Palvelulinjaukset
|
|
- Ari-Pekka Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset Luonnos Kaupunginhallitus
2 Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palveluihin vaikuttavat muutokset Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Palvelutuotannon nykytila Palvelujen kehittämisperiaatteet Palvelulinjaukset Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yhteiset linjaukset Kaupunkirakennepalvelut Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kasvun ja oppimisen palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Työllisyyspalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut Palveluverkkojen periaatteet Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Liite 1. Palveluverkkojen kehittämissuunnat vuoteen Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista
3 1 Palvelulinjausten lähtökohdat Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksissa kuvataan palvelujen olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen, palveluverkkoihin tai palvelujen tuottamistapoihin. Tällöin ratkaistaan se, mitä kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin. Muutokset edellyttävät myös toimintatapojen ja prosessien kriittistä tarkastelua ja uusien mallien hakemista. Palvelulinjaukset koskevat suoraan kaupunkilaisille tarjottavia palveluja, joiden järjestämisestä kaupunki vastaa. Linjaukset pohjautuvat kaupunkistrategiaan ja ovat osa kaupungin tuottavuutta parantavia toimia. Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana. Palvelulinjaukset sisältävät hallintosäännön 2 :n mukaiset kaupunginlaajuiset palveluverkkojen periaatteet. Periaatteet kuvataan luvussa 3. Palvelulinjaukset vaikuttavat osaltaan palvelujen hankintasuunnitelmiin, henkilöstösuunnitelmaan, kaupunkiorganisaation rakenteeseen ja investointiohjelmaan. Kuvio 1. Palvelulinjausten kokonaisuus 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset Kuntatalous Talousarvion 2013 mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja viimeistään vuonna Tämä edellyttää talousarvion pitävyyden lisäksi toimintojen tuottavuuden merkittävää parantamista erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, vanhus- ja vammaispalveluissa sekä kasvun ja oppimisen palveluissa, joiden kustannukset ovat 80 prosenttia kaupungin menoista. Talouden kestävyyden kannalta keskeistä on kustannusten hillitsemisen ohella työikäisten työllisyysasteen nostaminen sekä kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen. Valmisteilla olevat kuntalainsäädännön uudistukset vaikuttavat myös kaupungin talouden kestävyyteen, mikäli ne lisäävät kaupungin velvoitteita tai heikentävät rahoituspohjaa. Palvelutarpeet Kaupungin asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset lisäävät palvelutarpeita edelleen. Lasten ja yli 65-vuotiaiden määrät nousevat ja työssäkäyvien suhteellinen osuus vähenee. Erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu lisää raskaampien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. (Ks. liite 2.) Henkilöstö Eläköityminen ja muu henkilöstöpoistuma mahdollistaa kaupungin organisaatio- ja henkilöstörakenteen uudistamisen vastaamaan muuttuvia tarpeita ja talouden tasapainottamista. Samal- 2
4 la huolehditaan myönteisestä työnantajakuvasta, joka on edellytys tulokselliselle rekrytoinnille, varsinkin kun joillakin aloilla työvoiman saatavuus heikkenee. Nykyisten henkilöstösuunnitelmien mukaan kaupungin henkilöstömäärän kasvu tasaantuu palvelutarpeiden lisääntymisestä huolimatta (ks. liite 2). Vapautuneista hallinnollisista tehtävistä 72 eli 65 prosenttia on täytetty sisäisin järjestelyin tai jätetty kokonaan täyttämättä vuodesta 2009 lähtien. Jatkossa henkilöstöä tullaan rekrytoimaan lähinnä hoito-, kasvatus-, sosiaali- ja muihin asiakastyön tehtäviin. 1.2 Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kunnan tarkoitus on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen ja velvoite järjestää kaupunkilaisille palvelut, joista määrätään kuntalaissa ja erityislainsäädännössä. Järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeen selvittäminen, palvelun saatavuudesta huolehtiminen, palvelun tuotantotavasta päättäminen, rahoitus ja voimavarojen kohdentaminen. Kaupungilla on mahdollisuus tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut useilla tavoilla. Palvelut voidaan tuottaa oman toiminnan lisäksi yhdessä muiden kuntien kanssa, hankkimalla ulkopuolisilta tuottajilta tai esimerkiksi myöntämällä palveluseteleitä. Erityislainsäädännössä määrätään viranomaistehtävistä, jotka kaupungin on itse hoidettava. Kuntalain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain uudistusten on määrä tulla voimaan vuonna Myös kuntarakennelaki vaikuttaa palvelujen järjestämisen ja tuotannon perusteisiin. 