Palvelulinjaukset
|
|
- Timo Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset Luonnos Luonnos kaupunginhallituksen iltakouluun Ei yleiseen jakeluun.
2 Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palveluihin vaikuttavat muutokset Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelutuotannon nykytila Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Muut palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Kaupunkirakennepalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Työllisyyspalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Liite 1. Palveluverkkojen perusteet Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto
3 1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Toimintatapojen ja prosessien tarkistamisen lisäksi on ratkaistava, miten resurssit kohdennetaan ja miten palvelut järjestetään ja tuotetaan. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen, palveluverkkoihin tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, ja investointiohjelmaan. Lait, velvoitteet Rahoitus Tuotteistus, kustannuslaskenta Oma tuotanto henkilöstö toiminnan kehittäminen Palvelulinjaukset Palvelutarpeet Palvelujen järjestäminen Palveluverkkolinjaukset Palvelutuotanto Investointisuunnitelma Väestörakenne määrä, ikä Sosioekonominen kulttuurinen Palvelujen kattavuus Alueelliset erityispiirteet Hankittavat palvelut ostopalvelut palvelusetelit avustukset Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat, jolloin väestöllinen huoltosuhde heikkenee työikäisten osuuden pienentyessä. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 1.) Muutoksia kaupungin palveluissa edellyttää myös palvelun käyttäjien valinnanmahdollisuuksien laajentuminen muun muassa terveydenhuollon lainsäädännön perusteella. Samalla otetaan kuitenkin huomioon kaupungin talouden asettamat rajat. 2
4 Henkilöstö Laaja henkilöstöpoistuma tarjoaa merkittävän mahdollisuuden rakenteiden ja työtehtävien muuttamiseen talouden tasapainottamiseksi. Tämä otetaan huomioon henkilöstösuunnittelussa. Myönteinen työnantajakuva on edellytys tulokselliselle rekrytoinnille, varsinkin kun joillakin aloilla työvoiman saatavuus heikkenee. Henkilöstösuunnittelussa on huomioitava mahdolliset tulevat muutokset kuntarakenteessa ja arvioitava, vastaako kaupungin henkilöstörakenne tulevaisuuden haasteita. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 1). Henkilöstöä rekrytoidaan lähinnä hoito-, kasvatus- ja muihin asiakastyön tehtäviin. Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaupungilla on velvoite järjestää kaupunkilaisille lakisääteiset palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna Niiden ohella valmisteilla oleva kuntarakennelaki vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai myöntämällä palveluseteleitä ja vastaavia. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Palvelutuotannon järjestämismahdollisuuksien tarkempi kuvaus on liitteenä Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omana toimintana tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tilaajatuottajamallin lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta Palvelusetelit; 10,4; Avustukset; 25,6; 1 % 4 % palveluntuottajilta. PALVELUJEN OSTOT JA OMA TOIMINTA TP 2012 (YHT. 754,5 M ) Palvelujen ostot kuntayhteisön ulkopuolelta; 68,2; 9 % Palvelujen ostot kuntayhtymiltä; 145,9; 19 % Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski- Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista. Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettiin 25,6 miljoonaa euroa avustuksina, joita olivat lasten kotihoidontuki, joukkoliikenteen lipputuki, omaishoidon tuki, tuki vammaisten henkilökohtaisen apuun sekä kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustukset. Peruskunnan oma toiminta; 504,5; 67 % Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3
5 Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen ja tulkkaus- ja käännöspalveluista hankittiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelun palveluita hankittiin 13,4 miljoonalla eurolla, kun omaan toimintaan käytettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen hankintoihin käytettiin 11,4 miljoonaa euroa ja avustuksiin 4,8 miljoonaa euroa oman toiminnan kustannusten ollessa 14,1 miljoonaa euroa. Palveluseteleihin käytettiin yhteensä yksi prosentti kustannuksista. Lasten päivähoidossa (varhaiskasvatuspalveluissa) palvelusetelimenot olivat 7,5 miljoonaa euroa ja muissa palveluissa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PÄÄPALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Oma toiminta Palvelujen ostot kuntayhtymiltä Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97% (42,9M ) - 1% (0,1M ) 2% (0,9M ) - Psykososiaaliset palvelut 97% (3,7M ) - 3% (0,1M ) - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97% (19,3M ) 3,2% (0,6M ) Aikuissosiaalityö 96% (26,7M ) - 4% (1,0M ) - - Perusopetus 92% (98,2M ) - 8% (8,6M ) - - Vanhusten kotihoito 87% (21,0M ) - 10% (2,3M ) - 3% (0,8M ) Perusterveydenhuollon palvelut 84% (73,2M ) 13% (11,3M ) 2,7% (2,4M ) - 1% (0,4M ) Lasten päivähoitopalvelut 78% (61,0M ) % (9,7M ) 10% (7,5M ) Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74% (1,2M ) - 26% (0,4M ) - - Vanhusten palveluasuminen 67% (21,6M ) - 30% (9,6M ) - 3% (0,8M ) Alueiden rakentaminen ja kunnossapito 57 % (8,1M ) - 43% (6,2M ) - - Vammaispalvelut 47% (14,1M ) - 37% (11,4M ) 16% (4,8M ) - Keski-Suomen tulkkikeskus 45% (0,5M ) - 55% (0,6M ) - - Lastensuojelun palvelut 43% (10,6M ) - 54% (13,4M ) - 3% (0,6M ) Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % - 100% (5,2M ) - - Joukko- ja seutuliikenteen lipputuki 0 % % (4,2M ) - Omaishoito 0 % % (4,4M ) 3% (0,2M ) Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % 100% (134,0M ) Kaupunki yhteensä 67 % 19 % 9 % 4 % 1 % Taulukossa on kuvattu kuntalaisille tuotettujen pääpalveluiden tuottamistavan suhtellinen osuus ja vuonna 2012 palveluun käytetyt rahat miljoonina euroina. 4
6 2. Palvelulinjaukset Tämän luvun palvelujen järjestämistä, tuottamista ja kehittämisen periaatteita koskevat linjauksia noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Näiden lisäksi palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat palvelukokonaisuuskohtaiset linjaukset, jotka ovat luvussa Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Jyväskylä haluaa omilla ratkaisuillaan pitää huolta siitä, että työvoiman saatavuus turvataan elinkeinoelämän tarpeisiin ja sillä tavoin edesauttaa yrityksiä työllistämään Jyväskylän seutukunnalla. Tarkoituksenmukaista on, että palvelulinjausten mukaisia päätöksiä valmisteltaessa ja niistä päätettäessä otetaan huomioon ratkaisujen vaikutukset niin palveluiden tuottamisen tehokkuuden lisääntymiseen, kuin yksityisen sektorin työvoiman saatavuuteen (mm. työllistävän teollisuuden investointipäätökset). Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeiset linjaukset ovat seuraavat: Palvelujen järjestäminen 1. Palvelujen uudistamisessa (lakisääteiset) palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. 2. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). 3. Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. 4. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähi- ja monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. 5. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelujen tuottaminen 6. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita kuntalaisten valinnanvapauden lisäämiseksi. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. 7. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien palvelumarkkinoiden olemassaolo. 8. Palveluja suunniteltaessa ja hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointija laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. 9. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. 5
7 Kehittämiskohteiden valinta Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistyön vastuutus Henkilöstön mukanaolo Asiantuntijoiden käyttö (omat/ulkopuolinen) Kehittämistyön aikataulun ja vaiheistuksen laadinta Kustannusvertailujen tekeminen Henkilöstövaikutusten selvittäminen Vaihtoehtoisten mallien laadinta Mallien viestintä luottamushenkilöille ja henkilöstölle Kehittämisehdotuksen teko Taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen osoittaminen Päätöksentekoprosessi Yhteistoimintajärjestelmässä Poliittisissa päätöksentekoelimissä Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi (Jyväskylän kaupunki. Talousarvio 2012, 10) 2.2 Muut palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavien linjausten lisäksi palvelujen muuta kehittämistä koskevat seuraavat periaatteet: 10. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. 11. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvaraus- ja hakemusasioissa. Poistetaan vanhoja työtapoja ja järjestelmiä ja vältetään päällekkäistä työtä tähän liittyen. 12. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. 13. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. 14. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 6
8 3. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Tässä luvussa on lähivuosina tapahtuvat merkittävimmät muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palveluverkkojen periaatteet. Palvelukohtaiset linjaukset perustuvat kaupungin kaikkia palveluita koskeviin palvelulinjauksiin, jotka ovat luvussa Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut on tilaajaorganisaatio, joka vastaa palvelujen järjestämisestä. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 15. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. 16. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Viheralueiden ja ympäristön hoidossa käytetään kolmatta sektoria enemmän. Tämä voidaan mahdollistaa mm. palvelualoitetta käyttämällä. 17. Seurataan käyttöastetta, laatua ja myös hintaa per toimitettu palvelu, sekä hintaa/ kohderyhmä. Jälkilaskelma on tärkeä osa laadunvalvontaa ja arviointia. Palvelujen tuottaminen 18. Tarkastellaan lupamenettelyjä kuntalaisen sujuvan asioinnin varmistamiseksi. Selvitetään oma asiakaspalveluprosessi yritysten lupa-asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi. 19. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. 20. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelukokonaisuuden keskeiset kehittämiskohteet ovat tilojen yhteisen suunnittelun ja -käytön lisääminen, talouden ja toiminnanohjauksen kehittämistyö sekä palveluiden kohdentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kriittisiin kohteisiin ja kohderyhmiin. Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kaikissa yksiköissä on lähivuosina peruskorjaustarpeita rakennuskannan ikääntymisen vuoksi. Palveluverkon kehittämistyö perustuu palveluverkkoselvityk- 7
