Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission tiedonanto vuoden 2015 jälkeisistä globaaleista tavoitteista: Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission tiedonannosta Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuistesti. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen

2 LIITTEET Perusmuistio 2(3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kehitysmaat, kehitysrahoitus, kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, YK, ympäristö, vuosituhattavoitteet TEM, UM, VM, VNK, YM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TH, TPK

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN Asia Komission tiedonanto vuoden 2015 jälkeisistä globaaleista tavoitteista: Ihmisarvoinen elämä kaikille: köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: [VN:n ja EK:n asiankäsittelyjärjestelmän EURODOC:n/EUTORI:n tunnus] [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio on julkistanut tiedonannon Ihmisarvoinen elämä kaikille: Köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti (COM(2013) 92 final). Tiedonannon pohjalta laaditaan todennäköisesti kesäkuussa hyväksyttävät neuvoston päätelmät kehitystyöryhmä CODEV:in, ympäristötyöryhmä WPIEI:n sekä YK-asioiden työryhmä CONUN:in yhteistyönä. Päätelmät saatetaan viedä myös päämiestasolle kesäkuun Eurooppa-neuvostoon. EU:lle tulee laatia tiedonannon pohjalta yhteinen lähestymistapa käynnissä olevien prosessien seuraavia vaiheita varten. Lähestymistavan tulisi varmistaa kattava Rio+20:n seuranta, ohjata EU:n kantaa kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevässä YK:n avoimessa työryhmässä sekä YK:n kestävän kehityksen rahoitusstrategiaa käsittelevässä asiantuntijaryhmässä, sekä edistää vuosituhattavoitteista YK:n yleiskokouksen yhteydessä syksyllä 2013 järjestettävän erityistapahtuman valmistelua. Oman kannanmuodostuksensa rinnalla EU:n tulisi aktiivisesti pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun kaikkien kumppanien ja sidosryhmien kanssa yhteisen maaperän muokkaamiseksi vuoden 2015 jälkeistä tavoitekehikkoa rakennettaessa. Eduskuntaa tullaan informoimaan koko laajan Post 2015-prosessin etenemisestä lähiaikoina. Asiakirjat: Ihmisarvoinen elämä kaikille: Köyhyyden poistaminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen maailmanlaajuisesti (COM(2013) 92 final)

5 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: 2(6) SEUT Artikla , Artikla 168 Käsittelijä(t): Laura Hassinen UM / KEO-10, p Kirsti Aarnio UM / KEO-01, p Marjaana Kokkonen UM / KEO-60 Claus-Jerker Lindroos UM / POL-50 Annika Lindblom YM, p Suomen kanta/ohje: - Suomi pitää positiivisena sitä, että vuoden 2015 jälkeisestä globaalista tavoitekehikosta on laadittu yksi, yhteinen tiedonanto. EU:n tulisi edistää vuosituhattavoitteiden arvioinnin ja kestävän kehityksen tavoitteiden raiteiden saattamista yhteen myös YK-tasolla. Olemme pääosin tyytyväisiä myös tiedonannon sisältöön, joka vaikuttaa oikeansuuntaiselta, ml. prioriteettielementit 1) peruselintason turvaaminen, 2) osallistavan ja kestävän kasvun edellytysten turvaaminen, 3) luonnonvarojen kestävä käyttö ja hoito, sekä 4) oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, rauha ja turvallisuus. - Suomi yhtyy komission näkemykseen siitä, että köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen sekä kestävän kehityksen edistämisen tulee olla agendan päätavoitteita. Kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet on huomioitava tasapainoisesti ja integroidusti. Pidämme positiivisena, että tiedonannossa on nostettu tasa-arvo- ja oikeuskysymykset yhdeksi Post tavoitekehikon