TT-PALSTAHAKKURI 1000 F

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT-PALSTAHAKKURI 1000 F"

Transkriptio

1 / 977 TT-PALSTAHAKKURI F Markku Melkko TTtJalstahakkuri F on kokonaisten pui den ajouralla tapahtuvaan haketukseen kehi tet ty haketusyksik. Konetta voidaan t mys vlivarastolla. Ensiharvennusmänniss, jossa haketettavat puut oli kasattu ajouran varteen ja jossa haketettavien puiden keskinen rinnankorkeusläpimitta oli 6 cm, keskimät:trinen on koko. 9 m3 kokopuuta, tiheys 32 m /ha kokopuuta, metsäkuljetusmatka 2m ja toluokka I, yksin tuotos oli 8. 3 m /:tehotunti kokopuuta eli noin 2 i-m3 kokopuuhaketta/tehotunti. Kun haketettavien puiden keskimtij:roti.inen rinnankor keusutpimitta kasvaa 8 cm:iin ja tiheys 6 m3: iin/ha kokopuu ta, haketusyksin tuotos nousee. 2 m3:iin/tehotunti kokopuuta eli 2. i - m :iin kokopuuhaketta/ tehotunti. on rakennettu Perusyht ymä Oy:n konepa j assa Hämeenlinnassa. Peruskoneena yksikössä on järeä kuormatraktori, Teli- Lokkeri. Sen kuormatilaan on asennettu haketusosa, j oka käs ittää lai kkahakkurin syöttölaitteineen, kipattavan hakesäiliön ja käytt ömoottor in. Kone on tarkoitettu ajouralla t oi mivaksi haketusyksiköksi, j olla myös kuljetetaan hake autokuljetusreitin varteen. Yksikköä voidaan käyttää myös väli varast olla. Konetta on valmi st ettu yksi kappale. Sit ä markkinoi ja huolt aa Työväline Oy. Sen hint a oli t alvella noin 3 mk ilman peruskonetta. Koneelle annet aan ylei nen sopi muspohjai nen t akuu. Tl'tJalstahakkuria voidaan pitliä varsin maastoke lpoisena, joskin suhtee Uisen suuret pintapaineet saattavat rajoittaa sen ytw. Jos yksi kliytet&in hatvennusmetsiss, on sen vaatima suurehko kulkuleveys otettava huomioon jo leimauksessa ja ajourien suunnittelussa. TT- palstahakkuri F on Työväline Oy:n yhdessä urakoitsija P. Szepaniakin kanssa kehittämä haketusyksikkö, jonka haketusosa Kuva. TT-palstahakkuri F. Valok. Työvålin Oy

2 Kuva 2. TT-palstahakkuri F. Mittapiirros (mitat I!ID: einä) TUTKIMINEN TT-palstahakkuri F:ää tutkittiin Enso Gutzeit Osakeyhtiön työmaalla Kesälahdella loka-marraskuussa!976. Tutkimustyömaa oli ensiharvennusmännikkö. Puut oli kaadettu ja kasattu palstalle ns. kouraisutaakkoihin, jotka oli kasattu Normetin kasauslaitteella 3 m:n välein olevien ajourien varteen. Hakkuri liikkui t yömaalla ajouria edestakaisin ja haketti a.iouran varressa siihen nähden kohtisuorassa olleet kokonaiset puut. Hake kuljetettiin välivarastolle, jossa se kipattiin vaihtolavaan. Tutkimusaineisto k äsiti kaikkiaan 2 kuormaa eli noin 28 i-m kokopuuhaketta. Aikatutkimuksessa seurattiin erikseen ottoja haketuslaitteistoa, siirtymistä, kuormattuna- ja tyhjänäajoa sekä kuorman purkamista välivarastolla vaihtolavoihin. Haketettavien taakkojen koon selvittämiseksi arvioitiin jokaisesta taakasta rinnankorkeusläpimittaluokittaiset kappalemäärät. Apuna kuutioinnissa käytettiin pystymittaustietoja. Perusko ne Peruakoneena yksikössä on Teli-Lokkerikuormatraktori. Seuraavassa on esitetty muutbl!lia mittoj a siitä. Tarkel!Il!lat tekniset tiedot on esitetty etsätehon katsauksessa 24/97. Pituus 8 6 mm, l eveys 2 47 mm aavara edessä 6 mm, takana mm Kantavuus 3... t, suurin sallittu kokonaisuaino t oottoi n suurin teho 96 kw (3 hv ) SAE/ 47 r / s (2 8 r /min) Kuormain Cranab 4 + liukupuomi Haketusosa Haketusosan muodostavat hakkuri syöttölaitteineen, hakesäiliö j a käyttömoottori. Lisäksi yksikköön on asennettu hydraulisesti t oimivat t uki j alat, j otka voidaan l askea kippauksen ajaksi alas. TEKNISET TIEDOT Tekniset tiedot perustuvat paaosin valmistajalta saatuihin tietoihin. Metsäteho on suorittanut eräitä mittauksia ja mittojen tarkistuksia. Hakkuri on Rauma-Repola Oy: n valmista.ca laikkahakkuri, ja se on asennettu käyttömoottorin j a hakesäili ön etupuolelle. Hakkuri a käytet ään mekaani sesti kiilahihnavälityksellä. Hake puhalletaan hakesäi l i öön hakkurin oman puhalluksen avulla. Päämitat Pituus kuljetusasennossa 2 2 mm ja t yöasennossa 9 8 mm sekä leveys 2 mm ja korkeus 3 8 mm Omapaino 8. t, josta peruakoneen paino.3 t ja haketusosan paino 7. 2 t Laikan halkaisija Pyör imis nopeus noi n Teri en lukumäärä Syött öaukko Hakkeen pituus Hakeput k i 98 mm 7 r / s (n. r / min ) 2 kpl 2 mm x 2 mm säädettävä hydraulisesti suunnattavisaa 2

