Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Patentti- ja rekisterihallitus Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Dnro PRH/1544/20/

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Toimintaympäristön muutokset Taloudellinen kehitys Kansainvälinen kehitys, säädösympäristön muutokset ja niihin varautuminen 4 3 Vaikuttavuustavoitteet 6 4 Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet ja kehityshankkeet 7 5 Määrärahat ja htv-arvio Määrärahojen perustelut Kehysehdotus Htv-arvio 10 Liite: Säätiökehyksen perustelumuistio 2

3 1 Johdanto Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tehtävänä on edistää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa. Tämän mukaisesti PRH myöntää toiminimien, tavaramerkkien ja keksintöjen teollisoikeudellisen suojan sekä luo yritysten, yhdistysten ja säätiöiden oikeudellisen perustan. PRH ylläpitää ja julkistaa kattavat yritys- ja yhteisötiedot yhteiskunnan käyttöön sekä tarjoaa asiakaslähtöisesti asiointi-, tieto- ja asiantuntijapalveluita. PRH myös valvoo säätiöitä sekä yritysten ja yhteisöjen rekisteröintivelvoitteen noudattamista. Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) vuosille on laadittu ottaen huomioon talousarviolain määräykset, valtiovarainministeriön määräykset sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeet. Tässä suunnitelmassa esitetään PRH:n näkemys viraston toimintaympäristön muutoksista, vaikuttavuustavoitteista ja toiminnallisen tehokkuuden tavoitteista. Suunnitelma sisältää myös ehdotettujen määrärahojen perustelut sekä arvion htv-panoksen kehittymisestä suunnittelukaudella. Suunnitelmakaudella PRH ottaa toiminnassaan erityisesti huomioon vaikuttavuutta tukevina linjauksina hallitusohjelman, valtioneuvoston IPR-strategian, TEM-konsernistrategian tavoitelinjauksineen sekä TEM-konsernin palvelustrategian. PRH on nettobudjetoitu virasto ja sen toiminnan rahoitus perustuu asiakkailta PRH:n suoritteista perittäviin maksuihin. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa PRH on arvioinut suoritteiden kysynnän ja maksutulojen pysyvän pääsääntöisesti vakaina. Suunnitelmaan liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, koska mahdollinen talouden taantuma vähentäisi välittömästi kysyntää ja siten myös maksutuloja. Lisäksi EU:n yhtenäispatentin voimaantulo johtaisi merkittävään maksutulojen vähenemiseen. Suunnittelukaudella PRH:n tavoitteena on saada valmiiksi yritys- ja yhteisölinjan uusi sähköinen käsittelyjärjestelmä, joka mahdollistaa myös sähköisen asioinnin. Hankkeen toteutuminen aikataulussa edellyttää tuottavuusmäärärahan saamista, koska virasto ei pysty tietojärjestelmäinvestointeihin yksinomaan tulorahoituksensa turvin. Mikäli määrärahaa ei saada, hankkeen mahdollistamat tuottavuushyödyt viivästyvät. Lisäksi PRH:n sähköisen toiminnan kehittyminen hidastuisi sekä asiakastyytyväisyys todennäköisesti laskisi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen tietopalvelutulojen maksuttomuus johtaisi PRH:n tulojen merkittävään vähenemiseen. Sen lisäksi säätiöasioiden käsittelyn aiheuttama alijäämä vaikeuttaa edelleen PRH:n toiminnan rahoittamista. Tuleva TTS-kausi näyttäytyykin PRH:n rahoituksen ja toiminnan kannalta erittäin haasteelliselta. 3

