KUNNALLISTEKNISTEN TÖIDEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS

Transkriptio

1 1(8) KITTILÄN KUNTA Tekninen osasto KIRKONKYLÄN KADUT 2011 K1 Karitörmäntie, K2 Kuurakuja, K3 Kuusipolku J1 jkpp-tie väli Järveläntie-Koulutie, J2 Tuomarintien jkpp-tie KUNNALLISTEKNISTEN TÖIDEN TYÖKOHTAINEN TYÖSELITYS

2 2(8) YLEISTÄ Rakennustöissä noudatetaan Kunnallisteknisten töiden yleistä työselostusta 02 (KT 02) tässä työkohtaisessa työselityksessä mainituin lisäyksin sekä muita tässä työselityksessä määriteltyjä ohjeita ja määräyksiä. Määrä- ja yksikköhintaluetteloiden litterointi ja yksiköt noudattavat pääosin Kunnallisteknisten töiden määrämittausperusteita 02 (KM 02) YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Katselmukset Rakennushankkeeseen liittyvät katselmukset on esitetty urakkaohjelmassa TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija hankkii tarvittavat merkit ja suojalaitteet, sekä vastaa liikennejärjestelyjen turvallisuudesta. Urakoitsija hyväksyttää kirjallisen suunnitelman työnaikaisista liikennejärjestelyistä rakennuttajalla ennen töiden aloitusta. Lisäksi urakoitsija informoi kiinteistöjen omistajia järjestelyistä. Alueella olevien kiinteistöjen liikenneyhteydet on turvattava koko työn ajan ja muutoksista on tiedotettava hyvissä ajoin kiinteistön omistajia. Urakoitsija vastaa koko urakka-ajan urakka-alueen katujen kunnossapidosta ja pölynsidonnasta lukuun ottamatta talvikunnossapitoa MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maaperätutkimukset Urakka-alueilla ei ole tehty maaperätutkimuksia. Alueet ovat pääosin lievästi routivia Työnaikaiset mittaukset Noudatetaan yleistä työselostusta KT02. Alkuperäiset suunnitelmat on sidottu kunnan KKJ koordinaattijärjestelmään ja N60 korkeusjärjestelmään. Mittaussuunnitelman laskennat on talletettu erilliselle CD:lle. Laskennoissa tiedostonimet viittaavat suunnitelmakartoissa esitettyihin linjatunnuksiin (katunimiin). Kaduista ei ole tehty tähysaineistoa, joten urakoitsijan on mitattava suunnitelma paikalleen mitta- ja reunalinjalaskentojen sekä tyyppipoikkileikkausten mukaisesti. Rakennuttaja luovuttaa mittaustyössä käytettävien taso- ja korkeusrunkopisteiden tiedot. Urakoitsijan on ehdottomasti käytettävä näitä pisteitä mittausten runkopisteinä Katutöiden laadunvalvonta Katurakenteet rakennetaan suodatinhiekasta, jakava kerros sorasta # 0 90/100 mm ja kantava kerros murskeesta # 0 50/55 mm. Suodatinkerros rakennetaan hiekasta, joka täyttää laadunvalvonnan E- moduulivaatimuksen 50 MN/m 2.

