NAANTALIN KAUPUNKI. Luontoselvitys. Työ: E Turku,

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: E26049 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO MUUT LAJIT JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT... 9 LIITTEET: Liitekartta 1: Natura 2000-alueen rajaus Liitekartta 2: Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa Liitekartta 3: Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa

3 NAANTALIN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS AJOLAN-KUNSTENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Naantalin Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutoksen pohjatyöksi. 2. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Rymättyläntien länsipuolella Ajolanlahden rannalla. Alueen yhteispinta-ala on noin 20,5 hehtaaria. Luontoselvityksen suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Ajolanlahden pohjoisrantaan ja etelärantaan. Pohjoisrannalla sijaitsee neljä tonttia (tässä selvityksessä tontit 1-4). Etelärannan selvitysalue koostuu samoin neljästä tontista (tässä selvityksessä tontit 5-8) sekä takamaastosta (kuvio 9). Tontit ja kuvio on esitetty liitekartoissa 1 ja 2. Suunnittelualueen sijainti Naantalin Rymättylässä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 1

4 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Suunnittelualueella on vahvistettu maakuntakaava (2013) ja osayleiskaava (2008). Maakuntakaavassa tonttien 2 ja 3 alueille sijoittuu osittain Natura 2000-alue Ajolan laitumet, FI Natura 2000-tietolomakkeen mukaan suojelu perustuu luontodirektiivin luontotyyppeihin: Runsaslajiset jäkkiniityt (6230) 5%, Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) 40% sekä Hakamaat ja kaskilaitumet (9070) 30%. Natura-alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin kattavasti läpi jalkaisin. Kartoitus tehtiin Kevään myöhäisestä saapumisesta johtuen kenttäkerroksen kasvillisuutta pystyttiin havainnoimaan vain siltä osin kuin se ajankohtaan nähden oli mahdollista. Pesimälinnuston osalta suuri osa linnuista oli vielä saapumatta. Laulavat linnut kirjattiin kuitenkin ylös. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Tontin 1 mustikkatyypin kankaalla kasvaa yksittäisiä suuria tammia. Tontti 1 Tontin 1 metsätyyppi vaihtelee mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT) ja kalliomänniköihin rannan tuntumassa. Puustoon kuuluvat valtalajeina mänty ja kuusi. Paikoitellen kasvaa myös vähän haapaa ja koivua sekä yksittäisiä kookkaita tammia. Järeimmät tammet ovat halkaisijaltaan cm. Myös tammentaimia esiintyy kohtalaisesti. Pensaskerroksessa kataja on melko yleinen. Kenttäkerroksen lajistoon kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kanerva ja paikoin rannan tuntumassa myös sianpuolukka. Yleisimpien seinäsammaleen ja metsäkerrossammaleen lisäksi tontilla kasvaa paikoin mm. sulkasammalta. Kivikkoisen rannan tyvellä kasvaa nuorta tervaleppää _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 2