9 siin, joita on tehty kirjastopalveluista, liikuntapalveluista, museopalveluista, kansalaisopistosta ja kirjastoautopalveluista. Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Kirjastot toimivat 15 toimipisteessä. Kaksi pienkirjastoa (Kuokkala ja Kypärämäki) on avoinna kolmena päivänä viikossa. Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa puitteita, kuten liikuntatiloja. Liikuntapalvelut tuotetaan pääosin omana toimintana, minkä lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin haja-asutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Liikuntapalveluilla on runsaasti tiloja ja toimipisteitä, muun muassa kolme uimahallia. Näistä pienin, Tikkakosken uimahalli, on avoinna yleisölle kahtena päivänä viikossa. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 21. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopistosekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. 22. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalveluita sijoitetaan lähi- ja monipalvelupisteisiin. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. 23. Pääkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. 24. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. 25. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. Palvelujen tuottaminen 26. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Lasten ja nuorten harrastaminen pyritään edelleen pitämään maksuttomana kaupungin hallinnoimissa liikuntapaikoissa, joiden ylläpitokulut ovat pienet. 27. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa esim. alueiden lähiliikuntapaikkojen hoitamisessa. 8
10 28. (Valmistellaan esitys) Yhdistetään kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. 29. Tuetaan lasten ja nuorten seura- ja yhdistystoimintaa liikunnan ja kulttuurin osalta nykyistä enemmän. Tuki kohdennetaan ruohonjuuritason harrastustoiminnan edellytysten parantamiseen. 3.3 Kasvun ja oppimisen palvelut Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Koulujen ja päiväkotien uudisrakentaminen ja peruskorjaukset perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykseen, joka ulottuu vuoteen Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Yksityisiä palveluja tuetaan palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Nuorisopalvelut tarjoaa palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä oman toiminnan lisäksi yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 30. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. 31. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. 32. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. 9
11 33. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä mahdollisesti luovutaan harkinnanvaraisten palvelujen järjestämisestä. Palvelujen tuottaminen Varhaiskasvatuspalvelut 34. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Tavoitteena on, että valtuustokauden lopussa päivähoitopalveluista toteutetaan 70% kunnan toimintana ja väihntään 30% yksityisten palvelutuottajien palveluna. 35. Varhaiskasvatukseen haetaan myös uusia toimintamalleja mm. lisäämällä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Perusopetus ja nuorisopalvelut 36. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. 37. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. 3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluita. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (järjestämislaki), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna
12 Nykytila Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Lastensuojelun palveluista yli puolet on ostopalvelua. Sosiaalipalveluita tuotetaan myös muille kunnille. Palveluverkko on optimoitu verkkoselvityksen mukaisesti Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut sekä kuvantamis-, laboratorio- ja lääkehuollon palvelut. Muilla ostopalveluilla ja palveluseteleillä on täydennetty omaa palvelutuotantoa. Neuvolapalvelut tarjotaan lähipalveluina ja kouluterveydenhuolto kouluilla. Opiskeluterveydenhuolto on suurelta osin keskitetty yhteen toimipisteeseen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus tuottaa terveyspalvelut myös Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jolle on siirretty myös aikuispsykiatrian, psykiatrisen palvelukotiasumisen, päihdehuollon erityispalvelujen ja ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu. Sairaanhoitopiirin tulevaisuudesta päätetään erikseen valtakunnalisten sote-linjausten ja lainsäädännön pohjalta. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 38. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan (palvelulinja) toimintamalli, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 39. