Palvelulinjaukset

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset ! "#$%%$&!'! "#$%%$&!()*)'+,()!

2 !"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 3! 1.3 Palvelutuotannon nykytila... 3! 2. Palvelulinjaukset... 5! 2.1 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen... 5! 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet... 6! 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset... 7! 3.1 Kaupunkirakennepalvelut... 7! 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut... 7! 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut... 9! 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 10! 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut... 11! 3.6 Muut palvelut... 13! Asiakas- ja neuvontapalvelu... 13! Työllisyyspalvelut... 13! Tulkkaus- ja käännöspalvelut... 13! 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta... 15! Liite 1. Palveluverkkojen perusteet... 16! Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista... 18! Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto... 21! 1

3 1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Toimintatapojen ja prosessien tarkistamisen lisäksi on ratkaistava, miten resurssit kohdennetaan ja miten palvelut järjestetään ja tuotetaan. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen, palveluverkkoihin tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Lait, velvoitteet Rahoitus Tuotteistus, kustannuslaskenta Palvelulinjaukset Palvelutarpeet Palvelujen järjestäminen Palveluverkkolinjaukset Väestörakenne määrä, ikä Sosioekonominen kulttuurinen Palvelujen kattavuus Alueelliset erityispiirteet Palvelulinjaukset sisältää hallintosäännön 2 :n mukaiset kaupunginlaajuiset palveluverkkojen periaatteet. Periaatteet on kirjattu lukuun 2.1 (linjaus 4), lukuun 3 palvelujen järjestämistä koskeviin kohtiin sekä liitteeseen 1. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, ja investointiohjelmaan. Oma tuotanto henkilöstö toiminnan kehittäminen Palvelutuotanto Investointisuunnitelma Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus Hankittavat palvelut ostopalvelut palvelusetelit avustukset 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat, jolloin väestöllinen huoltosuhde heikkenee työikäisten osuuden pienentyessä. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 1.) 2

4 Muutoksia kaupungin palveluissa edellyttää myös palvelun käyttäjien valinnanmahdollisuuksien laajentuminen muun muassa terveydenhuollon lainsäädännön perusteella. Samalla otetaan kuitenkin huomioon kaupungin talouden asettamat rajat. Henkilöstö Laaja henkilöstöpoistuma tarjoaa merkittävän mahdollisuuden rakenteiden ja työtehtävien muuttamiseen talouden tasapainottamiseksi. Tämä otetaan huomioon henkilöstösuunnittelussa. Myönteinen työnantajakuva on edellytys tulokselliselle rekrytoinnille, varsinkin kun joillakin aloilla työvoiman saatavuus heikkenee. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 1). Henkilöstöä rekrytoidaan lähinnä hoito-, kasvatus- ja muihin asiakastyön tehtäviin. Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaupungilla on velvoite järjestää kaupunkilaisille lakisääteiset palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna Niiden ohella valmisteilla oleva kuntarakennelaki vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai myöntämällä palveluseteleitä ja vastaavia. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Palvelutuotannon järjestämismahdollisuuksien tarkempi kuvaus on liitteenä Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omana toimintana tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tilaaja-tuottajamallin lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista.!bcdecfgeh)ijkik)gb)ilb)kimlmhkb)k!)a0<a)nopkq)4/12/ LRS!(67"6$8"')*%,*,) &$',(9:,"-%>') =)5!(67"6$8"')*%,*,) &$',(9:,9+-6,;.) <1/2=.)<=)5 B7$%,$&%",.)A/23.) 1)5!!(67"6$%","6-,.)<021.) <)5!"#$%&$''(')*+(),*-+-',(.)/012/.) 34)5 Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3

