PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TILINPÄÄTÖS Dnro: PRH229/20/2012

2 1 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT TILIPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

3 2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) toimintaympäristössä ei vuonna 2011 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Uusia yrityksiä perustettiin ja rekisteröitiin hieman aiempaa enemmän. Uusien yhdistysten sekä säätiöiden määrä oli vakiintuneella vuosittaisella tasolla. Teollisoikeushakemusten määrä ei juurikaan poikennut aiemmista vuosista. Kansainvälisten tavaramerkkihakemusten määrä jatkoi hienoista laskuaan. Vuoden 2011 aikana Suomi päätti liittyä 25 EU:n jäsenmaan yhteishankkeeseen nk. yhtenäispatentin käyttöönottamiseksi jäsenvaltioiden alueella. Yhtenäispatentin voimaantulo vaatii jäsenvaltioiden yhteisymmärrystä myös tuomioistuinjärjestelmän muutoksista. PRH uudisti vuonna 2011 strategiansa ja määritteli pääministeri Kataisen hallitusohjelman sekä TEM:n konsernistrategian pohjalta viraston uudet strategiset painopistealueet. TEM-konsernistrategian mukaisesti osana kilpailukykyistä elinkeinoelämän toimintaympäristöä PRH edistää uutta ja kasvavaa yritystoimintaa. Viraston päämääränä on olla kansainvälisesti ja kansallisesti arvostettu yritysten tunnusmerkkien sekä keksintöjen yksinoikeuksien myöntäjä. PRH pyrkii myös olemaan julkishallinnon sähköisen asioinnin edelläkävijä, jonka palvelut ovat asiakaslähtöisesti, keskitetysti ja yhteen toimivasti yritysten ja yhteisöjen käytettävissä. Niin ikään viraston ylläpitämien yritys- ja yhteisötietojen tulisi olla koko yhteiskunnan tehokkaassa käytössä. Yhteisenä tavoitteenamme on asiakkaan ja henkilöstön eduksi yksi yhtenäinen PRH. Vuonna 2011 Patentti- ja rekisterihallituksessa toteutettiin tulossopimuksen ja vuotta aiemmin tehdyn evaluoinnin edellyttämät toimenpiteet viraston tukipalveluiden uudelleen organisoimiseksi tuottavuutta edistäen. Viraston aiemmasta seitsemästä toimintayksiköstä muodostettiin kolme uutta tulosaluetta. Henkilövähennysten määrä oli 20. Vähennykset syntyivät henkilöiden eläkkeelle siirtymisen sekä irtisanomisten kautta. Muun muassa johtamisjärjestelmiä ja käytännön yhteistyömuotoja kehittämällä virasto tavoittelee parempaa yhteistyötä viraston toimintayksiköiden kesken ja pyrkii evaluoinnissa esille nostetun linjojen siiloutumisen vähentämiseen. Yhdistys- ja säätiörekisteritoiminnoista muodostettiin uusi yhteinen tulosalue. Vuoden 2011 aikana PRH:ssa jatkettiin kaikilla tulosalueilla sähköisten asiointi- ja käsittelymenetelmien kehitystyötä, jolla helpotetaan asiakkaiden asiointia ja tehostetaan viraston toimintoja. Tietojärjestelmäinvestointeihin liittyvät investoinnit ja niihin liittyvä poistojen jaksottaminen ovat vaikuttaneet viime vuonna viraston talouteen ja lisäävät myös tulevina vuosina merkittävästi viraston kustannuksia. Vuoden 2011 kokonaiskuva tuloksellisuudesta PRH:ssa on selkeästi positiivinen ja tuottavuuden kehitys oli suorastaan erinomainen. Virastossa työn tuottavuus parani edellisvuodesta 15,5 prosenttia ollen korkein 20 vuoden mittausjakson aikana. PRH:n neljän ns. ulkoisen tulosalueen työn tuottavuuden muutos vaihteli 12,3-24,2 prosentin välillä. Tärkeimpiä syitä tuottavuuden merkittävälle nousulle olivat sähköisten käsittelyjärjestelmien käyt-