prioriteeteista, ja että oikeusperustaisuuden merkitys on huomioitu. Näkemyksemme mukaan sitä tulisi soveltaa laajasti tavoitteita muodostettaessa. Toiseksi keskeiseksi lähestymistavaksi tavoitteita asetettaessa tulisi nostaa planetaariset kynnysarvot ja niiden merkitys ihmiskunnan turvallista toimintakenttää määriteltäessä. - Tuemme rauhan ja turvallisuuden painottamista ja sen nostamista kestävän kehityksen tärkeäksi ulottuvuudeksi Post 2015-tavoitekehikossa. Lisäksi painotamme osallistavan ja työllistävän vihreän talouden sekä laadukkaan koulutuksen välttämättömyyden tunnistamista prosessissa. Korostamme myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien roolia tulevia tavoitteita muodostettaessa. - Suomi tukee vahvasti tiedonannon integroitua lähestymistapaa ja siinä vahvistettuja kytkentöjä kehitys-, ympäristö- ja turvallisuuskysymysten välillä. Olisimme kuitenkin toivoneet suurempaa roolia kehitystä tukevalle politiikkajohdonmukaisuudelle (PCD) sekä pohdintaa ympäristökestävyyden suhteesta köyhyyden vähentämiseen. Luonnonvarojen suhteen tiedonannossa korostui yksinomaan kestävä käyttö, mutta myös suojelunäkökulma on otettava vahvemmin mukaan perusteltuna osana köyhyyden vähentämistä. - Suomi pitää tärkeänä, että EU kuulee ja huomioi valmistelussa ennen kaikkea kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden näkemyksiä, mikä takaa myös niiden sitoutumisen Post 2015 prosessiin. Myös vuorovaikutukseen nousevien talouksien kanssa tulee panostaa. On kuitenkin huolehdittava, että Post 2015 tavoitekehikko on universaali, kaikkia maita koskeva, ja sisältää siten tavoitteita myös nykyisille teollisuusmaille.

6 3(6) - Suomi katsoo, että EU:n tulee antaa tässä vaiheessa selkeä viesti, jossa ei mennä liikaa yksityiskohtiin. EU:n tulisi korostaa kautta linjan köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen ja ympäristökestävyyden perustavaa laatua olevaa yhteyttä sekä sisällyttää vuosituhattavoitteiden huomioiminen kehitysmaita tyydyttävällä tavalla. Vuosituhattavoitteissa onnistumisia ja epäonnistumisia on heijasteltava ja niiden hyvät puolet, kuten mitattavuus ja seurattavuus tulee säilyttää. - Suomi katsoo, että Post 2015-tavoitteista keskustelun ollessa lähiaikojen merkittävin kehityspoliittinen sekä globaalia kestävän kehityksen politiikkaa suuntaava prosessi, sen valmistelut tulisi huomioida myös päämiestasolla kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Pääasiallinen sisältö: Köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen takaamisen haasteet ovat komission tiedonannon mukaan yleismaailmallisia ja toisiinsa kytköksissä. Kaikkia maita tarvitaan niitä ratkomaan, ja sitä varten tarvitaan yhtenäinen poliittinen toimintakehys, jonka tulisi kytkeytyä tiiviisti myös hyvään hallintoon, ihmisoikeuksiin, rauhaan ja turvallisuuteen. Komission tiedonannossa esitetään EU:lle yhtenäistä lähestymistapaa Post 2015-kehikkoa koskeviin kysymyksiin sekä periaatteita vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevalle kokonaisvaltaiselle tavoitekehikolle, joka tarjoaisi yhtenäisen ja kattavan vastauksen köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä sen kolmessa ulottuvuudessa koskeviin yleismaailmallisiin haasteisiin ja takaisi näin ihmisarvoisen elämän kaikille vuoteen 2030 mennessä. Komission tiedonanto ei ota vielä kantaa vuoden 2015 jälkeisiin yksittäisiin kehitystavoitteisiin. Tiedonannossa kuvataan lyhyesti viime vuosien aikana tapahtuneita perusteellisia muutoksia, joita vasten Rio+20 kestävän kehityksen konferenssin seuranta ja vuosituhattavoitteiden tarkastelu tulevat tapahtumaan: Nousevat taloudet maailmanlaajuisen