4 2 Toimintaympäristön muutokset 2.1 Taloudellinen kehitys Elinkeinoelämää palvelevana virastona PRH:n toiminta ja sen rahoitus ovat riippuvaisia talouden suhdanteista ja yritystoiminnan aktiivisuudesta. Normaalissa taloudellisessa tilanteessa PRH:n suoritteiden kysyntä on varsin vakaata. Ilmoitusten ja hakemusten määrissä ja teollisoikeuksien ylläpidosta maksettavissa maksuissa ei yleensä ole kovin suuria vuosittaisia vaihteluja. Talouden epävarmuus Suomessa on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana. Mahdollinen talouskehityksen hidastuminen vaikuttaisi mm. perustettavien yritysten määrään sekä yritysten mahdollisuuksiin hakea ja pitää voimassa teollisoikeuksiaan. Ilmoitus- ja hakemusmäärien sekä teollisoikeuksien ylläpidosta maksettavien maksujen väheneminen johtaisi välittömästi vaikeuksiin PRH:n toiminnan rahoituksessa. Kehityksen suuntaa on kuitenkin mahdotonta ennustaa, eikä ainakaan tässä vaiheessa PRH:n suoritteiden kysynnässä ole nähtävissä merkittäviä muutoksia. Kokemus edellisestä taantumasta vuonna 2009 kuitenkin osoitti, että muutokset saattavat olla hyvin nopeita. Talouden suhdanteiden lisäksi PRH:n toimintaan vaikuttaa yleinen elinkeinorakenteen kehitys ja muu yhteiskunnallinen muutos. 2.2 Kansainvälinen kehitys, säädösympäristön muutokset ja niihin varautuminen 1. Yritys- ja yhteisölinjalla merkittävimpiä muutostekijöitä on asiakkaiden kasvavien vaatimusten ja hallituksen linjausten edellyttämä asioinnin ja toimintaprosessien sähköistäminen. Asioinnin sähköistämistä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyönä verohallinnon sekä työ- ja elinkeinoministeriön vetämien SADe-hankkeiden kanssa. Yhteistyö koskee mm. sähköistä ilmoittamista, yritysten sähköistä tunnistamista, yrityksen sähköistä perustamista sekä valvontatoimenpiteitä. Yritys- ja yhteisölinjan sähköinen käsittelyjärjestelmä ja yritys- ja yhteisötietojärjetelmän (YTJ) sähköinen asiointi valmistuvat suunnitelmakauden aikana ja samalla mahdollistuu siihen kytkeytyvien tuottavuustavoitteiden saavuttaminen. Toiminimen merkityksen korostaminen yhtenä IPR-oikeutena ja keskeisenä brändin peruselementtinä lisää toiminimitutkimuksen laatuvaatimuksia. Hallitusohjelmassa edellytetään julkisten tietoaineistojen tiedonluovutuskäytäntöjen helpottamista ja rekisteritietojen entistä joustavampaa viranomaiskäyttöä muun muassa harmaan talouden torjumiseksi. Nykyisin PRH saa maksutuloja erityisesti kaupparekisterin tietopalveluista. Mikäli tiedot tulee jatkossa antaa veloituksetta, tulee tämä rahoitusvaje sekä uusien järjestelmien rakentaminen kattaa joko ilmoitusmaksuja korottamalla tai budjettirahoituksella. Kansainvälisesti merkittäviä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat edelleen yhtiöoikeudelliset direktiivit, joilla EU harmonisoi yhtiöoikeuden säädöksiä unionin piirissä, edistää ylikansallista yritystoimintaa ja helpottaa mikroyritysten hallinnollista taakkaa. Komission keväällä 2011 julkistama direktiiviehdotus kaupparekistereiden yhteen liittämiseksi sisältää useita eri toimenpiteitä rekistereiden välisen tiedonvaihdon ja rekisteristä saatavan tietopalvelun parantamiseksi. Näiden toimenpiteiden 4

5 toteuttamisessa tulisi hyödyntää European Business Registerin (EBR) tietopalvelua, jossa jo valtaosa talousalueen jäsenvaltioista on mukana. 2. Patentti- ja innovaatiolinjalla merkityksellisin asia säädösympäristön kehityksessä suunnittelukaudella on EU:n yhtenäispatenttijärjestelmän mahdollinen voimaantulo. Arvion mukaan tämä tapahtuisi aikaisintaan Tällä olisi viraston maksutuloja merkittävästi alentava vaikutus. Mikäli yhtenäispatenttijärjestelmä tulee voimaan, ratkaistavaksi tulee, miten turvataan PRH:n asema ja resurssit tutkivana patenttiviranomaisena. Avoinna ovat kuitenkin edelleen mm. yhtenäispatentin vuosimaksujen taso, perusteet niiden jakamiselle jäsenvaltioiden kesken ja tuomioistuinjärjestelmä. PRH on tehnyt kaksi eri arvioita, joista ensimmäisessä oletuksena on, että yhtenäispatentti ei astu voimaan suunnittelukaudella ja toisessa, että se