1.3 Palvelutuotannon nykytila Jyväskylän kaupunki on järjestänyt palvelut pääosin omana toimintana tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kaupunkirakennepalvelujen ja Tilapalvelu-liikelaitoksen tilaaja-tuottajamallin lisäksi muiden palvelukokonaisuuksien palveluja hankitaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vuonna 2012 palveluihin käytettiin yhteensä 754,5 miljoonaa euroa. Oman toiminnan osuus menoista oli 67 prosenttia ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä ostetun erikoissairaanhoidon osuus 19 prosenttia. Asiakaspalvelujen ostoihin ja palveluseteleihin käytettiin 10 prosenttia menoista. Kaupunkilaisille ja yhteisöille myönnettyihin avustuksiin käytettiin vuonna 2012 yhteensä 25,6 miljoonaa euroa. Siitä lakisääteisen lasten kotihoidontuen osuus oli 33 prosenttia (8,3 miljoonaa euroa) ja kuntalisän 5 prosenttia (1,3 miljoonaa euroa). PALVELUJEN OSTOT JA OMA TOIMINTA TP 2012 (YHT. 754,5 M ) Palvelujen ostot kuntayhteisön ulkopuolelta; 68,2; 9 % Avustukset; 25,6; 4 % Palvelusetelit; 10,4; 1 % Omaishoidon tuen osuus kokonaisuudessaan oli 23 prosenttia (6 miljoonaa euroa) ja vammaisten henkilökohtaisen avun osuus oli 19 prosenttia (4,8 miljoona euroa). Joukko- ja seutuliikenteen lipputukeen käytettiin 16 prosenttia (4,2 miljoonaa). Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta-avustuksina myönnettiin avustuksista 4 prosenttia (0,9 miljoonaa euroa). Palvelujen ostot kuntayhtymiltä; 145,9; 19 % Peruskunnan oma toiminta; 504,5; 67 % Kuvio 2. Palvelujen ostot ja oma toiminta vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) 3
5 Jätteenkäsittely, joukkoliikenne ja omaishoito järjestettiin kokonaan tai pääosin ulkopuolisella palvelutuotannolla ja erikoissairaanhoito hankittiin kuntayhtymältä. Yli puolet lastensuojelun, vammaispalvelujen ja tulkkaus- ja käännöspalveluista hankittiin ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Lastensuojelun palveluja hankittiin 13,4 miljoonalla eurolla, kun omaan toimintaan käytettiin 10,6 miljoonaa euroa. Vammaispalvelujen hankintoihin käytettiin 11,4 miljoonaa euroa ja avustuksiin 4,8 miljoonaa euroa oman toiminnan kustannusten ollessa 14,1 miljoonaa euroa. Palveluseteleihin käytettiin prosentti kaupungin vuotuisista toimintakuluista. Lasten päivähoidossa (varhaiskasvatuspalveluissa) palvelusetelimenot olivat 7,5 miljoonaa euroa ja muissa palveluissa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Taulukossa 1 on palvelutuotannon nykyiset järjestämistavat vuonna 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Taulukko 1. Palvelujen tuottamistavat vuonna 2012 (Tilinpäätös 2012) KUNTALAISILLE JÄRJESTETTYJEN PALVELUJEN TUOTTAMISTAVAT PÄÄPALVELUITTAIN TP 2012 Palvelu, Tilinpäätös 2012 Oma toiminta Palvelujen o st o t kunt ayht ymilt ä Palvelujen ostot muilta Avustukset Palvelusetelit Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut 97% (42,9M ) - 1% (0,1M ) 2% (0,9M ) - Psykososiaaliset palvelut 97% (3,7M ) - 3% (0,1M ) - - Vanhusten pitkäaikaishoito 97% (19,3M ) 3,2% (0,6M ) Aikuissosiaalityö 96% (26,7M ) - 4% (1,0M ) - - Perusopetus 92% (98,2M ) - 8% (8,6M ) - - Vanhusten kotihoito 87% (21,0M ) - 10% (2,3M ) - 3% (0,8M ) Perusterveydenhuollon palvelut 84% (73,2M ) 13% (11,3M ) 2,7% (2,4M ) - 1% (0,4M ) Lasten päivähoitopalvelut 78% (61,0M ) % (9,7M ) 10% (7,5M ) Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 74% (1,2M ) - 26% (0,4M ) - - Vanhusten palveluasuminen 67% (21,6M ) - 30% (9,6M ) - 3% (0,8M ) Alueiden rakentaminen ja kunnossapito 57 % (8,1M ) - 43% (6,2M ) - - Vammaispalvelut 47% (14,1M ) - 37% (11,4M ) 16% (4,8M ) - Keski-Suomen tulkkikeskus 45% (0,5M ) - 55% (0,6M ) - - Lastensuojelun palvelut 43% (10,6M ) - 54% (13,4M ) - 3% (0,6M ) Jätteenkäsittely ja -kuljetus 0 % - 100% (5,2M ) - - Joukko- ja seutuliikenteen lipputuki 0 % % (4,2M ) - Omaishoito 0 % % (4,4M ) 3% (0,2M ) Erikoissairaanhoidon palvelut 0 % 100% (134,0M ) Kaupunki yhteensä 67 % 19 % 9 % 4 % 1 % Taulukossa on kuvattu kuntalaisille tuotettujen pääpalveluiden tuottamistavan suhtellinen osuus ja vuonna 2012 palveluun käytetyt rahat miljoonina euroina. 4
