Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Transkriptio

1 Metsätehon raportti Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

2 Energiapuun korjuu harvennusmetsistä Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Metsätehon raportti Ryhmähanke Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry., Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Asiasanat: puu, harvennushakkuu, joukkohakkuu Metsäteho Oy Helsinki 2003

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOTEUTUS Osahankkeet Menetelmät ja aineiston keräys Hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuus sekä yksikkökustannukset Tutkimuskohteet Tutkitut koneet Työmenetelmät Hakkuumenetelmät Työmaat Aineiston määrä TULOKSET Korjuun ajanmenekki ja tuottavuus Hakkuu Tuottavuus erikokoisilla puilla Puulajeittaiset tuottavuudet Metsäkuljetus Kuormaus ja purkaminen Taakkojen koko Ajoajat Kokonaistehoajanmenekki Kuormien koot Tuottavuus Pinotiheys Hankinnan kustannukset Tuntikustannukset Yksikkökustannukset Hakkuu Metsäkuljetus Koko korjuuketju Kaukokuljetus Kooste kustannuksista Yhteenveto hankinnasta Mittaus PÄÄTELMIÄ...20 LIITE Metsätehon raportti

4 TIIVISTELMÄ Hankkeessa selvitettiin puun ja pienikokoisen ainespuun hakkuussa käytettävien koneiden teknistä ja taloudellista käyttökelpoisuutta. Tutkimus toteutettiin maastotutkimuksena männikössä ja sekametsikössä. Kaikki koneet työskentelivät samoilla työmailla. Hakkuun jälkeen tutkittiin metsäkuljetusta koko korjuuketjun kustannusten selvittämiseksi. Joukkohakkuuharvesteri osoittautui tuottavuudeltaan paremmaksi kuin kaatokasauskoneet. Tuottavuusero oli joukkohakkuuharvesterin eduksi %. Joukkohakkuuharvesterilla joukkokarsittu puu tai erilleen hakattu - ja ainespuu oli myös kustannuksiltaan edullisinta. Kun lopuksi määritettiin kaikki hankinnasta aiheutuvat kustannukset, oli joukkohakkuuseen perustuvan puun hankinta edullisin vaihtoehto. Sitä käyttämällä olisi päästy kannattavaan toimintaan puun korjuuseen maksettavilla minimituilla. Kaatokasauskoneisiin perustuva hankinta olisi ollut juuri ja juuri kannattavaa maksimituilla. Hankkeessa määritettiin eri menetelmillä hakatun - ja ainespuun pinotiheydet. Niitä käytettiin kaukokuljetuskustannusten laskennassa. Hankkeen yhteydessä tehtiin suositus puun mittausmenetelmistä. Metsätehon raportti

5 1 JOHDANTO Energiapuun käyttö on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina ja suuntaus tulee jatkumaan. Eri puolille maata on rakennettu tai on rakenteilla voimaloita, joiden raaka-aineeksi on suunniteltu puupohjaisia polttoaineita. Kuori ja puru ovat metsäteollisuudesta luonnostaan polttoon ohjautuvia raaka-aineita. Lisää puupolttoainetta on saatavissa päätehakkuiden hakkuutähteistä sekä taimikoiden hoidon ja ensiharvennusten pienikokoisesta puusta. Hanke on jatkoa esitutkimukselle Joukkohakkuu aines- ja puun korjuussa. Siinä selvitettiin mm. talteen saatavia puumääriä aines- ja puun korjuussa sekä joukkohakkuumenetelmien käyttökelpoisuutta. 2 TOTEUTUS 2.1 Osahankkeet Hanke jaettiin seuraaviin osahankkeisiin: 1. Energiapuun ja pienikokoisen (ensiharvennus-) ainespuun korjuumenetelmät Tehtiin työntutkimus hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuuksista sekä työn yksikkökustannuksista kaato-kasaus- ja hakkuukoneisiin perustuvissa korjuuketjuissa. 2. Eri vaihtoehtojen kapasiteettien hyödyntämismahdollisuudet Erilaisten hakkuukonetyyppien kapasiteettien hyödyntämismahdollisuuksia pohdittiin tulosten tarkastelun yhteydessä. Asia on tärkeä puun hankinnan kannattavuuden ja yrittäjien talouden kannalta. 3. Puun mittaaminen Pohdittiin puun työ- ja määrämittauksiin soveltuvia menetelmiä. 4. Työohje puun korjuuseen Osallistuttiin Puuohjelmassa toteutettavan puun korjuuoppaan toteutukseen tekemällä (Korpilahti) aiemmista tutkimustuloksista kooste Energiapuun hankinta nuorista metsistä (Metsätehon raportti 141). 2.2 Menetelmät ja aineiston keräys Hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuus sekä yksikkökustannukset Tutkimuskohteet Ensimmäinen tutkimuskohde oli ensiharvennusmännikön korjuu Ruokolahdella Toinen kohde oli sekametsikkö Jämsässä, josta tutkimusaineisto kerättiin Metsätehon raportti