5 Tontti 2 Tontin 2 luonnonarvojen puolesta huomionarvoisin alue noin kolmasosa kuuluu Natura 2000-alueeseen Ajolan laitumet. Muu 2/3 osaa kuuluu pääosin mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin, joka paikoin vaihettuu puolukkatyyppiin (VT). Mänty, kuusi ja koivu ovat valtalajeina ja kataja kasvaa paikoin runsaana. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, kallioimarre, metsäimarre ja metsäalvejuuri. Kivikkoisessa rannassa kasvaa nuorehkoa tervaleppää. Natura 2000-alueen länsireunalla on tammihaka, joka perustyypiltään on alun perin sinivuokko-tyypin (HeOT) lehtoa. Alueella kasvaa runsaasti sinivuokkoa ja lehtopensaita, kuten orjanruusua, metsäruusua ja taikinamarjaa sekä muutamia kookkaita tammia, joiden halkaisija on cm. Tammet ovat osittain lahovikaisia ja niissä on pesäkoloja (mm. uuttukyyhky, ks. Linnusto kappale 6). Laidunkäyttöä indikoivia kenttäkerroksen lajeja entisellä hakamaalla ja laidunniityllä oli toukokuun alussa nähtävissä mm. ahomansikka ja kuivuneet sikoangervon talvivarret. Laidunniityn reunoilla kasvoi paikoin myös keltamoa, joka on muinaistulokas keskiajalta ja jota myrkyllisyydestä huolimatta käytettiin ennen rohtokasvina. Natura 2000-lomakkeen mukaan Ajolan laitumilla kasvaa huomionarvoisina lajeina mm. nurmilaukkaa, mäkikattaraa, ketonoidanlukkoa, heinäratamoa, jäkkiä, hakarasaraa, hinaa ja sikoangervoa. Varsinais-Suomen perinnemaisemat julkaisun mukaan (Lehtomaa 2000) alueen kasvillisuus on erittäin edustavaa. Niittyä ja hakamaata on aiemmin laidunnettu, mutta nykytilanteessa asukkaat niittävät alueen pari kertaa kesässä. Toimenpide auttaa pitämään alueen avoimena ja hillitsemään umpeenkasvua, joka on suurin uhka Natura-alueen niityille ja hakamaille. Mahdolliset muut hoitotoimenpiteet hoidetaan tarvittaessa ELY-keskuksen kautta. Osittainen kuusen poisto olisi hyväksi alueen tammille. (Ks Linnusto, kappale 6, s.8) Entisen hakamaan vanhoja tammia uhkaa kuusettuminen tontilla _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 3

6 Natura-alueen länsireunalla tontilla 2 kasvaa runsaasti lehtopensaita ja sinivuokkoa. Hakamaa onkin entistä sinivuokkotyypin lehtoa. Natura-alueen runsaslajista niittyä tonteilla 2 ja 3. Tontti 3 Vajaa 1/7 tontista 3 on samaa Natura-alueetta Ajolan laitumet. Niitty rajautuu mökkitiehen ja riukuaitaan. Niityn kasvillisuus on pääosin samankaltaista kuin tontin 2 niityllä, lukuun ottamatta tontin 2 hakamaata. Niityllä ei ole juuri puustoa, vaan yksittäisiä pylväskatajia _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 4

7 Pääosa tontista on mustikkatyypin (MT) kangasta, jossa kuusen, männyn ja koivun lisäksi kasvaa yksittäisiä tammia, joiden halkaisija on noin cm. Rannan tuntumassa kasvaa myös nuorta tammea ja tervaleppää. Yksittäisiä pystylahopuita on säästetty. Tontin pohjoisosassa on pieni laikku lehtomaista kangasta (OMT), jossa männyn, kuusen, ja koivun lisäksi kasvaa vähän tammea. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. käenkaali, mustikka, metsäkastikka, metsäimarre ja sinivuokko. Tontti 4 Tontin 4 maasto muodostuu eteläisen rannan avokallioista ja karuista kalliomännyköistä sekä pohjoisosan lehtomaisesta kankaasta. Eteläosassa mänty on valtalajina ja joukossa on myös kelomäntyjä. Kallioimarre viihtyy kallionraoissa ja ketamo esiintyy paikoittain. Rantaviivalla on nuorta tervaleppää. Pohjoisosassa männyn, kuusen ja koivun lisäksi kasvaa sekä nuorta että vanhempaa tammea ja yksittäisiä tervaleppiä. Lehtomaisen kankaan (OMT) kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, metsäimarre ja paikoin sinivuokko. Näkymä tontilta 4 Ajolanlahden etelärannalle kuviolle 9. Tontti 5 Tontin 5 metsätyyppi on pääosin mustikkatyypin kangasta, jossa kasvaa kuusta, mäntyä ja koivua. Seassa kasvaa yksittäisiä nuoria noin metrin korkuisia tammen taimia. Kenttäkerroksen muodostavat mm. mustikka, puolukka, sananjalka, kallioimarre, metsäimarre ja nuokkutalvikki. Seinäsammaleen lisäksi tontilla kasvaa mm. sulkasammalta. Rantaviivan tuntumassa kasvaa kymmenkunta tervaleppää halkaisijaltaan noin cm. Tontti 6 Tontin 6 metsätyyppi vaihettuu mustikkatyypistä (MT) puolukkatyyppiin (VT). Mänty on valtalaji ja lisäksi tontilla kasvaa koivua ja kuusta. Puustoa on aiemmin osittain harvennettu. Kenttäkerros on siksi paikoin heinittynyt. Mustikan ja puolukan lisäksi kenttäkerrokseen kuuluvat mm. metsälauha ja kevätpiippo. Rannassa kasvaa muutama halkaisijaltaan alle 20 cm tervaleppä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 5