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. 40. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 41. Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllönmäen alueelle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Osa terveyspalveluja sijoitetaan myös alueellisiin lähija monipalvelupisteisiin tai yksityisten palveluntarjoajien tuotettavaksi. Kehitetään perusterveydenhuollon liikkuvia ja sähköisiä palveluja. 42. Koko terveyspalveluiden palvelukokonaisuudessa ostettavien palveluiden määrää lisätään siten, että valtuustokauden viimeisestä talousarviosta terveyspalveluihin suunnatuista euroista vähintään 20 % kohdistuu ostopalveluihin tai palveluseteleihin. 43. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Palvelujen tuottaminen 11
13 44. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ole riittävää. 45. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. 46. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. 47. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. 48. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään, mikäli se on edullisempaa. 49. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. 3.5 Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhus- ja vammaispalvelujen keskeinen periaate on tukea kuntalaisten itsenäistä ja omatoimista elämää, heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku sekä palvelurakenteen painopisteen siirtäminen kevyempien palvelujen suuntaan asiakasohjausta lisäämisellä. Nykytila Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vanhus- ja vammaispalvelujen kustannuksista viidennes käytetään ostopalveluihin ja palveluseteleihin sekä hankintoihin. Vanhusten palveluasuminen sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut ovat ostopalveluista suurimmat. Muita ostettuja ja palveluseteleillä hankittuja palveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 50. Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 5 prosentille, palveluasumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. 51. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. 52. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. 53. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. 12
14 55. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. 56. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Palvelujen tuottaminen 57. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. 58. Uusilla senioriasumismalleilla vastataan joustavasti ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja tuetaan yhteisöllisyyttä 59. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaiset sopimukset muutetaan mahdollisuuksien mukaan omaksi toiminnaksi, mikäli se on kustannustehokasta ostopalveluihin verrattuna. 60. Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu toteutetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla, jonka rinnalle otetaan käyttöön palveluseteli. 61. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista pyritään luopumaan. 62. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli. 63. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 3.6 Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Jyväskylä-neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty kaupunkirakennepalvelujen Palvelupiste Hannikaiseen, vanhus- ja vammaispalvelujen OIVA-keskukseen ja nuorispalvelujen NuortenLaturiin. Sähköisen asioinnin kanavana on Oma Jyväskylä palvelu. Neljässä yhteispalvelupisteessä (Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski) hoidetaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palvelujen yleisneuvontaa sekä asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela, maistraatti ja oikeusapu, joiden avustavia asiakaspalveluita hoidetaan myös etäpalveluina Korpilahden ja Säynätsalon palvelupisteissä. Palvelulinjaukset Valtionvarainministeriön asiakaspalvelu 2014 hankkeen pohjalta suunnitellaan lainsäädäntöä, jonka pohjalta kuntien velvoitteeksi tulee yhteisen asiakaspalvelun järjestäminen. Tehtäviin kuuluu muun muassa poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kustannukset korvataan kunnalle omakustannusperiaatteella. 13
15 64. Yhteispalvelut pyritään järjestämään lähi- ja monipalvelupisteiden yhteyteen. Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Palvelulinjaukset Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi. Kokeilun tuloksien pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työnjaosta. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan nuorisotakuun toimeenpano edellyttää nuorille palveluja tuottavien toimijoiden yhteistyön tiivistämistä. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Palvelulinjaukset 65. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja, muun muassa yhtiöittämistä 14
16 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy nämä palvelulinjaukset, jotka ohjaavat päätöksentekoa. Lautakunnat päättävät tarvittaessa palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan vuosittain tilinpäätösten yhteydessä. Palvelulinjausten vaikutusten arviointi tehdään talouden, asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Linjauksista päätetään valtuustokausittain. Mahdolliset muutokset tehdään talousarvion yhteydessä. 15