6 1.4 Palvelujen kehittämisperiaatteet Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta hyvinvointia uhkaavat riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Kaupungin hyvinvointiohjelma linjaa ja kokoaa hyvinvointia edistäviä ja ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ja toimenpiteitä, joita toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja kuntalaisten kanssa talouden asettamissa rajoissa. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin tilaa ja erityistarpeita seurataan vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa, jonka valtuusto käsittelee kerran valtuustokaudessa. Toiminnasta raportoidaan hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Palvelurakenteita uudistetaan lisäämällä tilojen ja laitteiden sekä mahdollisuuksien mukaan myös henkilöstön yhteiskäyttöä. Palvelumuotoja muutetaan muodostamalla palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluja, ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja ja lisäämällä sähköistä asiointia. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi asiakaspalvelun tehtäviin. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan kokonaistaloudellisia ratkaisuja. Myös palvelunkäyttäjille aiheutuvat kustannukset ja joukkoliikenneyhteyksien toimivuus otetaan huomioon. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. 5
7 2 Palvelulinjaukset Tässä luvussa on aluksi kaikkia palveluja koskevat palvelujen järjestämisen ja tuottamisen keskeiset periaatteet. Sen jälkeen linjataan palvelukokonaisuuskohtaisesti lähivuosien merkittävimmät muutokset. 2.1 Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen yhteiset linjaukset Palvelujen järjestämistä, tuottamista ja muuta kehittämistä koskevia periaatteita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa: Palvelujen uudistamisessa palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Markkinoita hyödynnetään siten, että edistetään toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä ja vältetään yksittäisten toimijoiden hallitsevaa markkina-asemaa. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailuissa käytetään kaupungin yhteistä laskentamallia. Järjestöille ja yhteisöille avustuksia myönnettäessä korostetaan vastikkeellisuutta ja kumppanuutta. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla sillä edellytyksellä, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Palvelutuotannon kehittämisessä, kuten palveluhankinnoissa palveluseteleillä tai ostopalveluina, noudatetaan prosessia, jonka vaiheet kuvataan kuviossa 3. Eri tahoilta tulevista palvelutuotannon kehittämisaloitteiden valmistelusta päätetään lautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai valtuustossa, mikäli kehittämisaloitteen laajuus tai luonne sitä edellyttää. Kustannusvertailujen ja henkilöstövaikutusten ohella arvioidaan tarvittaessa myös muita vaikutuksia. Niitä ovat sosiaaliset vaikutukset, ihmisvaikutukset, yritysvaikutukset ja ympäristövaikutukset. Yhteistoimintamenettely huomioidaan prosessin eri vaiheissa ennen päätöksentekoa. Kuvio 3. Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi 6
8 2.2 Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut on tilaajaorganisaatio, joka vastaa maankäytön, rakentamisen ja ympäristön sekä liikenne- ja viherpalvelujen järjestämisestä. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 1. Joukkoliikennettä tehostetaan järjestämisvastuun siirtyessä kaupungille vuoden 2014 aikana. Reittien suunnittelussa otetaan huomioon palveluverkkojen kehityssuunnat. 2. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Palvelujen tuottaminen 3. Alueiden hoitoa ja yhdyskuntarakentamista avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. 2.3 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Nykytila Kulttuuripalvelut tuotetaan pääosin omissa kulttuurilaitoksissa ja muuna omana toimintana. Avustuksia myönnetään asukas- ja kyläyhteisöille, monikulttuuriseen toimintaan, tapahtumien järjestämiseen sekä kulttuurialan yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Kirjastot toimivat 15 toimipisteessä. Kaksi pienkirjastoa (Kuokkala ja Kypärämäki) on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi kaupungilla on kolme kirjastoautoa. Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Liikuntapalveluissa kaupunki tarjoaa edellytyksiä kuntalaisten omaehtoiselle liikunnalle, kuten liikuntatiloja. Oman toiminnan lisäksi liikuntaseurat ja muut yhdistykset tuottavat varsinkin hajaasutusalueiden liikuntapalveluja. Avustuksia myönnetään yhdistyksille liikuntatoimintaa varten. Liikuntapalveluilla on runsaasti tiloja ja toimipisteitä, muun muassa kaksi uimahallia. Palvelukokonaisuuden kehitystyön painopisteet ovat tilojen yhteiskäytön lisääminen, talouden ja toiminnanohjauksen kehittäminen sekä palvelujen kohdentaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta kriittisiin kohteisiin ja kohderyhmiin. Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 4. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilakustannusten vähentämiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. 5. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalveluja voidaan tarjota muiden palvelujen yhteydessä ja monipalvelupisteissä. 7