3 3(8) Jakava kerros rakennetaan sorasta, joka täyttää laadunvalvonnan E- moduulivaatimuksen 200 MN/m 2. Kantava kerros rakennetaan murskeesta, joka täyttää laadunvalvonnan E- moduulivaatimuksen 280 MN/m 2. Murskeiden ja muiden maarakennusmateriaalien rakeisuus-, muotoarvo- ja lujuusmääritykset tehdään ottopaikkakohtaisesti, jonka jälkeen materiaalien laatua seurataan pistokokeilla. Urakoitsijan tulee toimittaa vastaanottotarkastuksessa rakennuttajalle laatukansio. Siinä esitetään mm. tarkepiirustukset joihin on merkitty kaikki muutostyöt ja poikkeamat suunnitelmapiirustuksista sekä muut esille tulleet oleelliset asiat Mittaukset ja tarkepiirustukset Urakoitsija tekee työnaikaiset mittaukset ja tarkemittaukset KT 02:n mukaisesti. Valmiin asfalttipinnan tarkemittauskuvassa tulee näkyä asfaltin reunaviivat ja korkeusasema korkeuslukumerkintänä harjalta ja molemmista reunoista 20 metrin välein mitattuna (tai vaihtoehtoisesti reunat ja mittalinja pelkästään 3d-murtoviivana em. välein). Kaarteet ja liittymät tulee mitata niin tiheään, että niiden muoto näkyy kuvassa oikein. Kuva luovutetaan tilaajalle *.dwg muotoisena (autocad-kuva). Rakennuttaja voi antaa lisäohjeita mittausten ja tarkepiirustusten tekemisessä YLIJÄÄMÄMASSOJEN KÄSITTELY Urakassa syntyvät ylijäämämassat hyödynnetään urakkaan kuuluvien katukohteiden luiskatäytöissä sekä Tuomarintien varrella olevan Senioripuiston täytöissä ja maastonmuotoiluissa. Vanhat päällysteet (öljysora) tulee kuljettaa tilaajan osoittamaan paikkaan tai urakoitsija voi hyödyntää ne omassa toiminnassaan ALUSTAVAT TYÖT Kasvillisuuden ja pintamaan poisto ja raivaus Mahdollinen puuston poisto rakennettavilta katualueilta ja kevyen liikenteen väyliltä kuuluu rakennuttajalle kun urakoitsija on mitannut / paaluttanut työalueet. Mikäli puustoa tarvitsee vielä poistaa rakentamisen aikana, siitä on ilmoitettava rakennuttajalle. Puustoa ei saa poistaa ilman rakennuttajan suostumusta. Poistettavat pintamaat kuljetetaan maankaatopaikalle (Karitörmäntie+Kuurakuja) sekä Tuomarintien varrella olevan Senioripuiston maastonmuotoiluihin (jk+pp-tiet). Vanhat päällysteet kuljetetaan maankaatopaikalle sen tiepohjille Rakenteiden suojaus, siirto ja purku Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsijan tulee varmistua kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Lisäksi tulee ottaa selville ne rakenteet ja laitteet, joille rakennustyö tai siitä aiheutuva tärinä saattaa aiheuttaa vaurioita. Urakka-alueella olevia nykyisiä johtoja, putkia ja laitteita on varottava työn aikana. Urakoitsija sopii ennen töiden aloittamista johtojen, putkien ja laitteiden työnaikaisista siir-

4 4(8) roista, suojauksista sekä purkutöistä niiden omistajien kanssa. Omistajat poistavat työn aikana tarpeettomaksi käyviä johtojaan. Nykyiset, toimintaan jäävät johdot, kaapelit, rakenteet ja laitteet suojataan laitteiden haltijoiden ohjeiden mukaisesti Kasvillisuuden suojaus Rakentamisalueen läheisyyteen jääviä puita, pensasaitoja ja muuta kasvillisuutta ei saa vahingoittaa. Säilytettävät puut suojataan KT 02 kuvien 18401, ja mukaisesti. Suojattava kasvillisuus määritellään alkukatselmuksessa. Mikäli säilytettävien puiden ja pensaiden juuristoja tulee näkyville työn aikana, tulee ne peittää mahdollisimman nopeasti kuivumisen estämiseksi LIIKENNEVÄYLÄTYÖT MAALEIKKAUS JA KULJETUS Leikkauksen pohja ei millään osin saa olla suunnitelman mukaisen korkeuden yläpuolella. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita tai löyhtyneitä maakerroksia. Leikkausten pinta tehdään siten, että siinä ei ole yli 50 mm poikkeamia suunnitelman mukaisesta muodosta. Maaleikkauksen muoto on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Päällysrakennekerrosten alle jäävän leikkauspinnan keskimääräinen poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta alaspäin saa olla enintään 50 mm. Suurin sallittu yksittäinen poikkeama alaspäin saa olla 100 mm. Nurmetettujen luiskien ja maanpinnan yhtymäkohta muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Kun rakennettavien osien päällysrakenne liitetään vanhaan päällysrakenteeseen, kiilataan uusi päällysrakenne pituussuunnassa kaltevuudessa 1:10 vanhaan päällysrakenteeseen. Maaleikkauksen poikkileikkaus todetaan työn aikana tarkemittauksin 20 m:n välein. Myös rakennuttaja voi tehdä pistokoemaisia laadunvalvontamittauksia urakan aikana. Mikäli leikkauksen pohja löyhtyy leikkaustyön tai leikkauksen pohjan muotoilun aikana, löyhtynyt kerros on tiivistettävä käyttäen kyseiselle maalajille sopivaa tiivistyskalustoa ja tiivistyskertamäärää. Helposti häiriintyvä leikkauksen pohja on tiivistettävä niin kevyesti, että sen kantavuus ei huonone tiivistämisen johdosta. Muuta huomioitavaa Katujen ja kevyen liikenteen väylien pohjaukseen tulee maakaapeleita sekä valaistuskaapeleita ja mahdollisia muita kaapeleita ennen kerrosten ajoa KUIVATUS- JA RUMPUTYÖT Laskuojien kaivu- ja perkaus Laskuojia perataan sillä laajuudella, että viettokaltevuus nykyisiin kuivatusjärjestelyihin toimii Sadevesiviemärit / -kaivot, salaojaputket / -kaivot Asentamisessa noudatetaan KT 02:n lisäksi RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket julkaisun ohjeita.