17 Liite 1. Palveluverkkojen perusteet Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lähi- ja aluepalvelut: kirjastopalvelut mm. lähi- ja monipalvelupisteissä, kirjastoautopalvelut, lähiliikuntapaikat, liikuntapuistot, liikuntasalit ja -hallit, kansalaisopiston kurssipalvelut, lasten kulttuuripalvelut Keskitetyt palvelut: pääkirjasto-kansalaisopistotalo, uimahalli AaltoAlvari, Keski-Suomen museo, Taidemuseo, Suomen käsityön museo, Kuvataidekoulu, Jyväskylä Sinfonia ja kaupunginteatteri Sähköiset palvelut: tilanvarausjärjestelmän ja avustusten hallintajärjestelmän kehittäminen, kirjastojen verkkopalvelut, verkkomaksujen kehittäminen Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut Lähipalvelut sijaitsevat asuinalueilla: päiväkodit, perhepäivähoitokodit, kerhotoiminta Alueelliset: vuorohoitopäiväkodit (ns. iltatalot), perhepuistot Keskitetyt palvelut: ympärivuorokautinen hoito, varhaiskasvatuksen palvelukeskus Kotiin vietävät palvelut: lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito Sähköiset palvelut: päivähoitopaikan hakeminen, sähköiset päätökset, Daisy-sovellus (DaisyNet) Perusopetus Pysyvät lähipalvelupisteet: oppilaaksiottoperusteiden mukaisesti osoitettu koulupaikka palveluverkosta. Pienten kouluyksiköiden kriteerit (kaupunginvaltuusto ): - Kokonaisoppilasmäärä on vuosiluokilla esi lk vähintään 30 oppilasta, ja oppilasmäärä on ennusteiden mukaan kasvava vuoteen 2020 mennessä. - Alueen maankäytön ja kaavoituksen suunnitelmat tukevat kouluyksikön säilyttämistä. - Koulupaikan osoittaminen alueen muista kouluista ei ole tarkoituksenmukaiset opetus- ja kuljetusjärjestelyt huomioiden mahdollista. - Koulukiinteistö ei edellytä merkittäviä kunnossapito- ja peruskorjaustoimenpiteitä vuoteen 2020 mennessä. - Toimivia kouluyksiköitä ei tule lakkauttaa, elleivät siitä saatavat säästöt ole merkittäviä, kun kaikki kustannukset huomioidaan. Myös koulujen merkitystä paikallisyhteisölle ja harrastustoiminnalle on tarkasteltava kouluverkkopäätösten yhteydessä. Alueelliset palvelut: erityisen tuen alueelliset pienryhmät, nuorisotyön ja oppilashuollon palvelut Keskitetyt palvelut: erityiskoulut ja autismiopetus, Ohjauslaturi, oppilashuollon keskitetyt vastaanotot Erityispalvelut, joita haetaan muista kaupungeista/koulutuksen järjestäjiltä: sijoitettujen lasten ja nuorten opetus, valtion erityiskoulut Kotiin vietävät palvelut: kotiopetusjärjestelyissä vuosittain 2-5 oppilasta 16
18 Sähköiset palvelut: Priimus/Wilma- järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön välineenä, nuorisopalvelujen palautekanavat Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Keskitetyt palvelut: palvelut ovat pääosin keskitetyissä toimipisteissä, esim. sosiaaliasemat, lastensuojelun palvelut, perheneuvola, maahanmuuttajapalvelut, lastensuojelulaitokset (5 yksikköä), päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikkö Lähipalvelut: Korpilahden sosiaaliaseman palvelupiste. Alueelliset/muille kunnille järjestettävät palvelut: esim. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, perheneuvola, sosiaalipäivystys, talous- ja velkaneuvonta, psykologipalvelut, riita- ja rikosasioiden sovittelu. Palveluita tarjotaan Jyväskylässä ja palvelupäivinä kunnissa tai kotikäynneillä Kotiin vietävät palvelut: osa palveluista toteutetaan asiakkaiden kodeissa (mm. kotipalvelu, perhetyö, nuorisokotien avotyö, sosiaalityön kotikäynnit) Sähköiset ja mobiilipalvelut esim. toimeentulotuessa ja neuvontapalveluissa. Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa käytetään sosiaalista mediaa Terveyspalvelut Lähi- ja alueelliset palvelut: neuvola- ja jotkut vastaanottopalvelut lähi- ja monipalvelupisteissä, kouluterveydenhuolto kouluilla tai lähi- ja monipalvelupisteissä Keskitetyt palvelut: vastaanotot ja erityisvastaanotot, sairaalapalvelut, laboratorionäytteenotto, suun terveydenhuollon erikoishoidot ja päivystys, opiskeluterveydenhuolto Liikkuvat palvelut: kiertävä terveyskioski Sähköiset palvelut: palveluohjausta ja neuvontaa, ajanvaraukset osittain, takaisinsoittopalvelut, sähköinen potilastietokanta vuonna 2014 Vanhus- ja vammaispalvelut Lähipalvelut ja alueelliset palvelut: vanhusten päiväkeskukset, palveluasuminen ja autettu asuminen, vammaisten työ- ja päivätoiminnot Keskitetyt palvelut: asiakasohjaus ja neuvonta (Oiva-keskus), laitoshoito Kotiin vietävät ja liikkuvat palvelut: omaishoidon tuki ja tukitoimet, kotihoito Sähköiset palvelut: palveluohjaus ja neuvonta (osin) 17
19 Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste v v yli 75 v v v yli 75 v Koko väestö Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio Henkilöstömäärä, vakituiset Eläkepoistuma Muu poistuma HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 18
