Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/ /2013 KHAL 87 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Juha Majalahti, puh. (09) tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt päi vä tyl lä lausuntopyynnöllään mm. kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta mennessä. Toimitetun aineiston pohjalta pyydetään kaupunkia lausunnossa yleisesti ot ta maan kantaa uudistukseen ja erityisesti lausumaan kantansa seu raa viin ky symyksiin: 1) selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; 2) esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; 3) valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; 4) yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä 5) sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukai sesti. Vireillä oleva kuntauudistus on valtioneuvoston käynnistämä kokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, metropoliratkaisu ja kuntien tehtävien arviointi. Kaikki uudistukset ovat nyt käynnissä ja kuntarakenteen merkittävien muutosten uskotaan ajoittuvan vuosien 2015 ja 2017 alkuun, jolloin päättyy uudistusta koskevien säännösten määräaikainen voimassaolo. Lakimuutoksessa nykyisen kuntajakolain nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi ja samassa yhteydessä kuntarakenneuudistusta koskevat määräaikaiset säännökset esitetään sisällytettäviksi uuteen lakiin. Lain määräaikaisesti voimassa olevissa säännöksissä sää det täisiin kuntarakenneuudistuksen tavoitteesta ja vuosina kuntarakenteen uudistamisessa noudatettavista edelly tyksistä ja menettelyistä. Kuntarakenneuudistuksen tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palve lut asiakaslähtöisesti koko maassa, vahvistaa kuntien edellytyksiä

2 järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan ja kuntauudistusta koskevien säännösten (1 a luku) osalta laki on määräaikaisesti voimas sa vuoden 2016 loppuun. Kuntien valtionosuusuudistusta koskevan lainsäädännön on tarkoi tus tulla voimaan Selvitysmiehen loppuraportti uudistuksesta valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja koelas kelmat julkaistaan syksyllä Kuntalain kokonaisuudistuksella pyritään vähentämään erityislainsäädännön tarvetta ja erityistä huomiota kiinnitetään lähidemokratian kehittämiseen. Lain suunniteltu voimaan tulo tapahtuisi vuoden 2015 alusta lukien. Metropoliratkaisu lähtökohtaisesti koskee 14 Uudenmaan kuntaa, mutta kuntaselvitysprosessin myötä aluetarkasteluun voidaan kytkeä myös alueeseen välittömästi liittyviä kuntia. Valtioneuvosto selvittää erilaiset vaihtoehdot metropoliratkaisuksi alueen yhteisen suunnittelun ja ohjauksen tueksi erityisesti maankäytön, asumi sen ja liikenteen kysymyksissä. Lisäksi selvitetään erilaiset vaih toehdot kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segregaation ehkäise miseksi. Kuusi esitystä valmistelevaa selvityshenkilöä on kuullut kun tia, min kä poh jalta he tekevät esityksen kuntaselvitystarpeista ja met ro poli hal lin nosta. Esitys tulee kuntiin lausunnolle kevään 2013 ai ka na. Kuntien tehtävien arviointityöryhmä tekee esityksen mennessä kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtävistä sekä valtion ja kuntien välisistä tehtävämuutoksista. Kun nilla on arviolta noin 535 lakisääteistä tehtävää, joiden karsi mis ta ja järjestämistä työ ryhmä selvittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskeisin esitys liittyy sairaanhoitopiirien lakkauttamiseen ja siirtymisestä kolmitasoisesta palvelurakenteesta kaksitasoiseen. Nykyisistä perustason, erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalityön sekä eri tyisvastuualueen (Erva) palveluista siirryttäisiin kuntien vastuulla oleviin laajennetun