TEKin Yrittäjyys RoadShow Vaasan yliopistossa

Transkriptio

1 TEKin Yrittäjyys RoadShow Vaasan yliopistossa Tekniikan 1 akateemiset TEK Nissi-auditorio klo 14-18

2 Nostoja yhteisestä keskustelusta Yrittäjyysuran houkuttelevuus ja haasteet: Minustako yrittäjä? Mikä on yliopiston rooli yrittäjyysvalmiuksien kehittymisessä? 2

3 - Tuoda yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneet - Herättää keskustelua yrittäjyydestä ja yrittäjyyskoulutuksesta - Tuoda esille yrittäjyys tasavertaisena uramahdollisuutena palkkatyön sijaan/rinnalla - Saada eväitä TEKin vaikuttamistyöhön 3 Martti Kivioja

4 - Turku: Lappeenranta: Otaniemi: Tampere: Vaasa: Oulu:

5 14.00 Ilmoittautuminen ja kahvi Tilaisuuden avaus, Martti Kivioja, TEK Yrittäjyys on asenne, Timo Vekara, Vaasan yliopisto Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa, Pirre Hyötynen, TEK Nuori yrittäjä, Antti Backman, Delektre Yrittäjyys on mahdollisuus, Tuula Töyli, Vaasan yrittäjät Menestystarina, Pasi Tuominen, Wapice Oy Pienryhmäkeskustelut 1. Yrittäjyysuran houkuttelevuus ja haasteet 2. Minustako yrittäjäksi? 3. Yliopiston rooli yrittäjyysvalmiuksien kehittymisessä Yhteinen keskustelu Tilaisuus päättyy 5 Martti Kivioja

6 - Yrittäjyyden asenne: palvelualttiutta ja vuoropuhelua asiakkaan kanssa. Myös vapaus ja vastuu omasta toimeentulosta. - Huoli: onko asenne työntekoon nuorilla muuttunut heikompaan suuntaan? - Onko edellisen laman syy, vai menestyksen nälän puute? Onko meillä täällä liian hyvin, passivoiko hyvä tilanne meitä, erityisesti nuorisoa? - Tärkeää on päivittää omaa osaamista, että olisi jatkuvasti kilpailukykyinen työmarkkinoilla - DI-porukan fokuksessa: - Teknologiayritykset työllistäjinä, erityisesti pk-sektorilla on merkitystä - Business to business on suomalaisten juttu, mutta enenevässä määrin myös suoraan kuluttajalle tuotetut tuotteet (esim. peliteollisuus). 6

7 Teknologia-yrittäjyyden välttämättömiä edellytyksiä: - pitää olla kysyntää - liikeidea - rahoitusta - tiimi tai yhteistyöverkosto - toimialan lainsäädännön tuntemus, ainakin perusteet Vaasalaisten suurten työnantajien sanoma syksyllä 2013: - Vaasan DI-tutkinto antaa hyvät pohjat teknologiayrittäjyydelle - kannustusta uudelle yrittäjälle: epäonnistuminenkin on inhimillistä! - vinkki uudelle yrittäjälle: verkostoidu, läheltä löytyy yrittäjäkokemusta! 7

8 - Delektre toimii painetun elektroniikan alalla. Tuotteita mm. joustavat akut. - Toinen alueeni; Navigator: yliopistoille suunnattu palvelu, jossa konseptoidaan ideoita myytäväksi tuotteeksi. - Suomen sisämarkkinat on ihan liian pienet, kannattaa suunnata mahdollisimman pian kv-markkinoille. - Eurooppa on ihan loistava talousalue ja luojan kiitos meillä on euro! - Suomalainen tapa toimia: usein yritykset eivät edes vastata ulkomaalaisten hakukirjeisiin, saati että palkkaisivat heitä. - Tässä kannattaa olla avoimin mielin: Pienyrittäjän kannattaa palkata henkilö, jolla potentiaalia myös muuhun kuin juuri avoinna olevaan tehtävään. Joskus se paras tyyppi voi olla myös ei-suomalainen. - Kolme vinkkiä yrittäjyyttä suunnittelevalle opiskelijalle: - kielitaito ei ole etu vaan standardi - joustava asenne: pitää olla valmis muutoksiin - älä perusta firmaa yksin! Aina yhdessä! - Yrittäjän tuki on verkostot: itse kuulun painetun elektroniikan kansainväliseen konsortioon, joka työllistää kokonaisuudessaan reilut miljoona työntekijää. 8