3 Hakkurin sytlaite Hakkurissa on hydraulikäyttöinen syöttölaite. Se käsittää syöttöaukon yläpuolella olevan, korkeussuunnassa säädettävän piikkirullan ja syöttöaukon alapuolella olevan ketjukuljettimen. Syöttölaitteessa on automaattinen rajakatkaisin, joka pysähdyttää syötön hakkurin kierrosluvun laskettua tietyn määrän. Syöttösuuntaa voidaan muuttaa hydraulisesti vaaka- ja pyst yasennossa. Syöttö tapahtuu poikittain koneen kulkusuuntaan nähden oikealta puolelta. Alakuljettimen pituus " leveys noin l 3 mm 4oo u Syöttörullan leveys 4oo Syöttösuunnan säätämahdollisuudet sivusuunnassa.2 rad (3 ) ylös-/alassuunnassa.!.. 7 (.!_ ) HakesäilUJ Hakesäiliö on nivelletty yläkulmistaan kuormatilan takaosassa olevaan kehikkoon siten, että kippauskorkeudeksi tulee noin 3 m. Hakesäiliö on varustettu kipattaessa automaattisesti avautuvilla ja sulkeutuvilla hakeverkoilla. Hakesäiliön takaseinrän on asennettu tuntoelin, jonka avulla kuljettaja voi peruuttaa haketusyksikön kippauksen yhteydessä riittävän lähelle vaihtolavaa sitä kuitenkaan rikkomatta. vitaan yht ä aikaa, kuuluvat eri piireihin. Toiseen piiriin kuuluu syöttölaitteen (alakuljetin ja ylärulla) käyttö ja toiseen piiriin kuuluvat hakeputken kääntö, syöttösuunnan säädöt, hakesäiliön kippaus ja tukijalkojen käyttö. TOIMINTAPERIAATE Harvennusmetsässä toimittaessa kone liikkuu ajourilla, joita vastaan puut on kaadettu kohtisuoraan tyvet ajouralle päin. Koska kuormaimessa on liukupuomi, puut voidaan kasata myös palstalle kuormaimen ulottuville. Kone voi käytännössä ottaa puita vain ajosuunnan oikealta puolelta. Tämän vuoksi kaikilla ajourilla joudutaan liikkumaan kahteen suuntaan, jos puut on kasattu urien kummallekin puolelle. Haketettavat puut nostetaan kuormaimella tyvet edellä syöttölaitteeseen, joka syött ää ne hakkuriin. Haketettaessa syöttölaitteessa olevia puita voidaan kuormaimella noutaa uutta taakkaa. Hakkurista hake puhalletaan hakesäiliöön. Kun hakesäiliö on t äynnä, se tyhjennetään varastolla joko maahan tai vaihtolavaan hakkeen autokuljetusmenetelcän mukaan. TUTKIMUSTULOKSET Hakesäiliön pituus on ylhäältä noin 3 6 mm, alhaalta noin 2 7 mm; sen leveys on noin 2 4 mm ja korkeus noin 2 2 mm. Lisäksi varsinaisen säiliön pohjassa on syvennys, jonka pituus on noin 8 mm, leveys noin mm ja syvyys noin 7 mm. Koko hakesäiliön tilavuus on noin 7.3 m3. Kttytmoottori, Maastokelpoisuus Maaperän pehmeyden vaikutus Teoreettiset pintapaineet kuvaavat koneen uppoamisalttiutta pehmeillä.maapohji a. TT-pals tahkuri F:n pintapaineita laskettaessa on kuorman painona käytetty 6 kg:aa. Haketusosan käyttömoottori on asennettu hakkurin ja hakesäiliön väliin. Merkki ja t yyppi Iskutilavuus Suurin teho Suurin vääntömomentti Valmet 6ll CS, 6-sylinterinen, 4-tahtinen, ahtimella varustettu suorasuihkutusdiesel 6. 6 dm3 3 kw (4 hv) DIN/ 37 r/s (22 r/min) 74 m (8. kpm) DIN/ 27 r/s (6 r/min) Hydrau li ikka Haketusosan hydrauliikka on jaettu kahteen piiriin siten, että toiminnot, joita tar- Teoreettiset pintapaineet Renkaiden koko Pintapaine, kpa (kp/cm2 ) ilman teoj a teoilla Edessä / 34/4 6o 82 (.6) (.84) 6 82 (.6 ) (. 8 ) Takana /2 2/ (.6) (.) 6 68 (. 66) (.69) TT-palstahakkuri F:n rakenteesta johtuu, että koko haketuslaitteiston ja kuorman paino tulee taka-akselistole. Käytett äessä konetta ilman teloja ovat pintapaineet takarenkailla huomattavasti suureomat kuin eturenkailla ja takapää pyrkii uppoamaan herkästi. Käytettäessä telillä teloja 3