astuu voimaan vuoden 2015 alusta ja koskee aluksi vain pientä osaa (6 %) EP-patenteista. PRH varautuu yhtenäispatentin voimaantuloon mm. vahvistamalla asemaansa kansainvälisenä tutkivana patenttiviranomaisena. Siksi on tärkeää, että patenttihakemukselle, jolle PRH on tehnyt kansainvälisen tutkimuksen, myönnetään jatkossakin nykyistä vastaava maksualennus silloin, kun hakija jatkaa hakemustaan Euroopan patenttivirastossa. Maksualennuksen jatkosta päätetään Euroopan patenttivirastossa vuonna Tavaramerkki- ja mallilinjalla tavaramerkkidirektiivin muutokset ( ) ja TEM:ssä valmisteltavana olevan tavaramerkkilainsäädännön uudistukset edellyttänevät jonkinasteista työn uudelleenorganisointia virastossa. Uusi laki astunee voimaan arviolta Globaalisti tavaramerkkien rekisteröintien painopiste on siirtymässä ylikansallisiin suojausmahdollisuuksiin. Kansalliset tavaramerkit ovat jäämässä yhteismarkkinoita suppeammilla markkinoilla toimivien yritysten kuten pkyritysten käyttöön. Kansallisten tavaramerkkien rooli linjan tehtäväkuvassa korostuu. Kansalliseen kysyntään pyritään edelleen vaikuttamaan aktiivisella tavaramerkki- ja mallioikeustietoisuuden lisäämisellä ja palvelujen markkinoinnilla potentiaalisen asiakaskunnan keskuudessa. 4. Yhdistys- ja säätiöasioiden yhdistäminen vuoden 2012 alussa mahdollistaa mm. resurssien tehokkaamman käytön sekä yhteisten palvelujen kehittämisen. Lisäksi näiden asioiden neuvonta- ja tietopalvelut organisoidaan osaksi yritys- ja yhteisölinjaa. Sähköisten käsittelyjärjestelmien jatkokehittäminen suunnittelukaudella tehostaa merkittävästi yksikön toimintaa. Uudet sovellukset mm. mahdollistavat liitoille nopean, lähes automaattisen jäsenosastoille tarkoitetun sääntömuutosten rekisteröimisen. Järjestelmää kehitetään myös siten, että nimenkirjoittajailmoitusten rekisteröinti on mahdollista tehdä itsepalveluna. Säätiövalvonnan toimintatapoja kehitetään suunnittelukaudella. Hallitusohjelman mukaan säätiölaki uudistetaan. Mikäli uudistus johtaa valvonnan lisäämiseen, tarvitsee virasto tähän lisää resursseja, mikä tulee ottaa huomioon säätiömaksuissa tai talousarviossa. Säätiöasioiden tulot eivät nykyiselläänkään täysimääräisesti kata rekisteröinnistä ja valvonnasta aiheutuvia viranomaiskustannuksia. 5. PRH:n valitusasioiden käsittely keskitetään hallitusohjelman mukaisesti markkinaoikeuteen. PRH on suunnitelmassaan lähtenyt siitä, että valitusasioiden siirto toteutuu vuoden 2013 alusta ja valituslautakunnan toiminta PRH:ssa loppuu. 5

6 6. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskeva laki ( /634) tuli voimaan Laki edellyttää julkisen hallinnon viranomaisten käyttävän yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja yhteisiä palveluja. Lisäksi järjestelmien tulee olla yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten mukaisia. Näiden tarkka sisältö annetaan julkisen hallinnon suosituksina (JHS), julkisen hallinnon tietohallinnon standardeina ja asetuksina. PRH toimii näiden linjausten mukaisesti. Suunnittelukaudella hallinnonalan virastojen palveluprosesseissa ja muun muassa tietopalvelujen tarjonnassa tapahtuu yhdentymistä kesällä valmistuneen TEM-konsernin palvelustrategian suuntaviivojen mukaisesti. Synergiaetuja hyödynnetään ja toimijoiden yhteiseen käyttöön tuleva asiakastieto pohjautuu olemassa olevan perustiedon - muun muassa PRH:n yritystietojen - hyödyntämiseen. Tavoitteena on tuottaa asiakkaan tarvitsemat palvelut asiakaslähtöisesti siten, että viranomaisten palveluprosessit on sovitettu asiakkaan prosesseihin hallinnonalarajat ylittäen. Pitkän aikavälin tavoitteena on asiakkaan sähköisen elinkaaren hallinta, jolloin