta voitaisiin torjua missing trader -petosten riskiä tapauksissa, joissa tavaroiden luovuttaja tai palvelujen suorittaja ei maksa myyntiin liittyvää arvonlisäveroa ja joissa asiakkaalla on samanaikaisesti oikeus vähentää tuotantopanoksiin sisältyvä arvonlisävero. Käännettyyn verovelvollisuuteen liittyvien liiketoimien soveltamisala oli alun perin varsin kapea. Se on kuitenkin laajentunut huomattavasti sisämarkkinoiden kehittymisen myötä, erityisesti vuonna EU:n tasolla on käytössä yhteinen arvonlisäverojärjestelmä. Arvonlisäveron hallinnoinnissa on kuitenkin jäsenvaltiokohtaisia eroja. Kaikki 28 verohallintoa ovat kehittyneet huomattavasti sinä aikana, kun nykyinen siirtymäkauden alv-järjestelmä on ollut käytössä. II Kansallisten ja yhteisöliiketoimien vertailu Jäsenvaltioiden sisäisten luovutusten ja suoritusten alalla on käytössä kaksi arvonlisäveron kantojärjestelmää: murto-osiin perustuva maksujärjestelmä (fractional payment system) ja käännetyn verovelvollisuuden järjestelmä. Käännetyn verovelvollisuuden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti, mutta sen soveltamisala on edelleen kapea. Niin sanotut tavanomaiset petostentorjuntatoimenpiteet ovat ensisijaisesti jäsenvaltioiden käytössä. Myös niiden määrä on kasvanut vähitellen. Tästä huolimatta arvonlisäverovaje on jatkuvasti ollut kohtuuttoman suuri EU:ssa (lähes 170 miljardia euroa vuonna 2013), ja tilanne on pysynyt muuttumattomana jo joitakin vuosia. Voidaankin todeta, että nykyisin käytössä olevat toimenpiteet, kuten nopean reagoinnin mekanismi, ovat todistettavasti aivan liian riittämättömiä alv-petosten torjumiseksi EU:ssa. 1 Arvonlisäverodirektiivin 199 a ja 199 b artikla /15 mba/rir/vb 2

3 Toisin kuin jäsenvaltioiden sisäisissä luovutuksissa ja suorituksissa yhteisöluovutusten ja -suoritusten verotus johtaa tilanteeseen, joka pitkälti muistuttaa käännettyä verovelvollisuutta, sillä periaatteessa verot peritään käänteisesti. Näissä tapauksissa jäsenvaltiot ovat osoittaneet kykenevänsä pysymään perillä yhteisöliiketoimista käyttämällä tietoteknisiä keinoja, kuten alv-tietojen vaihtojärjestelmää. Nämä seikat huomioon ottaen käännettyyn verovelvollisuuteen perustuvien kansallisten liiketoimien valvonnan pitäisi olla vieläkin helpompaa. III Käännetyn verovelvollisuuden vaikutukset Käännetyn verovelvollisuuden käyttöönottoa on usein kuvattu EU:n alv-järjestelmän loppuna ja sisämarkkinoihin kohdistuvana mahdollisena uhkana. Todellisuudessa suurin osa jäsenvaltioista on kuitenkin laajasti ja yhä enenevissä määrin hyödyntänyt käytössä olevia laillisia mahdollisuuksia soveltaa käännettyä verovelvollisuutta tehokkaana petostentorjuntakeinona. Kokemuksia järjestelmän kielteisistä vaikutuksista sisämarkkinoihin tai EU:n yritysten kilpailukykyyn ei siis toistaiseksi ole. Sitä paitsi tarkasteltaessa lähemmin arvonlisäveron rakenteellisia elementtejä, olipa käännetty verovelvollisuus käytössä tai ei, huomataan, että lannistavat ennusteet osoittautuvat kaikkea muuta kuin paikkansapitäviksi. Veropohja, verokanta, verotettavat liiketoimet sekä verotettavien luovutusten ja suoritusten paikka pysyvät täsmälleen samoina riippumatta siitä, sovelletaanko käännettyä verovelvollisuutta vai ei. Prosessin ainoa muuttuva osuus on se, missä verohallinnon suorittama veronkanto tapahtuu. Tästä päätellen verotuksen neutraalius säilyisi ja myös arvonlisäverotulojen määrä pysyisi joko ennallaan tai kasvaisi alv-petosten vähenemisen seurauksena /15 mba/rir/vb 3

