TALOUSKATSAUS

Transkriptio

1 Kuva: Raahen seutukunta, Leena Harju TALOUSKATSAUS Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Yleiset kehitysnäkymät... 2 Tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain

3 Yleiset kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitys Maailmantalouden näkymät ovat piristymässä. Maailman bkt:n arvioidaan kasvavan noin 3,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvun ennakoidaan kiihtyvän tätä suuremmaksi kahtena seuraavana vuonna. Euroalueen kasvu on vahvistumassa, minkä merkkejä ovat laaja-alaisesti kohentunut toimeliaisuus, alentunut työttömyys ja kiihtynyt inflaatio. Kasvu johtuu pitkälti kulutuksen ja investointien kasvusta, jota on tukenut pitkään vallinnut matala korkotaso. Myös Suomen talous on vihdoin selvässä nousussa. Tilastokeskuksen ennakollisen neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talous kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä on selvästi odotettua enemmän. Valtiovarainministeriön julkaiseman kesäkuun taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia, 1,6 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna Talouskasvu on entistä laajaalaisempaa, eikä se ole enää pelkästään kotimaisen kysynnän varassa, vaan vienti lisääntyy selvästi. Suhdanteeseen nähden vahvaa yksityisen kulutuksen kasvua tukee työllisyyden koheneminen, kotitalouksien reaalitulojen kasvu sekä kuluttajien odotusten vahvistuminen. Kuluvan vuoden ansiotasoindeksin nousuksi ennustetaan 0,2 prosenttia ja 1,2 prosenttia vuodelle Kuluttajahintojen ennustetaan nousevan tänä vuonna prosentilla, ensi vuonna 1,3 prosentilla ja 1,4 prosentilla vuonna Sopeutustoimien ansiosta Suomen julkisen talouden alijäämä on pienentynyt viime vuosina. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä lähivuosien ajan, minkä seurauksena julkisyhteisöjen velkasuhde bkt:een nähden jatkaa kasvuaan. Vuonna 2016 julkisyhteisöjen velkasuhde oli 63,5 % ja vuonna 2017 sen ennakoidaan olevan jo 63,8 %, minkä jälkeen sen ennakoidaan pysyvän seuraavan kahden vuoden ajan ennallaan tai hieman laskevan. Suotuisa suhdanne kasvattaa julkisen talouden tuloja, mutta samanaikaisesti väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja. Myös kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Kuntatalouden tilan voi luonnehtia olleen erityisen tiukka viime vuosina. Olemattomasta tai negatiivisesta talouskasvusta, huomattavan suurista valtionosuusleikkauksista ja lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kunnat ovat saaneet sopeutettua talouttaan ennakoitua paremmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva hoito- ja hoivamenojen palvelutarpeen kasvu lisää kuntien menoja. Tästä huolimatta kuntien omien sopeutustoimien johdosta kuntien kokonaismenot kasvoivat vain 0,6 prosenttia vuonna Kuluvana vuonna kokonaismenojen ennakoidaan Kuntaliiton arvion mukaan laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2017 toimintamenoja laskevat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet. Molempien vaikutus kuntien menoihin on noin -700 milj. euroa eli yhteensä 1,4 miljardia euroa. Kuntien verotulot kasvoivat 1,4 prosenttia vuonna 2016 ja olivat 22,07 miljardia euroa. Kuluvana vuonna verotulojen ennakoidaan laskevan 1,1 prosenttia ja olevan 21,83 miljardia euroa. Kuntien yhteisöverokertymää alentaa se, että kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyi vuonna 2016 ja tuloverokertymää alentavat kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet. Tuloverokertymä pienenee, vaikka kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,86 prosentista 19,91 prosenttiin vuonna