asiakkaalle tarjotaan yhdestä paikasta hänen asiointiaan koskeva ajantasainen kokonaistieto (kaikki viranomaiset) helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla. 7. Hallitusohjelman mukaan tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Ohjelman sisältö ei tässä vaiheessa ole tiedossa. PRH kehittää tuottavuuttaan suunnittelukaudella kehittämällä toimintaprosesseja, tietojärjestelmiä ja henkisiä voimavaroja. PRH on toiminta- ja taloussuunnitelmaa laatiessaan arvioinut työn tuottavuuden kasvavan vuositasolla keskimäärin 2,0 prosenttia. Henkilökuntarakenteen kehityksessä on arvioitu luonnollinen, eläköitymisen aiheuttama poistuma sekä samaten valtion tuottavuusohjelmassa PRH:lle asetetut tavoitteet. 3 Vaikuttavuustavoitteet Hallitusohjelmassa ja siihen perustuvaan vastikään valmistuneessa TEM-strategiassa painotetaan yritystoiminnan edistämistä ja innovaatiota. Strategiatyön yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle on määritelty seuraava missio: Rakennamme kestävää kasvua ja uudistumista tukevaa, kansainvälisessä kilpailussa menestyvää työ- ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys ja siitä seuraava hyvinvointi. Erityisesti uuden TEM-strategian tavoitelinjaus Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa koskee PRH:n toimialuetta. Yritystoiminnan syntymisen ja kehittymisen kannalta olennaista on, että PRH:n rekisteröinti- ja asiointipalvelut ovat nopeita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä. Myös rekisteritietojen saattaminen helposti koko yhteiskunnan käyttöön edistää yritystoiminnan syntymistä ja kasvua ja on merkityksellinen harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi yritystoiminnan ja innovaatioiden edistämisen kannalta on keskeistä, että teollisoikeuksien suojaan liittyvä kansallinen infrastruktuuri on toimiva ja että yritykset pystyvät osana toimintaansa tehokkaasti hyödyntämään toiminimien, tavaramerkkien ja keksintöjen suojaa. 6

7 Hallitusohjelma ja TEM:n tavoitelinjaukset huomioon ottaen PRH on tunnistanut omat strategiset vaikuttavuustavoitteensa vuosille seuraavasti: 1. TEM konsernistrategian mukaisesti osana kilpailukykyistä elinkeinoelämän toimintaympäristöä PRH edistää uutta ja kasvavaa yritystoimintaa 2. PRH on kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu yritysten tunnusmerkkien sekä keksintöjen yksinoikeuksien myöntäjä 3. PRH on julkishallinnon sähköisen asioinnin edelläkävijä, jonka palvelut ovat asiakaslähtöisesti, keskitetysti ja yhteentoimivasti yritysten ja yhteisöjen käytettävissä 4. PRH:n ylläpitämät yritys- ja yhteisötiedot ovat koko yhteiskunnan tehokkaassa käytössä Patentti- ja rekisterihallituksen vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Myös sidosryhmien vaatimukset hyvälle ja toimivalle vuorovaikutukselle ja viestinnälle ovat jatkuvasti kasvaneet organisaatioilta edellytetään yhteydenpitoa ja tiedon vaihdantaa sekä tulkintaa monikanavaisesti kohderyhmien tarpeet huomioiden. Tämän vuoksi viraston yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. PRH laatii suunnittelukauden alkuun mennessä suunnitelman sidosryhmäyhteistyön kehittämiseksi. PRH kehittää vaikuttavuuden arviointiaan osana TEM:n tulosohjausta määräaikaissuunnitteluprosessissa. PRH on tunnistanut riskikartoituksessa toiminta- ja taloussuunnitelmakauden strategisiin tavoitteisiin liittyvät riskit, analysoinut ne, priorisoinut avainriskit kustannus-hyöty -näkökulmasta ja määritellyt riskeille omistajat, jotka vastaavat toimenpidesuunnitelmista riskeihin vastaamiseksi. PRH:n strategiset avainriskit ovat: rahoituksen ja resurssien riittävyys, PRH:n palvelukyvyn kehittäminen, organisaatiokulttuuri ja työn tekemisen tavat sekä sidosryhmäyhteistyössä onnistuminen. Toimenpiteinä näihin riskeihin vastaamiseksi PRH mm. tehostaa tulojen ja menojen seurantaa, pyrkii kasvattamaan tuloja ja karsimaan menoja, tehostaa lainsäädäntötyöhön osallistumista, parantaa henkilöresurssien käyttöä esim. osaamisen kehittämisellä ja tehostaa toimintaympäristön muutosten seurantaa. 