IISALMEN KIRMAN LUONTOSELVITYS 2008

Transkriptio

1 IISALMEN KIRMAN LUONTOSELVITYS 2008 Iisalmen kaupunki Juha Nykänen

2 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty vielä kaavoittamattomalle Kirman alueelle. Tavoitteena on ollut hankkia tietoja alueen luonteesta ja luonnonoloista sekä määrittää niiden perusteella luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Alueelta löytyi luonnonsuojelulain mukainen suojeltava tervaleppäkorpi ja se rauhoitetaan jatkossa kokonaan rakentamiselta. Lisäksi Kirman selvitysalueelta löytyi metsälain (metsälaki 10 ) mukaisia tärkeitä elinympäristöjä sekä muita kohteita jotka aluesuunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Metsälain mukaisilla tärkeillä elinympäristöillä eli avainbiotoopeilla tarkoitetaan kohteita, jotka ovat selvästi ympäristöstään erottuvia ja niissä tavataan vaateliasta, harvinaista tai uhanalaista lajistoa tai niiden esiintyminen on todennäköistä. Tällaiset alueet jätetään yleensä metsätaloudellisten toimenpiteiden ulkopuolelle tai niiden metsänhoidossa noudatetaan erityistä varovaisuutta. 2. MENETELMÄT Luontoselvitystä varten tehtiin maastokartoituksia sekä käytiin läpi alueelta aikaisemmin tehdyt selvitykset. Myös paikallistuntemusta hyödynnettiin työssä. Kirman alueelta tehtyjä selvityksiä ovat ainakin muinaisjäännösselvitys (2005) sekä Soinlahden, Ahmon ja Ohenmäen alueiden luonto-ja maisemaselvitys (2005). Alueelta löytyy myös GTK:n perusselvitys alueen maaperästä. Liito-oravaselvitystä alueelta ei ole tehty. Maastotyöt tehtiin kulkemalla maasto mahdollisimman tarkkaan läpi. Ajanpuutteen ja alueen melko suuren koon vuoksi kartoitus kohdistettiin ennen kaikkea ennakkoon valikoituihin paikkoihin kuten Kirmanjärven rannoille sekä pohjoisosan metsäiselle alueelle. Tavoitteena oli pitkälti selvittää alueen tärkeät elinympäristöt kuten esim. metsälakikohteet. Havaitut luontokohteet kartoitettiin tarkemmin ja niiden rajausta tarkennettiin. Kartoituksessa kasvillisuuden esiintymisellä oli pääpaino, koska kasvillisuus luonnehtii hyvin ympäristön tilaa. 3. YLEISKUVAUS Kirman alueen selvitysalue sijaitsee Iisalmen kaupungin eteläpuolella. Lännessä rajana on 5-tie, pohjoisessa Ahmonvuori, idässä Kirmantien itäpuoli ja etelässä Kirmanjärven eteläranta (kartta 1). Koko alueen pintaala on 1140 hehtaaria.

3 Luonteenomaista alueelle on Kirmanjärvien ranta-ja vesistömaisemat, avarat viljelymaisemat, pohjois-ja länsiosan metsäisyys sekä länsiosan 5- tien läheisyys. Topografialtaan alueen maasto on pienpiirteissään melko tasaista. Suurimmat korkeuserot ovat lännessä ja pohjoisosassa. Korkeuseroa korkeimman ja matalimman paikan välillä on 29.5 metriä. Korkein paikka, 115,3 metriä, on pohjoisessa Kirmanvuoren lähellä. Alavinta maastoa on Kirmanjärven itärannalla sekä Pien-Kirman seuduilla ja siellä on paikoin tulvarantoja. Maasto on tulvarantoja lukuun ottamatta pääosin kuivaa. Voimakkaat pelto-ja metsäojitukset ovat lisänneet maaston kuivumista. Myös pohjoisosan ohuiden turvemaiden ojitukset ovat lisänneet kuivumista. Pienvesiä alueella on vähän. Purot ja norot on pääosin perattu. Selvitysalueen rannan pituus on noin metriä. Rannoista osa on pehmeitä ja tulvaisia luhtarantoja. Eniten kovia rantoja on Kirmanjärven eteläosassa. Kirman alueen maaperä vaihtelee korkeuserojen mukaan. Eniten on hienojakoisia aineksia ja tällöin hienoa hietaa, hiesua ja savea on runsaasti alavilla mailla Kirmanjärvien rantamilla. Myös hienoainesmoreenia on alueen itäosassa. Länsiosassa laajan harjualueen reunamilla on karkeampaa hietaa ja hiekkaa. Pohjoisosassa kallioperä on lähellä ja Ahmonvuoren seuduilla on hieman myös avokalliota. Pohjoisosassa Roimanpuron varrella sekä Pakaskylässä on paikoin ohuita saraturvemaita. 4. IHMISTOIMINTA Ihmistoiminta on kauan ollut vahvaa Kirman alueella johtuen paikan sijainnista vesistön varrella sekä myöhemmin kulkureittien varrella ja taajaman läheisyydessä. Myös Kirmanjärvien rantojen viljavuus on vaikuttanut selvästi maanviljelyksen voimaperäisyyteen ja myös asutuksen sijoittumiseen alueella. Muinaisjäännösselvityksen mukaan Kirman alueelta on löytynyt jälkiä kivikautisesta asutuksesta. Ahmonvuoren, Malminrannan ja Pitkäkankaan löydöksillä on ikää vuotta. Nykyisin asutusta on eniten Kirmjärven itärannalla ja rannan läheisyydessä sekä Pien-Kirman länsipuolella. Myös kesäasutusta on rannoilla. Tiestöä alueella on runsaasti, vähiten tiestöä on pohjoisosan metsäisellä alueella. 5-tien liikenteen melu vaikuttaa etenkin länsiosan melutasoon. Viljelyksiä on runsaasti ja avaria viljelymaita on eniten Kirmanjärven itärannoilla sekä Pien-Kirman länsipuolella. Tällöin rannoilla on yleensä