5 Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettiin 25,6 miljoonaa euroa avustuksina, joita olivat lasten kotihoidontuki, joukkoliikenteen lipputuki, omaishoidon tuki, tuki vammaisten henkilökohtaisen apuun sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustukset. Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen ja tulkkaus- ja käännöspalveluista hankittiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelun palveluita hankittiin 13,4 miljoonalla eurolla, kun omaan toimintaan käytettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen hankintoihin käytettiin 11,4 miljoonaa euroa ja avustuksiin 4,8 miljoonaa euroa oman toiminnan kustannusten ollessa 14,1 miljoonaa euroa. Palveluseteleihin käytettiin yhteensä yksi prosentti kustannuksista. Lasten päivähoidossa (varhaiskasvatuspalveluissa) palvelusetelimenot olivat 7,5 miljoonaa euroa ja muissa palveluissa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PÄÄPALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Om a toim inta Palvelujen ostot kuntayhtymiltä Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97% (42,9M!) - 1% (0,1M!) 2% (0,9M!) - Psykososiaaliset palvelut 97% (3,7M!) - 3% (0,1M!) - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97% (19,3M!) 3,2% (0,6M!) Aikuissosiaalityö 96% (26,7M!) - 4% (1,0M!) - - Perusopetus 92% (98,2M!) - 8% (8,6M!) - - Vanhusten kotihoito 87% (21,0M!) - 10% (2,3M!) - 3% (0,8M!) Perusterveydenhuollon palvelut 84% (73,2M!) 13% (11,3M!) 2,7% (2,4M!) - 1% (0,4M!) Lasten päivähoitopalvelut 78% (61,0M!) % (9,7M!) 10% (7,5M!) Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74% (1,2M!) - 26% (0,4M!) - - Vanhusten palveluasuminen 67% (21,6M!) - 30% (9,6M!) - 3% (0,8M!) Alueiden rakentaminen ja kunnossapito 57 % (8,1M!) - 43% (6,2M!) - - Vammaispalvelut 47% (14,1M!) - 37% (11,4M!) 16% (4,8M!) - Keski-Suomen tulkkikeskus 45% (0,5M!) - 55% (0,6M!) - - Lastensuojelun palvelut 43% (10,6M!) - 54% (13,4M!) - 3% (0,6M!) Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % - 100% (5,2M!) - - Joukko- ja seutuliikenteen lipputuki 0 % % (4,2M!) - Omaishoito 0 % % (4,4M!) 3% (0,2M!) Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % 100% (134,0M!) Kaupunki yhteensä 67 % 19 % 9 % 4 % 1 % Taulukossa on kuvattu kuntalaisille tuotettujen pääpalveluiden tuottamistavan suhtellinen osuus ja vuonna 2012 palveluun käytetyt rahat miljoonina euroina. 4

6 2. Palvelulinjaukset Tämän luvun palvelujen järjestämistä, tuottamista ja kehittämisen periaatteita koskevat linjauksia noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Näiden lisäksi palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat palvelukokonaisuuskohtaiset linjaukset, jotka ovat luvussa Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeiset linjaukset ovat seuraavat: Palvelujen järjestäminen 1. Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. 2. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). 3. Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. 4. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta, vanhusten päiväkeskukset sekä vanhus- ja vammaispalvelujen kotiin vietävät tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähi- ja monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. 5. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelujen tuottaminen 6. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. 7. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien palvelumarkkinoiden olemassaolo.. 8. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. 9. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. 5

7 Kehittämiskohteiden valinta Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistyön vastuutus Henkilöstön mukanaolo Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta Kustannusvertailujen tekeminen Henkilöstövaikutusten selvittäminen Vaihtoehtoisten mallien laadinta Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle Kehittämisehdotuksen teko Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen Päätöksentekoprosessi Yhteistoimintajärjestelmässä Poliittisissa päätöksentekoelimissä Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi (Jyväskylän kaupunki. Talousarvio 2012, 10) 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavien linjausten lisäksi palvelujen muuta kehittämistä koskevat seuraavat periaatteet: 10. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. 11. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. 12. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. 13. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. 14. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 6