20 3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Sarake1 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Väestö 2011/12 Muutos vuonna vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2010/ ,4 15,8 15,6 16,5 16, ,9 16,8 23,3 22,5 19,4 23,7 16,6 16, ,8 15,9 17,2 14,6 8,3 11,8 9,3 15,9 17, ,4 14,2 13,6 21,3 14, ei tietoa750 13,5 13 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794, , Työvoima* Työlliset Palkansaajat Yrittäjät Työttömät Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* vuotiaat 11,2 11,4 13,6 23,9 13,1 15,6 11,2 11,3 13,2 12,4 10,2 13,3 10, , Opiskelijat
21 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki Eläkeläiset Muut Keskitulot ( ) Korkeaasteen koulutus 2010 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2010/11 Arava ja ktvuokraasunnot 20010/11 Asuntokunnat 2010/11 35,8 38, ,9 37,8 29,7 37,3 33,6 34,1 28,7 35,3 29,1 28,3 22,2 32, Keskikoko 1,61 1,84 2,01 1,81 2,02 2 2,43 2,02 2,19 2,38 2,41 2,16 2,6 2,19 2 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut ,2 21,8 25,4 20,5 11,3 16,7 14,6 23,4 28,1 24, , ,6 21, Lapsiperheitä 2010/11 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) ,3 62,1 59,7 43,2 57,3 61,8 67,1 60,9 67,7 67, ,4 74,8 60,2 60,5 20,1 15,9 20,3 20, , ,4 17, ,3 19, ,6 1,9 1,6 2,1 2,6 2,5 3,7 2,5 1,5 4,3 2,2 1,9 2,6 0 3,7 2,4 25,7 20,4 17, , ,3 18,2 10,8 11, ,7 5, ,5 20
22 Liite 3. Palvelutuotannon järjestäminen sanasto Palvelujen järjestämisvastuu Kunnallinen järjestämisvastuu on kunnan vastuuta väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toimivasta yhdyskuntarakenteesta. Järjestämisvastuu perustuu kuntalakiin 1 ja erityislainsäädäntöön. Järjestämisvastuuseen sisältyy muun muassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja edistäminen, julkisen vallan käyttö palveluissa, väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuus ja saavutettavuus, palvelujen tuotantotavasta päättäminen sekä tuotannon seuranta ja valvonta, järjestämiseen liittyvä rahoitus, voimavarojen tehokas kohdentaminen ja palvelujen kehittäminen. Viranomaistoiminta Viranomaistoiminnalla voidaan tarkoittaa viranomaisen vastuulla olevaa hallinnollista päätöksentekoa tai tosiasiallista hallintotoimintaa, joka voi olla esimerkiksi opetuksen järjestämistä tai terveydenhuoltoa. Kaikessa viranomaistoiminnassa pitää noudattaa tarkoin lakia ja hyvän hallinnon perusteita. Palvelujen ulkoistaminen Ulkoistaminen tarkoittaa toimintaa, jossa kunta siirtää aiemmin itse hoitamansa toiminnon ulkopuolisen hoidettavaksi. Tämä ulkopuolinen voi olla yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten osakeyhtiö, tai julkisoikeudellinen orgaani, kuten kunnallinen liikelaitos. Tällöin kunta antaa kyseisten palvelujen tuotantovastuun osittain tai kokonaan palveluntuottajalle. 2 Ulkoistettujen palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnalla (kuntalaki 2.3 ). Palveluiden yksityistäminen Yksityistämisessä kunta luovuttaa kokonaan tietyn toimintansa ja siihen liittyvän järjestämisvastuun yksityiselle orgaanille. Puhtaalla yksityistämisellä on tarkoitettu julkisten tehtävien siirtämistä yksityisen vastuulle ja rahoitettavaksi. Sellaisia erityistoimialan mukaisia lakisääteisiä tehtäviä, joita kunta on lailla velvoitettu hoitamaan, ei voida laajasti yksityistää. 2 Asiakasohjautuva toimintatapa Asiakasohjatuvat toimintatavat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita palvelun tarjoaja. Palvelusetelilain ja terveydenhuoltolain säännökset tukevat asiakkaiden valinnanvapautta. Valinnanvapautta käsitellään myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen ja EU:n valtion rajat ylittävän terveydenhuollon ns. potilasdirektiivin toimeenpanon yhteydessä. 3 Tilaaja-tuottajamalli Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. 1 Kuntalaki 365/1995. FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Ks. esim. Mikko Komulainen. Ulkoistaminen kunnissa. Oikeudellinen tutkimus ulkoistamisen ilmenemismuodoista ja vaikutuksista sekä ulkoistamisen rajoituksista ja sille asetettavista vaatimuksista yhtenä kunnallisten palvelujen tuottamismuotona. Suomen Kuntaliitto Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön arviomuisto ; Terveydenhuoltolaki, 6 luku: Hoitoon pääsy FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /1326; 21
23 Tilaaja-tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli, jolloin palvelujen tuottajina toimivat aiempaa itsenäisemmät yksiköt. Useat kunnat ovat tehneet omia tilaaja-tuottajamallin sovellutuksia. Malli on käytössä esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Ostopalvelut Ostopalveluna tuotetut palvelut vertautuvat palvelun käyttäjän kannalta oman toiminnan palveluihin. Kunta määrittelee palvelun tarjoajan ja asiakkaan maksamat maksut ovat samat kuin kunnallisissa palveluissa. Palvelujen ostot perustuvat hankintalakiin 4. Hankinnan kriittiset kohdat ovat tarjouspyynnön laatiminen, sopimuksen tekeminen sekä sen toteutumisen seuranta. Puitesopimus Puitesopimus vastaa palvelun käyttäjän kannalta ostopalvelusopimusta. Puitesopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka kaupunki hankintayksikkönä tekee yhden tai useamman palveluntuottajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Palveluseteli Palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveyspalveluissa, joiden tuottamisesta vastaavat kunnan hyväksymät yksityiset palveluntuottajat. Palvelun on vastattava vähintään sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Palveluseteli ei korvaa kokonaan kunnallista palveluntuotantoa, vaan se on täydentävä vaihtoehto. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelistä ja saada vastaava kunnallinen palvelu. Kunta arvioi asiakkaan palveluntarpeen, myöntää palvelusetelin ja maksaa palvelut palvelusetelin arvoon asti. Palvelusetelin arvo voi olla tasasuuruinen tai tulosidonnainen. Asiakas valitsee palveluntuottajan hyväksyttyjen tuottajien joukosta. Palvelusetelitoiminta perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 5. Kunnissa palvelusetelit ovat yleistymässä ostopalvelusopimusten rinnalle erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti perustuu asiakkaan omaan suunnitelmaan ja työntekijän arviointiin tuen tarpeista ja muodostuvista kustannuksista. Asiakas tietää, paljonko rahaa hänellä on käytettävissään sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluihin ja hän voi suunnitella ja järjestää tukensa ja palvelunsa itselleen mielekkäällä tavalla. Henkilökohtaisen budjetin rahoitus muodostuu siitä rahoituksesta, joka henkilön tukeen ja palveluihin joka tapauksessa kuluisi, mikäli ne järjestettäisiin perinteisinä palveluina ja tukitoimina. Henkilökohtaisella budjetilla palveluja voi hankkia julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoilta. Myös luonnollisten tukiverkostojen tuki ja apu voidaan ottaa huomioon. Henkilökohtainen budjetti perustuu vapaaehtoisuuteen ja kunnan on huolehdittava tuesta ja palveluista muulla tavalla, mikäli asiakas ei halua järjestää niitä henkilökohtaisella budjetilla. 6 Henkilökohtainen budjetti on selvittely- ja kokeiluvaiheessa joissakin kunnissa. Avustukset Avustuksia voidaan myöntää järjestöille ja muille toimijoille esimerkiksi kansalaistoimintaa varten tai kohdennettuna tiettyyn toimintaan. Avustukset ovat pääosin vastikkeettomia, mutta joitakin avustuksia on kohdennettu järjestöille tiettyjä palveluja varten. 4 Laki julkisista hankinnoista 348/2007, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: / Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä, FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /569. Lisätietoja: Lisätietoja: Henkilökohtainen budjetti Sitra. 22
24 Palvelualoite Palvelualoite voi mahdollistaa uudenlaisenyhteistyökanavan kaupungin ja muiden toimijoiden välille. Palvelualoitteella tarkoitetaan oikeutta tehdä aloite, miten jokin kaupungin toiminto voitaisiin järjestää nykyistä kustannustehokkaammin ja laadukkaammin. Jos kaupunki päättää hankkia kyseisen palvelun ulkopuoliselta taholta, hankinta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Palvelualoitteesta ei ole lainsäädäntöä, mutta se muistuttaa kuntalain mukaista kuntalaisaloitetta, jonka perusteella kunnan asukas voi tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. 23
Palvelulinjaukset , luonnos 2. Kustannusvaikutukset
Palvelulinjaukset 2013-2016, luonnos 2. Kustannusvaikutukset Linjaus Vaikutus käyttömenoihin / vuosi M Muut tiedot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2.1 ja tuottaminen Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut
LisätiedotPalvelulinjaukset
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset 2013-2016! "#$%%$&!'! 3.6.2013 "#$%%$&!()*)'+,()! !"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen
LisätiedotPalvelulinjaukset 2013-2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 3 12.9.2013 Kaupunginhallitus 16.9.2013 Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2 1.2 Palvelujen järjestäminen
LisätiedotJyväskylän kaupungin PALVELULINJAUKSET
Jyväskylän kaupungin PALVELULINJAUKSET 2013 2016 Palvelulinjaukset 2013 2016 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat 2 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset
LisätiedotJyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.
Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300
LisätiedotPalvelulinjaukset Luonnos
Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 9.4.2013 9.4.2013 Palvelulinjaukset Kunnallisen palvelujärjestelmän turvaaminen kaupungin taloudellisen kantokyvyn heikentyessä ja toimintaympäristön muuttuessa. Suoraan
LisätiedotPalvelulinjaukset
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset 2013-2016! "#$%%$&! 9.4.2013 Luonnos! !"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen ja
LisätiedotPalvelulinjaukset Valtuustoseminaari
Palvelulinjaukset 2013 2016 Valtuustoseminaari 26.8.2013 28.8.2013 Palvelulinjaukset, luonnos 2 (3.6.2013) Palaute selvityshenkilö Pirjo Tuosa 28.8.2013 2 Käsittelyt Palvelulinjausten valmisteluaikataulu
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotTalouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)
1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen
LisätiedotOman toiminnan ja ostopalvelujen vertailun laskentamalli LUONNOS
Oman toiminnan ja ostopalvelujen vertailun laskentamalli LUONNOS Palvelulinjaukset 2013: Palvelujen tuottaminen 6. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti.