6 Tutkitut koneet Hakkuussa tutkittiin joukkohakkuuharvesteria sekä kahta kaato-kasauskonetta hakkuupäällä varustetussa harvesterissa peruskone oli kaato-kasauslaitteessa peruskone oli 870. Naarva-kaatolaitteessa peruskone oli Ässä. Kaato ja katkonta tehtiin joukkohakkuuharvesterilla ketjusahalla ja kaatokasauskoneilla giljotiinilla. Metsäkuljetus suoritettiin kuormatraktorilla. Harvesteri käsitteli useita puita kerralla sekä joukkokarsi ja katkoi kaiken hakatun puutavaran. Kaato-kasauskoneet kaatoivat ja kasasivat puut joukkokäsittelynä. Puuniput katkottiin kuljetuksen takia. Kaato-kasauskoneet eivät pystyneet karsimaan oksia Työmenetelmät 745 -harvesteri keräsi kaatovaiheessa kouraan useita puita ennen joukkokarsinnan aloitusta. Yleisin oli kahden puun taakka. Pieniä puita oli yleensä taakassa kolme, suuria vain yksi. Energiapuuvaihtoehdossa kaikki taakat karsittiin samaan kasaan. Aines- ja puuvaihtoehdossa ainespuu eli runkojen tyviosat kasattiin erilleen pienten puiden ja latvusten muodostamasta osasta. 730:llä oli eri kuljettaja ja kaatomenetelmä eri kohteilla. Männikkökohteella pyrittiin ensin katkaisemaan puiden latvaosat ja sen jälkeen tyviosa. Sekametsäkohteessa 730:llä puut katkaistiin yksitellen tyvestä ja kerättiin taakaksi. Lopuksi taakka asetettiin maahan ja katkottiin kaatolaitteella tavoitepituuteen. Ainespuita koneella ei pystytty karsimaan, vaan ne kerättiin oksineen omiksi kasoiksi. Pieniä puita puuksi hakattaessa tyypillisimmät käsittelytaakat sisälsivät 3 4 puuta. Kun ainespuu otettiin erilleen, taakassa oli yleensä 2 3 puuta; keskikokoisia puita taakassa oli 1 3 ja suuria yksi tai kaksi. Ässä/Naarva -kaato-kasauskoneella puut katkottiin yksitellen tyvestä ja kerättiin taakaksi. Taakka asetettiin maahan ja katkottiin kaatolaitteella tavoitepituuteen. Ainespuita koneella ei pystytty karsimaan, vaan ne kerättiin oksineen omiksi kasoiksi. Pieniä puita kaadettaessa tyypilliset käsittelytaakat sisälsivät 2 4 puuta siten, että pelkästään puuta hakattaessa samankokoisten puiden taakat olivat suurempia kuin ne, joissa ainespuu otettiin erilleen. Keskikokoisia puita oli taakassa yhdestä kolmeen ja suuria yksi tai kaksi Hakkuumenetelmät Jokaisella koneella hakattiin kahdella eri hakkuumenetelmällä. Ensimmäiseksi hakattiin kaikki puu noin 5-metriseksi puuksi (E). Kun aineisto oli riittävä, vaihdettiin menetelmää, ja tyviosasta otettiin erilleen ainespuupölkky. Latvat ja pienet puut katkottiin aina puuksi (A + E). Metsätehon raportti

