23 TEKNINEN TOIMI. 260 Tekninen lautakunta. Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen. Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen

Transkriptio

1 23 TEKNINEN TOIMI 260 Tekninen lautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Niiranen Kari puheenjohtaja 8 Kainulainen Eeva 2 Heltimoinen Jouni varapuheenjohtaja 5 Jääskeläinen Veli 3 Eerikäinen Anne jäsen 6 Venjärvi Anne 3 Poutanen Jussi jäsen 7 Parvinen Heli 1 Repo Minna jäsen 7 Rissanen Varpu jäsen 7 Saikkonen Matti jäsen 7 Berg Ari kh:n puheenjohtaja 2 Sinkkonen Sami kh:n edustaja 6 Huuskonen Vesa esittelijä 8 Tanskanen Janne pöytäkirjanpitäjä 3 Summala Olli pöytäkirjanpitäjä 3 Nikulainen Anu pöytäkirjanpitäjä 8 Varis Heikki asiantuntija 6 Kontiokorpi Anniina asiantuntija 4 Määttänen Heikki asiantuntija 1 Tekninen lautakunta kokoontui v aikana 8 kertaa ja käsitteli 78 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Teknisen toimen toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille terveellinen ja viihtyisä elinympäristö tuottamalla ja ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita yhdyskuntapalveluja. Teknisen lautakunnan tehtävänä on vastata teknisen hallinnon toteuttamisesta, maankäytön suunnittelun valmistelusta, liikenne- ja yleisten alueiden hoidosta, jätehuollon toteutuksesta, kiinteistötoimesta, liikelaitoksista, palo-, pelastus- ja suojelutoimesta, yksityisteiden avustusten myöntämisestä ja kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta.

2 2008 Rakennuttaminen ja kaavoitus Kaavoitus Kaavoitusohjelman mukaan vuonna 2015 valmistuviksi suunnitellut kaavahankkeet olivat keskusta-alueen pohjoisosan asemakaavan päivitys ja Koirniemen osayleiskaavan laatiminen. Asemakaava oli valtuuston hyväksymiskäsittelyssä Lainvoimaista hyväksymispäätöstä ei vuoden 2015 aikana kuitenkaan saatu. Koirniemen osayleiskaavan ehdotus on valmis, ja siitä on saatu lausunnot. Hyväksymiskäsittelyyn sitä ei ole viety, vaan hankkeen saattaminen loppuun on kirjattu vuoden 2016 tavoitteeksi. Vuoden 2015 aikana aloitettaviksi kaavahankkeiksi kaavoitusohjelmaan on kirjattu Keskusta-alueen eteläosan asemakaavan päivitys ja Papinniemen uusi rantaasemakaava. Keskusta-alueen eteläosan asemakaavan päivitys aloitettiin kiinteistörajojen ja rajapyykkitietojen päivittämisellä. Papinniemen uusien tulevaisuudennäkymien vuoksi tuon alueen ranta-asemakaavatyön käynnistämistä lykättiin. Tulosalueen talousarvioon varatut määrärahat ylittyivät selvästi, mikä oli odotettavissakin. Ylitys selittyy kesken talousarviovuoden muuttuneilla virkajärjestelyillä. Keskusta-alueen pohjoisosan asemakaavahankkeen hyväksymismenettelyssä viime hetkellä tehdyt muutokset toivat mukanaan valitusprosessin ja uuden hyväksymiskäsittelyn, eikä kaavaa siis saatu lainvoimaiseksi talousarviovuoden aikana. Rajanylityspaikan esisuunnitelma lopullisessa muodossaan aiheutti tarpeen muuttaa Kolmikannan yleiskaavaluonnosta ainakin sen itäisiltä osilta. Keskusta-alueen pohjoisosan asemakaavapäivityksen lainvoimaisuuden ajankohtaa on muutoksenhausta johtuen vaikea ennakoida. Muutoin kaavoitustyötä jatketaan talousarvion yhteydessä hyväksytyn kaavoitusohjelman mukaisesti. Koirniemen yleiskaava saatetaan päätökseen, ja Särkisalmen asemakaavan päivitys aloitetaan. Kolmikannan yleiskaavan hyväksyminen ajoittunee 2016/2017 vuodenvaihteen tienoille. Keskusta-alueen eteläosan asemakaavan päivitystä jatketaan kaavoitusohjelman mukaisesti vasta vuonna 2017.