4 Toiminnallisen tehokkuuden tavoitteet ja kehityshankkeet PRH ottaa toiminnassaan huomioon taloudellisen toimintaympäristön ja alan kansainvälisten toimintajärjestelmien kehityksen vaikutuksen asiakkaiden käyttäytymiseen ja palvelujen kysyntään. Mahdollisimman tarkka kysynnän ennakointi on tärkeää viraston tulorahoituksen sekä tehokkaan resurssien käytön kannalta. Kustannustietoisuus on keskeinen periaate kaikessa toiminnassa, erityisesti se korostuu tietojärjestelmien kehityshankkeissa. PRH varmistaa palvelujen ja päätösten laadun hyödyntämällä sertifioituja laatujärjestelmiä (ISO 9001) ja laatuarviointimallien (EFQM/CAF) kriteerejä. PRH edistää prosessiorganisaation mukaisia käytäntöjä koulutuksella, yhtenäisellä ohjeistuksella sekä tulosaluerajat ylittävällä yhteistyöllä. PRH:n ydinprosessit on määritelty ja prosessien kehittäminen on jatkuvaa. 7

8 PRH on määritellyt toiminnallisen tehokkuuden mittarit, joista keskeisimmät prosessimittarit ovat työn tuottavuus, yksikkökustannusten muutos sekä käsittelyajat. Asiakkaiden tyytyväisyyttä viraston palveluihin mitataan vuosittaisen asiakaskyselyn avulla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehitystyössä toteuma 2011 tulossop 2012 TAE 2013 suunn 2016 suunn Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1-5) 4,0 4,0 4,0 4,1 4,2 Hinta-laatusuhde Asiakasarvio (1-5) 3, ,6 3,8 Prosessit Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos +3,4 % +2,2 % +2,0 % +2,0 % +2,0 % Taloudellisuus Yksikkökust. muutos +2,6 % +4,0 % +2,0 % +1,0 % +1,0 % Taulukko 1. PRH:n toiminnallisen tehokkuuden tulosmittarit ja -tavoitteet Käsittelyaika on käsittely- ja tutkimusprosessien palvelutasoa kuvaava mittari. PRH asettaa sisäiset käsittelyaikatavoitteet kaikille keskeisille palveluille. Seuraavassa on esitetty PRH:n tulossopimukseen nostettujen palvelujen käsittelyaikatavoitteet sekä TTS-kauden suunnitelmat toteuma 2011 tulossop 2012 TAE 2013 suunn 2016 suunn Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,8 2,7 2,7 2,2 2,2 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 4,9 5,0 5,0 4,0 4,0 Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) Yrityskiinnityshakemukset (pv) Yhdistysilmoitukset (kk)*) 2, ,8 1,2 *) Vuoteen 2012 asti tavoite asetettiin yhdistysten perustamisilmoitusten käsittelyynottoajalle. Vuodesta 2013 mittari käsittää kaikkien yhdistysilmoitusten kokonaiskäsittelyajan (mediaani). Taulukko 2. Keskimääräiset käsittelyajat Kehittämishankkeet PRH:n keskeiset kehittämishankkeet suunnittelukaudella ovat tietojärjestelmähankkeita: yritys- ja yhteisölinjan sähköinen käsittelyjärjestelmä (Novus), yritys- ja yhteisötietojärjetelmän (YTJ) sähköinen asiointi sekä tavaramerkkijärjestelmän uusiminen (OHIM-FSP). Näille hankkeille on haettu tuottavuusmäärärahaa, joiden perustelut on esitetty kappaleessa 5.1. PRH toteuttaa palvelujensa sähköistämistä JulkIT- ja etem2.0 -linjausten mukaisesti. 8