7 Työmaat Poistettujen runkojen jakauma oli molemmilla työmailla varsin yhteneväinen. Koneille pyrittiin valitsemaan niin puustoltaan kuin maastoltaan mahdollisimman samanlaiset alueet (kuva 1). Osuus puiden lukumäärästä, % Rinnankorkeusläpimitta, cm Kuva 1. Tutkimustyömaiden poistettujen puiden rinnankorkeusjakaumat (katkoviiva = männikkö, yhtenäinen viiva = sekametsikkö). Keskimääräinen poistettujen puiden rinnankorkeusläpimitta oli männikössä 9,1 cm ja sekametsikössä 8,8 cm. Männikön ensiharvennuskohteessa puiden määrät olivat koneittain ja menetelmittäin: Lähtötiheys, kpl/ha Poistetut puut, kpl/ha 745, A + E , E , A + E , E Naarva / Ässä, A + E Naarva / Ässä, E Selitys: A + E = ainespuu ja puut otettiin erilleen E = kaikki puut hakattiin puuksi Metsätehon raportti

8 Sekametsikössä puiden määrät olivat: Lähtötiheys, r/ha Poistetut puut, r/ha 745, A + E , E , A + E , E Naarva / Ässä, A + E Naarva / Ässä, E Kasvatettavaksi jäi kaikissa kohteissa noin runkoa hehtaarilla Aineiston määrä Hakattu puumäärä tutkimusaineistossa oli: Männikkö, kpl Naarva / Ässä Sekametsikkö, kpl Metsäkuljetuksessa tutkittiin kaikki tutkimuksessa hakattu puutavara. 3 TULOKSET 3.1 Korjuun ajanmenekki ja tuottavuus Hakkuu Tavoitteena ei ollut absoluuttisten tuottavuustietojen selvittäminen, vaan eri puun hakkuuseen soveltuvien konetyyppien keskinäinen vertailu Tuottavuus erikokoisilla puilla Tutkimuksessa mitatut ajat olivat tehoaikoja. Ne muutettiin käyttöajaksi lisäämällä niihin 15 prosenttia alle 15 minuutin keskeytysten osuutena. Parhaan käsityksen koneiden tuottavuudesta saa, kun se lasketaan erikokoisille puille kunkin koneen toteutuneella joukkokäsittelyjakaumalla. Tuotokset esittävät tuottavuutta ilmoitetun kokoisilla puilla (ei siis leimikon keskiläpimitta) (kuvat 2 ja 3). Metsätehon raportti

9 30 Tuottavuus, m 3 /h aines ja aines ja Naarva - Naarva - aines ja Rinnankorkeusläpimitta, cm Kuva 2. Käyttötuntituottavuus männikön ensiharvennuksessa Tuottavuus, m 3 /h aines ja aines ja Naarva - Naarva - aines ja Rinnankorkeusläpimitta, cm Kuva 3. Käyttötuntituottavuus sekametsikön ensiharvennuksessa joukkohakkuuharvesteri saavutti molemmissa kohteissa kaikissa läpimittaluokissa muita suuremman tuottavuuden. Ainespuun erilleen otolla ei ollut tuottavuuteen mainittavaa vaikutusta. Kaato-kasauskoneiden tuottavuudet olivat lähellä joukkohakkuuharvesterin tuottavuuksia pienillä puilla, mutta suuremmilla puilla 9 11 cm:stä lähtien ero suurentui selvästi. Ässä / Naarva oli männikössä 730:tä nopeampi. Sekametsikössä, jossa molemmilla koneilla oli sama työskentelymenetelmä, ei ollut merkittäviä eroja. Kaato-kasauskoneilla ainespuun erilleen otto sekametsikössä alensi tuottavuutta. Metsätehon raportti