4 3 töönotto, töiden ja resurssien uudelleen organisointi sekä työn vaatiman osaamisen kehittyminen. Tulossopimuksen mukaiset käsittelyaikatavoitteet saavutettiin pääosin lukuun ottamatta PCT-tutkimusten, kansainvälisten tavaramerkkihakemusten, yrityskiinnitysten sekä yhdistysten sääntömuutosten käsittelyaikoja. Virastomme asiakkaiden tyytyväisyys palveluihimme pysyi vuoden 2010 tapaan korkealla tasolla ollen 4 asteikolla 1-5. Sähköisten palveluiden käytettävyyttä ja kattavuutta toivottiin edelleen kehitettävän ja arvosana 3,6 jäi hieman tavoitearvosta 3,8. Vuonna 2011 kartoitettiin myös näkemyksiä sisäisten tukipalvelujemme toimivuudesta. Tulokset olivat erinomaisia (yleisarvosana 3,8). Merkittävistä muutoksista ja henkilöstövähennyksistä huolimatta tukipalvelujen toimintavarmuus säilyi sekä toimintojen kehitys vahvistui. Henkilöstön työtyytyväisyys parani edelliseen vuoteen verrattuna ja VM- Baron kokonaisindeksi oli tavoitteen mukainen 3,54 (vuonna ,38). Parhaimmat arvosanat saivat työilmapiiri ja yhteistyö, työn sisältö ja haasteellisuus sekä työolot. Kehitettävää on edelleen erityisesti palkkauksessa, tiedonkulussa ja kehittymisen tuessa. Eniten paranivat tiedonkulun, johtamisen, työilmapiirin ja yhteistyön, kehittymisen tuen, palkkauksen sekä työn sisällön ja haasteellisuuden arvot. Työnantajakuvan arvosana laski. Epäilemättä tähän laskuun vaikuttivat merkittävästi vuonna 2011 toteutetut irtisanomiset. 1.2 Vaikuttavuus PRH suuntaa ja kehittää toimintaansa TEM:n konsernistrategian, innovaatiostrategian sekä valtioneuvoston aineettomia oikeuksia koskevan strategian mukaisesti. TEM-konsernistrategian linjausta uuden ja kasvavan yritystoiminnan edistämisestä sekä innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamisesta tukevat keskeisesti hyvin toimiva kaupparekisteri ja teollisoikeuksien suojaa koskevien hakemusten asiantunteva ja joutuisa käsittely. Patentti- ja rekisterihallitus otti marraskuun alussa 2011 englannin käyttöön kansallisten patenttihakemusten päätöskielenä suomen ja ruotsin rinnalle. Suomalaiset vientiyritykset suojaavat tuotekehityksensä tulokset patenteilla yhä useammin myös kansainvälisesti. Suomalaisten patentinhakijoiden hakemusmäärät ovat kasvaneet niin Euroopan patenttivirastossa, USA:ssa, Japanissa kuin Kiinassa. Kun englanti on kansallisten patenttihakemusten päätöskieli, voidaan hakemukset laatia suoraan englanniksi ja jatkaa samalla kielellä hakua ulkomailla. Siten alennetaan yritysten patentointikynnystä Suomessa ja helpotetaan keksintöjen suojausta muiden maiden patenttivirastoissa. Myös käännöskustannuksia säästyy. Tällä muutoksella PRH vahvistaa suomaisten yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä. Yritysten perustamis- ja muutosilmoitusten sekä teollisoikeudellisten hakemusten käsittelylle asetetut käsittelyaikatavoitteet saavutettiin lähes kaikilta osin. Suoritteiden laatua ja määrää käsitellään luvussa

5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Julkisten palveluiden tuottavuuden parantamistavoite toteutui erinomaisesti PRH:n kokonaistuottavuuden kasvaessa 15,5 prosenttia. Tuottavuuden muutosta käsitellään luvussa Lisäksi tuottavuutta kohennettiin järjestämällä uudelleen viraston hallinto- ja tukipalvelut, mikä vaikutti myös PRH:lle asetetun htv-tavoitteen saavuttamiseen. Henkisten voimavarojen hallintaa käsitellään kohdassa 1.5. PRH osallistui IPR-strategian toimenpiteiden jalkauttamiseen järjestämällä kertomusvuoden aikana koulutusta yrityksille ja yrityspalvelutehtävissä toimiville sekä asiantuntijoille ja asiamiehille. Näiden lisäksi PRH ja Yritys-Suomi järjestivät yritysneuvojille ja teknologia-asiantuntijoille suunnatun IPR-koulutuksen ensimmäisen vaiheen. PRH tiedotti eri tavoin viraston palveluista ja erityisesti IPR:n merkityksestä yritystoiminnalle. PRH:lla ei ole siirto- ja sijoitusmenoja, joten niiden vaikuttavuutta ei käsitellä tässä yhteydessä. PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset paranevat kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä PRH:n toiminnan vaikuttavuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. 4 Vaikuttavuus tot 2011tav PRH tarjoaa asiakkaille hyvät yhteydet alan kansainvälisiin järjestelmiin ja tietopalveluihin, (asiakasarvio 1-5) - 3,4 3,5 3,5 Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden tukeminen, (asiakasarvio 1-5) - 3,4 3,5 3,5 Taulukko 1. Vaikuttavuus Tulossopimuksessa asetetut tavoitteet saavutettiin, lisäksi asiakkaat arvioivat vaikuttavuuden vieläpä parantuneen edelliseen kyselyyn verrattuna. Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden perusedellytykset vahvistuvat sähköisen asioinnin helpottumisen myötä.