8 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Tässä luvussa on lähivuosina tapahtuvat merkittävimmät muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluverkkojen periaatteet. Palvelukohtaiset linjaukset perustuvat kaupungin kaikkia palveluita koskeviin palvelulinjauksiin, jotka ovat luvussa Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut on tilaajaorganisaatio, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 15. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. 16. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Palvelujen tuottaminen 17. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. 18. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelukokonaisuuden keskeiset kehittämiskohteet ovat tilojen yhteisen suunnittelun ja -käytön lisääminen, talouden ja toiminnanohjauksen kehittämistyö sekä palveluiden kohdentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kriittisiin kohteisiin ja kohderyhmiin. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kaikissa yksiköissä on lähivuosina peruskorjaustarpeita rakennuskannan ikääntymisen vuoksi. Palveluverkon kehittämistyö perustuu palveluverkkoselvityksiin, joita on tehty kirjastopalveluista, liikuntapalveluista, museopalveluista, kansalaisopistosta ja kirjastoautopalveluista. Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Kirjastot toimivat 15 toimipisteessä. Kaksi pienkirjastoa (Kuokkala ja Kypärämäki) on avoinna kolmena päivänä viikossa. Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän 7

9 taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa puitteita, kuten liikuntatiloja. Liikuntapalvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, minkä lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin haja-asutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Liikuntapalveluilla on runsaasti tiloja ja toimipisteitä, muun muassa kolme uimahallia. Näistä pienin, Tikkakosken uimahalli, on avoinna yleisölle kahtena päivänä viikossa. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 19. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopistosekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. 20. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalvelut toimivat lähi- ja monipalvelupisteissä. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. 21. Pääkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. 22. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. 23. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. Palvelujen tuottaminen 24. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. 25. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. 26. Valmistellaan esitys kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. 8

10 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Koulujen ja päiväkotien uudisrakentaminen ja peruskorjaukset perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykseen, joka ulottuu vuoteen Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Yksityisiä palveluja tuetaan palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Nuorisopalvelut tarjoaa palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä oman toiminnan lisäksi yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 27. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. 28. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. 29. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. 30. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnanvaraisista palveluista luopumista. 9

11 Palvelujen tuottaminen Varhaiskasvatuspalvelut 31. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Perusopetus ja nuorisopalvelut 32. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. 33. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluita. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jolle on siirretty myös aikuispsykiatrian, psykiatrisen palvelukotiasumisen, päihdehuollon erityispalvelujen ja ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (järjestämislaki), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna Nykytila Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Lastensuojelun palveluista yli puolet on ostopalvelua. Sosiaalipalveluita tuotetaan myös muille kunnille. Palveluverkko on optimoitu verkkoselvityksen mukaisesti Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut sekä kuvantamis-, laboratorio- ja lääkehuollon palvelut. Muilla ostopalveluilla ja palveluseteleillä on täydennetty omaa palvelutuotantoa. Neuvolapalvelut tarjotaan lähipalveluina ja kouluterveydenhuolto kouluilla. Opiskeluterveydenhuolto on suurelta osin keskitetty yhteen toimipisteeseen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus tuottaa terveyspalvelut myös Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille. 10

12 Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 34. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 35. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. 36. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 37. Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllön pääterveysasemalle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Joitakin terveyspalveluja sijoittuu myös uudenlaisiin alueellisiin lähi- ja monipalvelupisteisiin. 38. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Palvelujen tuottaminen 39. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ole riittävää. 40. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. 41. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. 42. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. 43. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään. 44. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen keskeinen periaate on tukea kuntalaisten itsenäistä ja omatoimista elämää, heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen kevyempien palvelujen suuntaan asiakasohjausta lisäämisellä. Nykytila Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vanhus- ja vammaispalvelujen kustannuksista viidennes käytetään ostopalveluihin ja palveluseteleihin sekä hankintoihin. Vanhusten palveluasuminen sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut ovat ostopalveluista suurimmat. Muita ostettuja ja palveluseteleillä hankittuja palveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. 11