10 Puulajeittaiset tuottavuudet Ainespuun erilleen ottoon kului aikaa sitä enemmän, mitä useampia puulajeja hakattiin. Myös puulaji vaikutti kaadon, kasauksen ja karsinnan ajanmenekkeihin. 745:llä hakkuun ajanmenekin puulajeittainen vaihtelu oli 20 prosentin sisällä. Männyllä ja koivulla ajanmenekit olivat lähellä toisiaan, kuusella ajanmenekki oli keskimäärin muita suurempi. Puun koko ei vaikuttanut puulajien väliseen vaihteluun. 730:llä mänty oli nopeampaa kaataa ja kasata kuin kuusi ja koivu. Ero oli %. Myös Naarvalla mänty oli nopeimmin kaadettavissa ja kasattavissa. Erot kuuseen ja koivuun olivat 5 15 %. Tuottavuus tutkimusleimikolla Tutkimusleimikon keskimääräisoloissa saavutettu hakkuun tuottavuus antaa hyvän vertailupohjan ensiharvennuskohteiden hakkuun tuottavuudesta. Kuvissa 4 7 esitetään tutkimusleimikoiden käyttötuntituottavuudet, ensin absoluuttisina ja sitten suhteellisina Tuottavuus, m 3 /h aines ja aines ja Naarva - Naarva - aines ja Hakkuukone - puun talteenottotapa Kuva 4. Hakkuun käyttötuntituottavuus männikössä. Metsätehon raportti

11 12 10 Tuottavuus, m 3 /h aines ja aines ja Hakkuukone - puun talteenottotapa Naarva - Naarva - aines ja Kuva 5. Hakkuun käyttötuntituottavuus sekametsässä. Suhteellinen tuottavuus, % aines ja aines ja Hakkuukone - puun talteenottotapa Naarva - Naarva - aines ja Kuva 6. Hakkuun suhteelliset tuottavuuserot männikössä. Metsätehon raportti

12 Suhteellinen tuottavuus, % aines ja aines ja Naarva - Naarva - aines ja Hakkuukone - puun talteenottotapa Kuva 7. Hakkuun suhteelliset tuottavuuserot sekametsikössä. Joukkohakkuuharvesteri saavutti tutkimustyömailla % muita paremman tuottavuuden. Ainespuun erilleen otto ei merkittävästi vaikuttanut tuottavuuteen. Kaato-kasauskoneilla ainespuun erilleen hakkaaminen yleensä huononsi tuottavuutta Metsäkuljetus Metsäkuljetuksen tutkimisella pyrittiin saamaan perusteita eri koneketjujen korjuukustannusten suhteelliseen vertailuun Kuormaus ja purkaminen Taakka-ajat vaihtelivat kuormauksessa ainespuulla 0,4 0,6 minuutin ja puulla 0,4 0,7 minuutin välillä. Kuutiometriä kohti hakkuukoneittainen vaihtelu oli ainespuulla 2,6 3,6 min/m³ ja puulla 1,7 2,6 min/m³. Männikössä kuormaus oli nopeampaa kuin sekametsikössä. Kaikilla koneilla ainespuun mukanaolo pienensi keskimääräistä taakkakokoa. Purkamisessa ei ollut eri erissä merkittäviä eroja. Kuutiometrikohtaiset purkamisajat olivat männikössä 0,5 0,9 min ja sekametsikössä 1,0 1,7 min. Ainespuu oli yleisimmin hitaampaa purettavaa kuin puu. Metsätehon raportti