6 5 Sähköinen asiointi tot 2011tav Patenttihakemukset, % 91,0 90,3 94,0 90 Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 31,8 41,3 46,4 45 Tavaramerkkihakemukset, % 36,0 39,5 46,0 50 Kaupparekisteri-ilmoitukset, % 47,2 51,6 51, Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Taulukko 2. Sähköinen asiointi Tulossopimuksessa asetetut sähköisen asioinnin tavoitteet ylitettiin patenttihakemuksissa ja yhdistysilmoituksissa, mutta tavaramerkkihakemusten ja kaupparekisteri-ilmoitusten sähköinen ilmoittaminen jäivät hieman tavoitteista. Tulossopimustavoitteena oleva kaupparekisterin sähköisen asioinnin tunnusluku sisältää kaupparekisteri-ilmoitusten lisäksi tilinpäätösilmoitukset. Verohallinto toimittaa sähköisesti kaupparekisteriin tilinpäätöstietoja, joiden osuus kaikista PRH:lle toimitetuista tilinpäätöksistä oli 84 prosenttia. PRH:n toiminnan tuloksellisuutta mitataan tunnusluvuille määriteltyjen tavoitteiden avulla, joista sovitaan tulossopimuksessa TEM:n kanssa. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet tulosalueille määritellään viraston päätöksellä: tavoitteet asetetaan asiakastyytyväisyydelle sekä resurssien, prosessien ja henkisten voimavarojen hallinnalle. Tuottavuusmittaus kohdistuu PRH:ssa keskeisimpien käsittelyprosessien työn tuottavuuteen (suoritteet / henkilötyövuodet). Viraston tunnuslukuna on tulosyksiköiden tuottavuuden muutosten henkilötyövuosilla painotettu keskiarvo. Tuottavuusmittauksen piirissä olevien tulosyksiköiden henkilötyövuosiosuus koko viraston henkilötyövuosista oli 75,5 prosenttia. Tukipalvelujen välillisten vaikutusten kautta viraston koko henkilökunnan työpanos tulee otetuksi huomioon tuottavuusmittarissa. Tuottavuus tot 2011tav Tuottavuuden muutos, % + 1,5 + 3,4 + 15,5 + 2,2 Taulukko 3. Tuottavuus

7 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Käsittelyprosessien keskimääräinen työn tuottavuus nousi vuoden 2011 aikana keskimäärin 15,5 prosenttia. Keskeisimmät syyt hyvään tuottavuuskehitykseen olivat sähköisten hakemusten ja ilmoitusten määrien kasvu, kokonaiskysynnän kasvu sekä tietojärjestelmien, työprosessien ja osaamisen kehittäminen. Toiminnan taloudellisuuden kehitystä mitataan tulosyksiköiden yksikkökustannusten muutosten painotetulla keskiarvolla. 6 Taloudellisuus tot 2011tav Yksikkökustannusten muutos, % + 2,2 + 2,6-3,4 +4,0 Taulukko 4. Taloudellisuus Tehtyjen suoritteiden määrän kasvu on keskeisin tekijä sille, että yksikkökustannusten keskimääräinen muutos oli selvästi tavoitetta parempi Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tulojen perintä perustuu lakiin Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista (1032/1992, muut. 1175/1994, 1381/1995 ja 75/2007) ja työ- ja elinkeinoministeriön asetukseen Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisista suoritteista (1085/2009). Tuotoista 91 prosenttia tulee PRH:ta koskevien maksuperustelain ja - asetuksen perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 6 prosenttia liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Lisäksi 3 prosenttia tulee yhdistys- ja säätiörekisterin tuloina, jotka on asetuksella säädetty alle omakustannusarvon hinnoitelluiksi suoritteiksi. Budjettiin oli kirjattu ja TEM:n kanssa vahvistettu seuraavat kustannusvastaavuustavoitteet: julkisoikeudelliset suoritteet 95 prosenttia, liiketaloudelliset suoritteet 107 prosenttia ja alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet 33 prosenttia. Yritys- ja yhteisölinjan tulot kasvoivat säätiörekisteri mukaan lukien 1,4 miljoonaa euroa. Tulojen kasvu aiheutui kaupparekisteri-ilmoitusten kysynnän kasvusta asunto-osakeyhtiölain muutoksen sekä yleisen taloudellisen tilanteen elpymisen vuoksi. Kaupparekisteri-ilmoitustulot lisääntyivät 1,2 miljoonaa euroa, yrityskiinnityshakemus- ja ilmoitustulot euroa ja säätiöhakemus- ja ilmoitustulot euroa. Kokonaisuutena patentti- ja innovaatiolinjan tulot kasvoivat 0,3 milj. euroa. Patenteista maksettavien vuoksimaksujen tulot alenivat n. 0,5 milj. euroa,