perustason (perustaso ja erikoissairaanhoi to) ja viiden erityisvastuualueen järjestämisvastuulla oleviin palveluihin. Al le asukkaan kun tien tu lee esityksen mukaan kuulua jo hon kin so te-aluee seen, jonka vastuulla on pal velujen järjes tä mi nen. Kun nat, joiden asukasluku on , voivat vas tata osas ta laajennettuja perusta son palveluja, mutta joutuisivat liittymään osaksi laajempaa sote-aluetta. Sote-palvelurakenneuudistusta koskevat alueelliset esitykset tulevat kuntien lausunnoille kevään 2013 aikana. Karkkilan kaupungin hallintosäännön 54 :n mukaan kaupunginhallituksen toimialana on mm. kaupungin edun valvominen. Kos-

3 Kaupunginjohtajan ehdotus: ka kyseessä on erittäin merkittävä kuntajakoa koskeva lainsäädän töhanke, on luontevaa että sen merkittävyyden vuoksi kaupungin valtuusto määrittelee kaupungin lopullisen kannan asiaan. Esityslistan oheismateriaalit - Kuntarakennelaki - lakiluonnos perusteluineen - Kuntauudistuksen eteneminen -kaavio - Muistio kuntauudistuksen muiden hankkeiden etenemisestä - Muistio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjauksista - VM:n diasarja HE kuntarakennelaiksi - Kuntaliiton diasarja Sote-uudistus/Tuula Haatainen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto toteaa lausuntonaan valtiovarainministeriön lau suntopyyn töön seu raavaa: Yleistä Karkkilan kaupunki pitää kuntarakenneuudistuksen tavoitteita hyvinä ja kannatettavina, vaikkakin ne ovat yleisestä lainsäädännös tä poiketen varsin poliittisluonteisia, eivätkä lakiluonnoksen yksityiskohtaiset pykälät yllä näiden tavoitteiden tasolle. Merkittävin osa tavoitteista jäisi edelleen kuntien yksittäisten toimien varaan. Kuntauudistuksen mittava toteuttaminen toteutettaisiin määräaikaisen lainsäädännön keinoin. Toimenpiteiden ajoittamista ja lainsää dän nön voimassaoloaikaa tulisi jatkaa pidemmälle ajanjaksolle. Esi merkiksi val tion osuus uu dis tuk sen laa juu del la voi ol la huomat tava vaikutus yh teen kes kei seen selvitysperusteeseen (talousperuste), min kä vuoksi sen vaikutukset kuntaliitosten tarpeelli suu teen tulisi voi da arvioida ennen päätösten tekemistä. Selvitysvelvollisuus Väestöpohjaedellytys on varsin kategorinen. Esityksessä ei ole mainittu palveluja, joiden tehokas järjestäminen tai tuottaminen edellyttäisivät vähintään asukkaan väestöpohjaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa kunnan väes tö pohjalla ei ole merkitystä toteutettaessa palvelujen järjestäminen yhtä kuntaa laajemmalla so te-alueella. Uudenmaan kunnissa suurin osa ylikunnallisista palveluista tuotetaan jo nyt kuntarakennelakiluonnoksen tavoitteiden mukaises ti. Kuntarakenneuudistus ei tule poistamaan laajoja ammattikoulutuskuntayhtymiä, pelastuslaitosyhteistyötä, Etelä-Suomen erityishuoltopalveluista vastaavan Eteva kuntayhtymää, yhdisty vää Itäja Länsi-Uudenmaan jätehuoltoyhteistyötä, yhtiö- ja yhdis tysmuotoi sia yritys neu vonta-or ga ni saa tioi ta ei kä alu eel lis ta sosi aalipäivys tys yhteis työ tä. Sosi aali- ja tervey denhuollon palvelura kenne on tosi asialli sesti raken netta vis sa HUS:n sairaanhoito alueiden

4 ym pärille muo dos tettavilla so te-alu eilla. Ns. hallintohim melien poistu minen ei Uu denmaan alu eella ole todennäköistä, koska täällä tuotetaan jo isoissa yksiköissä ne julkiset palvelut, mitkä on syy tä tuottaa yli kunnallisina palveluina. Kunnat vastaavat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä tehokkaasti ja paikalliset olosuhteet huomioiden nykyisissä kuntarakenteissa. Alueiden välinen kilvoittelu ja erikoistuminen sekä paikallisen kulttuurin huomioiminen lisäävät kansalaisten mahdollisuuksia valita omaan elämäntilanteeseen sopivan asu mis- ja