4 Keskimäi\räiset ajonopeudet m/ s (m/min) Ajo tyhjänä.72 (43) Ajo kuonnattuna. 68 (4) Ajo haketettaessa.4 (24) Tyhjänä- ja kuormattuna-ajonopeudet ovat lähes samansuuruiset. Tämä johtuu siitä, että peruskoneella on tyhjänä ajettaessakin yli 7 t: n kuorma ( haketuslai tteisto + hakesäiliö), mikä pienentää ajonopeutta verrattuna samantehoisten kuormatraktoreiden tyhjänäajonopeuksiin. Kuva 3. TT-palstahakkuri F:n kääntösäteet ja.käänt öleveys ovat etu- ja takapään pintapaineet lähes samansuuruiset. Tällöinkin ne ovat nn suuret, että painumista ja raiteenmuodostusta tapahtuu herkästi, jos maaperä on vähänkin pehmeä. Maanpinnan kaltevuuden ja epätasaisuuden vaikutus Tutkimustyömaan tasaisuuden vuoksi ei koneen sivuvakavuutta ja mäennousukykyä voitu tutkia. Puutavaran ajossa Teli-Lokkerin on todettu selviävän kantavuuden sallimalla kuormalla 27 %:n vastakaltevuudesta (Metsätehon katsaus 24/97). Haketusyksikön sivuvakavuus on ilmeisesti jonkin verran heikompi kuin saman kuormatraktorin tukkikuormalla. Tämä johtuu siitä, että täydellä hakekuormalla yksikön painopiste on jonkin verran korkeammalla kuin tukkikuormalla ja peruskoneelle tulevan kuorman (haketuslaitteisto + hake) paino on suurempi kuin keskimääräisen tukkikuorman. Pe.ruskoneen suuren maavaran ansiosta yksikkö pystyy liikkumaan hyvin huonossakin maastossa. Ketteryys j a kulkuleveys Kuvassa 3 esitetään haketusyksikön kääntösät eet ja kääntöleveys. Telin oikaisu (.8 m) mut ki ssa on melko suuri. Koneen käänt öleveys on 3.2 m. Tämän sekä korkean rakenteen (3.8 m) ja pitkän perän vuoksi kone vaatii käytännössä noin m:n levyiset ajourat. Ajonopeudet Tutkimustyömaalla maastooli metsätraktoreiden ohjemaksujen mukaista I maastoluokkaa. Ajankäyttö TAAKKAKOHTAISET AJAT Ottolaitteist<?_ Taakan nouto Haketuslaitteiston odotus Siirtymisen odotus Tehoajan rakenne j a menek.l<i tutkimustyömaalla Työpisteen. taakan odotus Taakan haketus Ottolaitteiston odotus TYÖPISTEKOHTAISET AJAT Haketus siirryttäessä Siirtyminen TEHOAIKA IUW METSÄKUlJETUSTA (lomittuminen otettu huomioon) KUORMAKOHTAISET AJAT Kuonnattuna-ajo (2 :) Tyhjänäajo (2 ml Purkamisen valmistelu Purkaminen ' TEHOAI KA SISLTÄEN METSÄKULJE'ruKSEN ömaan yleistiedot Puiden pituus keskimäärin, m Rinnankorkeusläpimitta keskimääri n, cm Keskim. rungon koko, m3 kokopuuta Leimikon t iheys, kpl/ha (DL 3 2 cm) Leimikon tiheys, m3/ha (kaxopuuta) Kasan koko keskimäärin, (kokopuuta) Taakan koko keskimäärin, m ( " ) Keskimääräinen siirtymismatka, m Ajouravili, m Maastoluokka cmin/ taa.t.ka % I 4

5 Asetelmassa on esitetty TT-palstahakkuri F:n ajankäyttö. Koska kone voi käsitellä samanaikaisesti kahta taakkaa, toiminnot jaettiin kahteen osaan, taakan ottamiseen (ottolaitteisto) ja taakan hakettamiseen ( haketuslai tteisto). Kumpaakin laiteryhmää seurasi eri työntutkija. Lisäksi toinen tutkija merkitsi muistiin siirtymisiin, metsäkuljetukseen ja kuorman purkamiseen liittyvät tiedot. Ottolaitteiston kohdalla haketuslaitteiston ootus tarkoittaa aikaa, jona haketuslaitteisto vielä käsittelee edellistä taakkaa. Siirtymisen odotus tarkoittaa aikaa, jolloin kone hakettaa työpisteen viimeistä taakkaa, mutta ei siirry uuteen työpisteeseen. T&&k.a.n 3 Kuva 4. TaakiUI pituuden vaikutus taakiui kåsitteyaikaiui Haketuslaitteisto joutuu odottamaan työpisteen ensimmäistä taakkaa. Ottolaitteiston odotus tarkoittaa sitä aikaa, minkä haketusosa käy tyhjänä seuraavaa taakkaa odottaessaan. Kun puut on kasattu haketusta varten ajouran varteen, keskimääräiseksi kuormaimellasiirtomatkaksi tulee m. Koska lisäksi hakkuriin joudutaan syöttämään suhteellisen pieni ä taakkoj a kerrallaan, taakan ottoaika on l ähes samansuuruinen taakan koosta rii ppumatta ( kuva 4 ). Taakan haketusaika sen sijaan kasvaa varsin selvästi taakan pituuden kasvaessa. Jos haketettavan taakan pituus j ää alle 8 m: n, haketusaika on pienempi kui n ottoaika ja t äll öin hakkuri käy osan aikaa t yhjänä. Vastaavasti taakan Pituuden ollessa yli 8 m:n ottolaitteist joutuu odottamaan. Tutkimustyömaalla, jossa taakkojen keskimääräinen pituus oli 8. m, eri laitteistojen toiminnot lomittuivat varsin hyvin. ll 9 pi t uu, m O 8 ETf:>- :nfc!ii'sjd' 'L; '= ':, ;_jc. --= - Lf. ='T' - ' " 4 : :=c :=? =:.EL ';:'''= :' -!:;' j - l L. '.=:: r... f t: t f.; ;:+- :r o:=n::. W "l " ''''"'..,. ='=;:.: ;,;;r v;.,, :J ;;_;::;::"' ;":':: t::."t =. "f' ;:F : "' :T!=i'-,,::-,... :'i " r - ;! o.ro j;tlijl_ 4 8 l2 6 2 Siirtymismatka, m Kuva. Siirtycismatkan pituude n vaikut us si irtymisaikaan. r toluokka I Kuvassa on esitetty siirtymisajan riippuvuus siirtymismatkan pituudesta. TUOTOS Kuvassa 6 on esitetty TT-palstahakkuri F:n tehotuntituotos haketettaessa ensiharvennusmäntyä. Tutkimustyömaal.l a keskimääräinen rinnankorkeusläpmitta oli 6 cm ja tehotuntituotos 8.3 m kokopuuta (=noin 2 i-m3 haketta). Selvitettäessä haketettavan puuston koon vaikutusta tuotokseen on laskelmissa lähdetty siitä, että taakkojen rakenne ( läpimi ttaluoki ttaiset kappalemäärät) pysyy samana erilaisissa puustoissa ja vain taakkojen suhteelliset osuudet vaihtelevat haketettavan puuston mukaan. Tuotoksen rppuvuus haketettavasta puustosta on saatu teoreettisesti vaihtelemalla eri-. Puiden keakimlårä.inen rinnanltorkeusläp.i mitta, cm Kuva 6. TT3pals tahakkur i F : n tehot untituotos. Tiheys 332 m /ha kokoj?uuta,. asiui koko kesk.in.9 m kokopuuta, a,) OuraviiJ. 3 c, cetsåkulj etuscat ka 2 c