13 Taakkojen koko Taakkojen keskimääräiset koot olivat (männikkö/sekametsikkö): Ainespuu erilleen 0,15 / 0,11 m³ - Kaikki puuksi 0,30 / 0,21m³ Ainespuu erilleen 0,23 / 0,16 m³ - Kaikki puuksi 0,28 / 0,23 m³ Naarva / Ässä - Ainespuu erilleen 0,16 / 0,15 m³ - Kaikki puuksi 0,33 / 0,27 m³ Kaikilla koneilla ainespuun mukanaolo pienensi keskimääräistä taakkakokoa Ajoajat Ajoon kului männikkökohteessa 1,8 2,0 min/100 metriä. Sekametsikössä vastaavat ajat olivat 1,1 1,8 min/100 metriä. Kokonaisajanmenekkiä laskettaessa ajomatkana käytettiin 250 metriä Kokonaistehoajanmenekki Työvaiheiden osuudet tehoajanmenekistä olivat keskimäärin: - Kuormaus 39 % - Purkaminen 15 % - Ajot, yhteensä 17 % - Muut työvaiheet 29 % Kuormauksen, purkamisen, ajoaikojen ja muiden työvaiheiden yhteiset ajanmenekit olivat männikössä ainespuun kuljetuksessa 8,9 6,2 min/m 3 ja puun kuljetuksessa 4,8 7,6 min/m³. Sekametsikössä ainespuun kuljetuksessa aikaa kului 7,2 8,5 min/m³ ja puun kuljetuksessa 4,9 5,9 min/m³ Kuormien koot Metsäkuljetuksen tuottavuudet laskettiin täysille kuormille. Pienissä aineistoissa vajaiden kuormien osuus olisi muutoin muodostunut suhteettoman suureksi. Metsätehon raportti

14 Täysien kuormien keskimääräiset koot olivat: Männikkö, Sekametsä, m 3 m Ainespuu erilleen 11,2 8,6 - Kaikki puuksi 11,2 10, Ainespuu erilleen 9,9 5,9 - Kaikki puuksi 6,2 5,7 Naarva / Ässä - Ainespuu erilleen 7,8 5,1 - Kaikki puuksi 8,3 7, Tuottavuus Käyttötuntituottavuus, m 3 /h Ainespuu erilleen Kaikki puuksi 730 Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Hakannut kone / hakkuumenetelmä Naarva Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Männikkö Sekametsä Kuva 8. Metsäkuljetuksen käyttötuntituottavuudet. Sekametsäkohteessa joukkokarsitun puutavaran ( 745) metsäkuljetustuloksien alhaisuuteen vaikutti selvästi muita kohteita harvempi poistettu puusto Pinotiheys Hakatun puutavaran pinotiheys vaikuttaa kuormien kokoon metsä- ja kaukokuljetuksessa. Koska kuljetuksissa käytetään yleisimmin runkopuun kuljetuksiin suunniteltua ja mitoitettua kalustoa, alhainen pinotiheys eli pieni hyötykuorma merkitsee ylimääräisiä kuljetuskertoja ja lisäkustannuksia. Metsätehon raportti

15 Sekapuukohteessa määritettiin hakatun puutavaran irtokuutiometripainot mittaamalla autokuorman kehystilavuus ja punnitsemalla kuorma. Joukkohakkuuharvesterilla hakatun ainespuun pinotiheys selvitettiin tavanomaisen kuitupuun pinotiheyden perusteella. Kehystilavuuden tuoretilavuuspainoja vertailemalla saatiin selville muut pinotiheydet (taulukko 1). TAULUKKO 1 Hakkuuerien kehyspainot ja pinotiheydet. Kone Laji Paino kaukokuljetuksessa, kg/kehys-m 3 Pinotiheys Suhteellinen ero, % Tj 745 Energiapuu 395 0,49 90 Tj ,23 41 Naarva 176 0,22 40 Tj 745 Energiapuu, ei ainesta 303 0,38 69 Tj ,22 40 Naarva 139 0,18 32 Tj 745 Ainespuu 441 0, Tj ,28 51 Naarva 284 0, joukkohakkuuharvesterilla puun mukaantulo laski pinotiheyttä %. Pinotiheyden pienentyminen aiheutui todennäköisesti hyvin pienten pölkkyjen mukanaolosta. Kaatokasauskoneilla pinotiheys oli varsin huono. 3.2 Hankinnan kustannukset Tutkimuksessa mukana olleille koneille laskettiin käyttötuntikustannukset Metsätehossa käytettävällä laskentaohjelmalla Tuntikustannukset Käyttötuntikustannukset vaihtoehtoisilla alustakoneilla on esitetty taulukossa 2. TAULUKKO 2 Kustannukset, /käyttötunti Hakkuu- / kaatolaite Alustakone Tj 1070 Tj 770 Ässä vuoro vuoroa vuoro vuoroa Naarva 1 vuoro vuoroa Metsäkuljetuksen tehneen kuormatraktorin käyttötuntikustannuksiksi saatiin yhdessä vuorossa 57 ja kahdessa vuorossa 51 euroa. Metsätehon raportti