8 7 mutta sen sijaan julkaisumaksut lisääntyivät noin 0,2 milj. euroa ja EUpatenttien vuosimaksut noin 0,6 milj. euroa. Tavaramerkki- ja mallilinjan tulot pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Julkisoikeudelliset suoritteet Tuhatta euroa Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Poistot Korot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus - prosenttia Taulukko 5. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus Taloudellinen tilanne parani edelliseen vuoteen verrattuna ja kysyntä elpyi. Julkisoikeudellisten suoritteiden hyvään tulokseen vaikuttivat osaltaan edellisen vuoden aikana tehdyt maksutarkistukset, jotka näkyivät koko painollaan vasta vuoden 2011 aikana. Maksutuotot olivatkin 2,6 miljoonaa euroa enemmän kuin oli ennakoitu, ja kustannuksissa syntyi säästöä etenkin henkilöstökustannuksissa. Alle omakustannusarvon hinnoitellut suoritteet ovat yhdistysten, uskonnollisten yhdyskuntien ja säätiöiden suoritteita (taulukko 6). Niiden maksut voivat voimassa olevien PRH:n suoritteista annetun lain ja TEM:n antaman asetuksen nojalla olla alihinnoiteltuja yhteiskuntapoliittisista syistä. Laskelma sisältää myös säätiövalvonnan kustannukset. Säätiö- ja yhdistysrekisterien kustannusvastaavuus on parantunut vuosina prosentilla, mutta etenkin säätiövalvonnan kustannusten kohoaminen näyttää johtavan merkittävään toiminnan alikatteellisuuteen. PRH onkin tehnyt vuodelle 2013 esityksen viraston toimintamenomäärärahan korottamisesta euroon alijäämän täysimääräiseksi kattamiseksi.

9 8 Alle omakustannusarvon hinnoitellut julkisoikeudelliset suoritteet Yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat ja säätiöt, tuhatta euroa 2009 Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Toteutunut 2011 Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Poistot Korot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus - prosenttia Taulukko 6. Alle omakustannusarvon hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Liiketaloudelliset suoritteet Tuhatta euroa Toteutunut Toteutunut Toteutunut Budj.tavoite Tuotot Muut tuotot -11 Erillistuotot yhteensä Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Poistot Korot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Kustannukset yhteensä Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Kustannusvastaavuus - prosenttia Taulukko 7. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus

10 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Koko viraston tasolla liiketaloudellisesti hinnoitelluissa suoritteissa päästiin 87 prosentin kustannusvastaavuuteen (taulukko 7). Liiketaloudellisten suoritteiden kysyntä laski hieman ennustetusta. Edellisiin vuosiin verrattuna kustannusvastaavuuden heikentymiseen vaikutti lisäksi kaupparekisterin Virre-tietojärjestelmän valmistuminen ja siitä aiheutuneet poistot, jotka kohdistuvat yksinomaan liiketaloudellisiin suoritteisiin. PRH:n toiminnan laajuus käy ilmi taulukosta 8, jossa esitetään tilastot keskeisiin palveluihin liittyvistä suoritemääristä vuonna 2011 ja sitä edeltävinä kahtena vuotena sekä taulukosta 9, jossa ovat viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät niin ikään vuosilta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Taulukoissa 8-11 esitetään tilastot PRH:n ydinpalveluihin liittyvistä suoritemääristä, viraston keskeisissä rekistereissä olevien tietojen määrät, sähköisten asiointi- ja tietopalvelujen käyttö sekä kävijämäärät asiakaspalvelussa Myönnetyt patentit Loppuunkäsitellyt kansalliset patenttihakemukset Kansainväliset patenttiasiat - tehdyt uutuustutkimukset (PCT/ISA) tehdyt patentoitavuuden esitutkimukset (PCT/IPEA) Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit (EPO) Loppuunkäsitellyt hyödyllisyysmallihakemukset Ratkaistut tavaramerkkihakemukset (kansalliset) Kansainväliset tavaramerkit: - käsitellyt Madrid-hakemukset (alkuperämaa Suomi) ratkaistut Madrid-hakemukset (kohdemaa Suomi) lähetetyt EU-tutkimusraportit Rekisteröidyt mallit Rekisteröidyt kaupparekisterin perusilmoitukset Käsitellyt kaupparekisterin muutosilmoitukset Tarkastetut tilinpäätösasiakirjat Vahvistetut yrityskiinnitykset Säätiöasiat - rekisteröidyt uudet säätiöt käsitellyt säätiöiden muutosilmoitukset tarkastetut säätiöt Rekisteriin merkityt uudet yhdistykset Muutokset ja purkautumiset yhdistysrekisteriin (sisältää nimenkirjoittajamuutokset) Päätökset uskonnollisten yhdyskuntien asioissa (sisältää seurakunnat) Valituslautakunnan ratkaisemat valitukset Taulukko 8. Tilastotietoja PRH:n päätöksistä

11 Suomeen myönnetyt kansalliset patentit Suomessa voimaan saatetut eurooppapatentit Patenttiasiamiesrekisterissä - asiamiestoimistoja asiamiehiä Hyödyllisyysmallisuojat Tavaramerkit Suomessa hyväksytyt tavaramerkkien kansainväliset rekisteröinnit Mallirekisteröinnit Yritykset kaupparekisterissä Yrityskiinnitykset joiden yhteispääoma (mrd. euroa) 76,4 82,1 93,2 Säätiöt Yhdistykset Uskonnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat Taulukko 9. Voimassaolevat teollisoikeudet ja rekistereissä olevat yhteisöt Sähköiset hakemukset ja ilmoitukset Kotimaiset patenttihakemukset - osuus kaikista (%) Suomessa voimaan saatetut EP-patentit - osuus kaikista (%) PCT-hakemukset - osuus kaikista (%) Patenttihakemukset (kaikki) - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Kotimaiset tavaramerkkihakemukset - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Kaupparekisteri-ilmoitukset - osuus kaikista (%) Tilinpäätösilmoitukset - osuus kaikista (%) Kaupparekisterin ilmoitukset (kaikki) - osuus kaikista kr- ja tp-ilmoituksista (%) - tavoite (%) Yhdistysrekisteri-ilmoitukset - osuus kaikista (%) - tavoite (%) Sähköiset tietopalvelut Verkkosivut, prh.fi - kävijät prh.fi-sivulla