6 " ".,g.,g..."......"... 7 Tiheys, m3/ha kokopuuta 2 3 Metailruljetu&tka, Kuva.7:_ iheyden 3 vaikutus tuotokeen. Ka-koo. 3 kokopuuta, puden keskaarä nen rinnankorkeusläpil'li tta 6 en, metsäkuljetusmatka 2 m keskaarn Kuva 9. Metsäkulj 3tusmatkan pituuden vaikutus tuotokseen. TihjYs 32 m / ha kokopuuta, kasan koko keskimäärin.9 m kokopuuta, puiden keskil!!åäräinen rinnankorkeusläpinitta 6 cm, maastoluokka I erilaisissa tiheyksissä tuotoksen vaihtelu aiheutuu siirtymismatkan (kasojen välinen etäisyys ajouran varressa) muuttumisesta. Käytännössä kuitenkin tiheyden muuttuessa muuttuu siirtymismatkan ohella myös kasan koko....,g ::l" Esitettäessä kuvassa 8 kasan koen vaikutusta tuotokseen on tuots merkitty : lla, kun kasan koko on. 3 m kokopuut. Jos kasan koko pienenee tästä. m :iin, tuotos alen3e yli %. Kasan koen kasvaminen.3 m : stä esimerkiksi.6 m3 :iin suurentaa t uotosta noin %. ce Kasan koko, m3 kokopuuta Kuva 38. Kasan koen vaikutus t uotokseen. Tiheys 32 c /ha kokopuuta, puiden keski määräinen r innankorkeusläpimitta 6 cm, net säkuljetusmatka 2 c kokoisten taakkojen suhteellisia osuuksia ja laskemalla näitä vastaavat keskimääräiset ri nnankorkeusläpimitat. Keski määräisen rinnankorkeusläpi mitan pi eneneminen esimerkik si 6 cm:stä cm:iin laskee tuotosta muuten samoissa olosuhteissa noin % ja vastaavasti rinnankorkeusl äpimitan kasvu 6 cm:stä 7 cm:iin nost aa tuotosta vajaat %. Tiheyden pi 3neneminen 3 m3 :stä/ha kokopuuta 2m :iin/ha alentaa tuotosta noin 3% (kuva 7). 3 Tiheyden kasvaminen 3 m :stä/ha m :iin/ha nost aa tuotost a samoin %. Pidettäessä kasan koko samana Met säteho Review ets äkuljetusmatkan pituudella on varsin selvä vaikutus yksikön tuotokseen (kuva 9). r.fetsäkuljetusmatkan lyhentyessä 2 m: stä m: iin tuotos nousee yli %. Jos metsäkuljetusmatka sen SI J aan pitenee 2 m:stä 4 m: iin, yksikön t uotos laskee yli %. ERGONOMISET OMINAISUUDET TT- palstahakkuri F : n erp,onomisia ominaisuuksia ei t ässä t utkimuksessa selvitetty, sillä peruskoneena oleva TeliLokkeri on testattu aikaise.l!iiiiin ( etsätehon kat saus 24/97). Lisäksi haketusyksikön per uskoneena voi olla muukin kuor matraktori ja ergonomiset ominaisuudet voivat muuttua paljonkin per uskoneen myöt ä. /977 TI TERRAIN OHPPER F A complete English version of the work was published in etsäteho Review A/977. METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasi insilta 8 B 2 HELSINKI 2 Puhelin 9 4 HElSINKI m PAINOVALMisTf

PH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976

PH 3 -KOKOPUUHAKKURI 14/1976 4/976 PH 3 -KOKOPUUHAKKURI Markku Melkko PH 3 -kokopuuhakkuri, sittemmin TT-palstahakkuri T, on kokonaisten puiden p:zlstqlla tapahtuvaan haketukseen kehitetty haketusyksikk~ Konetta voidaan kliytt~ my~s

Lisätiedot

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973

a saus MITSÄTIHDN VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ 11 VALMET 870 CN:n TUTKIMINEN 4/1973 MITSÄTIHDN a saus 4/1973 VALMET 870 CN -METSÄTRAKTORI 1 YLEISTÄ Valmet 870 CN on kaksiakselinen, 4- pyöräinen kuormatraktori, jonka kaikki pyörät ovat vetäviä. Konetta valmistaa Valmet Oy :n Lentokonetehdas.

Lisätiedot

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko

8/1977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA. Markku Melkko 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku Melkko MDSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 9o-400 SELOSTE 8/977 8/977 VAIHTOLAVAKALUSTO METSÄHAKKEEN AUTOKULJETUKSESSA Markku

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa

Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Jenz HEM 820 DL runkopuun terminaalihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 13/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa käytettiin järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehtyä metsähaketta

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa

Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Kesla C645A pienpuun tienvarsihaketuksessa Heikki Pajuoja & Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 17/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa valtaosa hakkuutähteistä ja pienpuusta haketetaan

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET 0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään

Lisätiedot

ÖSA 705/260 -HARVESTERI

ÖSA 705/260 -HARVESTERI 19/1979 ÖSA 705/60 -HARVESTERI Veikko Ylä-Hemmilä ljsa 705/60 - harvesteri on ruotsalaisvalmisteinen kone, joka kaataa, karsii, katkoa, laji ttelee ja kasaa puut. Harvesterin alustakoneena on kuormatraktori

Lisätiedot

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Vermeer HG6000 terminaalihaketuksessa ja -murskauksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

a saus lltsatihon 21/1971 L 0 K K E R I - K A A T 0 - K A S A U S - J U 0 N T 0 K 0 N E I YLEISTÄ

a saus lltsatihon 21/1971 L 0 K K E R I - K A A T 0 - K A S A U S - J U 0 N T 0 K 0 N E I YLEISTÄ lltsatihon a saus 21/1971 L K K E R I - K A A T - K A S A U S - J U N T K N E I YLEISTÄ Lokkeri- kaato- kasaus- juontokone on neli pyörävetoinen ja runko- ohjattu. Se on valmistettu käyttäen pe ruskoneena

Lisätiedot

a saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa

a saus ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi 15/1982 YLEISKUVAUS tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa MITSATIHON a saus 5/982 ÖSA 706/250- JA ÖSA 706/260 -PROSESSORIT likka Nissi Työskente~y tjsa 706/250- ja 706/260 - prosesoli kuusivaltaisissa avohakkuissa tehokasta~ ja koneiden puunkäsittelynopeudet

Lisätiedot

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 .