9 6. Pääkirjasto-kansalaisopisto rakennuksen yhteiskäyttöä lisätään tiivistämällä pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja. 7. Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo sijoitetaan kaupungin omistuksessa oleviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. 8. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä tavoitteena on tilojen yhteiskäyttö Alvar Aalto museon kanssa. Palvelujen tuottaminen 9. Käyttäjien osuutta palvelujen rahoituksesta lisätään asiakasmaksujen perusteita tarkistamalla. Lasten ja nuorten kohtuuhintaiset harrastus- ja osallistumismahdollisuudet otetaan huomioon. 10. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Paikallisten liikuntapaikkojen ylläpitokuluja alennetaan yhteistyöllä yhdistysten ja seurojen kanssa. 11. Kansalaisopiston taiteen perusopetus ja kuvataidekoulu yhdistetään hallinnollisesti. 2.4 Kasvun ja oppimisen palvelut Nykytila Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään pääosin lähipalveluina. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Yksityisiä palveluja hankitaan palveluseteleillä, palvelurahalla ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla sekä kotihoidon tuella. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa 700 lapsella vuoteen 2020 mennessä, jolloin kotihoidon lisäksi tarvitaan uusia hoitopaikkoja. Perusopetuspalvelut järjestetään pääosin omana toimintana. Muita toimijoita ovat valtion erityiskoulu Onerva, Steiner-koulu sekä Kristillinen koulu. Normaalikoulu vastaa yhdestä oppilaaksiottoalueesta ja se saa valtionosuuden lisäksi rahoitusta kaupungilta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa oman tuotannon osuus on noin puolet. Kolmannen sektorin tuottamia palveluja tuetaan avustussopimuksilla. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. Nuorisopalvelut tarjoaa palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä. Oman toiminnan lisäksi palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Lukiokoulutuksen järjestämisestä vastaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Yhtenäisen kasvun ja opin polun rakentamiseksi suunnitelmallinen yhteistyö ja tilaratkaisut sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen ovat palvelukokonaisuuden keskeisiä yhteisiä kehittämissuuntia. Koulujen ja päiväkotien uudisrakentaminen ja peruskorjaukset perustuvat vuonna 2011 valmistuneeseen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykseen, joka ulottuu vuoteen
10 Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 12. Päiväkoti- ja kouluverkko sekä nuorisopalvelujen verkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muualta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. 13. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnanvaraisista palveluista luopumista. Palvelujen tuottaminen Varhaiskasvatuspalvelut 14. Oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja kerhotoiminnalla. Yksityisiä palveluja varten myönnetään palveluseteleitä. 15. Perhepäivähoidossa lisätään yksityisten palvelujen osuutta ja omaa toimintaa supistetaan asteittain. Perusopetus ja nuorisopalvelut 16. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan. 17. Nuorisopalveluissa lisätään vapaaehtoistoiminnan osuutta. 2.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Nykytila Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat laajasti lakisääteisiä palveluja. Viranomaistoiminta järjestetään omana toimintana. Sosiaalipalvelut tuotetaan omana toiminta, ostopalveluina ja palveluseteleillä. Lastensuojelun palveluista yli puolet on ostopalvelua. Sosiaalipalveluja tuotetaan myös muille kunnille. Palveluverkko on optimoitu verkkoselvityksen mukaisesti Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Sairaalahoidossa palvelurakenne on perusterveydenhuoltopainotteinen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä hankitaan keskitetyt perusterveydenhuollon ympärivuorokautiset päivystyspalvelut sekä kuvantamis-, laboratorio- ja lääkehuollon palvelut. Muilla ostopalveluilla ja palveluseteleillä on täydennetty omaa palvelutuotantoa. Neuvolapalvelut tarjotaan alueellisesti ja kouluterveydenhuolto kouluilla. Opiskeluterveydenhuolto on suurelta osin keskitetty yhteen toimipisteeseen. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus tuottaa terveyspalvelut myös Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten kunnille. Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä, jolle on siirretty myös aikuispsykiatrian, psykiatrisen palvelukotiasumisen, päihdehuollon erityispalvelujen ja ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu. 9