12 11 KitiNet - tehdyt haut PatInfo-palvelu - palvelussa käynnit - tehdyt haut / ladatut sivut Hymanetti - tehdyt haut Tavaramerkkitietokanta - tehdyt haut Mallinetti - tehdyt haut Katka-tietopankki ja sovelluskyselyt (palvelu päättyi 2011) - kyselyt YTJ-tietopalvelu - tehdyt haut Virre-tietopalvelu - tehdyt haut Tilinpäätöstiedot - sovelluspalvelusta Kuulutustietopalvelu - tehdyt haut Yrityskiinnitysmerkinnät - tehdyt kyselyt EBR-tietopalvelu - Suomeen tehdyt haut Yhdistysnetti - tehdyt haut NettiYreka - tehdyt haut Yhdistysosoitteet - tehdyt haut Wap-Yreka (palvelu päättyi 2011) - tehdyt haut Purkautuneet yhdistykset - tehdyt haut Sähköiset tukipalvelut Maksaminen verkossa - tavaramerkkiasiat - yritys- ja yhteisöasiat - yhdistysasiat TUPAS-tunnistukset (yhdistysasiat) Sähköiset allekirjoitukset - patenttiasiat (HST) - yhdistysasiat (TUPAS) Taulukko 10. Sähköiset hakemukset ja ilmoitukset

13 12 Virastossa paikan päällä asioineiden asiakkaiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa. Kävijämäärät Asiakaspalvelupiste, kirjaamo Taulukko 11. Kävijämäärät Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu PRH mittaa palvelukykyään, palvelujensa laatua ja niiden vaikuttavuutta määräajoin tehtävin asiakastyytyväisyyskyselyin. Palvelukyky tot 2011tav Asiakastyytyväisyys, asiakasarvio (1-5) - 4,0 4,0 4,0 Taulukko 12. Palvelukyky Loppuvuodesta 2011 toteutetussa kyselyssä asiakkaiden tyytyväisyys PRH:n palvelutasoon oli pysynyt erittäin hyvällä tasolla, ja tulossopimuksessa asetettu tavoite saavutettiin. Toimintavuoden aikana uudistettiin asiakaspalautteen keruu- ja käsittelyprosessia sähköisen ASPA-järjestelmän käyttöönotolla. Uudella järjestelmällä ja toimintatavalla varmistetaan palautteiden systemaattinen ja yhtenäinen käsittely sekä niiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. PRH:n palvelukykyä ja asiakasvaikuttavuutta kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja ovat myös sähköisen asioinnin osuus sekä sähköisten tietopalvelujen käyttömäärät. Nämä on kuvattu kappaleissa ja Käsittelyn nopeus on keskeisimpiä ulkoisen palvelutason ja siten myös asiakasvaikuttavuuden kuvaajia. Sitä mitataan avainsuoritteiden keskimääräisenä (mediaani) käsittelyaikana kirjaamisesta loppukäsittelyvaiheeseen.

14 13 Käsittelyaika tot 2011tav Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,9 2,8 2,6 2,7 Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 5,0 4,9 4,8 5 Kaupparekisteri-ilmoitukset ja tilinpäätökset (pv) Yrityskiinnityshakemukset (pv) Yhdistysten perustamisilmoitukset (kk) (käsittelyynottoaika) 2,1 1,7 1,0 1,3 PCT-tutkimukset määräajassa, prosenttia 86,8 67,8 60,7 100 Taulukko 13. Käsittelyaika Tulossopimuksessa asetetut käsittelyaikatavoitteet saavutettiin pääosin. Patenttiasioissa PCT-tutkimusten määräaikatavoitteista osittain jäätiin, mihin vaikutti muun muassa erittäin tiukka tavoite sekä kansallisen hakemuskäsittelyn priorisointi käytettävissä olevin tutkijaresurssein. Toiminnan laadun arvioinnit ja laatujärjestelmät tukevat tuloksellisuuden saavuttamista. PRH:n toimintaa on koko 2000-luvun kehitetty laatupalkintomalleihin perustuvilla arviointimenetelmillä. Toimintavuonna PRH teki CAF-arviointimalliin pohjautuvan itsearvioinnin, jonka tuloksia hyödynnetään tulevalla suunnittelukaudella. Patentti- ja innovaatiolinjalla hakemuskäsittelyprosessien ISO sertifikaattien ylläpito on jatkuvaa, mikä edellyttää sitoutumista laadunhallintajärjestelmän ylläpitoon ja jatkuvaan kehittämiseen. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PRH:ssa työskenteli vuoden 2011 lopussa 448 henkilöä. Htv-vuosia kertyi kaikkiaan 432,6. Kun tästä luvusta vähennetään tuottavuusohjelman mukaisesti harjoittelijat ja eläkeiän saavuttaneet, kertyi henkilötyövuosia yhteensä 419,9. Tulossopimuksen mukainen tavoite (440) saavutettiin. Työtyytyväisyyskyselyn (VM-Baro) kokonaisindeksin tavoitteeksi oli asetettu arvo 3,5 (asteikolla 1-5), mikä saavutettiin (3,54). Työilmapiirin ja yhteistyön tavoitteeksi oli asetettu arvo 3,5 ja tulokseksi saatiin 3,9. Työhy-