16 3.2.2 Yksikkökustannukset Kaikkien työlajien yksikkökustannukset laskettiin 1-vuorotyölle. 2-vuorotyön vaikutus kustannuksiin on esitetty kunkin työlajin yhteydessä Hakkuu TAULUKKO 3 Männikön hakkuukustannukset, /m³ Hakkuu- / kaatolaite Alustakone Tj 1070 Tj 770 Ässä 745 Ainespuu erilleen 7,50 6,70 6,80 Kaikki puuksi 7,80 7,00 7, Ainespuu erilleen 11,70 10,40 10,60 Kaikki puuksi 14,70 13,10 13,20 Naarva Ainespuu erilleen 9,20 8,10 8,50 Kaikki puuksi 9,00 8,00 8,30 TAULUKKO 4 Sekametsikön hakkuukustannukset, /m³ Hakkuu- / kaatolaite Alustakone Tj 1070 Tj 770 Ässä 745 Ainespuu erilleen 6,40 5,70 5,80 Kaikki puuksi 6,40 5,70 5, Ainespuu erilleen 11,50 10,20 10,40 Kaikki puuksi 9,40 8,40 8,50 Naarva Ainespuu erilleen 12,40 11,00 11, 50 Kaikki puuksi 9,60 8,50 8,90 Mikäli hakkuu olisi toteutettu ympärivuotisena 2-vuorotyönä, olisivat yksikkökustannukset olleet % esitettyjä pienemmät. Metsätehon raportti

17 Metsäkuljetus Metsäkuljetuksen yksikkökustannukset olivat: Männikkö, Sekametsä, /m 3 /m Ainespuu erilleen 7,60 9,50 - Kaikki puuksi 5,30 6, Ainespuu erilleen 7,00 9,30 - Kaikki puuksi 8,50 6,60 Naarva / Ässä - Ainespuu erilleen 9,90 8,10 - Kaikki puuksi 6,50 5,50 Ympärivuotinen 2-vuorotyö olisi alentanut metsäkuljetuksen yksikkökustannuksia 10 % Koko korjuuketju Hakkuun ja metsäkuljetuksen yksikkökustannukset männikössä ja sekametsikössä on esitetty taulukoissa 5 ja 6. TAULUKKO 5 Männikön korjuukustannukset, /m³ Hakkuu- / kaatolaite Alustakone Tj 1070 Tj 770 Ässä 745 Ainespuu erilleen 15,10 14,30 14,40 Kaikki puuksi 13,10 12,30 12, Ainespuu erilleen 18,70 17,40 17,60 Kaikki puuksi 23,10 21,50 21,70 Naarva Ainespuu erilleen 19,10 18,00 18,40 Kaikki puuksi 15,50 14,50 14,80 TAULUKKO 6 Sekametsikön korjuukustannukset, /m³ Hakkuu- / kaatolaite Alustakone Tj 1070 Tj 770 Ässä 745 Ainespuu erilleen 15,90 15,20 15,30 Kaikki puuksi 12,70 12,00 12, Ainespuu erilleen 20,80 19,50 19,70 Kaikki puuksi 15,96 14,90 15,00 Naarva Ainespuu erilleen 20,50 19,10 19,50 Kaikki puuksi 15,10 14,00 14,30 Metsätehon raportti

