MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI

Transkriptio

1 MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI FM Aapo Ahola

2 Kurssin järjestelyt 1,5 op kontaktiopetusta 9 h ja itsenäistä opiskelua 30 h vanhojen vaatimusten mukaan tekevillä mahdollisuus suorittaa kurssi 3 op arvoisena => lisätehtävää Luennot ja Kurssitehtävät (moodle), palautus mennessä Hyvä suoritus nostaa kurssiarvosanaa Palauttaminen mahdollista asti, laskee arvosanaa Lajintunnistustehtävä (moodle) mennessä Tärkeimmät metsätyyppien indikaattorikasvilajit iso osa maastoretkellä katsottuja vaatimuslista tulee moodleen itseopiskelu verkkomateriaaleista Yhteystiedot: aapo.ahola@faunatica.fi,

3 Metsät Lehdot Monimuotoinen luontotyyppiryhmä, jonka hallinta vaatii pitkällistä kokemusta ja rautaista lajintuntemusta Pääjako ravinteisuuden (keskiravinteiset - runsasravinteiset) ja kosteustason (kuivat - tuoreet - kosteat) mukaan Lisäksi eri jalopuulehtotyypit käsitellään usein erikseen Yleisesti: Puusto hyvin vaihtelevaa tyypeittäin ja kuvioittain Pensaskerros! Indikaattorilajeja runsaasti

4 Kosteat lehdot Mesiangervo Ojakellukka Nokkonen Lehtotesma Hiirenporras Mustaherukka Punaherukka Taikinamarja (ja muut lehtopensaat) Alvejuuret (ym. suursaniaiset) Sudenmarja Käenkaali Metsäkurjenpolvi Vuohenputki Karhunputki Huopaohdake Mustakonnanmarja Lehtotähtimö Kevätlinnunsilmä Suikerosammalet Lehväsammalet

5 Tuoreet lehdot Valkovuokko Sinivuokko Käenkaali Sudenmarja Ahomatara Kevätlinnunherne Lehtoimikkä Lehtotesma Metsäkurjenpolvi Nuokkuhelmikkä Vuohenputki Lehtokuusama Taikinamarja (ja muut lehtopensaat) Alvejuuret Pystykiurunkannus Lehtokorte Lehto-orvokki Mustakonnanmarja Näsiä Suikerosammalet Metsäliekosammal Lehväsammalet

6 Kuivat lehdot Ahomansikka Ahomatara Kevätlinnunherne Lillukka Nuokkuhelmikkä Puolukka (!) Sinivuokko Valkovuokko Lehtokuusama Taikinamarja (ja muut lehtopensaat) Kataja Haisukurjenpolvi Metsävirna Mäkilehtoluste Näsiä Suikerosammalet Metsäliekosammal Kerrossammal Seinäsammal Lehväsammalet

7 Metsät Lehtomaiset kankaat Vaateliaita lehtolajeja voi olla, mutta vain harvakseltaan Varpuja on runsaasti, lähinnä mustikkaa; varvusto korkeaa Ei-vaateliaita ruohoja ja heiniä runsaasti: oravanmarja, metsäimarre, metsätähti, metsäkastikka, kielo, metsäorvokki, sananjalka Tyyppilaji käenkaali yleensä aina läsnä (OMT) Pensaskerros puuttuu tai melko heikosti kehittynyt

8 Lehtomaiset kankaat Käenkaali Oravanmarja Metsäkurjenpolvi Metsäorvokki Mustikka Nuokkuhelmikkä Ahomansikka Valkovuokko Metsäimarre Metsäkastikka Sormisara Metsäliekosammal Kerrossammal

9 Metsät Tuoreet kankaat Kangasmetsän olemus Kuusi, mänty, koivu Varvut mustikka ja puolukka hallitsevat (paitsi tiheän puuston alla) Ei-vaateliaita ruohoja harvakseltaan: oravanmarja, metsätähti, metsäkastikka, kielo, kultapiisku Metsälauha runsas Pensaskerros puuttuu

10 Tuoreet kankaat Mustikka Puolukka Metsälauha Metsätähti Oravanmarja Kultapiisku Metsäalvejuuri Metsäkastikka Metsäkorte Riidenlieko Kerrossammal Seinäsammal

11 Metsät Kuivahkot kankaat Avaramman kangasmetsän olemus Mäntyvaltainen (+ kuusi, koivu) Vahvasti varpuvaltainen kenttäkerros. Puolukka valtavarpuna, lisäksi kohtalaisen runsaasti mustikkaa ja kanervaa Ei-vaateliaita ruohoja harvakseltaan ja heikkokasvuisina: metsätähti, kultapiisku, metsäkastikka, kielo, oravanmarja Metsälauha runsas Jäkäläisyyttä, peittävyys n %

12 Kuivahkot kankaat Puolukka Mustikka Kanerva Metsälauha Metsätähti Kultapiisku Kerrossammal Seinäsammal Poronjäkälät

13 Metsät Kuivat kankaat Puusto yksinomaan mäntyä Kanerva runsain varpu, puolukkaa melko runsaasti; mustikka kituliasta Yksittäisiä kitukasvuisia ruohoja Metsälauhakin jo heikkokasvuinen Jäkäliä runsaasti

14 Kuivat kankaat Kanerva Puolukka Poronjäkälät Seinäsammal Keltanot Sianpuolukka Isohirvenjäkälä

15 Karukkokankaat Poronjäkälät Kanerva

16 Metsien luonnontilaisuus Metsien luonnontilaisuutta indikoivia piirteitä Puuston ikä Puuston monimuotoisuus (käyrät, vikaantuneet ym. yksilöt) Ikärakenteen jatkuvuus = eri-ikäisrakenteisuus Puulajirakenne Lahopuu Myrskytuhoaukot Metsäpalojen jäljet Vanhan ihmisvaikutuksen jäljet (esim. kaskikoivikot) Luontainen tulvaisuus (vesistöjen varret; majavapadot) Vanhat ojat, ajourat, kannot yms.