11 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (järjestämislaki), jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 18. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan toimintamalli, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. 19. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. 20. Avosairaanhoidon erityisosaamista vaativat palvelut keskitetään yhdelle terveysasemista. 21. Terveyspalveluja voidaan järjestää terveysasemien lisäksi monipalvelupisteissä ja liikkuvina palveluina sekä muiden palvelujen tiloissa. Palvelusisällöissä huomioidaan alueen muut palvelut, palvelutarve sekä muut toiminnalliset ja taloudelliset perusteet. 22. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä sote-alueen palvelut suunnitellaan yhdessä maakunnan kuntien kanssa valtakunnallisten linjausten edellyttämällä tavalla. Palvelujen tuottaminen 23. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta ja omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Perhehoitoa kehitetään sijaishuollon ensisijaisena palveluna. 24. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana ja perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 25. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. 2.6 Vanhus- ja vammaispalvelut Nykytila Vanhus- ja vammaispalvelujen keskeinen periaate on tukea kuntalaisten itsenäistä ja omatoimista elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista. Keskeisiä periaatteita ovat ennaltaehkäisy, kuntouttava työote, yhteistyö ja tiedonkulku. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto, jota monipuolistetaan muun muassa uusilla senioriasumismalleilla ja uudenlaisilla toimintavoilla. Vanhuspalvelut kohdentuvat suurelta osin yli 75-vuotiaille, joiden määrä kasvaa henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vanhus- ja vammaispalvelujen kustannuksista viidennes käytetään ostopalveluihin ja palveluseteleihin sekä hankintoihin. Vanhusten palveluasuminen sekä vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut ovat ostopalveluista suurimmat. Muita ostettuja ja palveluseteleillä hankittuja palveluja ovat kotihoito, päiväkeskustoiminta, aterioiden kotiinkuljetus, turvapalvelu, sotavammaisten siivouspalvelu, koneellinen lääkkeenjako ja kauppapalvelu. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun palveluseteli täydentää työnantajamallia. 10
12 Palvelulinjaukset Palvelujen järjestäminen 26. Vanhuspalveluissa korvataan pitkäaikaishoidon laitospaikkoja palveluasumisella suositusten mukaisesti. Kotihoitoa, omaishoitoa ja palveluasumista lisätään ja toimintamalleja uudistetaan kasvavaan palvelutarpeeseen vastaamiseksi. 27. Kaupungin järjestämät (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli) kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille palveluseteliä hyödyntäen. 28. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Tällöin asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Palvelujen tuottaminen 29. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa noin puolet on omaa toimintaa ja palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 30. Vammaispalvelujen kalleimmat asiakaskohtaisilla sopimuksilla hankitut palvelut muutetaan omaksi toiminnaksi, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 31. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnat sekä vanhusten päiväkeskustoiminnat tuotetaan omana toimintana ja kalleimmista ostopalveluista luovutaan, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 32. Kehitysvammaisten ja autistien asumisessa otetaan käyttöön palveluseteli, mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. 33. Kehitysvammaisten laitoshoitoa ostetaan vain poikkeustapauksissa. 2.7 Muut palvelut Asiakas- ja neuvontapalvelu Jyväskylä-neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty kaupunkirakennepalvelujen Palvelupiste Hannikaiseen, vanhus- ja vammaispalvelujen OIVA-keskukseen ja nuorispalvelujen OhjausLaturiin. Sähköisen asioinnin kanavana on Oma Jyväskylä palvelu. Neljässä yhteispalvelupisteessä (Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski, Vaajakoski) hoidetaan kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palvelujen yleisneuvontaa sekä asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Kela, maistraatti ja oikeusapu, joiden avustavia asiakaspalveluja hoidetaan myös etäpalveluina Korpilahden ja Säynätsalon palvelupisteissä. Yhteispalvelut pyritään jatkossa sijoittamaan monipalvelupisteiden yhteyteen. Valtionvarainministeriön asiakaspalvelu 2014 hankkeen pohjalta suunnitellaan lainsäädäntöä, joka velvoittaa kuntia järjestämään viranomaisten yhteistä asiakaspalvelua. Tehtäviin kuuluu muun muassa poliisin, työ- ja elinkeinotoimistojen, verohallinnon, maistraatin, ELY-keskusten, työvoiman palvelukeskusten ja kuntien palveluja. Kustannukset korvataan kunnalle omakustannusperiaatteella. 11