IDSATIHO. 0 P I N T 0 ll A T K A ? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A. Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281 . IDSATIHO Rauhankatu 15 00170 Hel sinki 17 Puhelin 90-661281.SELOSTE 10/1973? U U N K 0 R J U U T A K 0 S K E V A RUOTSIIN 1 9 7 3-0 5-1 5 1 7 0 P I N T 0 ll A T K A M a t k a k e r t o m u s Opintomatka

Lisätiedot

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti

Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen. Antti Korpilahti Puutavara-autot mitta- ja massamuutoksen jälkeen 11/2013 Ajoneuvoasetuksen merkittävimmät muutokset 1.10.2013 Ajoneuvojen korkeutta lisättiin Auton teli- ja kokonaismassoihin muutoksia 8- ja 9-akseliset

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

IDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO

IDSATIHD. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 10/1976 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA KEVÄÄLLÄ 1976. Raimo Savolainen JOHDANTO IDSATIHD Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-400 SELOSTE 0/97 SAHANHAKKEEN SAHANPUHUN JA METSÄHAKKEEN MAANTIEKULJETUS KEVÄÄLLÄ 97 Raimo Savolainen JOHDANTO Metsäteho keräsi huhtikuussa 97 tilastoa

Lisätiedot

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa HEINOLA 1310 ES hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 9/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

1/1972 I YIEISTÄ KOCKUM K S - 8 7 5 - M E T S Ä T R A K T 0 R I

1/1972 I YIEISTÄ KOCKUM K S - 8 7 5 - M E T S Ä T R A K T 0 R I 1/1972 KOCKUM K S - 8 7 5 - M E T S Ä T R A K T 0 R I Tämä tutkimus on tehty metsähallituksen kehittämisjaostossa. Sitä suoritettaessa on noudatettu Metsätehon aikaisemmissa konekatsauksissa käytettyjä

Lisätiedot

17/1971 VALTRA JEHU -METSÄTRAKTORI I YLEISTÄ

17/1971 VALTRA JEHU -METSÄTRAKTORI I YLEISTÄ 17/1971 VALTRA JEHU -METSÄTRAKTORI I YLEISTÄ Valtra Jehu on teollisuustraktoripohjalta valmistettu, 3/4-teloillavarustettu metsätraktori. Sen peruskoneena on Valmet 900 -teollisuustraktori, jota valmistaa

Lisätiedot

ÖSA 705 -PROSESSORI 14/1975

ÖSA 705 -PROSESSORI 14/1975 14/1975 LOKOMO Esko Mikkonen ÖSA 705 -PROSESSORI Matti Ruotsalainen Jukka Taipale Lokomo - Osa 705 on lähinnä avohakkuisiin tarkoitettu suomalais- ruotsalainen suuri prosessori. Puut voidaan katkoa sillä

Lisätiedot

MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ

MAKERI-HARVESTERI. Markku Melkko TUTKIMINEN JA TUTKIMUSAINEISTO YLEISTÄ 6/ 1979 MAKERI-HARVESTERI Markku Melkko Makeri - harvesteri on pientraktoriperustainen harves teri, joka Ziikkuu jvän puuston seassa pazstazza. Se kaataa, karsii, katkoo ja kasaa puut yksitezzen joko ajouran

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302 /97 PUUTAVARAN KÄ S ITTELY RUNKOJUONTOVARASTOILLA Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 32 Metsäteho suoritti talvella 97 yhteistyössä EnsoGutzeit Osakeyhtiön kanssa tutkimuksen sahatukin kokoisten puiden

Lisätiedot

I YIEISTÄ 16/1971. II Htt-VOLVO SM 462 :n W'IKIMINEN

I YIEISTÄ 16/1971. II Htt-VOLVO SM 462 :n W'IKIMINEN 16/1971 B M - V 0 L V 0 S M 4 6 2 I YIEISTÄ B>1.-Volvo SM 462 on at-volvo AB:n valmistama kaksiakselinen, nelipyörävetoinen, runko-ohjattu kuormaa kantava metsätraktori. Toistaiseksi koneesta on valmistettu

Lisätiedot

VOLVO BM 971 -METSÄTRAKTORI

VOLVO BM 971 -METSÄTRAKTORI 22/1974 VOLVO BM 971 -METSÄTRAKTORI ( Metsäteho Esko Mikkonen Martti Tynkkynen Volvo BM 9?1 on ensisijaisesti avohakkuualueille soveltuva j~e~ kuormaa kantava mets~traktori. Kone on muuten maastokelpoinen,

Lisätiedot

PALAX KLAPIKONEMALLISTO

PALAX KLAPIKONEMALLISTO COMBI M II - 3 KS 35-6 POWER 70S - 10 POWER 100S - 14 PALAX KLAPIKONEMALLISTO Yhteiset ominaisuudet Poistokuljetin Yhteinen ominaisuus kaikille koneille on nyt uudistettu 4,3 m pitkä ja 0,2 m leveä taittuva

Lisätiedot

a saus PIKA 75 -HARVESTERI 6/1976

a saus PIKA 75 -HARVESTERI 6/1976 MITSÄTIHDN a saus 6/1976 PIKA 75 -HARVESTERI Hannu Peltola Pika 75 -harvesterilla pystytaän kaatamaan, karsimaan, katlf.omaan, kasaamaan ja lajitte lemaan. Koneella käsitellaän yhta puuta kerrallaan. Käsiteltävän

Lisätiedot

MARTTIININ LIUKUPUOMI - LISÄLAITE NIVELPUOMI KUORMAIMIIN

MARTTIININ LIUKUPUOMI - LISÄLAITE NIVELPUOMI KUORMAIMIIN 8/975 MARTTIININ LIUKUPUOMI LISÄLAITE NIVELPUOMI KUORMAIMIIN Jukka Taipale Pitkä uzottuvuus ja asennettavuus järeään tai keskijäreään metsätraktoriin tekevät arttiinin ZiukupuomiZZa varustetusta kuormaimesta