kasvun moottoreina, työttömyys maailmanlaajuisena haasteena, maiden sisäinen epätasa-arvo, levenevä kuilu hauraiden ja väkivallan repimien maiden ja muiden kehittyvien maiden välillä, ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja ekosysteemin köyhtyminen, ympäristöongelmat, vaatimukset maataloustuotannon kasvulle kasvavan kysynnän vuoksi sekä väestönkasvu. Nämä kaikki haasteet kytkeytyvät toisiinsa ja edellyttävät yhtenäisiä ja kattavia ratkaisuja. EU on edelleen sitoutunut tekemään kaikkensa vuosituhattavoitteiden toteutumiseksi vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteissa kiteytyy maailmanlaajuinen ja perustavanlaatuinen sopimus poistaa köyhyys ja edistää inhimillistä kehitystä. Ne ovat osoittautuneet hyödylliseksi keinoksi kasvattaa köyhyyden poistamisessa tarvittavaa yleistä tietoisuutta, poliittista tahtoa ja resursseja. Edistys on ollut huomattavaa, mutta vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa on edelleen haastetta, ja varsinkin Saharan eteläpuolinen Afrikka on kaukana tavoitteista. Edistyminen vaihtelee sekä maittain että maiden sisällä. Rio+20-kokouksessa luotiin visio toisaalta maapallon taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kestävää tulevaisuutta ja toisaalta nykyisiä ja tulevia sukupolvia varten. Kokouksessa vihreä talous tunnistettiin tärkeäksi keinoksi saavuttaa kestävä kehitys ja poistaa köyhyys, käynnistettiin prosessi yleismaailmallisten kestävän kehityksen tavoitteiden laatimiseksi ja sovittiin toimenpiteistä kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Samoin sovittiin kestävän kehityksen institutionaalisen kehyksen uudistamisesta, rakenteen luomisesta kokouksen jatkotoimia varten ja täytäntöönpanokeinojen kehittämisestä. EU jatkaa kestävän kehityksen tavoittelua muun muassa panemalla täytäntöön Rio+20-kokouksessa annetut sitoumukset kokonaisvaltaisten politiikkojen, erityisesti älykästä, osallistavaa ja kestävää

7 4(6) kasvua koskevan Eurooppa 2020-strategian avulla. Komissio korostaa tiedonannossaan, että EU on johdonmukaisesti tehnyt kehitysyhteistyötä, jonka avulla vuosituhattavoitteet pyritään saavuttamaan täysimääräisesti. EU myös jatkaa vuosituhattavoitteiden ja kestävän kehityksen tukemista kehitysmaissa painopisteen ollessa vähiten kehittyneissä ja apua eniten tarvitsevissa maissa. Komissio esittelee tiedonannossaan uuden kokonaisvaltaisen tavoitekehikon lähtökohtia. Vuosituhatjulistuksen pitäisi antaa suuntaa kehitystyölle, minkä lisäksi lähtökohtana tulisi olla Rio+20-kokouksen jatkotoimet, vuosituhattavoitteiden tarkastelu ja muut asiaankuuluvat kansainväliset prosessit. Tavoitekehikossa pitäisi viitoittaa tietä köyhyyden poistamiseen sekä vaurauden ja hyvinvoinnin saavuttamiseen keskittymällä osallistavan ja kestävän kasvun tärkeimpiin tekijöihin maapallon sietokyvyn ja planetaaristen kynnysarvojen rajoissa. Planetaariset kynnysarvot määrittävät ihmiskunnan toiminnallista pelikenttää, jonka puitteissa ihmiskunta voi toimia turvallisesti, välttää peruuttamattomat ympäristömuutokset ja mahdollistaa kestävän inhimillisen kehityksen. Vuoden 2015 jälkeisen tavoitekehikon periaatteet rakentuvat komission esityksessä seuraavasti: 1) Soveltamisala: Kehyksen pitäisi olla yleismaailmallinen. Tavoitteita on asetettava kaikille maille ja painopisteen on oltava köyhyyden poistamisessa sekä vaurauden ja hyvinvoinnin edistämisessä maapallon sietokyvyn rajoissa. Tavoitekehikon on käsitettävä kaikki kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta. Tavoitteilla on luotava viimeistään vuoteen 2030 mennessä vähimmäiselintaso, jonka alle kenenkään ei pitäisi