15 vinvoinnin tavoitteeksi oli lisäksi kirjattu sairauspoissaolojen pieneneminen alle 7 päivään henkilötyövuotta kohden: toteuma oli 10,3 päivää, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuoden toteuma 9,1 päivää. Osaamisen tavoitteiksi oli kirjattu koulutusaktiivisuus (pv/htv) 5,5 sekä pätevyysinvestoinnit (euroa/htv) 600. Koulutuspäivien lukumäärä jäi alle tavoitteen ollen 3,6, mutta tulos ylitti reilusti edellisen vuoden lukeman 2,9. Kehittämiseen käytettiin tilastoidusti maksullista palvelua yhteensä euroa ja 324 euroa/htv. Tyytyväisyys kehittymisen tukeen nousi edellisvuodesta (3,16 3,36).Tulos parani kaikilla indeksin osa-alueilla. Johtamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen osoittautui edelleen haasteelliseksi, joskin tulokset olivat kehittyneet myönteisesti edelliseen mittauskertaan verrattuna. Viraston ja TEM:n välillä solmitussa sopimuksessa johtamiselle oli asetettu tavoitteeksi 3,8. Toteuma oli 3,6, joka oli kuitenkin 0,2 yksikköä parempi kuin edellisenä vuonna. Tiedonkulun tavoite oli 3,7 ja toteuma 3,3, joten siinäkin oli 0,4 yksikön parannus edelliseen vuoteen. Palautteen saannin tavoite oli 3,7, joka saavutettiin, ja tulos myös koheni 0,3 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Työnantajakuvan tavoitteeksi oli asetettu 3,8 ja lähtövaihtuvuusprosentiksi alle 5,0. Työtyytyväisyyskyselyssä työnantajakuvaksi saatiin 3,3 ja lähtövaihtuvuudeksi 8,1 prosenttia, joka oli noussut edellisestä vuodesta (4,8 prosenttia) huomattavasti. PRH:n tulosjohtamisjärjestelmän mukaan tulospalkkioita voidaan maksaa, mikäli määrärahat siihen riittävät. Viraston taloudellinen tulos vuonna 2011 mahdollisti sen, että tulospalkkioita kyettiin maksamaan euroa Henkilöstömäärä Henkilöstömäärän muutosprosenttia -0,4-1,3-5,4-4,7 Todelliset henkilötyövuodet 485,4 472,9 453,7 432,6 Tuottavuusohjelman mukaisesti * * * 419,9 lasketut henkilötyövuodet Keski-ikä 45,6 46,6 47,2 47,9 Ikäjakauma Koulutustaso, indeksiluku, 4,5 4,7 4,7 4,8 naiset Koulutustaso, indeksiluku, 5,8 6,1 6,0 6,1 miehet Vakinaiset, naiset, lkm Vakinaiset, naiset, prosenttiaosuus 54,7 56,1 59,4 60,5

16 Vakinaiset, miehet, lkm Vakinaiset, miehet, prosenttiaosuus 31,2 32,8 34,0 34,0 Määräaikaiset, naiset, lkm Määräaikaiset, naiset, prosenttia-osuus 9,1 7,2 4,0 1,6 Määräaikaiset, miehet, lkm Määräaikaiset, miehet, prosenttia-osuus 5,0 3,2 2,3 4,0 Kokoaikaiset, lkm Kokoaikaiset, prosenttia-osuus 89,0 90,1 91,1 92,9 Osa-aikaiset, lkm Osa-aikaiset, prosenttia-osuus 11,0 9,9 8,9 7,1 Kokonaistyövoimakustannukset /vuosi Tehdyn työajan palkat, /vuosi Tehdyn työajan palkat, prosenttia-osuus 77,5 76,9 77,3 62,41 palkkasummasta Välilliset työvoimakustannukset, /vuosi Välilliset työvoimakustannukset, 61,8 62,7 60,5 61,86 prosenttia-osuus tehdyn työajan palkoista * Järjestelmämuutoksen vuoksi tietoja ei saatu. Taulukko 14. Henkilöstömäärä, -rakenne ja kulut Koulutuspanostus, /htv Koulutus ja kehittäminen, työpäivää/htv (vanha mittari/uusi mittari) 7,4/5,4 5,6/4,1 2,9 3,6 Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, prosenttia-osuus 39,8 43,5 43,0 44,6 Taulukko 15. Osaaminen ja muu aineeton pääoma Työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 3,5 3,5 3,4 3,5 Johtaminen, asteikko 1-5 3,6 3,6 3,4 3,6 Tiedon kulku, asteikko 1-5 3,1 3,1 2,9 3,3 Palautteen saanti, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,4 3,7 Kehittymisen tuki, asteikko 1-5 3,4 3,4 3,2 3,4 Työilmapiiri ja yhteistyö, asteikko 1-5 3,7 3,6 3,7 3,9 Työolot, asteikko 1-5 3,8 3,8 3,7 3,7 Työnantajakuva, asteikko 1-5 3,4 3,5 3,4 3,3 Lähtövaihtuvuus*, prosenttia henkilöstöstä 5,5 3,4 4,8 8,1 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, 0,4 0,4 prosenttia henkilöstöstä 0,2 0,2 Sairauspoissaolot, pv/htv 10,1 8,3 9,3 10,3 Työterveyshuolto, euroa/htv * Sisältää myös päättyvät määräaikaiset virkasuhteet Taulukko 16. Työhyvinvointi