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI

ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI 9/ 1980 ROTTNE BLONDIN 750 1 SNOKEN 780 -PROSESSORI Veikko Ylä-Hemmilä Valmistaja: Myyjä : Hinta: AB Börjes Mekaniska Verkstad, Ruotsi Oy Ford Ab 1. 4. 1980 noin 925 000 mk Käytössä olevien koneiden lukumäärä

Lisätiedot

MITSATIHD - T E L A MA A S T U R I. Kasvatusmetsien puunkorjuusaa tapahtuvan hakkuumiehen suorittaman kasaustyön koneellistamiseksi

MITSATIHD - T E L A MA A S T U R I. Kasvatusmetsien puunkorjuusaa tapahtuvan hakkuumiehen suorittaman kasaustyön koneellistamiseksi MITSATIHD Rauhankatu 15 17 Puhelin T E RR I HELSINKI 17 SELOSTE 9-661281 3 11/1973 - T E L A MA A S T U R I JOHDANTO Kasvatusmetsien puunkorjuusaa tapahtuvan hakkuumiehen suorittaman kasaustyön koneellistamiseksi

Lisätiedot

22/1971 MF - ROBUR R - M E T S Ä T R A K T 0 R I I YLEISTÄ

22/1971 MF - ROBUR R - M E T S Ä T R A K T 0 R I I YLEISTÄ 22/1971 MF - ROBUR R - M E T S Ä T R A K T 0 R YLESTÄ MF- Robur on Massey- Fergusonin teollisuustraktorin pohjalta va]l!listettu, 3/4- teloilla varustettu metsäkuormatraktori. Peruskoneen osalta on käytettävissä

Lisätiedot

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen

FR28 KUORMATRAKTORI. Ylivoimaa harvennukseen FR28 KUORMATRAKTORI Ylivoimaa harvennukseen FR28 Kuormatraktori Sampo-Rosenlew Oy vastaa kysyntään esittelemällä FR28 kuormatraktorin, joka on harvennusten erikoiskone. 10 tonnin hyötykuormallaan se sopii

Lisätiedot

TELAKARHU 2000 -TELAMAASTURI

TELAKARHU 2000 -TELAMAASTURI 17/1986 TELAKARHU 2000 TELAMAASTURI Kaarlo Rieppo Tel..a.k.a!thu 200 0 telama.a.o.:t.u!u.a. tetd.a.;t..:t.u.n PaJI.ha...Unm.Utn mu;t;t..a. M.lv.U..:t_.i_ ku ä.li1i. 2 4 m : n klu..:tuplll.lkuolr.nlut 30

Lisätiedot

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007

Projekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä

Lisätiedot

a saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka

a saus LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi 12/1982 TEKNISIÄ YLEISTIETOJA YLEISKUVAUS Kokonaispaino Moottori Hydrauliikka MITSATI ON a saus 12/1982 LOKOMO 919/750 -KUORMAINPROSESSORI likka Nissi Lokomo 919/750 osoittautui toiminnailtaan varsin onnistuneeksi. Koneen työskentelyyn j a tuotoksiin vaikutti myönteisesti sen monipuolinen

Lisätiedot

LOKOMO 909 -METSÄTRAKTORI

LOKOMO 909 -METSÄTRAKTORI 3/974 LOKOMO 909 -METSÄTRAKTORI Esko Mikkonen Lasse Säteri Ketteryys, kapea kulkuleveys ja pieneh~t pintapaineet telojen kanssa tekevät Lokomo 909 :stä soveltuvan lähes kaikenlaisten leimikoiden puunkorjuuseen.

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

7/1972 VALMET 8 7 0 C K - M E T S Ä T R A K T 0 R I

7/1972 VALMET 8 7 0 C K - M E T S Ä T R A K T 0 R I 7/1972 VALMET 8 7 0 C K - M E T S Ä T R A K T 0 R I I YLEISTÄ Valmet 870 CK on 6-pyöräinen, 4- pyörävetoinen kuormatraktori, jossa on runko-ohjaus ja joka on varustettu kiertyvällä keskinivelellä. Sitä

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

VALMET 882 K -METSÄTRAKTORI

VALMET 882 K -METSÄTRAKTORI 15/1975 VALMET 882 K -METSÄTRAKTORI Metsäteho Esko Mikkonen Matti Ruotsalainen Valmet 882 K -metsätraktori on jatkoa Valmet 880 K -sarjalle. Kokonsa puolesta se kuuluu järeisiin metsätraktoreihin ja soveltuu

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967 METSÄTEHON KATSAUS 15/1967 LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN Tiivistelmä Metsätehon tied~tuksesta 269 Metsätehon toimesta suoritettiin kustannustilastoihin, aikatutkimuksiin

Lisätiedot

BRUUNETT MINI 578 F -KUORMATRAKTORI

BRUUNETT MINI 578 F -KUORMATRAKTORI MITSATIHDN 9/1979 BRUUNETT MINI 578 F -KUORMATRAKTORI Esko Mikkonen Veikko Ylä-Hemmilä Bruunett rm.m.. on uutta metsätraktoritekniikkaa edustava, pääasiassa harvennusmetsien puunkorjuun kuo1'matraktori.

Lisätiedot

8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko

8/1979 TTS- PROSESSORI. -iarkku Melkko 8/979 TTS- PROSESSORI -iarkku Melkko MITSATIHO Opastinailta 8 B 5 HELSINKI 5 Puhelin (9) 4 SELOSTE 8/979 8/979 'ITS-PROSESSORI -arkku Melkko Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO...... Sivu TEKNISIÄ TIETOJA...............

