NORMETIN KASAUSLAITE TEKNISET TIEDOT. Jukka Taipale

Transkriptio

1 ITSATIHDN 9976 NORMETIN KASAUSLAITE ukka Taipale OionYhtynt:t Oy Nometin kasauslaite on nk puomityyppinen kasauslaite Siint:t on muutettu monet tavancmaisen puominostuin puhtaasti hydauliset toiminnot, kuten siitopuomin pidentt:tminen, kasauspihdin sulkeminen ja taakan veto, puolittain mekaanisiksi, vaijeien avulla tapahtuviksi toiminnoiksi Rakenteessa on tt:tlln vt:tltytty pitkiltt:t, ikkoutumisalttiilta hydauliletkuilta tsst:t vaijeimekanismit nt:tyttivt:tt toimivan moitteettomasti KasausLaitteen siitopuomi koostuu holkkipuomeista, jotka tavittaessa voidaan vett:tlt toistensa sist:tt:tn Nt:tin maksimipituudeltaan 5 m:n puomisto saadaan vedettyä 3 5 m:n pituiseksi ja tylskentely myls havennushakkuulla 4 m:n LevyiseHt:t ajoualla sujuu vaikeuksitta Kasauslaite voidaan asentaa sekt:t suuiin ettt:t keskisuuiin metst:ttaktoeihin ja se soveltuu sekt:t puiden, tukkien ettt:t kuitupuun kasaukseen Avohakkuutyömailla kasattiin 3tukkeja ja 3 m kuitupuuta yhteensä 802 m Havennushakkuutyömailla, jotka olivat pääasiassa II havennusta, kasattii 5 m ja 3 m kuitupuuta yhteensä 95 6 m asinaisen aikatutkimuksen lisäksi suoitettiin eilaisia mittauksia ja jäjestettyjä kokeita mm ottosektoin, ottoetäisyyden ja taakan koon vaikutuksesta kasausaikaan Kesällä 976 aloitettiin laitteen sajavalmistus, ja tutkimuksia sajakoneiden osalta on takoitus jatkaa TEKNISET TIEDOT Nometin kasauslaite voidaan asentaa sekä suuiin että keskisuuiin metsätaktoei Kasaustuotos tutkimustylm::zilla ou tukkeja 5 m kuitupuuta kasattaessa m kliyttltunti ja33 m kuita kasattaessa m kliyttltuntl Kasausyksikln kt:tyttltuntikustannukset, kun alustakoneena kt:tytet<utn vanhaa, peuakojattua metsätaktoia, ova noin 75 mk j Metsäteho tutki OionYhtymä Oy Nometin esikasauslaitteen pototyyppiä EnsoGutzeit Osakeyhtiön työmailla Kuopion maalaiskunnassa ja apaisjävellä keväällä 976 Kuva almet 880 S + ometin kasaslaite ( siitopuomi takaasennossa) alok OionYhtymä Oy Nomet