8 Tonttien 6 ja 7 väliin jäävä luonnontilainen kangasmetsä, jossa on vähän kelopuuta. Tontti 7 Tontin 7 metsää on osittain harvennushakattu. Oleva puusto koostuu männystä, koivusta ja kuusesta. Metsätyyppi on alun perin ollut luultavasti mustikkatyyppiä (MT). Alueella on metsäkoneen uria ja aluskasvillisuus on paikoin kuollutta. Ylempänä eteläosassa mäntyvaltainen puusto kuuluu puolukkatyypin (VT) kuivahkoihin kankaisiin, jossa puolukka on valtalajina. Lähempänä rantaa kasvaa tervaleppää ja koivua halkaisijaltaan alle 20 cm. Tontti on katettu osittain nurmella, sepelillä ja betonilaatoilla. Tontti 8 Tontin 8 metsätyyppi kuuluu pohjoisosastaan mustikkatyypin (MT) kankaisiin. Puusto koostuu kuusesta, männystä ja koivusta. Ruovikkoisella rannalla kasvaa yksittäisiä tervaleppiä, joiden halkaisija on noin cm. Tontilla on pari kookasta ilmeisesti tuulen kaatamaa kuusta. Mustikka on valtalajina. Aukkopaikoissa kasvaa lisäksi heinää. Jyrkähkön rinteen etelänpuoleinen metsä vaihettuu puolukkatyypin (VT) kankaaksi. Kuvio 9 Kuvio 9 koostuu noin 13 ha:n takametsästä tonttien 5-8 eteläpuolella ja lisäksi Isorannan puoleisesta kallioalueesta. Pääosa metsästä on luonnontilaista tai sen kaltaista, mutta runsas kolmasosa kuviosta 9 on harvennushakattua talousmetsää. Luonnontilainen metsä kuuluu valtaosaltaan puolukkatyypin (VT) ja kanervatyypin (CT) kuivahkoihin ja kuiviin kankaisiin, joissa esiintyy paikoin soistumia. Valtalajeina ovat mänty, koivu, kuusi ja kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa puolukka, kanerva, mustikka ja suopursu. Jyrkänteillä ja muilla jyrkillä rinteillä kasvaa avokallioiden raoissa kitukasvuista mäntyä, joista monet ovat kelottuneet _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 6

9 Kuvion 9 luonnontilaista kangasmetsää kelopuineen tontin 6 eteläpuolella. Kuvion 9 länsiosan harvennushakattua talousmetsää. Kuvion 9 länsiosan lakialue ja alueen halki kulkevan tien eteläpuoli ovat nuorehkoa talousmetsää. Alueilla on metsäkoneen ja harvennushakkuiden jälkiä _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 7