18 3.2.3 Kaukokuljetus Kaukokuljetuskustannukset saatiin keskimääräisten kuljetuskustannusten ja määritettyjen pinotiheyksien avulla. Kun mäntykuitupuun kaukokuljetuskustannuksina pidettiin 4 /m³, päädyttiin muissa tutkituissa vaihtoehdoissa seuraaviin keskimääräisiin kaukokuljetuskustannuksiin. - Joukkokarsittu ainespuu ( 745) 4,00 - Joukkokarsittu puu ( 745) 4,40 - Karsimaton ainespuu ( 730, Naarva) 6,70 - Karsimaton puu ( 730, Naarva) 10,00 Kuljetuskustannukset, /m³ Kooste kustannuksista Kuvissa 9 ja 10 on kooste hankintakustannuksista ilman puun hankintaorganisaatiolle aiheuttamaa yleiskustannusta. 35,00 Kustannukset, /m 3 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kaukokuljetus Metsäkuljetus Hakkuu Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Naarva Naarva Kone / menetelmä Kuva 9. Männikön hakkuu- sekä metsä- ja kaukokuljetuskustannukset. Metsätehon raportti

19 Kustannukset, /m 3 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Kaukokuljetus Metsäkuljetus Hakkuu Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Kone / menetelmä Naarva Naarva Kuva 10. Sekametsikön hakkuu- sekä metsä- ja kaukokuljetuskustannukset. Karsimattoman puun korjuuvaihtoehdot ovat kalliimpia kuin joukkokarsitun puun korjuu. 3.3 Yhteenveto hankinnasta Tulokset, jotka perustuvat pieniin aineistoihin yksittäisillä koneilla, näyttivät puun hankinnan olevan edullisempaa joukkokarsittuna kuin karsimattomina pölkkyinä. Joukkokarsitun puun hakkuussa voidaan tarvittaessa erottaa kuitupuumitat täyttävä osa sellunkeittoon. Jos puita ei ole karsittu, saattaa ainespuukokoisen puun käyttö aiheuttaa ongelmia sellutehtaalla tai ainakin sen kuljettaminen jalostuspaikalle on tavanomaista kalliimpaa. Joukkohakkuuharvesteri on yleiskone, jolla voidaan hakata myös tavanomaisia harvennushakkuita, jopa pienirunkoisia päätehakkuita. Kaatokasauskoneet ovat puolestaan erikoiskoneita, joiden ainoa mielekäs käyttökohde ovat puuhakkuut. Erikoiskoneiden ympärivuotinen työllistäminen saattaa tietyissä tilanteissa olla ongelmallista. Esimerkiksi muutokset valtion tuissa saattavat muuttaa nykyistä kannattavuutta. 3.4 Mittaus Hankkeessa tehtiin suositus puun korjuun eri vaiheissa käytettävistä mittausmenetelmistä. Suosituksesta pyydettiin lausunto Metsätehon Puutavaranmittauksen hoitokunnalta. Hoitokunta teki suositukseen täsmennyksiä. Suositus on tämän raportin liitteenä. Metsätehon raportti

20 4 PÄÄTELMIÄ Tehdyt suppeat kokeet osoittivat, että puun hankinta ensiharvennuksista on taloudellisinta joukkohakkuuharvesteriin perustuvassa korjuuketjussa, jossa pölkyt joukkokarsitaan käyttöön. Menetelmän etuina ovat sekä alhaisemmat kustannukset että olemassa olevien koneiden hyödyntäminen. Laajemmin ensiharvennuspuun hankinnan taloudellisuutta tarkasteltaessa voidaan vertailla puun käyttöarvoja sekä tutkimuksessa toteutuneita kustannuksia (kuvat 11 ja 12). 40,00 Kustannukset, /m 3 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Yleiskustannus Kaukokuljetus Metsäkuljetus Hakkuu Tuet, max Tuet, min Käyttöarvo Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Kosteus 30% Kosteus 40% Kosteus 50% Timber 745 Timber 745 Timber 730 Timber 730 Naarva Naarva Arvo Arvo Arvo Kone / menetelmä / hakkeen käyttöarvo Kuva 11. Männikön hankintakustannukset. Kustannukset, /m 3 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Yleiskustannus Kaukokuljetus Metsäkuljetus Hakkuu Tuet, max Tuet, min Käyttöarvo Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Ainespuu erilleen Kaikki puuksi Kosteus 30% Kosteus 40% Kosteus 50% Timber 745 Timber 745 Timber 730 Timber Naarva Naarva Arvo Arvo Arvo 730 Kone / menetelmä / hakkeen käyttöarvo Kuva 12. Sekametsikön hankintakustannukset. Metsätehon raportti