3 Liikenne Yksityistieavustuksia haettiin ennakoitua vähemmän. Avustuksiin varatusta määrärahasta käytettiin vain noin 63 %. Joukkoliikenteen kulujen toteutuma oli noin 96 %. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasopäätöksen voimassaolo päättyi vuoden 2015 loppuun. Voimassaoloaikaa jatkettiin erillispäätöksellä kolme kuukautta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti syksyllä joukkoliikenteen palvelutasoja koskevan selvitystyön, jonka aikana tarkasteltiin ja määritettiin alueen ja yhteysvälien palvelutasoja. Hankkeessa hyödynnettiin kuntatason, liikennöitsijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä. Parikkalan ja Savonlinnan välisen raideliikenteen vuoroja vähennettiin talousarviovuoden aikana. Joukkoliikenteen palvelutasopäätös ei tuone merkittäviä Parikkalan kuntaa ja kuntalaisia koskevia muutoksia. Särkisalmen ja Savonlinnan kaupungin väliseltä rataosuudelta poistunee lähitulevaisuudessa merkittävä määrä tasoristeyksiä. Aikataulusta ei tässä vaiheessa ole tietoa.

4 Palo- ja pelastuspalvelut Ei merkittäviä muutoksia. Kunnan maksuosuudet Etelä-Karjalan Pelastuslaitokselle toteutuivat suunnitellusti. Särkisalmen paloaseman rakennustyöt käynnistettiin loppuvuodesta. Paalutustyöt on tehty, ja rakennustöitä jatketaan suunnitellusti vuonna Kohde valmistuu urakkasopimuksen mukaan Parikkalan paloaseman ulko-ovet uusittiin vuoden aikana. Pakkasella havaittiin, että paloasema on huomattavasti lämpimämpi, joten energiaa säästyy. Hälytysmäärät ja omaisuusvahingot vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Osasyynä on, että myrskyt ja maastopalot kiersivät Parikkalan kunnan alueen. Myös ensivastetehtävien määrä väheni. Liikenneonnettomuuksia Parikkalassa oli paljon, kun määrää vertaan muihin Etelä-Karjalan pelastusalueen kuntiin. Yksittäisenä kohteena Moskuunniemen risteys 6-tiellä on yhä vaarallinen vaikka sen turvallisuutta on jo kerran parannettu. Itsehallintouudistuksen yhteydessä palo- ja pelastustoimi siirtyy maakuntahallinnon alaisuuteen alkaen. Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten järjestelyt käytännössä toteutetaan ja millaiset ovat uuden pelastuslaitoksen rajat. Käytännön tasolla tuskin tulee mitään muutoksia, ja paloasemat sekä palokunnat toimivat nykyisiltä asemapaikoiltaan.

5 Ympäristöpalvelut Ei merkittäviä muutoksia. Kunnan maksuosuudet Imatran seudun ympäristötoimelle toteutuivat suunnitellusti. Loppuvuodesta kartoitettiin eläinlääkäritoimintojen sijoitusvaihtoehtoja. Tilat kunnostetaan Kannaksentie 4:ssä sijaitsevaan kunnan omistamaan kiinteistöön. Ensimmäinen kaupungineläinlääkäri siirtyi yksityisyrittäjäksi, ja hänen tehtäviään eläinlääkintähuollon koordinoijana ja eläinlääkäreiden esimiehenä ryhtyi hoitamaan oman työnsä ohella eläinlääkäri, jonka toimipiste on Parikkalassa. Praktikkoeläinlääkärin virkaan rekrytoitiin Parikkalassa jo pitkään toiminut eläinlääkäri. Eläinlääkäreiden vastaanottoavustajan määräaikainen toimi vakinaistettiin Parikkalassa. Etelä-Karjalan maakunnassa suhtaudutaan yleisesti ottaen positiivisesti itsehallintoalueasiaan, ja halutaan ryhtyä pilotoimaan ko. hallintomallia. Ympäristötoimi on selvityksissä mukana. Tulevan hallintouudistuksen ei nähdä vaikuttavan käytännön toimiin, ei ainakaan lähiaikoina, eikä varsinkaan eläinlääkäripalveluiden tuottamisessa. Eläinlääkäritilat kunnostetaan vuoden 2016 aikana. Rakennuttaminen ja kaavoitus-tulosalueen tavoitteet Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Sitovat tavoitteet 2015 Maankäytön suunnittelun toteutus Rakentamisohjelman toteutus Tarkoituksenmukainen joukkoliikenne Palo- ja pelastuspalveluissa sekä ympäristöpalveluissa palvelutason suhde kustannuksiin Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen kaavoitusohjelma hyväksytyn suunnitelman Ei kaikilta osin mukaisesti rakentamisohjelma hyväksytyn suunnitelman Ei kaikilta osin mukaisesti raportit riittävä palvelutaso Kyllä raportit ja palaute hyvä Kyllä Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-%