4 IV Uusi soveltamisala ja uudet riskit Käännetyn verovelvollisuuden laajemman käytön katsotaan vähentävän missing trader - petoksia. Merkittävin tähän vaihtoehtoon liittyvä riski on, että vero jätetään maksamatta liiketoimintaketjun loppupäässä. Alv-petoksen mahdollinen siirtyminen liiketoimintaketjun loppupäähän voidaan kuitenkin helposti estää ottamalla käyttöön uuteen teknologiaan perustuvia erityisiä raportointivelvollisuuksia ja antamalla verohallinnoille mahdollisuus tehdä liiketoimia koskevia ristiintarkastuksia sähköisesti. Arvonlisäveron kannossa käytettävät välineet ovat kehittyneet huimasti viimeisen 10 vuoden aikana. Nykypäivänä ei ole siis enää perusteita väittää, että käännetyn verovelvollisuuden laajempi käyttö siirtäisi petollista toimintaa naapurimaihin. Käännettyyn verovelvollisuuteen liittyvät mahdolliset riskit ovat siis aivan samat kuin jos yksittäinen jäsenvaltio panisi täytäntöön valtavan ja menestyksekkään tavanomaisen toimenpiteen alv-petosten torjumiseksi. V Käännetyn verovelvollisuuden täytäntöönpano Tänä päivänä käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan ainoastaan valikoiduilla liiketoimintaaloilla. Tästä huolimatta missing trader -petos voi kohdistua mihin tahansa tavaroihin tai palveluihin. Petosten tekijät voivat näin ollen siirtyä erittäin helposti ja nopeasti liiketoimintaalalta toiselle. Kokemus on osoittanut, että ainoa luotettava missing trader -petosten yhteinen nimittäjä on korkea luovutusarvo, joka voi tuottaa petosten tekijöille huomattavaa voittoa. Tämä merkitsee sitä, että kun käännetyn verovelvollisuuden soveltamisalaa määritetään tulevaisuudessa, voi olla parempi keskittyä pikemmin luovutusarvoon kuin tiettyyn alaan. Näkemyksemme mukiaan tätä tarkoitusta palvelisi parhaiten niin sanotun yleisen käännetyn verovelvollisuuden käyttöönotto tietyn kynnysarvon ylittävällä tasolla /15 mba/rir/vb 4

5 Mahdollisia menettelyjä, joilla käännetyn verovelvollisuuden soveltamista voidaan laajentaa, ovat seuraavat: 1. Alv-direktiivin 395 artiklan käyttö. Komissio on arvioissaan todennut kuluneiden 10 vuoden aikana kolmesti peräkkäin, että tämä vaihtoehto ei ole voimassa olevan lainsäädäntökehyksen mukainen, minkä vuoksi tämän artiklan käyttöä ei voida enää pitää mahdollisena ratkaisuna Käännetyn verovelvollisuuden laajempi käyttö vaihtoehtona lopulliselle alvjärjestelmälle. Vaihtoehdot ovat lyhyesti ottaen seuraavat: i) nykyisen siirtymäkauden järjestelmän säilyttäminen, ii) yhteisöluovutuksiin ja -suorituksiin sovellettavan nykyisen järjestelmän laajentaminen kattamaan jäsenvaltioiden sisäiset luovutukset ja suoritukset (käännetty verovelvollisuus) ja iii) jäsenvaltioiden sisäisiin luovutuksiin ja suorituksiin sovellettavan järjestelmän laajentaminen kattamaan kaikki yhteisöluovutukset ja -suoritukset (keskitetty asiointipiste). Jäsenvaltioiden on sovittava yksimielisesti siitä, mikä vaihtoehto valitaan. Lopullisesta alv-järjestelmästä ei ole vielä päästy yhteisymmärrykseen (Itävalta ja Saksa), 2015 (Itävalta, Bulgaria, Tšekin tasavalta ja Slovakia) /15 mba/rir/vb 5

6 3. Pilottihanke valikoidulle asiasta kiinnostuneelle jäsenvaltiolle. Pilottihankkeen käynnistäminen tarjoaisi mahdollisuuden kokeilla ehdotettua järjestelmää lyhyellä aikavälillä. Yhden tai kahden jäsenvaltion toteuttama pilottihanke tuottaisi arvokasta tietoa tietyn kynnysarvon ylittävällä tasolla sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mahdollisista vaikutuksista. Euroopan komissio totesi jo vuonna 2008, että yleisestä käännetystä verovelvollisuudesta ei ole empiiristä näyttöä, ja ilmoitti tuolloin olevansa halukas ryhtymään valmistelutoimiin, jotta vapaaehtoinen maa voisi käynnistää pilottihankkeen. Ottaen huomioon nykytilanteen, jossa keskustelua on käyty lopullisen alv-järjestelmän erilaisista vaihtoehdoista, on sanomattakin selvää, että komission olisi harkittava pilottihankkeen käynnistämistä jälleen kerran. Marraskuussa 2015 Euroopan komissio ilmoitti, että tämä vaihtoehto saattaa olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan vastainen, sillä se purkaisi merkittävästi arvonlisäverotuksen yhdenmukaisuutta EU:ssa. Tällainen oikeudellinen analyysi on kuitenkin varsin epätarkka, minä vuoksi se on syytä hylätä, kun otetaan huomioon, että EU:ssa on käytössä yhdenmukaisten välillisten verojen käsite. Vaikka arvonlisäverojärjestelmällä on EU:ssa yhteinen perusta, tähän 28 jäsenvaltion jakamaan yhteiseen kehykseen sisältyy silti yhä monia eroja ja erityispiirteitä. Näin ollen soveltamalla täsmälleen samaa analyysiä muihin kysymyksiin, kuten arvonlisäverokantoihin tai niin sanottuun nopean reagoinnin mekanismiin, on todettava, että nykyinen järjestelmä on monella tapaa ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa /15 mba/rir/vb 6