13 Työllisyyspalvelut Työllisyyspalvelut toimii yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Määrärahasta noin puolet kohdennetaan palveluostoihin säätiö- ja yhdistysmuotoisilta sopimuskumppaneilta. Neljäsosa käytetään omaan toimintaan muun muassa Nuorten taidetyöpajalla. Loppuosalla kustannetaan yritysten ja yhdistysten kuntalisiä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyden kuntakokeilulla uudistetaan viranomaistahojen ja yritysten toimintamalleja. Pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa sekä nuorisotakuun piirissä olevia tuetaan työelämään tai koulutukseen tehostetulla palveluohjauksella ja moniammatillisilla toimintamalleilla. Uusien, pysyvien työsuhteiden synnyttämiseksi avataan yhteistyötä yritysten kanssa oman toiminnan ja järjestöyhteistyön lisäksi. Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset ja vastuu tuetun työn järjestämisestä siirtyvät todennäköisesti entistä enemmän kuntien vastuulle valtion ja kuntien välistä työnjakoa uudistettaessa. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus toimii nettoyksikkönä. Se tuottaa, koordinoi ja välittää asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja kaupungin yksiköille sekä ulkopuolisille tilaajille, esimerkiksi viranomaistoiminnan edellyttämää lakisääteistä asioimistulkkausta. Palveluista puolet tuotetaan ostopalveluina puitesopimusten pohjalta. Sopimukset ovat voimassa kesään 2015, jonka jälkeen on mahdollisuus yhteen optiovuoteen. Puitesopimuskauden aikana selvitetään palvelun tuottamisvaihtoehtoja. 12
14 3 Palveluverkkojen periaatteet Palveluverkkojen suunnittelun perustana ovat maankäytön suunnitelmat, ennakoitavissa olevat väestömäärän ja rakenteen sekä palvelurakenteen muutokset. Palvelutarpeiden muutoksia arvioidaan kaupunkitasolla tai tiheän palveluverkon palveluissa asuinalueittain. Palveluverkkosuunnitelmissa otetaan huomioon kaupunkirakenteen muutosten lisäksi nykyisten toimitilojen riittävyys, peruskorjaustarpeet ja sijainti. Kustannuksia tarkastellaan sekä investointi- että toimintamenojen osalta. Palveluverkkoja tarkennetaan investointisuunnitelmassa, joka hyväksytään vuosittain talousarvion yhteydessä. Palvelujen saavutettavuus varmistetaan sijoittamalla palvelupisteet toimivien liikenneyhteyksien varrelle tieverkon, kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen kehityssuuntien perusteella. Palveluverkkolinjaukset Palveluja järjestetään alueellisesti sekä keskitetyissä palvelupisteissä. Liikkuvilla palveluilla voi olla vastaanottotiloja muiden palvelujen tiloissa. Maantieteellisestä palveluverkosta riippumattomia palveluja ovat sähköiset ja kotiin vietävät palvelut sekä erityispalvelut, joita voidaan hakea myös muualta. Alueellisesti järjestettävien palvelujen perustana on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen. Alueellisten palvelujen keskittymät sijoittuvat Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Alueellisesti järjestettäviä palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja pääosa nykyisistä terveysasemien vastaanotoista. Alueellisina lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisia monipalvelupisteitä muodostetaan alue- ja lähikeskuksiin, joista alueellisten (Palokka, Vaajakoski ja keskusta) palvelujen saatavuus on heikkoa muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi. Monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palveluiden saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Monipalvelupisteet sijoitetaan olemassa oleviin tiloihin. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta hajaasutusalueita. Keskitetyt palvelut tarjotaan pääsääntöisesti yhdessä palvelupisteessä. Keskitettyjä palveluja ovat esimerkiksi museot, kaupunginteatteri, ympärivuorokautinen päivähoito, erityiskoulut, sosiaaliasemapalvelut, maahanmuuttajapalvelut, perheneuvola, sairaalapalvelut ja terveydenhuollon erityisvastaanotot. Liitteenä 1 on karttapohjainen kuvaus keskeisten palvelujen palveluverkkojen kehittämissuunnista vuoteen
15 4 Palvelulinjausten toteutumisen vastuut ja seuranta Kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelulinjaukset kerran valtuustokaudessa. Valtuustolla on kuitenkin mahdollisuus päättää tarvittavista muutoksista talousarvion yhteydessä. Lautakunnat päättävät palvelukohtaisista tarkemmista suunnitelmista. Palvelulinjausten toteutumista seurataan valtuustokausittain. 14