13 Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 45. Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 4 prosentille, palveluasumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. 46. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. 47. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. 48. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. 50. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. 51. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Palvelujen tuottaminen 52. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. 53. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä 54. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi toiminnaksi. 55. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu toteutetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. 56. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. 57. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. 58. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 12

14 3.6 Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Jyväskylä-neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty kaupunkirakennepalvelujen Palvelupiste Hannikaiseen, vanhus- ja vammaispalvelujen OIVA-keskukseen ja nuorispalvelujen NuortenLaturiin. Sähköisen asioinnin kanavana on Oma Jyväskylä palvelu. Neljässä yhteispalvelupisteessä (Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski) hoidetaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palvelujen yleisneuvontaa sekä asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela, maistraatti ja oikeusapu, joiden avustavia asiakaspalveluita hoidetaan myös etäpalveluina Korpilahden ja Säynätsalon palvelupisteissä. Valtionvarainministeriön asiakaspalvelu 2014 hankkeen pohjalta suunnitellaan lainsäädäntöä, jonka pohjalta kuntien velvoitteeksi tulee yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen. Tehtäviin kuuluu muun muassa poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELYkeskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kustannukset korvataan kunnalle omakustannusperiaatteella. Palvelulinjaukset 59. Yhteispalvelut pyritään järjestämään lähi- ja monipalvelupisteiden yhteyteen. Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi. Myös nuorisotakuun toimeenpano edellyttää nuorille palveluja tuottavien toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja vastuu tuetun työn järjestämisestä siirtyvät todennäköisesti entistä enemmän kuntien vastuulle valtion ja kuntien välistä työnjakoa uudistettaessa. Palvelulinjaukset 60. Pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa sekä nuorisotakuun piirissä olevia tuetaan työelämään tai koulutukseen tehostetulla palveluohjauksella ja moniammatillisilla toimintamalleilla. Uusien, pysyvien työsuhteiden synnyttämiseksi avataan yhteistyötä yritysten kanssa oman toiminnan ja järjestöyhteistyön lisäksi. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan 13

15 ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Palvelulinjaukset 61. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä 14

16 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy nämä palvelulinjaukset, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Lautakunnat päättävät tarvittaessa palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Palvelulinjausten vaikutusten arviointi tehdään talouden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Linjauksista päätetään valtuustokausittain. Mahdolliset muutokset tehdään talousarvion yhteydessä. 15

17 Liite 1. Palveluverkkojen perusteet Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lähi- ja aluepalvelut: kirjastopalvelut mm. lähi- ja monipalvelupisteissä, kirjastoautopalvelut, lähiliikuntapaikat, liikuntapuistot, liikuntasalit ja -hallit, kansalaisopiston kurssipalvelut, lasten kulttuuripalvelut Keskitetyt palvelut: pääkirjasto-kansalaisopistotalo, uimahalli AaltoAlvari, Keski-Suomen museo, Taidemuseo, Suomen käsityön museo, Kuvataidekoulu, Jyväskylä Sinfonia ja kaupunginteatteri Sähköiset palvelut: tilanvarausjärjestelmän ja avustusten hallintajärjestelmän kehittäminen, kirjastojen verkkopalvelut, verkkomaksujen kehittäminen Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Lähipalvelut sijaitsevat asuinalueilla: päiväkodit, perhepäivähoitokodit, kerhotoiminta Alueelliset: vuorohoitopäiväkodit (ns. iltatalot), perhepuistot Keskitetyt palvelut: ympärivuorokautinen hoito, varhaiskasvatuksen palvelukeskus Kotiin vietävät palvelut: lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito Sähköiset palvelut: päivähoitopaikan hakeminen, sähköiset päätökset, Daisy-sovellus (DaisyNet) Perusopetus Pysyvät lähipalvelupisteet: oppilaaksiottoperusteiden mukaisesti osoitettu koulupaikka palveluverkosta. Pienten kouluyksiköiden kriteerit (kaupunginvaltuusto ): - Kokonaisoppilasmäärä on vuosiluokilla esi lk vähintään 30 oppilasta, ja oppilasmäärä on ennusteiden mukaan kasvava vuoteen 2020 mennessä. - Alueen maankäytön ja kaavoituksen suunnitelmat tukevat kouluyksikön säilyttämistä. - Koulupaikan osoittaminen alueen muista kouluista ei ole tarkoituksenmukaiset opetus- ja kuljetusjärjestelyt huomioiden mahdollista. - Koulukiinteistö ei edellytä merkittäviä kunnossapito- ja peruskorjaustoimenpiteitä vuoteen 2020 mennessä. - Toimivia kouluyksiköitä ei tule lakkauttaa, elleivät siitä saatavat säästöt ole merkittäviä, kun kaikki kustannukset huomioidaan. Myös koulujen merkitystä paikallisyhteisölle ja harrastustoiminnalle on tarkasteltava kouluverkkopäätösten yhteydessä. Alueelliset palvelut: erityisen tuen alueelliset pienryhmät, nuorisotyön ja oppilashuollon palvelut Keskitetyt palvelut: erityiskoulut ja autismiopetus, Ohjauslaturi, oppilashuollon keskitetyt vastaanotot Erityispalvelut, joita haetaan muista kaupungeista/koulutuksen järjestäjiltä: sijoitettujen lasten ja nuorten opetus, valtion erityiskoulut Kotiin vietävät palvelut: kotiopetusjärjestelyissä vuosittain 2-5 oppilasta Sähköiset palvelut: Priimus/Wilma- järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön välineenä, nuorisopalvelujen palautekanavat 16