4 Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 0,8 miljardia euroa vuonna 2016 ja kuluvana vuonna sen ennakoidaan pysyvän samalla tasolla. Tästä huolimatta kuntatalouden rahoitusjäämä on edelleen negatiivinen, mikä näkyy kasvavana lainakantana. Vuonna 2016 kuntatalouden lainamäärä oli 18,02 miljardia euroa ja kuluvana vuonna sen ennakoidaan kasvavan 18,66 miljardiin euroon sekä 19,53 miljardiin euroon vuonna Kuntatalouden tila on edelleen haasteellinen ja kuntien velkaantuminen on sillä tasolla, että kuntien on edelleenkin sinnikkäästi tehtävä taloutta tasapainottavaa työtä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Työllisyys Suomen taloudellisen aktiviteetin laaja-alainen ja nopea voimistuminen on vihdoin kääntänyt työllisyyden kasvuun, sillä Valtiovarainministeriön julkaiseman Taloudellisen katsauksen (Kesä 2017) mukaan työllisten määrä nousi tammi-huhtikuussa 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Laaja-alainen talouskasvu nostaa vuoden 2017 työllisyyden 69,3 prosenttiin, kun se vuonna 2016 oli 68,7 prosenttia ja 68,1 prosenttia vuonna Vaikka työllisten määrä on kasvanut, on Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan työttömyys kuitenkin alkuvuonna hieman noussut edellisestä vuodesta. Työttömyysaste oli huhtikuussa 8,9 prosenttia, kun se vuonna 2016 oli 8,8 prosenttia. Työja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan työttömyys on kuitenkin laskenut kaikilla alueilla ja kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä alkuvuoden aikana. VM:n taloudellisen katsauksen mukaan työttömyysasteen lievä nousu johtunee piilotyöttömien aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaali ilmiö suhdanteen parantuessa. VM:n ennusteen mukaan työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin nopeutuneen talouskasvun johdosta vuonna Vuonna 2016 työttömyysaste oli 8,8 prosenttia ja 9,4 prosenttia vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan Elyn kesäkuulta 2017 julkaiseman työllisyyskatsauksen työttömyysasteprosentteja koko maan, Raahen Seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehityksestä vuosina Työttömyysaste %, kesäkuu Muutos 17/16 Raahe 12,4 12,5 11,5-1,0 Pyhäjoki 9,7 10,6 10,2-0,4 Siikajoki 11,8 12,2 10,2-2,0 Seutukunta 12,0 12,3 11,2-1,1 Pohjois-Pohjanmaa 16,4 15,4 14,2-1,2 Koko maa 14,0 13,9 12,2-1,7 Raahen seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehitys on ollut heikompaa kun Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Poikkeuksena kuitenkin Siikajoki, jonka työttömyysaste on laskenut 2 prosenttiyksiköllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kesäkuussa työttömyys laski kaikissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa. Alhaisin (10,6 %) työttömyysaste oli Ylivieskan alueella, ja korkein (15,6 %) Oulussa. -3-

5 Seuraavassa kuvassa on esitetty Raahen työttömyysasteen kehitys vv ,0 % Raahen työttömyysaste kuukausittain vv ,0 % 14,5 % 14,0 % 13,0 % 14,0 % 13,9 % 13,5 % 13,4 % 13,2 % 14,1 % 12,0 % 12,9 % 12,5 % 11,8 % 12,5 % 11,5 % 11,8 % 12,4 % 12,6 % 12,3 % 11,0 % 10,7 % 10,0 % 9,8 % 9,0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Raahessa vuoden 2016 kesäkuun työttömyysaste oli 12,5 prosenttia, joten vuoden aikana työttömyysaste on laskenut 1,0 prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa, että Raahessa on 141 työtöntä vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuun lopussa. Alla olevassa taulukossa on esitetty ryhmittäin työttömien määriä Raahen osalta kesäkuun lopussa vuosilta Muutos 17/16 Raahen työttömyys, lkm. % Työttömät yhteensä Työttömät miehet Työttömät naiset Alle- 25 vuotiaat työttömät, joista alle 20 vuotiaita Yli 50 -vuotiaat työttömät Yli 1 v. työttömänä olleet Vamm. ja pitkäaika.sairaat työttömät Avoimet työpaikat Taulukosta voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömiä lukuun ottamatta työttömyys on laskenut kaikissa vertailuryhmissä ja avoimia työpaikkoja on merkittävästi enemmän kuin edellisvuonna. -4-

6 Raahen asukasluvun kehitys vuosina Alla olevasta kaaviosta voidaan todeta, että Raahen asukasluvun kehitys on ollut laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Tarkastelujaksolla asukasmäärä on vähentynyt 444. Viimeisen vuoden aikana (kesäkuu 2016 kesäkuu 2017) asukasmäärä on vähentynyt 71:llä, mikä on vähemmän kuin vastaavina ajankohtina edellisinä vuosina Raahen asukasluku kuukausittain vv Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Raahen kaupungin henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty uuden organisaatiorakenteen mukaisten toimialojen henkilöstömäärät heinäkuun lopussa. Henkilöstön määrään on laskettu koko henkilöstö; vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, sivutoimiset sekä työllistetyt. Vertailuajankohtana henkilöstömäärä on vähentynyt 14. Vakinaisten määrä on lisääntynyt 17 henkilöllä, kun sijaisten määrä on vähentynyt 10 henkilöllä ja määräaikaisten määrä vähentynyt 21 henkilöllä. Toimiala / henkilöstön määrä Muutos Kaupunginhallitus Kehittämislautakunta Tulevaisuuslautakunta Rakennetun ympäristön lautakunta Yhteensä Vakinaisen henkilöstön sairauslomapäiviä oli vuoden 2017 heinäkuun lopussa 7 281, mikä on keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden. Edellisen vuoden heinäkuun lopussa sairauslomapäiviä oli 7 113, mikä on keskimäärin 8,7 päivää henkilöä kohden. -5-