9 - Suomen Yrittäjissä jäsentä. Paras tarjontamme: verkostot!! - Ydinviestimme: Suomessa on yritystä, joista pienyrityksiä 98,9%, keskisuuria 0,9%, suuryrityksiä 0,2 %. Kaikista yrityksistä alle 9 hengen yrityksiä: 93% - Pk-yrittäjät pyörittävät yhteiskuntaa: tämä pitäisi päättäjien ymmärtää. - Esim. Vaasan kaupungin verotuloista 62% tulee pk-sektorilta - Jokainen joka työllistää itsensä on tärkeä koko Suomelle ja yhteiskunnalle - Silloin kun isot firmat sanovat irti, silloin syntyy pieniä yrityksiä ja työpaikkoja - Viesti opiskelijoille: pienet yritykset tarvitsevat teitä! - Pienessä yrityksessä saat vaikuttaa päätöksen tekoon ja olla mukana kaikessa, ei tarvitse lokeroitua kuten isossa yrityksessä - Haluaisimme olla mukana yrittäjyyskoulutuksessa: voisimme esimerkiksi tarjota pk-yrittäjien verkostoa ja yrityskummeja opiskelijoille. Pienet yrittäjät ottaisivat mielellään tekniikan opiskelijoita siipiensä suojaan. Tätä asiaa kannattaa viedä eteenpäin puolin ja toisin! 9

10 - Tuotteemme: suurteollisuuden soft ware-järjestelmät. Vaasasta puuttui 2000-luvun alussa suurteollisuutta palveleva järjestelmätoimittaja. Teimme aluksi sulautettuja järjestelmiä ja käyttöliittymiä, siitä sitten kasvettu nyt 14 vuotta tasaisesti. Edelleen tarvitsemme koko ajan lisää porukkaa. - Perusperiaate: kaikki mitä tehdään, vie asiakkaan hommaa tehokkaasti eteenpäin - Tulevaisuuden visiointia: kosketusnäytöt. Jos keksitte jotain kosketusnäyttöihin liittyvää, hyvä! Ja tiedon määrä jatkaa kasvuaan, sen käsittely tulevaisuudessa on iso juttu. - Ne opiskelijat on kysyttyjä, joilla on kokemusta oikeasta työelämästä, erityisesti esim. tutkimusryhmissä olemisesta ja projektien pyörittämisestä. - Ulkomaisten osaajien palkkaamisesta: Kansantaloudellisesti on järkevää työllistää kv-ihmiset, jotka saaneet Suomessa maksuttoman koulutuksen. Se osaaminen pitää saada täällä käyttöön! - Oleellista on saada taloon juuri sitä osaamista mitä tarvitaan. Silloin ei tarvitse ajatella myöskään niin, että kv-henkilö syö suomalaisen ihmisen työpaikan. - Ohje yrityksille: turvallisinta palkata kv-ihminen, josta on jo jotain tietoa ja jolla itsellään valmiiksi kokemusta Suomesta. Täysin tuntemattoman ihmisen rekrytointi ihan suoraan Suomen ulkopuolelta voi olla riski, puolin ja toisin. 10

11 Yrittäjyyskoulutuksen tila yliopistoissa, Pirre Hyötynen - TEK teetti diplomityön: Opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen tukeminen suomalaisessa tekniikan yliopistokoulutuksessa (Marko Oksanen, Aalto ylipisto) - Tavoitteena oli selvittää yrittäjyyskoulutuksen nykytila ja keskeisimmät kehittämiskohteet tekniikan yliopistokoulutuksessa - Taustalla ajatus: DI:t tulisi kouluttaa työpaikkojen luojiksi, eikä vain työnhakijoiksi. Yrittäjämäistä asennetta pitää tuoda esille monin tavoin. - Tutkittiin tapaustutkimuksena, jossa mukana Aalto-yliopisto, LUT ja TTY - Keskeiset johtopäätökset: Yrittäjyyden määritteleminen suppeasti yrityksen perustamiseksi rajoittaa opiskelijoiden mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä. Opetukseen pitäisi sisällyttää laaja näkökulma yrittäjämäisestä toiminnasta. - Yrittäjyyskoulutuksessa sidosryhmien tulisi tehdä (nykyistä laajemmin) yhteistyötä, jotta keksitään luovia tapoja tukea yrittäjyyden ytimen oppimista. 11

12 - Lakineuvonta, esim. sopimukset - Opasmateriaalia ( Yrittäjän opas Teknologiayrittäjän oppaat Osakassopimusopas - Verkkosivujen tietopaketit Martti Kivioja

13 - TEKin Yrittäjäklubi, yrittäjien ja yrittäjähenkisten yhdysside ensimmäinen ammattijärjestön perustama yrittäjäkerho Facebook: LinkedIn-ryhmä: TEKin Yrittäjäklubi - Blogi, 13 Martti Kivioja

14 - Aloitusrahasto Vera - Protomo - Esitys yksityishenkilöiden pääomasijoitusten helpottamiseksi mahdollistaisi vapaaehtoisen sijoittamisen alkuvaiheen yrityksiin esim. jäsenmaksun yhteydessä - Roadshow, 14 Martti Kivioja

15 Lisätietoja TEKin Yrittäjyys RoadShowsta Pirre Hyötynen, asiamies, koulutuspolitiikka: Martti Kivioja, asiamies, elinkeinopolitiikka: 15