2 Kuva 2 Kasausta avohakluulla ( siitopuomi ticysin ulkona) alok OionYhtymä Oy Nomet hin, taktoz:in takaungolle Tutkittu kasauslaite oli asennettu 5 v vanhan almet 880 S unkojuontotaktoin puistuspanken paikalle Wätsilätukijalan päälle Stabiliteetin paantamiseksi jalustan alle oli lisätty 3 DOO kg:n lisäpaino Tämä kasausyksikkö painoi noin kg, josta kasauslaite ilman jalustaa 970 kg Peuakoneen pituus oli mm Kasauslaitteen ollessa kuljetusasennossa yksikön suuin pituus oli mm Kasauspuomisto koostuu nostopuomista ja teleskooppimaisesta siitopuomista Nostopuomin paassä on eityinen nostoholkki, jonka läpi siitopuomi kulkee Siitopuomi muodostuu neljästä sisäkkäin menevästä teäsputkesta Kasauspihti on kiinnitetty kiinteästi siitopuomin päähän Kasauspihti viedään taakan luo ("siitopuomi& pidennetään") Danfoss OMR 200 nestemoottoin, ketjutangon ja vaijeimekanismin avulla ietäess vetovaijei sulkee automaattisesti pihdin, jolloin se on hyvin kapea Ta&kkaan tatuttaessa pihti avautuu jousivoimalla vetovaijeia löysäämällä Taakkaa tuotaessa kasauspihtiin kiinnitetty vetovaijei sulkee pihdin ja vetää siitopuomia nostoholkissa taaksepäin ja samalla siitopuomin teleskooppiosat toistensa sisaan alustasaa olevaa vetovaijeikelaa pyöittää Danfoss OMR 00 nestemoottoi Pihdin poikkileikkauspintaala äjet 0 cm:n päässä toisistaan on 05 m Tällöin siihen mahtuu 3 m:n puutavaa pinotiheydestä iippuen m Kun kasauspihdin sulkeminen ja siitopuomin liikkeet on jäjestetty vaijein avulla tapahtuviksi toiminnoiksi, on vältytty pitkiltä, ikkoutumisalttiilta hydau+iletkuilta Käytännössä vaijeimekanismit näyttivät toimivan moitteettomasti 2 Kuva 3 Kasausta havennusmetsässä alok Metsäteho Puomisten minimipituus kääntökeskiöstä on mm ja maksimipituus mm (ulottuvuus maanpinnan tasossa mm) Kasattaessa yksikkö liikkuu takapein ja sillä pystytään kasaamaan kaikista ottosektoeista aina 46 m:n etäisyydeltä saakka Puomistoa käytetään nomaalilla 5vipuohjauksella, sen kääntömomentti on 900 kpm ja vetovoima 60 kn Liikenopeudet puomi sisään puomi ulos ovat nomaaleilla työskentelykieoksilla ja vitausventtiili täysin auki ms KÄYTTÖOMINAISUUDET Käytettyjen (n 3 6 v vanhojen) suuten ja keskisuuten metsätaktoeiden maavaa on yleensä melko suui, joten ne pystyvät työskentelemään maastoltaan melko epätasaisillakin alueilla Tutkitun kasausyksikön pien in maavaa oli 660 mm Myös yksikön stabiliteetti oli saatu jokseenkin hyväksi lisäpainojen avulla Lisäksi kasaustapa, taakan veto taakkaa maanpintaan tuki en, vähentää yksikön kaatumisalttiutta ykistä, yli 39 %:n yläinteistä kasattaessa puomiston maksimipituutta ei pystytä täysin käyttämään hyväksi, jos alustakone on kasaussuuntaan nähden tasaisella Tämä johtuu siitä, että nostoholkkia ei voida nostaa vaakatasosta tapeeksi jykkään kulmaan Lisäksi siitopuomi pidennettäessä taipuu holkkiakenteen vuoksi jonkin vean alaspäin Ajamalla myös alustakone inteeseen k&llelleen pystytään maksimikasausetäisyydellä olevia taakkoja kuitenkin kasaamaan 39 %:a jykemmistäkin yläinteistä Työskentely 4 m:n levyisillä ajouilla sujui tutkituilla havennushakluutyömailla

3 Kuva 4 ousikuomitettu kasauspihti alok Metsät eho hyvin Kuljettaja pystyi kääntämään puomiston työpisteissä mihin ottosektoiin tahansa aiheuttamatta eunapuille vauioita Myöskään taakkaa otettaessa tai tuotaessa ei pystyyn jäävälle puustolle juui aiheutettu unkovauioita, joskin havennushakkuilla kuljettaja joutui ajamalla hieman etsimään sopivia kasauslinjoja Huonon näkyvyyden vuoksi puutavaaa ei jäänyt havennushakkuilla kasaamatta Myös avohakkuulla kasausjälki oli hyvä, huolimatta puutavaan päälle sataneesta lumesta ja hakkuutähteiden melko unsaasta määästä atkokuljetuksen kannalta kasattu puutavaa jäi suhteellisen suuiin, siisteihin kasoihin Etäisyyden aviointiviheet puomiston ääiulottuvuuksilta kasattaessa olivat havinaisia, samoin tähtäysviheet Kasausyksikön kehittelyssä tulee jatkossa kiinnittää huomiota ohjaamon egonomiaan Tutkitussa alustakoneessa istuin oli liian lähellä takaseinää, joten jaloille jäi aivan liian vähän tilaa Lisäksi kuljettaja joutui kietämään vataloaan koneen kulkusuuntaan nähden oikealta kasatessaan, koska istuinta ei ahtauden takia voitu tapeeksi kääntää Myös jykähköjä alamäkiä ajettaessa kuljettaja pyki luisumaan pois istuimeltaan Kuva 5 Hakkuujälkeä haveonusiletsässä alok Metsäteho itse ajouat, oli keskimääin 0 57 min ja ilman ajouan aukaisua 0 54 min Ajouan aukaisu käsittää tässä ajoualla olevan puutavaan siitämisen ajouan sivuun Havennushakkuutyömailla hakkuumies oli aukaissut uat valmiiksi, joten kone kasasi vain sivuillaan ollutta puutavaaa Taakkakohtainen tehoaika vaihteli tällöin ei työmailla 063 min:sta 073 min:iin Avohakkuulla kului eniten aikaa taakan tuontiin ja pukamiseen, havennushakkuulla taas kouan vientiin j a taakan ottoon Avohakkuututkimuksen yhteydessä suoitettiin välivaastolla jäj est etty koe Siinä samoja tukkeja kasattiin ei ottoetäisyyksiltä ja ei ottosektoeist a ja mitattiin sekä kouan vienti in ja taakan ottoon että taakan tuontiin ja pukamiseen kuluneet ajat eikseen tyvi ja eikseen latvatukkeja käsiteltäessä Tulokset on esitetty kuvissa 7 ja 8 (s5) Käännepiste kuvassa 8 sektoeiden ja 2 kuvaajissa johtuu siitä, että jos 5 m:n tukki on noin 3 m:n päässä tai kauempana joko suoaan koneen edessä tai takana, siitä ei saada tapeeksi kes Kasausyksikön ohjaamosta pitää olla hyvä näkyvyys joka suuntaan Siinä tulee olla iittävästi tilaa ja eityistä huomiota on syytä kiinnittää istuimen ja hallintalaitteiden sijoitteluun AANMENEKKI A TUOTOKSET Taakkakohtainen tehoaika, taulukko (s 4), avohakkuulla, kun kasausyksikkö aukaisi Kuva 6 Kasausjilkeä havennusmetsässä alok Metsäteho 3