7 VI Päätelmät Alv-petoksia ei ole menestyksekkäästi pystytty vähentämään EU:ssa yhteisen alv-järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Siksi yhteistä alv-järjestelmää on uudistettava pikaisesti. Käännetty verovelvollisuus ei ole sinänsä uusi toimenpide, ja kuten edellä on osoitettu, sillä ei välttämättä ole olennaista vaikutusta nykyiseen alv-järjestelmään. Päin vastoin voidaan todeta, että vaikka molemmat järjestelmät ovat olleet vuosia rinnakkain käytössä, todisteita sisämarkkinoiden vakavasta vääristymisestä ei ole. Järjestelmän rakenteellisissa elementeissä ei ole myöskään tapahtunut muutoksia, ja käännetyn verovelvollisuuden mahdollinen vaikutus alv-petosten ja etenkin missing trader -petosten torjumiseen on huomionarvoinen. Kaiken kaikkiaan käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen laajentaa jäsenvaltioiden toimien soveltamisalaa mutta antaa niille myös enemmän joustoa pyrittäessä torjumaan alv-petoksia. Koska tehokkaan ja pikaisen ratkaisun löytäminen on paitsi suotavaa myös välttämätöntä, olemme vakuuttuneita siitä, että arvonlisäveron kantoa koskevien vaihtoehtojen lisäämistä käännetyn verovelvollisuuden avulla on syytä käsitellä laaja-alaisemmin jäsennellyssä keskustelussa. Tšekin tasavallan ehdottama ratkaisu: 1. Suoritetaan lopullisen alv-järjestelmän tarjolla oleviin vaihtoehtoihin liittyvien etujen ja haittojen pikainen ja realistinen arviointi ottaen huomioon yhdenmukaistetun arvonlisäveron hallinnoinnin nykytilanne 28 jäsenvaltiossa (Euroopan komission johtama arvonlisäveron tulevaisuutta käsittelevä työryhmä on sopiva foorumi tekniselle keskustelulle). 2. Annetaan asiasta kiinnostuneille jäsenvaltioille mahdollisuus soveltaa käännettyä verovelvollisuutta yleisellä tasolla, paitsi jos tarjolla on sopivampi vaihtoehto. 3. Pilottihankkeen käynnistäminen tarjoaisi ainutlaatuisen tilaisuuden osoittaa, että käännetyn verovelvollisuuden soveltaminen laaja-alaisesti voisi olla täysin toimiva vaihtoehto. Saatuja kokemuksia voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää lopullisen alvjärjestelmän valmistelussa. Pilottihankkeen käynnistäminen edellyttää siihen osallistuvalta jäsenvaltiolta tiettyjen ehtojen täyttämistä. Näitä ovat muun muassa tekniset valmistelut sekä valvontamekanismit. Tšekin tasavalta on valmis toteuttamaan pilottihankkeen, ja sillä on käytössä kaikki tarvittavat tietotekniset välineet ja valvontamekanismit, muun muassa asianmukainen lainsäädäntö vuodesta 2016 alkaen /15 mba/rir/vb 7

8 Kysymykset keskustelua varten: Katsotteko, että tietyn kynnysarvon ylittävällä tasolla sovellettava yleinen käännetty verovelvollisuus on vaihtoehto jäsenvaltioiden sisäisten luovutusten ja suoritusten verottamiseksi, kun otetaan huomioon, että arvonlisäveron missing trader -petoksia koskeva ongelma on ratkaistava EU:ssa? Jos se ei ole vaihtoehto, mitkä olisivat mielestänne toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä? Olisiko vuonna 2008 kaavaillun kaltainen pilottihanke sopiva keino saada tarkoituksenmukaisia kokemuksia ja tietoja, jotka auttaisivat saamaan aikaan edistystä tällä alalla? Vastustaisitteko sitä, että Tšekin tasavalta toteuttaisi tällaisen pilottihankkeen ennen lopullisen järjestelmän käyttöönottoa ja että se ryhtyisi siihen mahdollisimman pian? 15196/15 mba/rir/vb 8