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT

KOETUSSELOSTUS TEST REPORT PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1183 RYHMÄ 21 VUOSI 1986 KRONOS

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A P 0 H J 0 I S M A I S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI

KATSAUS METSÄTEHON M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A P 0 H J 0 I S M A I S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI METSÄTEHON KATSAUS P 0 H J 0 I S M A I S I A M E T S Ä K 0 N E U U T U U K S I A FISKARS - METSÄTRAKTORI Pyöri llä ja toisaalta teloilla varustettujen metsäajoneuvojen keskinäinen paremmuus Suomen olot

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY V/Ii1C:n) PPA 1 03400 VIHTI 913-46211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1203 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

MITSATIHDN K 0 C K U M B R U N E T T KL-836 B

MITSATIHDN K 0 C K U M B R U N E T T KL-836 B MITSATIHDN a saus /1970 K 0 C K U M B R U N E T T KL-836 B - METSÄTRAKTORI I YLEISTÄ Kockurn Brunett KL- 836 B on runko-ohjattu telipyörätraktori, jonka kaikki kuusi pyörää ovat vetäviä. Brunett-traktoria

Lisätiedot

MF-K"årppä-traktori on teollisuustraktorin pohjalta rakennettu 1/ 2 -telainen metsäkuljetusajoneuvo.

MF-Kårppä-traktori on teollisuustraktorin pohjalta rakennettu 1/ 2 -telainen metsäkuljetusajoneuvo. 6/1971 --' M F - K Ä R P P Ä - T R A K T 0 R I I YIEISTÄ MF-K"årppä-traktori on teollisuustraktorin pohjalta rakennettu 1/ 2 -telainen metsäkuljetusajoneuvo. Peruskoneena on Massey-Ferguson-teollisuustraktori

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

HR46x METSÄHARVESTERI. Ylivoimaa harvennukseen

HR46x METSÄHARVESTERI. Ylivoimaa harvennukseen HR46x METSÄHARVESTERI Ylivoimaa harvennukseen Vain taloudellisesti kannattavalla yritystoiminnalla on tulevaisuutta tämä pätee myös metsässä. Metsä Kun metsässä kasvatetaan puuta, pyritään sen tuotanto

Lisätiedot

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa

Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Jenz HEM 581 DQ hakkuutähteiden ja pienpuun tienvarsihaketuksessa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus 5/2011 Tausta ja tavoitteet Suomessa

Lisätiedot

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien

2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien METSÄ TEHON TIEDOTUS 260 METSÄTEHO REPORT SÄILYTYSt 2 Vertailevia tutkimuksia 2 m:n paperipuiden ia paperipuurankoien iuonnosta Keuruuilo COMPARATIVE STUDIES OF THE SKIDDING OF 2-m. PULPWOOD AND PULPWOOD

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

T T S M E T S Ä Ä E S 3 5

T T S M E T S Ä Ä E S 3 5 14/1972 T T S M E T S Ä Ä E S 3 5 I YLEISTÄ TTS-metsä- äes 35, jota valmistaa Työtehoseura r. y., on hammastetuilla lautasilla eli repijäpyörillä varustettu, metsämaan muokkaukseen tarkoitettu lautasaura.

Lisätiedot

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Tarkka kulkukelpoisuustieto k l t kuljettajan j apuna puunkorjuussa Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna 6.9.2012 Ajouraverkon suunnittelun haasteet Hakkuukoneen kuljettajan

Lisätiedot

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN

OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN OIKEA PETO PUUNKORJUUSEEN PONSSE SCORPION PONSSE SCORPION -HARVESTERI YLIVOIMAISTA TEHOA & ERGONOMIAA Uskomaton näkyvyys ja ohjattavuus, vakaudeltaan voittamaton, tehoa ja tuottavuutta ympäristön ehdoilla,

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut Tehokas metsäenergian korjuu Haketus tienvarressa tai myöhemmin Risut ja energiapuu tienvarteen ilman turhia työvaiheita Ponssen ratkaisut:

Lisätiedot

KOCKUM 837-78 ATK -PROSESSORI

KOCKUM 837-78 ATK -PROSESSORI 2/ 974 KOCKUM 837-78 ATK -PROSESSORI () Metsäteho Seppo Jukkola Antero Koskinen Lasse Säterl Kockum-prosessori on Pohjoismaissa laajimmin käytbssä oleva karsinta-katkontakone. Koneen etuna on sen tehokkuus

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510 VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,

Lisätiedot

MDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA.

MDSATIHD SELOSTE 1/1976. Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 VÄLIVARASTOKULJETUS PUUTAVARAN MAATALOUSTRAKTORILLA. MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 1/1976 PUUTAVARAN VÄLIVARASTOKULJETUS MAATALOUSTRAKTORILLA Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksella on pyritty selvittämään kourakuormaimella

Lisätiedot

PETIKONTIE 1 01720 VANTAA PUH: 09 855 33 400 MATERIAALINKÄSITTELYN PIKKUJÄTTILÄINEN. www.abc-karry.fi

PETIKONTIE 1 01720 VANTAA PUH: 09 855 33 400 MATERIAALINKÄSITTELYN PIKKUJÄTTILÄINEN. www.abc-karry.fi MATERIAALINKÄSITTELYN PIKKUJÄTTILÄINEN www.abc-karry.fi 1 PINOAMISVAUNU SFH1016/7699109 Nostoteho 1000kg Nostokorkeus 1600mm Haarukkapituus 1150mm Haarukan koko 160x60mm Kokonaisleveys 715mm Koneen korkeus

Lisätiedot

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle.

Kokeiltuasi Nisula-puunkorjuupakettia et muuta huoli! Tervetuloa koeajolle. PUUNKORJUUPAKETIT Puunkorjuupaketit, kannolta tienvarteen Metsäperävaunu varustettuna puutavarakuormaimella on tuttu näky monen maatalon pihassa. Tällainen paketti on kuitenkin kohtalaisen iso investointi,

Lisätiedot

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200

K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 K2 CombiCutter Mallit 1600 ja 1200 Pyöröpaalisilppuri ja ruokintakone Markkinoiden täydellisin ohjelma www.tks-as.no Kiinteä kone Vaunumalli Kattokiskoihin asennettu kone Täyttölava K2 COMBICUTTER Työtä

Lisätiedot

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna? Kalle Kärhä 1, Arto Mutikainen 2, Sirkka Keskinen 1 & Aaron Petty 1 Metsäteho Oy 1, TTS tutkimus 2 2/2010 Tausta & tuloskalvosarjan sisältö Nuoren