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Keskitetyt palvelut: palvelut ovat pääosin keskitetyissä toimipisteissä, esim. sosiaaliasemat, lastensuojelun palvelut, perheneuvola, maahanmuuttajapalvelut, lastensuojelulaitokset (5 yksikköä), päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Lähipalvelut: Korpilahden sosiaaliaseman palvelupiste. Alueelliset/muille kunnille järjestettävät palvelut: esim. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, perheneuvola, sosiaalipäivystys, talous- ja velkaneuvonta, psykologipalvelut, riita- ja rikosasioiden sovittelu. Palveluita tarjotaan Jyväskylässä ja palvelupäivinä kunnissa tai kotikäynneillä Kotiin vietävät palvelut: osa palveluista toteutetaan asiakkaiden kodeissa (mm. kotipalvelu, perhetyö, nuorisokotien avotyö, sosiaalityön kotikäynnit) Sähköiset ja mobiilipalvelut esim. toimeentulotuessa ja neuvontapalveluissa. Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa käytetään sosiaalista mediaa Terveyspalvelut Lähi- ja alueelliset palvelut: neuvola- ja jotkut vastaanottopalvelut lähi- ja monipalvelupisteissä, kouluterveydenhuolto kouluilla tai lähi- ja monipalvelupisteissä Keskitetyt palvelut: vastaanotot ja erityisvastaanotot, sairaalapalvelut, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuollon erikoishoidot ja päivystys, opiskeluterveydenhuolto Liikkuvat palvelut: kiertävä terveyskioski Sähköiset palvelut: palveluohjausta ja neuvontaa, ajanvaraukset osittain, takaisinsoittopalvelut, sähköinen potilastietokanta vuonna 2014 Vanhus- ja vammaispalvelut Lähipalvelut ja kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut: kotihoito ja tukipalvelut, omaishoidon tuki ja tukitoimet, vanhusten päiväkeskukset Keskitetyt palvelut: asiakasohjaus ja neuvonta (Oiva-keskus), ympärivuorokautinen asuminen ja hoito (palveluasuminen, laitoshoito ja asumispalvelut) Sähköiset palvelut: palveluohjaus ja neuvonta (osin) 17

19 Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste v! v yli 75 v v !"#$%$ v "!#$&$ yli 75 v %#&'' Koko väestö Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio' Henkilöstömäärä, vakituiset Eläkepoistuma Muu poistuma HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 18