21 Joukkohakkuuharvesterilla karsituiksi pölkyiksi hakatun ensiharvennusten puun hankintakustannukset olivat jotakuinkin puun -arvon tasolla. Näin se soveltunee myös puun hankintaan yritysten omista metsistä, joihin ei ole saatavissa valtion tukea. Mikäli yksityismetsien valtion tuet otetaan huomioon, joukkohakkuuharvesterin käyttö olisi minimituillakin kannattavaa. Kaato-kasauskoneilla hakatun karsimattoman puun hankintakustannukset valtion suurimmilla mahdollisilla tuilla olivat vain hieman alhaisemmat kuin puun käyttöarvo. Kun tukien määrä käytännössä vaihtelee kohteittain, voidaan olettaa kaato-kasauskoneeseen perustuvan ensiharvennusten puun hankinnan olevan useissa kohteissa tappiollista. Metsätehon raportti

22 Kaikki valokuvat Metsäteho Oy Männikon ensiharvennuskohde ennen ja jälkeen hakkuun. Metsätehon raportti

23 Sekametsikkö ennen ja jälkeen hakkuun. Metsätehon raportti

24 Hakkuulaitteita: 745 (ylh. vasen), Naarva (ylh. oikea) ja 730. Metsätehon raportti

25 745 männikössä työjälki, hakkuujälki ja hakattu puutavara. Metsätehon raportti

26 730 männikössä työjälki, hakkuujälki ja hakattu puutavara. Metsätehon raportti

27 Naarva männikössä työjälki, hakkuujälki ja hakattu puutavara. Metsätehon raportti

28 745 sekametsässä työjälki sekä hakattu aines- ja puu. Metsätehon raportti

29 730 sekametsässä työjälki sekä hakattu aines- ja puu. Metsätehon raportti

30 Naarva sekametsässä työjälki sekä hakattu aines- ja puu. Metsätehon raportti

31 Metsäkuljetusta karsimaton (ylhäällä) ja karsittu puu (alhaalla). Metsätehon raportti

32 LIITE MITTAUSMENETELMÄT VAIHEITTAIN ENERGIAPUUN KORJUUSSA HARVENNUSMETSISTÄ SUUNNITTELU OSTO HANKINTA ENERGIA Suunnittelija Ostaja ja myyjä Pinta-ala, puumääräarvio Pinta-ala, puumääräarvio, ptl-osuus 1) Hakkaaja Paino 2) Metsäkuljetus Paino 2) Kaukokuljetus Hakettaja a) Paino ja tuoreus 3) b) Hakemäärä (irto-m 3 ) 4) Hakemäärä (irto-m 3 ) Hankkijayritys Hakemäärä Energian tuottaja Energiasisältö 5) Yläindeksien selitykset: 1) ptl-osuus = ainespuun ja puun suhde, 2) punnitus metsäkuljetuksen purkamisvaiheessa, 3) tuoreus esim. kaato- ja punnitusajankohdan avulla tai pelkkä siltavaa an ilmoittama paino, 4) hakemäärä, jos siltavaakaa ei ole käytettävissä (esim. kunnalliset lämpölaitokset) ja 5) hakemäärän ja kosteuden perusteella Puutavaranmittauksen hoitokunta Metsätehon raportti