10 Kuvion 9 luoteisosalta kalliojyrkänteen päältä on upea näköala Ajolanlahdelle. 6. LINNUSTO Ainoastaan osa pesimälinnustosta oli saapunut 3.5. mennessä myöhäisestä keväästä johtuen. Lintulaskentaa ei suoritettu, vaan huomioita tehtiin lähinnä kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Tonttien 1-4 tyyppilinnustoon kuuluvat peippo, talitiainen, sinitiainen, varis, käpytikka, kirjosieppo, punarinta, hömötiainen ja metsäkirvinen. Huomionarvoisista lajeista alueella lauloivat tai ääntelivät uuttukyyhky, käenpiika, palokärki ja rantasipi. Käenpiika ja rantasipi kuuluvat Suomen uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin (Rassi ym. 2010) ja palokärki kuuluu lintudirektiivin I-liitteen lajeihin. Uuttukyyhky on Suomessa harvalukuinen, lähinnä tammivyöhykkeen kolopesijä, jonka kanta arvioidaan Suomen lintuatlaksen mukaan tällä hetkellä elinvoimaiseksi. Käenpiika on Suomen lintuatlaksen mukaan taantunut erityisesti metsälaitumien vähenemisen vuoksi. Laji pesii usein perinne- ja kulttuurimaisemissa tikan koloissa. Rantasipi on rantojen pesijä, jonka kanta on myös hieman taantunut edellisestä uhanalaisluokituksesta (Suomen lintuatlas). Palokärjen reviiri on laaja, eikä sen pesäpuu välttämättä ole tonttien 1-4 alueella. Tonttien 5-8 sekä kuvion 9 linnustoon kuuluivat toukokuun alussa mm. hippiäinen, punarinta, peippo, sinitiainen, talitiainen, metsäkirvinen, räkättirastas ja västäräkki _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 8

11 Uuttukyyhkyn elinpiiriin kuuluvat kookkaat tammet, jonka koloihin se tekee pesänsä. Kuva on tontin 2 Natura 2000-alueelta. 7. MUUT LAJIT Kartoitusalueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä, eikä muitakaan viitteitä lajista. Suuria mahdollisia pesäpuita ei käyty systemaattisesti läpi. Ainoastaan joitakin suurempia kuusia tarkastettiin. Alueilla ei ole liito-oravalle tyypillistä järeää haapa-kuusi sekametsää, eikä edellä kuvatut kangasmetsät niiltä osin täytä liito-oravan elinympäristön tyypillisiä vaatimuksia. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Alueella on Natura suojeluohjelmaan kuuluvia alueita tonteilla 2 ja 3: Ajolan laitumet. Luontoselvityksen laatijan mukaan asemakaavan muutoksen toteutuminen ei heikennä Ajolan laitumet Natura-alueen luontoarvoja eikä sillä myöskään ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä alueen pesimälinnustoon. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 mukaista varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Tonttien 2 ja 3 rakennusala tulee rajata Natura-alueen ulkopuolelle. Luontoselvityksen mukaan inventointialueella ei ole muita luonnonsuojelulain eikä vesilain kriteereitä täyttäviä suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai vanhan metsän kuvioita. Alueella ei myöskään ole luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kohteita. 9. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: AIRIX Ympäristö Oy FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: etunimi.sukunimi@fmcgroup.fi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 9

12 Turussa AIRIX Ympäristö Oy Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK Heikki Armio Aluejohtaja, Länsi-Suomi _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 10

13 LÄHTEET Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Turku. 429 s. Natura 2000-tietolomake, Ajolan laitumet FI , ELY-keskus Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa, Suomen lintuatlas, _Naantali_Ajolan_Kylä_luontoselvitys_HLIE.docx 11

14 LIITEKARTTA 1 Natura-alue 100 m Pohjakartta MML, 2013 Natura 2000-alueen rajaus (harmaa alue)

15 LIITEKARTTA 2 Tontti 4 Tontti 1 Tontti 2 Tontti 3 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 1-4 ja kuvion 9 länsiosa (punainen rajaus)

16 LIITEKARTTA 3 Tontti 8 Tontti 5 Tontti 6 Tontti 7 Kuvio 9 Kuvio m Pohjakartta MML, 2013 Luontoselvitysalue: tontit 5-8 ja kuvion 9 itäosa (punainen rajaus)