20 3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Sarake1 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Väestö 2011/12 Muutos vuonna vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2010/ ,4 15,8 15,6 16,5 16, ,9 16,8 23,3 22,5 19,4 23,7 16,6 16, ,8 15,9 17,2 14,6 8,3 11,8 9,3 15,9 17, ,4 14,2 13,6 21,3 14, ei tietoa750 13,5 13 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794, , Työvoima* Työlliset Palkansaajat Yrittäjät Työttömät Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* vuotiaat 11,2 11,4 13,6 23,9 13,1 15,6 11,2 11,3 13,2 12,4 10,2 13,3 10, , Opiskelijat

21 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Eläkeläiset Muut Keskitulot 2010 (!) Korkeaasteen koulutus 2010 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2010/11 Arava ja ktvuokraasunnot 20010/11 Asuntokunnat 2010/ ,8 38, ,9 37,8 29,7 37,3 33,6 34,1 28,7 35,3 29,1 28,3 22,2 32, Keskikoko 1,61 1,84 2,01 1,81 2,02 2 2,43 2,02 2,19 2,38 2,41 2,16 2,6 2,19 2 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut 2008 Lapsiperheitä 2010/11 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) ,2 21,8 25,4 20,5 11,3 16,7 14,6 23,4 28,1 24, , ,6 21, ,3 62,1 59,7 43,2 57,3 61,8 67,1 60,9 67,7 67, ,4 74,8 60,2 60,5 20,1 15,9 20,3 20, , ,4 17, ,3 19, ,6 1,9 1,6 2,1 2,6 2,5 3,7 2,5 1,5 4,3 2,2 1,9 2,6 0 3,7 2,4 25,7 20,4 17, , ,3 18,2 10,8 11, ,7 5, ,5 20

22 Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto Palvelujen järjestämisvastuu Kunnallinen järjestämisvastuu on kunnan vastuuta väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toimivasta yhdyskuntarakenteesta. Järjestämisvastuu perustuu kuntalakiin 1 ja erityislainsäädäntöön. Järjestämisvastuuseen sisältyy muun muassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja edistäminen, julkisen vallan käyttö palveluissa, väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuus ja saavutettavuus, palvelujen tuotantotavasta päättäminen sekä tuotannon seuranta ja valvonta, järjestämiseen liittyvä rahoitus, voimavarojen tehokas kohdentaminen ja palvelujen kehittäminen. Viranomaistoiminta Viranomaistoiminnalla voidaan tarkoittaa viranomaisen vastuulla olevaa hallinnollista päätöksentekoa tai tosiasiallista hallintotoimintaa, joka voi olla esimerkiksi opetuksen järjestämistä tai terveydenhuoltoa. Kaikessa viranomaistoiminnassa pitää noudattaa tarkoin lakia ja hyvän hallinnon perusteita. Palvelujen ulkoistaminen Ulkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa kunta siirtää aiemmin itse hoitamansa toiminnon ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä ulkopuolinen voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten osakeyhtiö, tai julkisoikeudellinen orgaani, kuten kunnallinen liikelaitos. Tällöin kunta antaa kyseisten palvelujen tuotantovastuun osittain tai kokonaan palveluntuottajalle. 2 Ulkoistettujen palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnalla (kuntalaki 2.3 ). Palveluiden yksityistäminen Yksityistämisessä kunta luovuttaa kokonaan tietyn toimintansa ja siihen liittyvän järjestämisvastuun yksityiselle orgaanille. Puhtaalla yksityistämisellä on tarkoitettu julkisten tehtävien siirtämistä yksityisen vastuulle ja rahoitettavaksi. Sellaisia erityistoimialan mukaisia lakisääteisiä tehtäviä, joita kunta on lailla velvoitettu hoitamaan, ei voida laajasti yksityistää. 2 Asiakasohjautuva toimintatapa Asiakasohjatuvat toimintatavat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita palvelun tarjoaja. Palvelusetelilain ja terveydenhuoltolain säännökset tukevat asiakkaiden valinnanvapautta. Valinnanvapautta käsitellään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen ja EU:n valtion rajat ylittävän terveydenhuollon ns. potilasdirektiivin toimeenpanon yhteydessä. 3 Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. 1 Kuntalaki 365/1995. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Ks. esim. Mikko Komulainen. Ulkoistaminen kunnissa. Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä ulkoistamisen rajoituksista ja sille asetettavista vaatimuksista yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Suomen Kuntaliitto Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuisto ; Terveydenhuoltolaki, 6 luku: Hoitoon pääsy FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /1326; 21