6 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 355,61 Avustettavat yks.tiet /km 418,17 227,49 Menot /asukas 223,00

7 2009 Kiinteistöt Vuoden 2015 rakentamisohjelmassa oli varaus Tapulikuja 3 vesikattojen muutostöille. Kiinteistössä on tehty vuoden aikana laajempi sisäilma- ja kuntotutkimus kiinteistön kunnon selvittämiseksi. Selvityksellä on haluttu varmistaa kiinteistön kunto ja muutostöiden järkevyys. Muutostyö siirtyi vuodelle Vanhainkoti Käskynkän perusparannushanke on siirtynyt vuodella käyttäjän tilatarpeiden uudelleen arvioinnin takia. Suunnittelua ei ole tilamuutosten osalta voinut aloittaa tilanteen keskeneräisyyden takia. Parikkalan paloasemalle on uusittu autohallien ovet. Tässä yhteydessä on jouduttu tekemään muutostöitä, joita ei ollut huomioitu talousarviossa. Hankkeeseen on jouduttu pyytämään lisämääräraha lisätalousarviossa. Talousarvion käyttötalous on kunnossapitopalveluiden ja korjauksien osalta ylittynyt asuinkiinteistössä. Vuokra-asunnoissa on vuoden aikana havaittu useita materiaaleista aiheutuneita vikoja. Aiheutuneiden remonttien kustannukset ovat kohdistuneet käyttöpuolelle. Materiaalien elinkaaren ylityttyä rakenteiden vaurioriskit kasvavat. Kiinteistömassasta on vuoden 2015 aikana purettu kaksi kerrostaloa niiden heikon kunnon takia. Kiinteistöt ovat olleet vajaalla käytöllä sisäilmaongelmien takia. Vauriot on tutkimusten perusteella todettu niin mittaviksi, ettei korjaaminen ollut taloudellisesti järkevää. Perusparannusluonteiset huoneistokorjaukset on tehty asuinhuoneidenkorjaukset investointimäärärahasta. Muutto- ja pienemmät huoneistokorjaukset, vauriokorjaukset sekä rakenteiden korjaukset ovat rasittaneet käyttötaloutta. Asukasvaihtojen yhteydessä on tehty huoneistoille samalla remontti. Remonttitarpeet ovat johtuneet materiaalien heikosta kunnosta. Vuokrakerrostaloissa, osoitteissa Petäjikönkatu 12 ja Simonkuja 3, on uusittu vesikatot loppuvuodesta Näiden kiinteistöjen korjauksia jatketaan julkisivujen kunnostustöillä vuoden 2016 talousarvion puitteissa. Kiinteistöjen automaatiota on suunnitelmallisesti lisätty ja kiinteistöjä on liitetty kaukovalvontaan. Parikkalan terveyskeskuksen desifiointihuonetta remontoitiin ja sinne asennettiin uudet välineiden pesulaitteet sekä tiloihin lisättiin jäähdytys. Parikkalan terveyskeskuksen muuttaminen hyvinvointikeskukseksi aloitettiin vuoden 2015 syksyllä. Tilamuutoksia on suunniteltu yhdessä käyttäjien kanssa. Kiinteistössä on tehty myös sisäilmatutkimuksia, joiden tulokset on otettu huomioon muutostöiden suunnittelussa. Asuinkiinteistöjen asukasvaihtojen yhteydessä tehtävien huoneistoremonttien määrän oletetaan pysyvät korkeana. Painopistettä pyritään siirtämään perusparannuksiin ja investointeina tehtäviin ennakoiviin korjauksiin. Sisäilmaongelmien korjaukset tulevat olemaan merkittävä osa tulevia remontteja. Korjausten laatuun ja valvontaan panostetaan. Sisäilmakorjaukset asettavat korkeammat kriteerit työnaikaisen suojautumisen osalta niin henkilöiden kuin ympäristön osalta.

