Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Transkriptio

1 Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

2 Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien mahdollisuuksista Kannustaa yrittäjämäiseen metsätalouden harjoittamiseen Luoda edellytyksiä päätöksentekoon, joka johtaa metsien monipuoliseen käyttöön, hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen. o Toteutusaika: o Kumppanit: Metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys Keskipohja, Koulutuskeskus Sedu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä o Rahoitus: Julkinen rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Seuraa hankkeen tapahtumia ja tutustu koulutusmateriaaleihin netissä!

3 METSIEN KASVATUKSEN PERUSTEET Jani Lehtimäki Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus

4 TERMEJÄ JA KÄSITTEITÄ 1. Kuvio 2. Metsälö 3. Leimikko puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen alue yhden tilan metsäalue, joka muodostuu kuvioista kartalle ja maastoon rajattu hakkuu tai muuten käsiteltävä alue

5 TERMEJÄ JA KÄSITTEITÄ 4. Rinnankorkeusläpimitta yksittäisen puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta 5. Keskiläpimitta keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta hehtaarilla

6 TERMEJÄ JA KÄSITTEITÄ 6. Pohjapinta-ala puiden yhteenlaskettu poikkileikkausten pinta-ala 1,3 metrin korkeudelta hehtaarilla, yksikkö m Relaskooppikoeala mitataan pohjapinta-alaa relaskoopilla, lasketaan koealaan kuuluvien puiden lukumäärä

7 TERMEJÄ JA KÄSITTEITÄ 8. Runkoluku lasketaan puiden kappalemäärä hehtaarilla esim. ympyräkoealoilla 9. Keskipituus puuston pituuden keskiarvo 10. Valtapituus 100 paksuimman puun keskipituus hehtaarilla

8 PUUN OSAT 11. Ainespuu kooltaan ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden raaka-aineeksi soveltuvaa puutavaraa 12. Apteeraus puutavaran hakkuussa mitta- ja laatuvaatimusten mukaisesti tapahtuva puun rungon katkaisukohtien määrittely

9 KASVUPAIKKATYYPIT Kasvupaikkatyyppiluokitus kuvaa metsien viljavuutta ja puuntuotoskykyä kuuteen kasvupaikkatyyppiin jakaantuva luokitus. Kivennäismaat Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat Karukkokankaat Turvemaat Ruohoturvekangas Mustikkaturvekangas Puolukkaturvekangas Varputurvekangas

10 KASVUPAIKAT Kasvupaikat perustuvat Cajanderin metsätyyppioppiin Kasvupaikat on kehitetty kuvaamaan metsän puuntuotoskykyä Kasvupaikkojen määritys tapahtuu opaskasvien avulla Kasvupaikan voi päätellä myös puustosta ja alueen ominaisuuksista Puuntuotoskykyyn vaikuttavat: o ravinteisuus o Vesitalous o ilmatilavuus

11 KASVUPAIKAT Kasvupaikan ravinteisuus ja puuntuotoskyky ovat kehittyneet fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten kasvupaikkatekijöiden yhteisvaikutuksesta jääkauden jälkeisenä aikana Kasvupaikan ravinteisuudella tarkoitetaan maan kykyä luovuttaa ja varastoida kasvien kasvulle tarpeelliset määrät ravinteita Ravinteisuutta on hankala mitata tai päätellä sitä puuston kasvusta, koska kasvuun vaikuttaa mm. aiemmat käsittelyt

12 KASVUPAIKAT Kasveille käyttökelpoisia ravinteita vapautuu maaperään/veteen: kivennäisaineksen rapautumisen kautta orgaanisen aineksen hajoamisen kautta biologisen typen sidonnan kautta kuiva- ja märkälaskeuman kautta ihmisen toiminnan kautta (lannoitus, kalkitus)

13 KASVUTEKIJÄT Kasvien kasvuun tarvitaan ravinteiden lisäksi valoa, lämpöä ja vettä. Valo: kasvukauden aikana valoa riittävästi puulajeilla erilaiset valovaatimukset, o mänty ja koivu valopuita o kuusi puolivarjopuu metsähoitotyöt vaikuttavat valon määrään

14 KASVUTEKIJÄT Lämpö: kasvukauden aikana lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila lämpösumma = kasvukauden aikana +5 astetta ylittävien vuorokausien keskilämpötilojen summa Vesi: Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu vesi liikkuu maakerrosten välillä, pohjavesi ja kapillaari-ilmiö

15 LEHDOT Lehto-orvokki Lehtoruusukesammal Lehtokuusama Koiranheisi Lehtotähtimö Näsiä OMaT

16 LEHTOMAISET KANKAAT Metsäorvokki Metsäliekosammal Sormisara Ketunlieko Käenkaali Vuohenputki Nuokkuhelmikkä Kevätlinnunherne OMT

17 TUOREET KANKAAT Metsäkurjenpolvi Ahomansikka Vadelma Metsäimarre Metsäkorte Metsäkerrossammal MT

18 KUIVAHKOT KANKAAT Metsätähti Lillukka Nuokkutalvikki Oravanmarja Kevätpiippo Vanamo VT

19 KUIVAT KANKAAT Palleroporonjäkälä Isohirvenjäkälä Kultapiisku Kissankäpälä Hietakastikka CT

20 KARUKKO- KANKAAT Poronjäkälät Torvijäkälät CIT

21 KORVET

22 RÄMEET

23 KEHITYSLUOKAT Metsikön luontaisessa kehityksessä pioneeripuulajit valtaavat alueet (haapa, harmaaleppä, hieskoivu), kunnes lopulta päätemetsä eli kliimaksilajit ilmestyvät paikalle (kuusi, mänty) Kehitysluokka ilmaisee puuston kehitysvaiheen määrätyllä hetkellä Metsälöistä määritettyjen kuvioiden kehitysluokkajakaumaa käytetään metsätalouden suunnittelussa

24 KEHITYSLUOKAT A0 Aukea S0 Siemenpuumetsikkö T1 Pieni taimikko (alle 1,3m) T2 Varttunut taimikko (yli 1,3m) Y1 Ylispuustoinen taimikko 02 Nuori kasvatusmetsikkö (d1, cm) 03 Varttunut kasvatusmetsikkö (d1,3 yli 16 cm) 04 Uudistuskypsä metsikkö (d1, cm) 05 Suojuspuumetsikkö (06) Vajaatuottoinen metsikkö

25 KEHITYSLUOKAT

26 KEHITYSLUOKAT A0 Aukko

27 KEHITYSLUOKAT S0 Siemenpuumetsä

28 KEHITYSLUOKAT T1 Taimikko alle 1,3 m T2 Taimikko yli 1,3 m

29 KEHITYSLUOKAT 02 Nuori kasvatusmetsä

30 KEHITYSLUOKAT 03 Varttunut kasvatusmetsä

31 KEHITYSLUOKAT 04 Uudistuskypsä metsä

32 KEHITYSLUOKAT 05 Suojuspuumetsä

33 KEHITYSLUOKAT Eri-ikäisrakenteinen metsä

34 Kiitos! Hankkeen yhteyshenkilöt: Kyösti Sipilä, Metsäkeskus p / kyosti.sipila@metsakeskus.fi Jani Lehtimäki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä p / jani.lehtimaki@kpedu.fi Johanna Salla-Uitto, Koulutuskeskus SEDU Johanna Perkkalainen, Metsänhoitoyhdistys Keskipohja p / johanna.perkkalainen@mhy.fi