16 Liite 1. Palveluverkkojen kehittämissuunnat vuoteen 2020 Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Keskusta ja lähikeskukset Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 15
17 Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Itäinen suunta Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 16
18 Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Pohjoinen suunta : Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 17
19 Esimerkki keskeisten palvelujen mahdollisista palveluverkoista vuonna 2020: Eteläinen suunta Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palvelujen, alueen erityispiirteiden ja muualla sijaitsevien palveluiden saavutettavuuden perusteella. Monipalvelupisteissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Alueelliset ja monipalvelupisteet sijoitetaan kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikenteen reittien varrelle siten, että ne ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai bussilla lukuun ottamatta haja-asutusalueita. 18
20 Liite 2. Tietoja Jyväskylän kaupungista 1. Jyväskylän kaupungin väestömäärä Jyväskylän väkiluvun kehitys ikäryhmittäin Toteutunut väestönkehitys Väestöennuste v v yli 75 v v v yli 75 v Koko väestö Lähde: Tilastokeskus 2. Jyväskylän kaupungin vakituinen henkilöstö (tilinpäätös 2012 ja talousarvio 2013) Toteutuneet Arvio Henkilöstömäärä, vakituiset Eläkepoistuma Muu poistuma HUOM. Sisältää liikelaitosten henkilöstön. Ei sisällä vakituisia sivutoimisia eikä vakituisia tuntityöntekijöitä. Vertailukelpoinen, organisatoriset muutokset on otettu huomioon. 19
21 3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Päivitetty Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä Väestö 2012/13 Muutos vuonna vuotiaat Osuus väestöstä, % Yli 65- vuotiaat Osuus väestöstä, % Ulkomaalaiset 11/12 Väestöarvio 2020 Pinta-ala (km2) Väestö 2011/12 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Huhtasuo Kuokkala Lohikoski- Seppälänkangas Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki ,2 13,9 16,1 15,4 16,1 16,0 21,6 16,6 17,5 23,8 22,6 19,7 24,3 16,7 16, ,9 15,9 18,1 15,7 9,2 12,7 9,8 16,3 18,4 14,4 13,8 15,0 13,4 22,0 15, ,5 13,0 8,3 5,3 18,6 29,7 19,8 8,3 22,3 103,7 131,9 197,1 92,9 794, Työvoima* Työlliset Palkansaajat Yrittäjät Työttömät Työttömyysaste (%) Työvoiman ulkopuolella* vuotiaat 11,4 11,5 13,8 24,7 12,8 15,8 10,5 11,2 12,9 12,5 9,6 12,8 10,8 10,9 12, Opiskelijat
22 Kantakaupunki Kypärämäki- Kortepohja Lohikoski- S-kangas Huhtasuo Kuokkala Keltinmäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikkakoski- Nyrölä Palokka- Puuppola Vaajakoski-Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Eläkeläiset Muut Keskitulot 2011 ( ) Korkeaasteen koulutus ,1 38,4 37,3 18,2 37,8 30,3 38,5 34,4 34,2 28,2 35,9 29,9 28,9 22,7 33,2 (%), yli 15-v. Asuntokanta 2012/ Arava ja ktvuokraasunnot 2011/ Asuntokunnat 2012/13 Vanhusasuntokunnat Osuus asuntokunnista (%) Valitut valtuutetut 2012 Lapsiperheitä 2012/13 Aviopari ja lapsia (%) Avopari ja lapsia (%) Isä ja lapsia (%) Äiti ja lapsia (%) Koko kaupunki ,4 21,9 27,3 22,2 13,4 18,5 15,9 25,1 30,0 25,9 22,8 24,3 25,1 35,2 22, ,7 56,9 59,4 43,9 56,9 63,1 64,9 60,3 65,7 66,5 64,8 62,6 69,3 59,2 59,4 15,2 16,4 16,2 15,2 14,9 14,5 17,1 19,6 15,9 15,3 16,9 17,5 20,3 20,3 16,4 4,1 4,0 3,6 5,4 3,7 3,1 4,0 2,2 5,6 4,4 2,7 3,7 2,8 5,2 3,8 30,0 22,7 20,9 35,5 24,4 19,3 14,0 17,9 12,7 13,9 15,6 16,3 7,6 15,3 20,4 21
23 22
Palveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotJyväskylän kaupungin PALVELULINJAUKSET
Jyväskylän kaupungin PALVELULINJAUKSET 2013 2016 Palvelulinjaukset 2013 2016 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat 2 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset
LisätiedotTalouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)
1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen
LisätiedotPalvelulinjaukset , luonnos 2. Kustannusvaikutukset
Palvelulinjaukset 2013-2016, luonnos 2. Kustannusvaikutukset Linjaus Vaikutus käyttömenoihin / vuosi M Muut tiedot 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2.1 ja tuottaminen Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut
LisätiedotPalvelulinjaukset Luonnos
Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 9.4.2013 9.4.2013 Palvelulinjaukset Kunnallisen palvelujärjestelmän turvaaminen kaupungin taloudellisen kantokyvyn heikentyessä ja toimintaympäristön muuttuessa. Suoraan
LisätiedotJyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.
Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotPalvelulinjaukset
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset 2013-2016! "#$%%$&!'! 3.6.2013 "#$%%$&!()*)'+,()! !"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen
LisätiedotPalvelulinjaukset Valtuustoseminaari
Palvelulinjaukset 2013 2016 Valtuustoseminaari 26.8.2013 28.8.2013 Palvelulinjaukset, luonnos 2 (3.6.2013) Palaute selvityshenkilö Pirjo Tuosa 28.8.2013 2 Käsittelyt Palvelulinjausten valmisteluaikataulu
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotPalvelulinjaukset
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palvelulinjaukset 2013-2016 Luonnos 2 3.6.2013 Luonnos kaupunginhallituksen iltakouluun 3.6.2013. Ei yleiseen jakeluun. Sisällys 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2 1.1 Palveluihin
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotPalvelulinjaukset
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI! Palvelulinjaukset 2013-2016! "#$%%$&! 9.4.2013 Luonnos! !"#$%%&#' 1 Palvelulinjausten lähtökohdat... 2! 1.1 Palveluihin vaikuttavat muutokset... 2! 1.2 Palvelujen järjestäminen ja
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016
Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.
LisätiedotHämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli
Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE
1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotJyväskylän seudun kuntajakoselvitys, varhaiskasvatus/ opetus/kulttuuri/liikunta- ryhmä
Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys, varhaiskasvatus/ opetus/kulttuuri/liikunta- ryhmä Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämis- ja tehostamistoimenpiteet JYVÄSKYLÄ 23.10.2013 EL 28.10.2013 Kasvun
LisätiedotPERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016
ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset
LisätiedotKiskontien aluetoimikunta 29.9.2011
Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys
LisätiedotTerveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski
Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME
LisätiedotKasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa. Timo Koivisto
Kasvun ja oppimisen ja kulttuurin ja liikunnan sopeutustoimet vuoden 2014 talousarviossa Timo Koivisto 21.10.2013 Johdon tukipalvelut Sopeutusvelvoite 14 950 (ltk) Eläköityvien vakansseja ei täytetä 19
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET
JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotVuoden 2014 talousarvioehdotus Kaupunginjohtaja Markku Andersson
Vuoden 2014 talousarvioehdotus 21.10.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TP2012 Esitämme huolemme viimeisten tilinpäätösten alijäämäisyydestä ja toimintakatteen vuosittaisesta merkittävästä
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotKyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa
Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä
LisätiedotPerusturvan palveluverkkoselvitys 2016
Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN
IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on
LisätiedotTYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta
TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotPäiväkoti-kouluverkkoselvitys 2014. Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati 24.3.2014
Päiväkoti-kouluverkkoselvitys 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen asiakasraati 24.3.2014 25.3.2014 TAVOITE Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen 2014 tavoitteena on päivittää edellisen selvityksen pohjalta päiväkotien
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku
LisätiedotHelsingin kaupungin hankinnat seminaari
Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotKuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotKuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotRajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016
Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus
LisätiedotKuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen
Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotVairinen-Salmela, Johanna, j. 7 Paasonen, Jaana, vj. - Sosiaali- ja terveyslautakunta. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Toiminta-ajatus
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotPalveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä
Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA
TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotJyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015. Valtuustoseminaari 25.5.2015
Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkon kehittäminen Selvitystyön raportti 8.5.2015 Valtuustoseminaari 25.5.2015 Kati Kallimo, Perusturva Esko Eriksson, Jyväskylän Tilapalvelu Raili Kuosmanen, Haahtela
LisätiedotElämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen
Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden
LisätiedotTerveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita
Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja
LisätiedotRohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!
Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien! Valinnanvapaus haastaa toimimaan toisin Mia Lindberg Riitta Pylvänen 17.1.2017 Sisältö Mitä valinnanvapauskokeilu tarkoittaa, taustat Mitä kokeillaan? Kuinka valinnanvapauskokeilu
LisätiedotEsitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotIntegraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen
Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla
LisätiedotMaakunta- ja soteuudistus. näe mahdollisuus. Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM. Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö
Maakunta- ja soteuudistus tulee - näe mahdollisuus Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Innostava elinvoimakunta 2 13.12.2017 Kuvitellen Oy Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHaapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013)
Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärvi 7614 Kärsämäki 2723 Pyhäjärvi 5733 Reisjärvi 2928 Yhteensä 18998 (31.12.2013) Väestöennuste 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2005 2010 2015 2020 2025 2000 1000
LisätiedotTERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON
TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotPalvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet
Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön
LisätiedotYhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki
Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotOululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia
Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita
Lisätiedot1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta
1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
Lisätiedot2014 Toimintakertomus
sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry
SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
Lisätiedot