4 vain kapea viljelemätön vyöhyke. Vanhoista viljelyksistä osa on metsitetty, näin etenkin alueen itäosassa. Selvitysalueen metsät ovat hyvin hoidettuja talousmetsiä. Puuston keskiikä on nuorentunut viime aikojen voimakkaiden hakkuiden seurauksena, mutta kaikissa kehitysluokissa olevia metsikötä löytyy alueelta. Eniten metsiä on länsi-ja pohjoisosassa. Vanhinta puustoa löytyy alueen pohjoisosasta. Kuusi on metsien yleisin puu. Kirmanjärvien vedenpintaa on aikoinaan laskettu. Vanhoja rantamuodostumia näkyy yhä lähinnä länsirannalla. Kirmanjärveä kunnostettiin 1990-luvulla veden laadun parantamiseksi, tällöin kunnostustoimenpiteet kohdistettiin lähinnä Kirmanjärven yläpuolisiin likaantuneisiin vesistöihin, jotka laskevat vetensä järveen. Pohjoisosan metsäisellä alueella on virkistystoimintoja ja siellä on mm. hyvää suunnistusmaastoa. 5. KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS Kirman alueen luontainen kasvillisuus vaihtelee korkeuserojen ja sijainnin mukaan. Voimakkaan maaviljelyksen ja muun ihmistoiminnan vuoksi Kirjmanjärven itärannan ja Pien-Kirman ympäristön luontainen kasvillisuus on vähentynyt tuntuvasti ja rannoilla on usein vain kapea viljelemäyön kaista. Alueen metsäkasvillisuus on lähinnä tuoreen kankaan (MT-tyyppi) kasvillisuutta. Rehevimmillä paikoilla tavataan myös lehtomaisia (OMTtyyppi) kankaita ja kaikkein rehevimmillä paikoilla kuten rannoilla tavataan myös lehtokasvillisuutta. Tyyppilajeja ovat ainakin mustikka, oravanmarja ja käenkaali ja rehevimmillä paikoilla mm. tervaleppä, mesiangervo ja metsäkurjenpolvi. Karuimmilla paikoilla alueen länsiosassa on paikoin kuivahkoja kankaita, tämä näkyy kasvillisuudessa mm. puolukan yleisyytenä. Metsien yleisin puu on kuusi. Mäntyä on länsiosan harjun liepeillä. Lehtipuita on eniten rannoilla, paikoin sekapuuna rehevimmillä mailla. Itäosassa Kirmanjärven koivu on yleinen viljelypuu metsitetyillä pelloilla. Tervaleppää esiintyy paikoin runsaasti Kirmanjärven länsirannoilla (ks. luontokohteet 3-8). Suokasvillisuutta Kirmalla on hieman alueen pohjoisosan turv la. Ojitukset ovat vähentäneet suokasvillisuutta. Kirmanjärven tulvaisilla ja luhtasilla rannoilla on paikoin runsaasti luhtakasvillisuutta kuten pajuja ja saroja. Tulvarannoilla viihtyy hyvin myös tervaleppä ja sitä esiintyy paikoin runsaasti.

5 6. ELÄIMISTÖ Kirman alueen linnusto on melko monipuolista vaihtelevista biotoopeista johtuen. Linnustossa on metsä-pelto- vesi-ja kulttuurilajistoa. Pohjoisosan metsissä viihtyvät mm. teeri, pyy, helmipöllö ja huuhkaja. Vesilinnustoon kuuluvat mm. pikkulokki ja silkkiuikku. Sorkkaeläimistä Kirmalla viihtyvät mm. hirvi ja metsäkauris ja Ahmonvuoren maisemissa on ollut havaintoja karhusta. 7. LUONTOKOHTEET (kohteet kartalla 2) 1. Ahmonvuoren vanha metsä Paikka sijaitsee selvitysalueen pohjoisosassa ja sen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Muinaisjäännösselvityksen mukaan paikan koillisosan rinteessä kallion alapuolella on kivikautinen asuinpaikka. Kohteen puusto lähinnä vanhaa kuusikkoa, mutta eteläosassa on myös lehtipuita. Kohteen kasvillisuus on lähinnä tuoreen kasvillisuutta, mutta itäosassa rehevyys lisääntyy ja siellä on lehtomaista kangasta ja kasvillisuudessa on myös tuoreen lehdon lajistoa.