9 5 Määrärahat ja valtuudet 5.1 Määrärahojen perustelut Yhtenäispatentin voimaantulo pienentää patenteista saatavia tuloja merkittävästi. Voimaantulon aikatauluun liittyy epävarmuustekijöitä. Erityisesti tuomioistuinjärjestelmä ja vuosimaksutulojen lopulliset jakoperusteet jäsenmaiden kesken ovat vielä sopimatta. Muutoksen suuruuteen vaikuttavat yhtenäispatentin tuleva vuosimaksutaso, Suomen osuus vuosimaksuista sekä kysyntä. On arvioitavissa, että voimaantulo aiheuttaa jo ensimmäisenä vuonna 2,1-2,3 miljoonan euron tulojen pienenemisen, mikä edellyttää budjettitukea kansallisen tutkivan patenttiviranomaisuuden ylläpitämiseksi. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tietoluovutukset tulisivat pääsääntöisesti olemaan maksuttomia käyttäjälle. Maksujen perimisestä valtionhallinnon sisällä ja kuntien ja valtionhallinnon välillä luovuttaisiin. PRH:n kannalta on ratkaisevaa, missä laajuudessa ja aikataulussa periaatetta aletaan noudattaa. PRH:n tietopalvelutulot olivat vuonna 2010 yhteensä euroa, josta muiden valtion virastojen ja laitosten sekä kuntien osuus oli alle euroa. PRH:n suoritteiden maksullisuutta koskevan maksuperustelain mukaan yhdistysasioista perittävien maksujen ei tarvitse olla kustannusvastaavia. Vuonna 2010 voimaan tulleilla maksujenkorotuksilla saavutettiin 40 prosentin kustannusvastaavuus. Alijäämä katetaan budjettivaroista. Säätiöiden vuosiselvitysten käsittelymaksuilla pyritään kattamaan vuosivalvonnan kustannukset. Muun säätiövalvonnan kustannusten kattaminen on vielä ratkaisematta. Oikeusministeriössä on meneillään säätiölainsäädäntöä koskeva muutoshanke, jonka sisällöstä ei ole vielä ennakkotietoa. Tällä hetkellä PRH:n säätiötulot eivät kata tätä toimintaa koskevia rekisteröinti- ja valvontakustannuksia täysimääräisesti. Tämän vuoksi kehysehdotukseen on lisätty euroa säätiörekisterin alijäämän kattamiseksi. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke Novus on suunniteltu valmistuvaksi suunnitelmakauden alussa. PRH:n ja verohallinnon yhteisen yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköisen asioinnin tietojärjestelmäkehitys jatkuu TTS-kauden ajan. Hankkeille on haettu hallinnonalan tuottavuusrahaa. Tuen saamisella on erittäin merkittävä vaikutus hankkeiden toteutukseen sekä valmistumisaikatauluun. Tavaramerkkijärjestelmän uusiminen (OHIM-FSP) on aloitettu ja käytännön toimet ajoittuvat vuosiin Tavoitteena on osallistua alusta alkaen OHIMin yhteistyörahaston järjestelmähankkeeseen ja varmistaa, että OHIMin järjestelmä voidaan vähin räätälöinnein saada Suomeen soveltuvaksi. Järjestelmän uudistamisen alustava kustannusarvio PRH:lle on euroa. Arviota tarkennetaan hankkeen edetessä. Tavaramerkki- ja mallilinja toimii kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla ja linjan maksutulot ovat rajalliset hankkeen rahoittamiseen. Tämän vuoksi tietojärjestelmän toteutus edellyttää tuottavuusrahan saamista. Valituslautakunta on PRH:n varsinaisesta palvelutoiminnasta riippumaton tuomioistuintyyppinen elin. Oikeusministeriö on valmistellut valitusjärjestelmän uudistamista ja valituskäsittelyn keskittämistä markkinaoikeuteen lopullisen aikataulun ollessa vielä avoin. Valituslautakunnan menojen ja tulojen erotus on euroa, minkä PRH on kohdentanut aiheuttamisperiaatteella palvelusuoritteidensa maksuihin. 9

10 5.2 Kehysehdotus Yhdistysrekisteri Novus ja YTJ *) OHIM-FSP *) Säätiöasioiden käsittely Tietopalvelutulojen menetys Yhtenäispatentin vaikutus Yhteensä Ehdotus kehykseksi **) *) Hankkeita on ehdotettu TEM:n hallinnonalan tuottavuushankkeiksi ja niille on haettu tuottavuusrahoitusta vuodelle 2013 **) Ei sisällä tietopalvelutulojen menetystä eikä yhtenäispatentin voimaantulon vaikutusta Taulukko 3. PRH:n kehysehdotus : Patentti- ja rekisterihallitus (smr 3v) PRH ehdottaa säätiöiden osalta kehyksen lisäystä, perustelumuistio on esitetty liitteessä Htv-arvio PRH jatkaa henkilöstöstrategian toteutusta ja määrittelee henkisten voimavarojen hallinnan