23 Tilaaja-tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli, jolloin palvelujen tuottajina toimivat aiempaa itsenäisemmät yksiköt. Useat kunnat ovat tehneet omia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksia. Malli on käytössä esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Ostopalvelut Ostopalveluna tuotetut palvelut vertautuvat palvelun käyttäjän kannalta oman toiminnan palveluihin. Kunta määrittelee palvelun tarjoajan ja asiakkaan maksamat maksut ovat samat kuin kunnallisissa palveluissa. Palvelujen ostot perustuvat hankintalakiin 4. Hankinnan kriittiset kohdat ovat tarjouspyynnön laatiminen, sopimuksen tekeminen sekä sen toteutumisen seuranta. Puitesopimus Puitesopimus vastaa palvelun käyttäjän kannalta ostopalvelusopimusta. Puitesopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka kaupunki hankintayksikkönä tekee yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Palveluseteli Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelun on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli ei korvaa kokonaan kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on täydentävä vaihtoehto. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada vastaava kunnallinen palvelu. Kunta arvioi asiakkaan palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja maksaa palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 5. Kunnissa palvelusetelit ovat yleistymässä ostopalvelusopimusten rinnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti perustuu asiakkaan omaan suunnitelmaan ja työntekijän arviointiin tuen tarpeista ja muodostuvista kustannuksista. Asiakas tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluihin ja hän voi suunnitella ja järjestää tukensa ja palvelunsa itselleen mielekkäällä tavalla. Henkilökohtaisen budjetin rahoitus muodostuu siitä rahoituksesta, joka henkilön tukeen ja palveluihin joka tapauksessa kuluisi, mikäli ne järjestettäisiin perinteisinä palveluina ja tukitoimina. Henkilökohtaisella budjetilla palveluja voi hankkia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoilta. Myös luonnollisten tukiverkostojen tuki ja apu voidaan ottaa huomioon. Henkilökohtainen budjetti perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnan on huolehdittava tuesta ja palveluista muulla tavalla, mikäli asiakas ei halua järjestää niitä henkilökohtaisella budjetilla. 6 Henkilökohtainen budjetti on selvittely- ja kokeiluvaiheessa joissakin kunnissa. Avustukset Avustuksia voidaan myöntää järjestöille ja muille toimijoille esimerkiksi kansalaistoimintaa varten tai kohdennettuna tiettyyn toimintaan. Avustukset ovat pääosin vastikkeettomia, mutta joitakin avustuksia on kohdennettu järjestöille tiettyjä palveluja varten. 4 Laki julkisista hankinnoista 348/2007, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /569. Lisätietoja: Lisätietoja: Henkilökohtainen budjetti Sitra. 22

24 Palvelualoite Palvelualoite voi mahdollistaa uudenlaisenyhteistyökanavan kaupungin ja muiden toimijoiden välille. Palvelualoitteella tarkoitetaan oikeutta tehdä aloite, miten jokin kaupungin toiminto voitaisiin järjestää nykyistä kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. Jos kaupunki päättää hankkia kyseisen palvelun ulkopuoliselta taholta, hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Palvelualoitteesta ei ole lainsäädäntöä, mutta se muistuttaa kuntalain mukaista kuntalaisaloitetta, jonka perusteella kunnan asukas voi tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. 23