17 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tuloksellisuuden kuvaus osoittaa, että PRH saavutti varsin hyvin tulossopimuksessa TEM:n kanssa vuodelle 2011 sovitut toiminnalliset tavoitteet. PRH on nettobudjetoitu virasto. Toimintavuonna PRH:n menot ylittivät viraston saamat tulot. Viraston tulot olivat yhteensä euroa ja menot euroa. Alijäämä tuloista ja menoista laskien oli euroa, kun ei oteta huomioon määrärahojen teknisiä siirtoja. Tämä katettiin budjettiin ja työllistämiseen varatuilla määrärahoilla ja siirtomäärärahoilla. PRH:n normaalin kehysbudjetin suuruinen määräraha on tarkoitettu kattamaan lähinnä yhdistyksien ja uskonnollisien yhdyskuntien asioiden käsittelyn menoja, koska niiden suoritteet on hinnoiteltu yhteiskuntapoliittisista syistä alle omakustannusarvon. Myöskään säätiörekisterin suoritteilta ei odoteta voimassa olevan lainsäädännön perusteella kustannusvastaavuutta. Nettobudjetoidut määrärahat Vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa PRH:lle myönnettiin euron kolmevuotinen määräraha. Edelliseltä vuodelta 2010 oli siirtynyt käyttämätöntä määrärahaa yhteensä euroa. Vuonna 2011 oli siten käytettävissä yhteensä euroa, joka siirrettiin kokonaisuudessaan siirtomäärärahana vuodelle 2012 käytettäväksi. Bruttobudjetoidut määrärahat Novus- ja YTJ-hankkeita varten saatiin käyttöoikeus käyttää TEM:n hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa yhteensä euroa. Bruttobudjetoiduista tuloarviotileistä oli käytössä arvonlisäverojen tulotili. Vuoden aikana tilille kirjattiin liiketaloudellisten suoritteiden myynnin laskutuksen yhteydessä perittyjä arvonlisäveroja yhteensä ,63 euroa. Hallinnonalan arvonlisäveromenojen tilille kirjattiin ostojen arvonlisäveroja yhteensä ,29 euroa. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin tarkoitettua määrärahaa käytettiin ,20 euroa työvoiman palkkaamiseen. Tuotto- ja kululaskelman toiminnan tuotot olivat yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Tuotot koostuivat lähes kokonaan varsinaisen toiminnan tuotoista, joita oli 46,6 miljoonaa euroa, vähäisistä vuokrista ja käyttökorvauksista sekä muista toiminnan tuotoista 0,2 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,5 miljoonaa euroa eli lähes 3,3 prosenttia. Euromääräisesti eniten tuotot kasvoivat yritys- ja yhteisölinjalla. Kuviosta 1 selviää tuottojen

18 jakautuminen linjoittain ja taulukosta 12 selviävät tuotot linjoittain vuosina sekä tuottojen muutosprosentti. 17 Patentti- ja innovaatiolinja 17,8 milj. euroa Yritys- ja yhteistölinja 23,4 milj. euroa Tavaramerkki- ja mallilinja 3,9 milj. euroa Yhdistys- ja säätiöasiat 1,4 milj. euroa Tukipalvelut 0,1 milj. euroa Kuvio 1. Tuottojen jakautuminen linjoittain 2011 Linja/yksikkö (tuhatta euroa) Muutos prosenttia Patentti- ja innovaatiolinja ,70 Yritys- ja yhteisölinja ,66 Tavaramerkki- ja mallilinja ,45 Yhdistys ja säätiöasiat ,27 Tukipalvelut ,10 Taulukko 17. Toiminnan tuotot linjoittain (tuhatta euroa) Toiminnan kokonaiskulut tuotto- ja kululaskelmalla kasvoivat 5,7 prosenttia ja olivat toimintavuoden aikana yhteensä 46,6 miljoonaa euroa (kuvio 2). Henkilöstökulut olivat suurin kuluerä 24,2 miljoonaa euroa ja ne olivat 51,1 prosenttia kaikista kuluista. Omaan käyttöön tulevien it-kehityshankkeiden osalta aktivoitiin henkilöstömenoja 0,5 miljoonaa euroa, joka näkyy tuottoja kululaskelmalla omana eränään. Ulkopuolisten palvelujen ostoihin käytettiin 12,4 miljoonaa euroa ja vuokriin 4,9 miljoonaa euroa. Aktivoiduista käyttöomaisuusinvestoinneista kirjattiin vuoden aikana poistoja yhteensä 3 miljoonaa euroa.