8 Rimapolun ja Tapulikujan kiinteistöissä on tehty sisäilmatutkimuksia vuoden 2015 aikana. Loppuvuodesta satujen tuloksien perusteella kiinteistöissä on paikallisia rakenteellisia alueita, joiden on todettu lisäävän sisäilmaongelmien riskiä ja puutteet tulee korjata. Suunnittelu tältä osin on käynnissä ja korjaukset aloitetaan vuoden 2016 aikana. Merkittäviä tulevia perusparannusta vaativia kohteita ovat esimerkiksi Käskynkkä, Kirjolan koulun vanha osa ja Saaren palvelukeskus. Näiden kiinteistöjen osalta on aloitettava kiinteistöjen korjaustarpeiden määritys ja huomioida tulevien vuosien tilatarpeiden muutokset ja kehityksen suunta. Kiinteistöt-tulosalueen tavoitteet Tilivelvollinen: Kunnossapitopäällikkö Sitovat tavoitteet 2015 Kiinteistöjen korjausvelan vähentäminen suunnitelman mukaan Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen raportti/selvitys 5 % kiinteistökannasta joko peruskorjataan tai puretaan Kyllä Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% huon. käyttöm ,73 menot /huon.käyttöm 2 50,26 69,05 tulot /huon.käyttöm 2 64,54

9 2010 Yhdyskuntatekniikka Vesihuoltolaitos Vesitornin peruskorjaus käynnistyi lokakuussa ja työ jatkuu vuoden 2016 puolelle. Kunnanvaltuusto myönsi hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan lisämäärärahan Jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelu päästiin aloittamaan vasta loppuvuodesta 2015, kun markkinaoikeudelle tehdystä valituksesta saatiin päätös. Viivästymisen vuoksi vuosien 2015 ja 2016 talousarviomäärärahojen suhdetta jouduttiin muuttamaan. Pumppaamosaneerauksiin varattu investointimääräraha käytettiin Parikalantien huonokuntoisen runkoviemärilinjan saneeraukseen. Tarvittava määrärahasiirto toteutettiin lautakunnan päätöksellä. Koirniemen kunnallistekniikan rakentaminen siirtyy toteutettavaksi, kun alueen rakentaminen realisoituu. Viemäriverkostoon pääsevien vuotovesien vähentämiseksi verkostoon tehtiin korjauksia Parikkalantiellä ja Kolikkopolulla. Lehmuskujan perusparannus käynnistyi vuoden 2015 lopussa. Perusparannuksen yhteydessä uusittiin vesi- ja viemärilinjat sekä rakennettiin vesijohdon rinnakkaissyöttölinja terveyskeskukselle. Jätevedenpuhdistamon toteutussuunnittelu valmistuu ja rakennusurakka kilpailutetaan sekä rakennustyöt käynnistetään vuoden 2016 aikana. Viemäriverkostoon pääsevien vuotovesien vähentämiseen tähtääviä saneerauksia jatketaan. Vesitornin perusparannus valmistuu vuoden 2016 aikana. Perusparannuksen yhteydessä vesitorni varustetaan UV-desinfiointilaitteistolla. Liittymien määrää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella pyritään määrätietoisesti lisäämään.