5 5(8) Hulevesiputkina käytetään vähintään T8 (SN8) lujuusluokan muoviputkia (esim. Pragma, PVC,PEH) suunnitelman mukaisesti. Hulevesiviemärin kaivoina käytetään PEHmuovikaivoja 560/500. Kaikki alle 1m: korkuisten ritiläkantisten muovikaivojen kannet varustetaan koukuilla, joihin kiinnitetään jäätymissuoja. Kaivojen tuloyhteiden tulee täyttää T8 (SN8)-lujuusluokan vaatimukset. Kaivojen kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn. Kaikkiin sadevesikaivoihin tulee väh.500mm korkea sakkapesä. Salaojaputkina käytetään julkaisun Salaojaputket, Laatuvaatimukset mukaisia 110/95 asennusluokan SN8 polyeteenisiä tuplaseinämärakenteisia salaojaputkia, putket liitetään toisiinsa muhviliitoksilla. Salaojan tarkastusputkena käytetään muovista Ø 200 mm tarkastusputkea Ø 160 mm teleskooppikansistolla varustettuna. Salaojakaivannon täyttömateriaalin tulee täyttää KT02 kuvan ohjealueen 2 rakeisuusvaatimukset. Salaojasoran tulee ulottua vähintään 200 mm putken sivuille ja yläpuolella se ulotetaan päällysrakenteen alapintaan saakka. Salaojasorasta tehtävän asennusalustan paksuus on 100 mm. Salaojasora levitetään ohuina kerroksina putkien sivuille siten, että putket eivät pääse liikaa siirtymään paikoiltaan. Valmiin salaojan sallittu vaakasuora poikkeama suunnitelman mukaisesta sijainnista on +0,20 m. Sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta on +50 mm. Salaojan pituuskaltevuuden tulee kuitenkin olla aina vähintään 0,5 %. Salaojien sijainti todetaan työn aikana tehtävien tarkemittausten avulla Rummut Kaivannon pohja tasoitetaan ja mahdolliset kaivuepätasaisuudet tasataan kadun suodatinkerroksen hiekalla. Kaivannon pohja tiivistetään alusrakennetta vastaavaksi. Liityttäessä salaojalla sadevesikaivoon voidaan salaojaputken maksimi taivutussäteenä käyttää 6 m, jos taivutussäde alittuu, käytetään liitynnässä portaattomasti säädettävää haitarikulmaa. Salaojat tulee huuhdella niiden valmistuttua. Huuhtelua jatketaan niin kauan, että putkista tuleva vesi on täysin kirkasta Tonttiliittymärummut Tonttiliittymiin asennetaan suunnitelmien mukaisesti muoviputkirumpu Ø 200 PEH tai PP (kuorm. kestävyys SN8-luokkaa) PÄÄLLYSRAKENNETYÖT Suodatinkerros Suodatinkerroksen rakennevahvuudet kaduittain on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Suodatinkerroksen materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on KT 02 kuvan ohjealueella ja likimain alueen rajakäyrien suuntainen sekä E-moduuliarvo vähintään 50 MN/m 2. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia eikä läpimitaltaan 50 mm suurempia kiviä. Suodatinkerros tiivistetään keskimäärin 92 % tiiveyteen. Pienin sallittu yksittäinen koetulos on 90 %. Valmiin suodatinkerroksen yläpinnan suurin sallittu korkeuspoikkeama ei saa ylittää +50 mm. Suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta muodosta 3 m oikolaudalla mitattuna on enintään +30 mm.. Leveys ei saa olla suunnitelmien mukaista kapeampi, leveysylitys saa olla korkeintaan 100 mm.suodatinkerroksen poikki-