4 Taulukko Ajanmenekki, tuotokset ja työvaikeustekij ät Eittely Aikatutkimustiedot Tyivaihs TAAKKAKOHTAISET AAT AD HAKKUU Kouan vienti + taakan otto 34 3 Taakan tuonti + pukaminen äjestely kasassa 6 7 äjestely ajouan vaessa 9 9 Yhteensä TYÖPISTEKOHTAISET AAT almistelut 5 3 Siitymiset 7 3 Yhteensä 2 26 TEHOAIKA yhteensä RAREIIIUSHAIOOU Tyäa&& Työmaa palsta ta Suhteellinen osuus tehoajasta, % ll Aj anmenekki, :min taakka Tehoaj,ka Keske,tykset (alle 5 min) 3 2 KÄYTTÖAIKA yhteensä Tuotokset Tehotuntituotos Käyttötuntituotos Mitatut tlövaikeustekijät äljelle jäävä puusto, unkh n 800 H&kkuuketymä, m3ha H&kkuuketymästä tukkeja, % 96 " 5 m kuitup, % 98 " 3 m kuitup, % 4 2 K&saus, % puumääästä Kasattu &jou&lta, % n 5 Kasattu yhteensä,, Taakkoja yhteensä, k l Taakan keskikoko, m Työpisteitä, kpl Taakkoja, kpltyöpiste Keskim kasausetäisyys, m Siion pituus keskim, m Siitoajonopeus, mmin 88 8 Maastoluokka IIIII I Ajouaväli, m Lumen paksuus, cm ll , n 800 n 900 n 900 n 800 n n 6o n 6o n 6o n 60 ll )! l o I I I I I keltä otetta, jotta se pystyttäisiin kääntämään koneen sivulle Tämän vuoksi se on ensin vedettävä lähemmäksi, minkä jälkeen siitä on otettava uusi ote keskemmältä sivulle käännön onnistumiseksi Suoaan koneen sivulta otettaessa tukin koko näyttää vaikuttavan huomattavasti vähemmän kuin koneen edestä tai takaa otettaessa (kuva 8) Kasaustuotokset ovat olleet työmailla, missä kasattiin tukkeja ja 5 m kuitupuuta, m3käyttötunti, ja työmailla, missä kasattin yksinomaan 3 m kuitupuuta, m käyttötunti Eityisen suui vaikutus näyttää olevan työmaajäjestelyillä ja kuljettajan kasaustavalla Avobakkuulla kuljettaja kasasi yleensä tukin keallaan uan vateen Sen sijaan havennushakluutyömaalla, missä oli hakattu 5 m:n puutavaaa levälleen, kuljettaja keäsi samalta kasauslinjalta taakkaan useampia puutavaakappaleita Taakan keskimäääinen koko tuli tällöin tällä työmaalla huomattavasti suuemmaksi kuin avohakkuulla 4