7 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma Talousarvion toteutumista seurataan ulkoisen tuloslaskelman, rahoituslaskelman, toimielimittäin esitetyn käyttötalouden toteuman ja investointien toteuman avulla. ULKOINEN TA/KS TOT TOT Ero TOT Tot % TP /2016 7/ / Toimintatuotot: Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valm. omaan käyttöön Toimintakulut: Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikk. ja tav Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rah.tuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot Arvonalentumiset 2 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli-/alijäämä

8 Toimintatulot ja menot Verotulot Toimintatulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toimintamenojen osalta ennakoidaan syntyvän säästöjä lähinnä henkilöstömenoissa, joiden osalta heinäkuun toteuma on 1,4 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Tästä 0,6 milj. euroa selittyy sillä, että ennakkotiedon mukaan eläkemenoperusteiset ennakkomaksut ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakkomaksut ovat toteutuneet talousarviossa ennakoitua pienempinä. Lomarahaleikkausten vaikutus on 0,4 milj. euroa ja loppuosa selittyy henkilöstömäärän vähentymisellä. Lomarahaleikkaus on huomioitu talousarviossa. Muilta osin toimintamenojen ennakoidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisesti. Verotulojen kehitys ,1 % ,4 % ,1 % 12,0 % 9,3 % 1,2 % 0,9 % ,1 % ,0 % 2,8 % 1,6 % 1,1% 1,5 % ,3 % 8,3 % 1,0% TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TP ENN ,0 % 1. Kiinteistövero 2. Kunnallisvero 3. Yhteisövero Verot yht. Ennakkotiedon mukaan yhteisöveroja kertyy 0,6 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän, mikä johtuu lähinnä toukokuussa tilitetyistä verovuoteen 2016 kohdistuneista ennakontäydennysmaksuista. Verohallinnon mukaan kiinteistöveroja on maksuunpantu lähes 6,4 milj. euroa, joten kiinteistöverokertymän ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tuloverokertymä jäänee hieman ennakoitua pienemmäksi, minkä taustalla on se, että marraskuussa perittävä verovuoden 2016 maksuunpanotilitys on ennakoitua suurempi. -7-

9 Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on erittely valtionosuuksista vuosin 2016 ja Nykyisten päätösten mukaisesti valtionosuuksia on tulossa 81 tuhatta euroa talousarviossa ennakoitua vähemmän. Valtionosuudet vv Päätös/ta (1.000 ) TP TA Päätös % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: + Ikärakenne Sairastavuus Muut laskennalliset kustannukset = Kunnan peruspelvalujen laskennallinen kustannus ,1 Kunnan omarahoitusosuus: 3 636,07 /asukas x as. (vo % 25,61) ,04 /asukas x as. (vo % 25,23) ,37 /asukas x as. (vo % 25,23) ,2 = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin ,0 + Lisäosat ,0 +/ Valt.osuuteen tehtävät vähenn. ja lisäykset, netto ,9 (ed. sisältää perustoimeentulotuen siirron Kelalle) ( 1 020) ( 1 020) +/ Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus ,0 +/ Verotulotasaus ,0 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä ,1 2. Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,2 Valtionosuudet yhteensä ,1 Valtionosuudet euroa/asukas ,1 YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA OPETUS- JA KULTTURITOIMEN KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE Laskennall. perusteen Laskennall. Valtionos. yksiköiden peruste laskennall. Rahoi- Kokonais- Koulutusmuoto lkm /yksikkö peruste tus% rahoitus Perusop: lisäopetus 1, , , Perusop: vaik. keh. vammaiset 7, , , Perusop: muut vammaiset 40, , , Joustavan perusopetuksen lisä 29, , , Maah. valm. s.korv. 4-8 kk 5, , , Perusop: maahanm. valm. opetus 99, , , Aamu- ja iltapäivätoiminta ,0 26, , Lukiokoulutus 340, , , Lukiokoulutus yli 18-v. aloit. 2, , , Raahen musiikkiopisto ,0 76, , taiteen perusopetus Raahe-opisto 7.508,0 82, , vapaa sivistystyö Liikuntatoiminta ,0 12, , Nuorisotyö 8.453,0 15, , Raahen museo 3, , , Kunnan omarahoitusosuus ,0-254, , Raahen kaupunki ,9-3, ,