painopisteet osana strategiaprosessia. Tavoitteiden toteutumista seurataan osana määräaikaisraportointia. Vuosittaisessa henkilöstötilinpäätöksessä analysoidaan toteumien syitä ja seurauksia seuraavaa suunnittelukierrosta varten. PRH arvioi resurssisuunnittelussaan työn tuottavuuden keskimääräiseksi vuosikasvuksi 2,0 prosenttia. Työn tuottavuuden kasvulla sekä suunnitelman mukaisilla henkilöresursseilla viraston palvelutaso pystytään säilyttämään. Kansainväliset patenttialan sopimukset edellyttävät, että PCT-tutkimusten tekemiseen taataan riittävät tutkijaresurssit, jotta hakemukset voidaan käsitellä annetuissa määräajoissa. Yleisesti ottaen henkilöstötarve asiantuntijatehtävissä kasvaa ja vastaavasti asiakaspalvelu- ja muu toimistohenkilökunnan määrä supistuu lähivuosina edelleen mm. sähköisten palvelujen lisääntymisen myötä. Tarkkaan harkittavien uusrekrytointien ohella punnitaan toimintokohtaisesti ostopalvelujen käyttöä kokonaistaloudellisuus huomioiden. Seuraavan taulukon ensimmäisellä rivillä on PRH:n henkilötyövuosien kokonaismäärä. Alemmat rivit valottavat suunnitelman eri tekijöiden vaikutuksia verrattuna vuoteen Henkilötyövuodet (kaikki) Muutokset PCT-viranomaisuus *) YYL:n tietojärjestelmä Muu kehitys Htv-kehitys yhteensä Htv-kehitys ilman PCT-viranomaisuuden vaikutusta *) Kun PCT-toiminta alkoi vuonna 2005, kansallisten patenttihakemusten lisäksi tuli käsiteltäväksi vuositasolla noin 750 PCThakemusta. Vuonna 2011 PCT-hakemusten määräksi arvioidaan noin 1000 kappaletta. Suunnitelmakauden loppuun mennessä kansallisten hakemusten määrä nousee 2200 hakemukseen nykyisestä vajaasta 2000 hakemuksesta ja PCT-hakemusten määrä noin 1350 hakemukseen. Taulukko 4. Henkilötyövuosien arvioitu kehitys

11 LIITE 1 Säätiörekisterin talous Säätiörekisterissä oli säätiötä vuonna Työ- ja elinkeinoministeriön antamassa asetuksessa Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista säätiöasiat ovat alle omakustannusarvon hinnoiteltuja suoritteita lukuun ottamatta vuosiselvitysten käsittelymaksua (1085/2009, muutettu 362/2011; 2 kohta 2). Valtion budjetista ei ole osoitettu määrärahaa säätiöasioiden alijäämän kattamiseen. Säätiöiden valvonta PRH:ssa toteutetaan pääsääntöisesti tarkastamalla säätiöiden tekemät vuosiilmoitukset. Tarkastuksista peritään vuosittain käsittelymaksu, joka kattaa vuosi-ilmoitusten käsittelystä ja siinä syntyneistä valvonta-asioista aiheutuneet kustannukset. Maksu on ensimmäistä kertaa perittävissä vuodelta Vuosittain sattuvat valvonnan erityistapaukset lisäävät kustannuksia, mihin ei ole taloudellisesti varauduttu. Säätiörekisteri on pieni rekisteri ja siihen liittyviä muutosilmoituksia on vuositasolla noin kappaletta ja uusien säätiöiden perustamislupia haetaan vuosittain kappaletta. Tapahtumamäärät ovat niin pieniä, ettei niistä perityillä maksuilla voida kattaa rekisterin ylläpitämisestä ja asioiden käsittelemisestä aiheutuneita kustannuksia (liitetaulukko 1). Tällä hetkellä maksut ylittävät kaupparekisterin vastaavat maksut. PRH:n kehyslaskelmalla tulisi ottaa huomioon säätiöasioiden käsittelyn alijäämä ja nostaa kehystä siltä osin euroa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä kattamaan valvonnan erityistapauksia Säätiörekisteri-ilmoitukset Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Tuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Pääomakustannukset Muut erilliskustannukset Kustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukipalvelukustannukset yht Kokonaiskustannukset Ylijäämä(+), Alijäämä(-) Kustannusvastaavuus 49 % 48 % 50 % 50 % 50 % 50 % 56 % Liitetaulukko 1: Säätiöasioiden käsittelyn kustannusvastaavuuslaskelma