6 2. Perkaamaton noro Tämä luonnontilainen painanne sijaitsee kohteen 1 eteläosassa. Painanteessa on lähteisyyttä ja korpisuutta. Puusto kohteella on lähinnä vanhaa kuusikkoa, alaosassa lehtipuiden osuus lisääntyy. Paikan kasvillisuus on tuoreen-lehtomaisen kankaan kasavillisuutta. Saniaisia kohteella on runsaasti. Tyyppilajeja ovat mm. hiirenporras, korpi-imarre, käenkaali, lehväsammalet, metsäalvejuuri, metsäimarre, mustikka ja okarahkasammal. 3. Kostea lehto Paikka sijaitsee Kirmanjärven länsirannalla Kirmanharjun kohdalla. Kohteen puusto on eri-ikäistä lehtipuustoa, eniten on harmaaleppää ja koivua. Alueella on runsaasti myös lahopuustoa. Kasvillisuus on rehevää kostean lehdon kasvillisuutta. Hiirenporras ja mesiangervo ovat valtalajeja, myös esim. metsäkurjenpolvi, nokkonen, ojakellukka, vadelma ja vehka kuuluvat lajistoon.

7 4. Tervaleppäkorpi Tämä merkittävä luontokohde sijaitsee Kirmajärven länsirannalla Kirmanharjun kohdalla. Ympäristökeskuksen arvion mukaan kohde on luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi ja lain mukaan paikkaa ei saa muuttaa niin, että tervaleppäkorven ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Kohteen lopullinen rajaus tarkentuu myöhemmin ympäristökeskuksen kartoituksen jälkeen. Paikka sijaitsee alavalla ja tulvaisella rannalla ja etenkin lähellä rantaa alue on vetinen ja osittain myös vaikeakulkuinen. Kohteen vetisyyttä lisää sen lähteisyys ja alueella on myös lähdenoroja. Puuston ehdoton valtapuu on tervaleppä ja sitä kasvaa paikoin rykelminä. Tervalepät ovat eri-ikäisiä ja seassa on myös lahopuita. Lahopuissa viihtyvät mm. käävät ja kolopesijät viihtyvät alueella. Kohteella on myös muita lehtipuita ja seassa on myös hieman kituliaita kuusia. Kasvillisuus on melko rehevää ja se vaihtelee korkeuserojen mukaan. Mättäillä viihtyvät mm. hiirenporras, herukka, karhunputki, mesiangervo, metsäalvejuuri ja metsätähti. Kosteammilla välipinnoilla vehka, korpiimarre, kurjenjalka, lehväsammalet ja okarahkasammal ovat yleisiä.

8 5-7. Kostea lehto-rehevä korpi Kohteet sijaitsevat kapeana vyöhykkeenä Kirmanjärven länsirannalla Pitkäkankaan kohdalla rakentamattomilla paikoilla. Kohteilla on tulvarantaa ja rehevyyttä lisää lähteisyys. Puusto on lehtipuustoa ja seassa on usein tervaleppiä. Kasvollisuus on melko rehevää lehtokasvillisuutta.

9 8. Rehevä korpi Paikka sijaitsee Kirmanjärven länsirannalla Pitkäkankaan Autioniemessä. Paikka on osittain vetinen. Puusto alueella eri-ikäistä sekapuustoa ja seassa on melko runsaasti myös tervaleppiä. Kasvillisuus on melko rehevää ja lajistoon kuuluvat mm. lehväsammalet, okarahkasammal, hiirenporras, mesiangervo, metsäalvejuuri ja vehka. 8. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Kirman selvitysalue soveltuu pääosin hyvin rakentamiseen. Kuitenkin etenkin luontokohteilla rakentamista tulisi välttää luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi. Koska Kirmanjärven itäranta ja Pien-Kirman rannat ovat vahvan ihmistoiminnan piirissä, tulisi jatkossa turvata myös vapaiden rantojen säilyminen. Luontokohteista tervaleppäkorpi on luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppi ja sen tarkka rajaus ja siihen kohdistuvat toimenpiteet tulee selvittää ympäristökeskuksen kanssa. Tervaleppäkorvella on myös maakunnallista merkitystä. Kohteet 2, 3 ja 5-8 ovat metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä ja nekin tulee ottaa huomioon aluesuunnittelussa. Ahmonvuoren vanhan metsän erityispiirteet ovat myös säilyttämisen arvoisia. Kirmanjärven itärannan ja Pien-Kirman rantojen käytössä tulee ottaa huomioon toimintojen soveltuvuus alueen kulttuuri-ja vesistömaisemiin. Liito-oravaselvitys tulee tehdä Kirmanjärven länsirannalta sekä pohjoisosan sekametsistä.

10 Kirman selvitysalue.dgn :14:54

11 2. Kirman luontoalueet.dgn :44:38