10 Rahoitustuotot ja kulut Sijoitukset Korkotuotot ovat suurelta osin antolainojen korkoja ja ne toteutuvat joulukuussa. Muihin rahoitustuloihin sisältyviä sijoitussalkun tuloja on talousarviossa 1,5 milj. euroa ja ne toteutuvat suunnitelman mukaan. Koko vuoden alhaisena pysyneen korkotason ansiosta korkokuluista säästyy arviolta 0,5 milj. euroa. Heinäkuussa kaupungin pitkäaikaisten lainojen keskikorko oli 0,88 prosenttia ja kuntatodistuslainojen keskikorko - 0,20 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo heinäkuun lopussa on 43,6 milj. euroa, kun se edellisen vuoden heinäkuun lopussa oli 41,1 milj. euroa, joten salkun arvo on kasvanut 2,5 milj. erolla vuoden aikana. Vuoden 2016 lopussa salkun arvo oli 42,1 milj. euroa. SIJOITUKSET Hankinta- Markkina- Arvon- Tuotto-% Real. hinta arvo muutos v:n alusta tuotto EVLI Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset Lyhyet korkosijoitukset , Muut sijoitukset Käteisvarat Evli yhteensä Osakkeet , Käteisvarat Osakkeet yhteensä OP-Private Osakerahastot , Korkosijoitukset Käteisvarat OP-Private yhteensä SEB Osakerahastot Pitkät korkosijoitukset , Lyhyet korkosijoitukset Muut sijoitukset Käteisvarat SEB yhteensä YHTEENSÄ Salkun tuotto-% vuoden alusta=varainhoitajan ilmoittama prosentti, johon sisältyy sekä realisoitunut että realisoitumaton tuotto. Salkun realisoitunut tuotto =kirjanpitoon kirjattu realisoitunut nettotuotto -9-

11 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä vaikuttaa rahoitusaseman muuttumiseen. Alkup. Ta:n Nykyinen Tot. (1.000 ) TP 2016 TA 2017 muut. TA /2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimen Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikasten lainojen lisäys Pitkäaikasten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset 15-4 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakannan muutos Lainakanta Lainatilanne (1.000 ): 12/2016 7/2017 %-os. muutos Velkakirjalainat Kuntatodistukset Yhteensä Korkosuojaukset:

12 Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Ulkoiset ja sisäiset yht. (1 000 ) TP 2016 TA/KS 2017 Tot. 07/2016 Tot. 07/2017 t % 10 Keskusvaalilautakunta Menot Netto Tarkastuslautakunta Menot Netto Kaupunginvaltuusto Tulot Menot Netto Aluelautakunta Menot Netto Kaupunginhallitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto Kehittämislautakunta Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto Tulevaisuuslautakunta Tulot Menot Netto Rakennetun ympäristön lautakunta Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Netto

13 Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Kiinteä omaisuus * Tulot * Menot ** Netto Aluelautakunnan invest.hankkeet * Menot ** Netto Ent. Vihannin kunnan alueen inv. * Menot ** Netto ICT-menot, keskitetyt * Menot ** Netto Ateria- ja puhtauspalv. irtaimisto * Menot ** Netto Osakkeet ja osuudet * Tulot * Menot ** Netto Kulttuuritoimen irtaimisto * Menot ** Netto Kuntatekniikan irtaimisto * Tulot * Menot ** Netto Keskushallinnon irtaim./kaup.hall. * Menot ** Netto Päiväkotien peruskorjaus * Menot ** Netto "Sininen talo" - Merikatu 18 * Menot ** Netto

14 TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Muu tilahallinta * Menot ** Netto Kruununmakasiini * Tulot * Menot ** Netto Antinkankaan koulu * Tulot * Menot ** Netto Paloasema tilojen modernisointi * Tulot * Menot ** Netto Saloisten koulu, hankesuunn. * Menot ** Netto Vihannin monitoimitalo * Menot ** Netto Liikenneturvallisuushankkeet * Menot ** Netto Valtatie 8 -järjestelyt * Menot ** Netto Muut katutyöt * Menot ** Netto Kevyenliikenteen väylät * Menot ** Netto Puistot ja muut yleiset alueet * Menot ** Netto

15 TA Toteutunut Jäljellä Tot. % muutokset Urheilu-ja retkeilyalueet * Menot ** Netto Venelaiturit ja -väylät * Tulot * Menot ** Netto Muu julkinen käyttöomaisuus * Menot ** Netto Ympäristöhankkeet * Menot ** Netto Kunnallistekniset järjestelyt * Menot ** Netto Luontoympäristön parantaminen * Tulot * Menot ** Netto Liikekeskustan katujen peruskorj. * Menot ** Netto Linja-autoaseman kortteli + Fellmanin puistokatu * Menot ** Netto Pattijoen kaup.osan kuiv.suunn. * Menot ** Netto INVESTOINNIT YHT. * Tulot * Menot ** Netto