6 6(8) leikkauksen mitat todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin 20 m:n välein. Materiaalin rakeisuus tutkitaan jokaiselta alkavalta 1500 m 3 erältä.tiiviysmittauksia tehdään 40 m:n välein (vähintään 2 mittausta/katu) siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Suodatinkerros tehdään yhtenä kerroksena. Suodatinkerros tiivistetään ennen jakavan tai kantavan kerroksen rakentamista. Suodatinkerroksen päällä saa liikkua ainoastaan sen levitykseen ja tiivistykseen käytettävällä kalustolla Jakava kerros Jakavan kerroksen rakennevahvuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Jakavan kerroksen materiaalina käytetään soraa tai mursketta # /100. Tarvittaessa jakava kerros voidaan korvata SrM tai KaM # 0 50/55. Kiviaineksen rakeisuuskäyrän tulee olla KT 02 kuvan ohjealueella ja likimain alueen rajakäyrien suuntainen sekä E- moduuliarvo vähintään 200 MN/m 2. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia. Mikäli jakavassa kerroksessa käytetään mursketta SrM tai KaM # 0 50/55, tulee sen täyttää kantavan kerroksen laatuvaatimukset. Jakavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen koetulos on 92 %. Valmiin jakavan kerroksen yläpinnan suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta on +20 mm. Leveys ei saa olla suunnitelmien mukaista kapeampi, leveysylitys saa olla korkeintaan 60 mm. Jakavan kerroksen poikkileikkauksen mitat ja muoto todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin 20 m:n välein. Materiaalin rakeisuus tutkitaan jokaiselta alkavalta 2000 m 3 erältä. Jakavan kerroksen kantavuuksia ei tutkita, laadun toteaminen tapahtuu tiiviysmittausten avulla. Tiiviysmittauksia tehdään 40 m:n välein (vähintään 2 mittausta/katu) siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Jakava kerros tehdään yhtenä kerroksena ja järjestetään siten, että kiviaineksen lajittumista ei pääse tapahtumaan. Kaduilla jakavan kerroksen suoritteisiin sisältyy olevan katupohjan oikaisu tyyppipoikkileikkauksen osoittamaan muotoon, leveyteen ja kaltevuuteen Kantava kerros Kantavan kerroksen rakennevahvuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Kantava kerros tehdään soramurskeesta # tai Tarvittaessa kantava ja jakava kerros voidaan yhdistää KaM # Kiviaineksen tulee täyttää KT02 kuvan rakeisuusvaatimukset sekä E-moduuliarvo on oltava vähintään 280 MN/m 2. Kiviaines ei saa sisältää epäpuhtauksia. Kiviaineksen on täytettävä lujuusluokan 4 vaatimukset sekä muotoluokan 3 vaatimukset (julkaisu TIEL Murskaustyöt, työselitykset ja laatuvaatimukset ). Sitomattoman kantavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 97 %. Pienin yksittäinen koetulos saa olla 92 %.