10 Kaukolämpölaitos Kaukolämpöverkoston kunnon kartoitus ja saneeraussuunnittelu siirtyivät toteutettavaksi vuonna Pellettilämpölaitos otettiin käyttöön vuoden 2015 aikana. Laitoksen myötä Parikkalan fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 15 %. Kevyen polttoöljyn käyttö väheni lämpölaitoksella merkittävästi jo vuoden 2015 aikana. Parikkalan lämpölaitoksen öljysäiliöille toteutettiin katos- ja seinärakenteet. Lehmuskujan perusparannuksen yhteydessä uusittiin kaukolämpölinja ja tonttijohdot. Lämpölaitoksilla käytettiin vuonna 2015 polttoaineita seuraavasti: Keskustaajaman lämpölaitos: hake m 3 (vuosi 2014, m 3 ) öljy litraa (vuosi 2014, litraa) pelletti kg Saaren lämpölaitos: hake m 3 (vuosi 2014, m 3 ) öljy litraa (vuosi 2014, litraa) Kaukolämpölaitoksella investointipaineet kohdistuvat tulevaisuudessa lämpöverkoston perusparannukseen ja Saaren lämpölaitoksen investointitarpeiden selvittämiseen. Laitoksen yhtiöittämisvaihtoehtojen kartoittaminen aloitettiin vuoden 2015 puolella. Selvitys yhtiöittämisvelvollisuudesta valmistuu vuonna 2016.

11 Kadut ja tiet Vuodelle 2016 suunniteltu katuvalo-ohjauskeskusten uusiminen toteutettiin jo vuonna Vuodelle 2015 suunnitellut katuvalosaneerauskohteet siirtyivät toteutettaviksi vuonna 2016 samanaikaisesti alueiden kaapelointimuutosten (ilmajohdot maajohdoiksi) kanssa. Koirniemen kunnallistekniikan rakentaminen siirtyy toteutettavaksi, kun alueen rakentaminen realisoituu. Lehmuskujan perusparannus käynnistyi loppuvuodesta Keskusta-alueella kunnostettiin huonokuntoisia kevyenliikenteen väyliä. Kohteet päällystetään uudelleen vuonna Lehmuskujan katuvalaistus ja päällystys toteutetaan vuonna Katuvalaistuksen uusimista LED-tekniikkaan jatketaan suunnitellusti alueiden muiden kaapelointöiden yhteydessä. Katujen kunnostusta jatketaan investointiohjelman mukaisesti. Yhdyskuntatekniikka-tulosalueen tavoitteet Tilivelvollinen: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Sitovat tavoitteet 2015 Jätevesilaitoksen rakentamisen käynnistäminen Varavoimalaitoksen käyttöönotto Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Kyllä/ei viranomaisluvat 2015 Uusi ympäristölupa ja puhdistamon valvomorakennuksen rakennuslupa myönnetty 2015 Kyllä/ei mennessä Toteutunut Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% Laskutettu vesi m

12 laskutettu jätevesi m Laskutettu lämpö MWh ,63 Menot /laskutettu lämpö 64,02 MWh 72,82 tulot /laskutettu lämpö 69,66 MWh 308 Menot /asukas 303

13 270 Rakennuslautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Saukkonen Jouko puheenjohtaja Maaronen Erkki Rissanen Harri varapuheenjohtaja Hernesmaa Harri Aidanjuuri Lumi varapuheenjohtaja Kettunen Seppo Saitseff Simo jäsen Koiso-Kanttila Maija Wilhelms Saari jäsen Loikkanen Johanna Janne Tanskanen Olli Summala Seppo Vento esittelijä ja pöytäkirjnpitäjä esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä Läsnä VRakennuslautakunta kokoontui v aikana kertaa ja käsitteli asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemistä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa siten kuin siitä säädetään. Ympäristönsuojelun päämääränä on valvoa ja edistää ympäristönsuojelua kunnassa. Ympäristönsuojelun käytännön työtehtäviin kuuluu mm. vesiensuojeluun, jätehuollon valvontaan, meluntorjuntaan, ilmansuojeluun sekä ympäristölupiin liittyviä tehtäviä. Valvonta pohjautuu monialaiseen lainsäädäntöön.

14 2011 Rakennusvalvonta Tavoitteet Tilivelvollinen: Rakentamispäällikkö Sitovat tavoitteet 2015 Rakennuslupapäätökset Maa-ainesten ottamisesta aiheutuvien haittojen minimoiminen Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen käsittelyaika huomautusten määrä viranhaltija < 1 kk, lautakunta < 3 kk kaikkien maa-ainesalueiden tarkastukset Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis- % 176 rakennusluvat rakennustarkastukset 630