toimintaympäristön. Väestöpohjan tavoitteesta ehdottomana selvitysperusteena tulisi luopua. Lakiluonnoksen lähtöoletus, että jokaisella kunnalla on olemassa naapurikunta, jonka kanssa kunnat yhdessä muodostavat toiminnal li sen kokonaisuuden, on virheellinen. Karkkilan kaupunki on asuk kaan tiivis (87 %:n taajama-aste) ja työpaikkaomavarainen (87 %) kaupunki. Kuntaliitos kaikissa olosuhteissa tietäisi yhdys kun tarakenteen ja toiminnallisen kokonaisuuden murenemista se kä Karkkilassa että kunnassa, jonka kanssa mahdol li nen liitos to teu tettaisiin. Työssäkäyntiperusteen mukaan määräytyvä selvityssuunta ei ole kaikissa olosuhteissa kestävä. Ei ole tavoittelemisen arvoista, että kun ta ra jo ja muut ta malla työssäkäynti kun nasta teh dään myös ko ti kunta ilman että kansalaisten työmat koissa tai muissa olo suhteis sa ta pahtuisi muutoksia. Pendelöin nin vähentä minen kun tarajoja pois tamalla ei tosiasiallisesti muuta tai ohjaa kansa laisten käyt täyty mistä tai helpota arjen sujuvuutta. Kriisiytyvän talouden kriteerit lasketaan menneisyydestä, eivätkä ne ota huomioon esim. valmisteilla olevan valtionosuusuudistuksen vaikutusta kuntien talouteen tai jo tiedossa olevia ja päätettyjä palveluverkkouudistuksia. Määräajat ja menettelytavat Kuntarakenneuudistuksen valmistelua tulisi ajallisesti pidentää. Kuntarakennelain voimaantulo ei mahdollista kun tien ja muiden lausunnonantajien kannanottojen huomioimista lainvalmistelussa. Selvitysten valmistelulle jää varsin lyhyt aika, vaikka niiden valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Perusteellinen selvitystyö johtaa siihen, että joillakin kunnilla voi olla useampia selvityssuuntia ja selvitysalueita. Jotta selvitysten keskinäinen yh teys voidaan hyödyntää, edellyttää selvitystyö joltain osin vaiheis ta mis ta. Kun nallinen päätöksenteko kokee melkoisen myllerryk sen ja toimet tomuuden, kun kaikki kunnat selvittävät samaan ai kaan toi sista alueista tietämättä erilaisia vaihtoehtoskenaarioi ta. Valtiovarainministeriöllä tulisi olla oikeus myöntää kunnille ko ko-

5 naan vapautus selvitysvelvollisuudesta tapauksissa, joissa ei ole saavutettavissa yhtenäistä ja toiminnallista kokonaisuutta. Vapautuksen ehdoksi voitaisiin asettaa esim. tiettyjen kriteerien täyttäminen määräajassa, jonka jälkeen selvitystarvetta arvioi daan uudelleen. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset tulisi olla selvitysvaiheessa kuntien tiedossa, mutta kuitenkin viimeistään lo pullisia kuntaliitospäätöksiä tehdessä. Kuntauudistuksen sekä kunnille maksettavien korvausten ja yhdistymisavustusten maksua tulisi ajallisesti jatkaa useil la vuo sil la. Valtioneuvoston toimivalta Valtioneuvoston toimivalta kuntajaon muuttamisen yhteydessä on riittävä eikä sen mahdolliselle laajentamiselle ole perusteita. Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustuksia ja selvityksistä aiheutuvien kustannusten korvauksien maksua tuli si jat kaa la ki luon nok ses ta sel västi pidemmäl le ajan jaksolle, koska kaikkien selvitysten perusteella toteutettavien kunta liitosten ajoittuminen vuosille ei ole realistista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Palvelurakennemalli mahdollistaa kolmetasoisen sote-rakenteen muodostamisen kunnissa, joissa väestöpohja on Jotta yhtenäinen ja teho kas kaksiportainen sote-palvelurakenne oli si mah dol lis ta, ei asukkaan kunnilla tulisi olla oikeutta osittaiseen perustason sote-palvelujen järjestämiseen. Kunnilla tulee olla oikeus valita, järjestääkö se itse oppilashuollon pal ve lut vai hankkiiko se ne sote-alueen järjestämänä. Päätös: Täytäntöönpano: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. kaupunginvaltuustoon