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.
MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ. Aija Tuimala, Etelä-Karjala 1 Sote/maku esitys valtioneuvostoon 2/2017 Valinnanvapaus
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSivistyspalveluiden painopisteet ja haasteet 2013
Sivistyspalveluiden painopisteet ja haasteet 2013 KV:n seminaari 6.2.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto 1.2.2013 Tiejaosto n kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston tehtäväalue Ympäristöterveysjaosto
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa. Timo Koivisto
Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa Timo Koivisto 21.10.2013 Johdon tukipalvelut Sopeutusvelvoite 14 950 (ltk) Eläköityvien vakansseja ei täytetä 19
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotLEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1
EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
LisätiedotVuoden 2014 talousarvioehdotus Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Vuoden 2014 talousarvioehdotus 21.10.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TP2012 Esitämme huolemme viimeisten tilinpäätösten alijäämäisyydestä ja toimintakatteen vuosittaisesta merkittävästä
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot
LisätiedotDIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA
DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA - NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Aija Tuimala Muutosjohtaja, Etelä-Karjala Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 2 3 DIGI- TALI- SAATIO 4 MAAKUNTAUUDISTUS
LisätiedotJyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt
Jyväskylän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Liite 2: Toimialojen kuntalaiskyselyt Yhdenvertaisuuden edistäminen, syrjintä ja osallisuus Perusturva (N=194)
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotKannanotto Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksiin 2013 2016
1 JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄ 11.8.2013 Kannanotto Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksiin 2013 2016 Yleistä Palvelulinjausten valmistelutapa on ollut hyvä ja demokraattinen. Kaupungin työntekijöillä, työyhteisöillä
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotMissä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari Kerttu Perttilä
Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen
LisätiedotToimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus
Toimintakyky ja sosiaalinen turvallisuus työryhmän nykytilan kuvaus Väliraportti 14.1.2014 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Sosiaalijohtaja Alpo Komminaho 4.2.2014 Terveydenhuollon palveluiden järjestämistapa
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotMiten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä?
Miten kunnat ja maakunnat voivat onnistua kannustamisessa ja työllistämisessä? Reijo Vuorento 14.3.2017. Nyt näyttää vahvasti siltä, että: Kasvu ja työllisyys on jatkossakin keskeisesti kuntien vastuulla:»
LisätiedotJÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola
JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS 13.2.2018 Järjestäjän ja tuottajan roolit ja tehtävät Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden,
LisätiedotMitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008
sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotPalvelujen järjestäminen
Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotValtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa
Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotPalvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä
Palvelusetelin kehittäminen Jyväskylässä 30.11.2010 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö, Astu hanke (Asiakas-tuottajamalli) riitta.pylvanen@jykes.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö, Jykes Oy Palvelusetelin
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotPerusturvajohtaja Tuija Koivisto
Vuosia valmisteltu sote-uudistus on jäissä; yleisesti kuitenkin nähdään, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu tulee saada yksittäistä kuntaa leveämmille hartioille Raukesivat myös pitkään
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotUuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat
Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen
LisätiedotKaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotSote pähkinänkuoressa Marjo Katajisto Talentia ry
Sote pähkinänkuoressa 1.11.2017 Marjo Katajisto Talentia ry Sanastoa Järjestämisvastuu, palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä,
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti LAPE -päivät 22.11.2017 erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM 1 27.11.2017 - - 3 27.11.2017 - Sote-keskuksen
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti 19.10.2017 1 Muutoksia perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella Muun muassa: Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö
Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotLausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy
Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista Esperi Care Oy 23.5.2017 Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin.
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotAsiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi
Asiakasseteli Hallituksen esityksen mukaisesti 1 Etunimi Sukunimi 2 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palveluja, neuvolapalvelut
LisätiedotPHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI
PHHYKYN VAMMAISTEN ASUMISEN PALVELUSETELI 24.9.2018.Janne Utriainen, Kristiina Laitinen Palveluseteli Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kunnan tai kuntayhtymän
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta
Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki
VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki Suomen hallitus julkaisi lakiluonnokset valinnanvapaudesta 21.12.2016 http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016
LisätiedotSote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM
Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin
LisätiedotValinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti 30.5.2017, Palveluntuottajajärjestöjen keinot hyödyntää valinnanvapautta Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Minkälaisia keinoja
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
Lisätiedot