17 Metsien erityisiä elinympäristöjä 1 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 1 Kalliometsät Kivikot Louhikot, pirunpellot

18 Metsien erityisiä elinympäristöjä 1 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 1 Kalliometsät Kivikot Louhikot, pirunpellot Rotkot, kurut, jyrkänteiden alustat Valorinteet ja varjorinteet Supat

19

20 Metsien erityisiä elinympäristöjä 1 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 1 Kalliometsät Kivikot Louhikot, pirunpellot Rotkot, kurut, jyrkänteiden alustat Valorinteet ja varjorinteet Supat Dyynimetsät Vyörysoraikot, hietikot

21 Dyynejä Inari, Kettukangas

22 Metsien erityisiä elinympäristöjä 2 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 2 Purot, norot

23 Metsien erityisiä elinympäristöjä 2 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 2 Purot, norot Muut vesistöt (tulvaisuus!) Lähteiköt, tihkupinnat

24

25 Metsien erityisiä elinympäristöjä 2 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 2 Purot, norot Muut vesistöt (tulvaisuus!) Lähteiköt, tihkupinnat Pienet soistumat, kosteat painanteet, lampareet

26 Metsien erityisiä elinympäristöjä 2 Erityisiä maastonkohtia, jotka lisäävät metsäalueen monimuotoisuutta Osa 2 Purot, norot Muut vesistöt (tulvaisuus!) Lähteiköt, tihkupinnat Pienet soistumat, kosteat painanteet, lampareet Suonreunukset - kangasmaan vaihettuessa suohon muodostuu liukuva sarja soistumisen sukkessiovaiheita: kangas turvekangas kangaskorpi/kangasräme varsinainen suo Rannat yleensä Luhdat, tulvametsät - avoluhdat, pensasluhdat, metsäluhdat luetaan varsinaisesti soihin

27 Suot Punainen: ojitettu Sininen: ojittamaton Turkoosi: ei tietoa (ojittamaton)

28 Suot Luokittelussa käytetyt ekologiset vaihtelusuunnat: Suomuodostuma: keidassuo, aapasuo Turvekerroksen paksuus - puuston määrä ja koko indikoivat turvekerroksen paksuutta - puulajisto indikoi ravinnetasoa (puut tarvitsevat ravinteita kivennäismaasta): saarni > tervaleppä > harmaaleppä > kuusi > koivu > mänty Vedenpinnan taso - mätäspinta (vedenpinta kaikissa tilanteissa yli 20 syvyydessä pinnasta) - välipinta (vedenpinta 5-20 cm päässä suon pinnasta) - rimpipinta (vedenpinta 0-5 cm tai vesi peittää suon pintaa) Ravinteisuus- eli trofiataso - runsasravinteisuus l. eutrofia - keskiravinteisuus l. mesotrofia - niukkaravinteisuus l. oligotrofia - sadevesiravinteisuus l. ombrotrofia

29 Suot Luhdat Voimakas pintavesivaikutus = tulvaisuus luhtaisuus (suuren osan vuodesta) Luhtia tavataan usein lampien, järvien ja jokien yhteydessä Luhdat ovat primäärisoistumisen (vesistön umpeenkasvun) ensimmäisiä vaiheita Turvekerros: - päällimmäisenä on elävien kasvien juurakkojen muodostama kelluva, hyllyvä cm paksu lautta - sen alla pitkälle hajonnutta hienojakoista turveliejua

30

31 Suot Nevat Väli- tai rimpipintaisia, puuttomia soita Ravinteisuustaso vaihtelee ombrotrofisesta mesotrofiseen Turvekerros usein paksu

32 Nevan ja rämeen muodostamaa mosaiikkimaista ns. yhdistelmätyyppiä

33 Suot Rämeet Mätäspintaisia, puustoisia soita, puusto heikkokasvuista Ravinteisuustaso yleensä oligotrofinen (joskus mesotrof.) Turvekerros yleensä paksu, suon reunaosissa voi olla ohutkin (alle 0,5 m)

34 Suot Korvet Puustoisia soita, puusto hyväkasvuista, usein mukana kuusta tai tervaleppää usein metsätalouskäytössä, joten monet suotyypit uhanalaisia Ravinteisuustaso yleensä mesotrofinen Turvekerros ohut (alle 0,5 m)

35 Suot Letot Runsasravinteisia eli eutrofisia Puuttomia tai puustoisia soita Yleensä hyvin pienialaisia Erittäin paljon uhanalaista lajistoa

36 Perinnebiotoopit lyhyesti Ihmisen vuosisatoja jatkuneen perinteisen maankäytön tuloksena syntyneitä biotooppeja Hyvin runsaasti uhanalaista lajistoa, jota ei tavata täysin luonnontilaisissa ympäristöissä Lajiston säilyminen vaatii yleensä aktiivista hoitoa

37 Tehtävä: Kasvillisuuskartta Larcher ym. 2003

38 Tehtävä: Kasvillisuuskartta