5 45 " 40 oaaht :;=n =s = aäb n ke&l 0 hi en :f, t l g,j i 30 "e t u 20 <, +I _, 5 0! v l! l 0 i,,, 5 Etäiayya m "" Ii lt 7_,,, + {} 7 3 A )! F :=,,,, " i ui L 4 < f% +! _,:," illt s: _fo ukl<i (0 4 0 _, F tllkki ± H: 0 : " " H L 7 Ku!l Kouan vienti + t aakan ot to et äisyyden funkt i ona, ; ;_, t v;," f, :" 0 f f L,,,,,_ = f F l "" v; ;! 2 f j l, + "± " i +";,_ Tct "" ; { 7, 2 + s to Dl<\ utn unna:il " "",, = _,, I_)IW + l t oil t ps!u aan k au aan on;, Ilo lsuf{:one l " I vu tal"" " 2,_ + 3 c;j? ;!2 4" ";_ nwt! 25 6 ": ;,;: ""7:" ",, t t "" 35 P L,,,""" " p= em!! ta puo_l<n I t=b :a,3,3 + 5 Etäisyys, ja huolimatta avohakkuun pienemmästä taakkakohtaisesta ajanmenekistä tuotos tuli tällä havennushakkuutyömaalla selvästi suuemmaksi Hakkuumiehen kasatessa lyhyttä kuitupuuta palstalle kyseistä laitett vaten kannattanee pykiä noin 0 2 m :n, siis yhden kouaisutaakan suuuisiin kasoihin KUSTANNUKSET Kun alustakoneena käytetään vanhaa, peuakojattua metsätaktoia, kasausyksikön hankintahinta on noin mk (syksy 976) os oletetaan kasausyksikön vuotuiset kojauskustannukset samansuuuisiksi kuin keskisuuen metsätaktoin kojauskustannukset puutavaan metsäkuljetuksessa ja jos noudatetaan muutoin samoja lasken Kuva 8 Taakan tuonti + pukaminen etäi syyden funktiona tapeusteita kuin metsätaktoeiden ohjemaksuja laskettaessa, saadaan kasausyksikön käyttötuntikustannuksiksi noin 75 mk Koneellisen kasauksen kuutiometikustannukset ovat tällöin vaihdelleet ei työmailla 4,2 mk:sta 8,8 mk:aan o halutaan takastella kasauskustannuksiam kokonaisuudessaan, on koneellisen kasallksen suoiteyksikkökustannuksiin lisättävä työmailla, missä on hakattu 3 m:n puutavaaa, hakkuumiehelle maksettu palstallekasaustaksa PÄÄTELMIÄ Tutkittu kasauslaitepototyyppi näytti teknisesti olevan jo melko pitkälle kehi 5

6 telty Sen liikenopeudet olivat hyvät, ottoalue laaja ja toimintavamuus ainakin tutkimuksen aikana oli hyvä Pototyyppikokeilusta saatujen käyttökokemusten peusteella on sajakappaleisiin tehty joitakin muutoksia Ennen kaikkea on puomiston akenteita vahvistettu Ainakin kasauspihtiä voitaisiin kuitenkin vielä kehittää nykyisestään myös paemmin lyhyen kuitupuun kasaukseen sopivaksi Puomisten ulottuvuuden pidentäminen nykyisestään ei ehkä ole mielekästä, mikäli tämän laitteen jatkokehittely tapahtuu lähinnä havennushakkuita silmällä pitäen Tämä johtuu siitä, että sopven kasauslinjojen löytäminen otettaessa esimekiksi 20 m:n päässä ajoualta olevia taakkoja alkaa ainakin I ja II havennuksessa olla jo sangen vaikeaa Hakkuujäjestelyillä tosin asiaa voidaan jonkin vean auttaa Tuotoksiltaan pototyyppi oli jo melko kilpailukykyinen moniin käytössä oleviin kasauslaitteisiin veattuna Suuimmat paannukset tämän kasauslaitteen tuotoksiin käytännössä saataneenkin lähinnä, kun jäjestetään työmaat kasauskoneen työskentelylle sopiviksi ja käytetään kasattaessa oikeaa kasaustapaa Metsäteho Review 9976 tmtets BUfOilt«j DEICE The bunching device of OionYhtymä Oy Nomet is a socalled boomtype bunche Many puely hydaulic functions of the conventional boom cane, such as lengthening the tansfe boom, closing the bunching tongs and pulling the bunch, have been changed in this device into patly mechanical opeations with the help of a winch Long bydaulic tubing susceptible to beakage has been obviated in the constuction The winch mechanisms appea to function smoothly in pactice The tansfe boom of the bunching device is composed of sleeve booms which can be folded into one anothe The booms can thus be shotened fom a maximum length of 5 m to 3 5 m and the machine can wok without difficulty in thinnings on a 4,n wide stip oad The bunching device can be mounted on both lage and mediumsized foest tactos and can be used fo bunching tees, logs and pulpwood The bunching output at the investigation wok sites in the bunching of log and 5,n pulpwood was solid m poductive hou, and in he bunching of 3,n pulpwood m poductive hou The device was a pototype METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opastinsllta 8 B HELSINKI 52 Puhelin HELSINKI ;75 PAINOALMISTE

7