Lisätiedot

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA

RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA RENGASPAINEIDEN SÄÄTÖ PUUTAVARA-AUTOISSA (Tireboss) Antti Korpilahti 1 Sisältö Rengaspaineiden säädön tavoitteet Käyttöesimerkkejä Rengaspaine ja kosketusala tiehen Rengaspaineiden säädön hyötyjä Teknisiä

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON P A P E R I P U U N HAKKEENA K 0 R J U U S T A 1/1967 KANADASSA

KATSAUS METSATEHON P A P E R I P U U N HAKKEENA K 0 R J U U S T A 1/1967 KANADASSA 11 METSATEHON KATSAUS 1/1967 P A P E R I P U U N HAKKEENA K 0 R J U U S T A KANADASSA Puunkorjuumenetelrniä kehitettäessä on Kanadassa viime vuosina usealla taholla ryhdytty tutkimaan paperipuun korjuuta

Lisätiedot

Metsätraktorin pehmeän maan ominaisuuksia parantavan telastoratkaisun testaus. Aaro Saarimäki Teuvo Kumpare 12.1.2009

Metsätraktorin pehmeän maan ominaisuuksia parantavan telastoratkaisun testaus. Aaro Saarimäki Teuvo Kumpare 12.1.2009 Metsätraktorin pehmeän maan ominaisuuksia parantavan telastoratkaisun testaus Aaro Saarimäki Teuvo Kumpare 12.1.2009 1 Taustaa Turvemailla on jo nyt paljon hakkuumahdollisuuksia ja ne kasvavat edelleen

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028

VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 VTA Tekniikka Oy Kuussillantie 23 01230 Vantaa 1.5.2009 t. 09-870800 f. 09-8765028 1(7) VTA-akselistot Volvo FH, FM neliakseliset autot, 8x2 tai 8x4 VTA-mallimerkinnät; VTA4111.3T lehtijousitettu 2.etuakseli

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND

ATV-sarja FOREST PRO. kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND ATV-sarja kuormainvaunut mönkijään MADE IN FINLAND Forest Pro Forest Pro FL Forest Pro Plus 2016 MALLISTO ON SAAPUNUT! Tee mönkijästäsi metsäkone Mönkijä on mainio kulkupeli monenlaisissa maastoissa, mutta

Lisätiedot

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle

Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle 1 Opas energiapuun haketuspalvelun käyttäjälle Tässä oppaassa esitetään tiiviinä muistilistana asiat, jotka haketuspalvelun käyttäjän tulisi huomioida ennen ja jälkeen haketuksen. Estä epäpuhtauksien joutuminen

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ Metka-koulutus 1 Kokeet Janakkalassa 2008 ja 2009 koivikon nmh-kohteilla Kokeissa käytetty korjuri Timberjack 810C. Hakkuulaitteena Nisula 280 2 Kokeet

Lisätiedot

KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI

KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI 23/1981 KOCKUMS GP 822 -PROSESSORI Jaakko Salminen Valmistaja : Myyjä : Hinta : Käytössä : Takuu : YLEISKUVAUS Kockums Industri AB, Ruotsi Oy Kockums Industri Ab 1. 10. 1981 täydellisenä noin 640 000 mk,

Lisätiedot

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998

Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 ROCLA PICKUP PHL-10 TEKNISET TIEDOT Korkeatason keräilytrukki 1000 kg 20.5.1998 Yleistä Kaikki mallit CE-vaatimusten mukaisia. Materiaaleista on n. 95% kierrätettäviä. Kuljettajan tila Ergonomisesti haarukoiden

Lisätiedot

Pl KATEST AUSTEN SUOR ITUSTE KN IIKKA

Pl KATEST AUSTEN SUOR ITUSTE KN IIKKA 9/1975 Pl KATEST AUSTEN SUOR ITUSTE KN IIKKA Esko Mikkonen Erkki Wuolijoki Metsäteho suorittaa uusien metsäkoneiden pika- ja kestotestauksia. Pikatestaukset tehdään yhdessä Työtehoseuran metsäosaston kanssa,

Lisätiedot

a saus MITSÄTIHDN LOKOMO 961 S -HARVESTERI 10/1978 12.7... 54 35 m3, kun l'w'igon koko ozi 0.10.. 0. 50 m ja puuston tiheys 500 runkoa/ha.

a saus MITSÄTIHDN LOKOMO 961 S -HARVESTERI 10/1978 12.7... 54 35 m3, kun l'w'igon koko ozi 0.10.. 0. 50 m ja puuston tiheys 500 runkoa/ha. MITSÄTIHDN a saus 11978 LOKOMO 961 S -HARVESTERI Olof Thesslund Lokomo 961 S on Zähinnä p~ tehakkuita varten rakennettu harvesteri, joka kaataa, karsii, katkoo, ZajitteZee ja kasaa puut. Puut kaadetaan

Lisätiedot

FIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO

FIN. hakkurit HAKKURIMALLISTO FIN hakkurit HAKKURIMALLISTO HEINOLA hakkurit HAKKEEN MÄÄRÄ JOPA 500 m 3 /h ERINOMAINEN HAKELAATU ALHAISET KÄYTTÖ- KUSTANNUKSET PITKÄT KÄYTTÖIÄT HEINOLA teollisuushakkurit HEINOLAN hakkurivalikoimista

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT TEHTÄVÄT 1.a) Oheisessa kuviossa janat ja janoihin liittyvät luvut kuvaavat pisteiden välisiä reittejä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

VAKOLA. 1972 Koetusselostus 828 Test report

VAKOLA. 1972 Koetusselostus 828 Test report VAKOLA Rukkila E43.4' Helsinki 100 fit Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research institute of Engineering in Agricuiture and Forestry 1972 Koetusselostus 828

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa

Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Yhdistelmäkone ensiharvennusmetsän puunkorjuussa Risto Lilleberg Pasi Korteniemi Metsätehon raportti 26 22.7.1997 Konsortiohanke: Enso Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pinomäki Oy, UPM-Kymmene

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa Järvisen kannonnostolaitteen työntutkimukset päätehakkuukuusikossa Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Ilpo Kortelahti, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsätehon tuloskalvosarja 8/2009 Järvisen

Lisätiedot