19 18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0,7 milj. euroa Henkilöstökulut 24,2 milj. euroa; sis. valmistus omaan käyttöön Vuokrat 4,9 milj. euroa Palvelujen ostot 12,4 milj. euroa Poistot 3 milj. euroa Sisäiset kulut 1,1 milj. euroa Muut kulut 0,4 milj. euroa Kuvio 2. Kulurakenne 2011 Kokonaiskulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 miljoonaa euroa. Suurinta kasvu oli ulkopuolisten palvelujen osalta, niihin käytettiin 1,2 miljoonaa enemmän verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstökulut vähenivät 0,2 miljoonaa ja vuokrat vähenivät 0,5 miljoonaa, mutta poistojen osuus kasvoi 1,4 miljoonaa. Aineisiin, tarvikkeisiin, tavaroihin ja muihin kuluihin käytettiin saman verran kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen aktivoinnit omiin it-hankkeisiin (valmistus omaan käyttöön) pienenivät 0,3 miljoonaan euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Sisäisiin kuluihin on tilivuoden aikana kirjattu 1,07 miljoonaa euroa, mikä koostuu PRH:n verohallinnon kanssa yhteistyössä tehtävän YTJjärjestelmän kehittämiskuluista 1 miljoonaa euroa sekä tilinpäätösten toimittamisesta Verohallinnolta PRH:lle aiheutuvista kustannuksista euroa. Jäämä I oli positiivinen 0,2 milj. euroa. Tuotot ja kulut veroista ja pakollisista maksuista koostuivat perityistä ja suoritetuista arvonlisäveroista. Ne olivat nettona yhteensä 3,8 miljoonaa euroa Tase Tilikauden kulujäämä oli negatiivinen 3,6 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 30,6 miljoonaa euroa. Tase muodostuu lähes kokonaan PRH:n tietojärjestelmien aktivoiduista kehittämis- ja rakentamiseristä ja tietojärjestelmiin liittyvistä it-laitteista (kuvio 3). Taseen vastaavaa puolella aineettomat hyödykkeet muodostavat suurimman osan taseen kokonaisarvosta, yhteensä 29,4 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvo sisältää tutkimus- ja kehittämismenoja 0,5 miljoonaa euroa ja valmisohjelmistojen menojäännöstä 0,2 miljoonaa euroa.

20 Aineettomiin hyödykkeisiin kuuluvat myös muut pitkävaikutteiset menot, jotka ovat lähinnä itse valmistettujen ja teetettyjen ohjelmien jäännösarvoja yhteensä 18,1 miljoonaa euroa. Summaan on lisätty vuoden 2011 lopulla YYL:n käyttöomaisuuden aktivointeja 0,9 milj. euroa. Muihin aineettomiin käyttöomaisuuden eriin jäivät vielä keskeneräiset osat yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistamishankkeista 10,5 miljoonaa euroa, joista poistot alkavat kertyä vuonna Aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvat koneet ja laitteet 0,2 miljoonaa euroa, kalustosta oli jäljellä jäännösarvoa enää 0,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeja tehtiin vuoden aikana yhteensä 4,4 miljoonaa euroa lähinnä tietojärjestelmiin. Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat lyhytaikaiset saamiset sekä muut rahoitusvarat yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. 19 Aineettomat hyödykkeet 29,4 milj. euroa Aineelliset hyödykkeet 0,4 milj. euroa Rahoitusomaisuus 0,8 milj. euroa Kuvio 3. PRH:n omaisuuserät 2011 Taseen vastattavaa puolelle kuuluu valtion oma pääoma, yhteensä PRH:n osalta 18,4 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset velat yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi- ja vahvistuslausuma perustuu talousarvioasetuksen 69 :n säädöksiin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Patentti- ja rekisterihallituksen johdon sisäisen valvonnan tilan arviointi tehtiin johdon työvaliokunnan itsearviona. Arviointikehikkona käytettiin suppeaa sisäisen valvonnan tilan arviointikehikkoa (suppea sisäisen valvonnan arviointikehikko, valtiovarain controller -toiminto ja sisäisen tarkastuksen jaosto, ). Viraston johdon sisäisen valvonnan lausuma koskee viraston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle talousarvioasetuksen 69 :ssä säädettyjä tavoitteita talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta, hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta, johtamisesta ja ulkoisen ohjauksen edellyttämistä oikeista ja riittävistä tiedoista viraston taloudesta ja toiminnasta.