7 7(8) Valmiin kantavan kerroksen yläpinnan suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta korkeudesta on + 20 mm. Suurin sallittu poikkeama suunnitelman mukaisesta muodosta 3 m oikolaudalla mitattuna on enintään 20 mm. Suunnitelman mukainen paksuus saa alittua enintään 20 mm. Leveys ei saa olla suunnitelmien mukaista kapeampi, leveysylitys saa olla korkeintaan 60 mm. Kantavan kerroksen poikkileikkauksen mitat ja muoto todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin 20 m:n välein. Materiaalin rakeisuus tutkitaan jokaiselta alkavalta 2000 m 3 erältä. Kantavan kerroksen tiiviysaste ja kantavuus todetaan poikkileikkauksittain 40 m:n välein (vähintään 2 mittausta/katu) siten, että poikkileikkauksesta tehdään kaksi mittausta. Jos mittavälillä on johtokaivantoja, suoritetaan joka toinen mittaus johtokaivannon päältä. Kantava kerros tehdään yhtenä kerroksena ja järjestetään siten, että kiviaineksen lajittumista ei pääse tapahtumaan. Kaduilla kantavan kerroksen suoritteisiin sisältyy olevan katupohjan oikaisu tyyppipoikkileikkauksen osoittamaan muotoon, leveyteen ja kaltevuuteen Kulutuskerros asfaltista Kulutuskerrokset tehdään kaduilla asfalttibetonista AB16, vahvuus on 40 mm. Kevyen liikenteen väylillä kulutuskerros tehdään asfalttibetonista AB12 40 mm vahvuisena. Päällyste vahvuudet on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Päällysteen viereinen soratukipiennar rakennetaan sora- tai kalliomurskeesta # mm 0, 25 m levyisenä. Em. mursketta ei ole eritelty suoritteissa. Päälle haravoidaan ohut multakerros, joka kylvetään kuten luiskatkin. Sora- tai kalliomurskeen sijasta tukipientareessa voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kivituhkaa. Asfalttimassoissa käytettävien materiaalien tulee täyttää Asfalttinormien 2000 ja Asfalttinormien lisälehden 2003 vaatimukset. Asfalttimassojen ja valmiiden päällysteiden tulee olla Asfalttinormien 2000 ja Asfalttinormien lisälehden 2003 mukaiset. Kulutuskerroksessa ei saa olla silmämääräisessä tarkastuksessa havaittavia poikkeamia suunnitelmaan verrattuna. Valmiissa kaduissa sallitaan seuraavat mittapoikkeamat, mikäli ne eivät haittaa rakenteen toimivuutta tai ulkonäköä: -kadun osien sijainti ja korkeusasema +20 mm -pituussuunnassa 5 m oikolaudalla mitattuna 7 mm -poikkisuunnassa 3 m oikolaudalla mitattuna 4 mm Kaivojen kansistojen täsmäys Urakoitsija täsmää kaikki työalueella, uuden rakennetun pinnan korkeusasemaan sopimattomat hulevesi-, jätevesi- ja vesijohtoventtiilien sekä kaukolämpökaivojen kansistot. Täsmäys tehdään teleskooppikansien normaalin säätövaran puitteissa.

8 8(8) VIIMEISTELYTYÖT Kasvualustat Urakka-alueella käytettävä kylvönurmikon kasvualustan paksuusvaatimus on 10 cm, joka on täytyttävä 0,5m päällysteen reunasta lähtien. Luiskissa ja kaltevilla pinnoilla kasvualustan paksuus mitataan kohtisuoraan maan pintaa vasten. Urakoitsijan on esitettävä mistä ruokamulta hankitaan. Mikäli ruokamullan laatu on tilaajan mielestä sopimatonta kohteeseen, on urakoitsijan tarvittaessa toimitettava selvitys, mitä aineksia mullan tekoon on käytetty ja missä suhteessa. Näistä mahdollisista selvityksistä aiheutuvista lisäkustannuksista vastaa urakoitsija. Kasvualustan koostumus katualueilla: -normaali kasvualustaksi soveltuva ruokamulta (kalkittu), jossa ei saa olla kiviä -pinnan tasaisuus ei saa poiketa 2 m:n matkalla suunnitellusta enempää kuin 30mm -siemenmäärä 200 kg/ha, tielaitoksen siemenseos Liikennemerkit ja ajoratamerkinnät Käytettävät liikennemerkit ovat normaalikokoisia. Liikennemerkkien tulee täyttää Tiehallinnon asettamat väriä, rakennetta ja mitoitusta koskevat vaatimukset. Liikennemerkkien pystytyksessä noudatetaan Tiehallinnon julkaisun Liikennemerkkien rakenne ja pystytys (TIEH v-04) ohjeita. Kaikki liikennemerkit, lukuun ottamatta olemassaoleviin- tai valaisinpylväisiin kiinnitettäviä merkkejä, on perustettava betonijalustoin, ns. juuriputkijalustoja ei sallita. Kittilässä Jari Kinnunen Tiemestari Kittilän kunta, tekninen osasto