pudota. Kehyksen tulisi pitää integroidusti sisällään seuraavat: i) perustason inhimillinen kehitys, ml. päivitetyt vuosituhattavoitteet, ii) kestävän ja osallistavan kasvun ja kehityksen tekijät, jotka ovat välttämättömiä talouden rakennemuutoksen kannalta ja joita tarvitaan tuotantokapasiteetin ja työllisyyden luomiseen sekä siirtymiseen osallistavaan vihreään talouteen, joka selviytyy ilmastonmuutoksen haasteista, sekä iii) luonnonvarojen kestävä hallinta. Tavoitekehikon tulisi kattaa lisäksi ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät oikeus-, tasa-arvo-, ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja sukupuolten tasa-arvo. Edelleen kehykseen pitäisi kuulua rauhan- ja turvallisuuskysymykset, joiden osalta lähtökohtana on käynnissä oleva työ rauhanrakentamisen ja valtiorakenteiden kehittämisen tavoitteiden laatimiseksi. 2) Tavoitteiden luonne ja määrä: Tavoitteita tulisi olla rajoitetusti ja niitä olisi sovellettava kaikkiin maihin, mutta huomioiden eri maiden tilanteet, omistajuudenkin takaamiseksi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää hauraiden valtioiden tarpeisiin. 3) Läpinäkyvyys, täytäntöönpano ja vastuuvelvollisuus: Vastuu tulosten saavuttamisesta on ensisijaisesti kansallisella tasolla. Tavoitteiden edistämiseksi on valjastettava kaikki mahdolliset resurssit kansalliset, kansainväliset, julkiset ja yksityiset. Rahoitusta ja muita toimeenpanokeinoja tulisi komission mukaan tarkastella mahdollisimman kattavasti ja integroidusti. Toimeenpanon olisi tapahduttava mahdollisimman läheisessä kumppanuudessa kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden osalta niiden saavuttamisen määräaika voisi olla vuosi 2050 ja välitavoitteiden osalta Edistymisen kunnollinen seuranta edellyttää myös tilastopohjan parantamista. 4) Yhtenäisyys: Tavoitekehikon pitäisi olla yhtenäinen esimerkiksi ilmastonmuutosta, biodiversiteettia, katastrofiriskin vähentämistä ja sosiaalista perusturvaa koskevien tavoitteiden kanssa. Tulevan tavoitekehikon toimeenpanovastuu on kullakin maalla itsellään, ja siihen osallistuvat kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Kehityksen päätekijät ovat ensisijaisesti kotimaisia: demokraattinen

8 5(6) hallintotapa, oikeusvaltioperiaate, julkisen talouden läpinäkyvyys, korruption torjunta sekä kansallisten resurssien mobilisointi ovat olennaisessa asemassa. Komissio toteaa, että kotimaiset uudistukset ovat avainasemassa, jos talouskasvusta halutaan kestävää ja jos sen on tarkoitus poistaa köyhyyttä, vähentää epätasa-arvoa ja lisätä kaikkien hyvinvointia tehokkaasti. Komissio kuitenkin huomioi, että jotkut maat tarvitsevat jatkossakin tukea, muun muassa kehitysapua, joka toimii kehityksen ja investointien katalysaattorina. Avun lisäksi kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudella on suuri merkitys köyhyyden poistamisessa ja kestävän kehityksen saavuttamisessa. EU:n pitäisi komission mukaan edistää kattavan ja integroidun lähestymistavan soveltamista toimeenpanokeinoihin maailmanlaajuisesti rahoituskysymykset mukaan lukien. Toistaiseksi ilmastoon, biodiversiteettiin, kehitykseen ja kestävään kehitykseen liittyviä rahoituskeskusteluja käydään eri foorumeilla, vaikka mahdolliset rahoituslähteet ovat samoja. Komissio aikoo esittää aiheesta tiedonannon vuoden 2013 puolivälissä EU:n vuosittaisen kehitysrahoitusta koskevan vastuuvelvollisuusraportin yhteydessä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Ulkosuhdejaosto Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: [Tiedot valiokunta- ja täysistuntokäsittelyistä] Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: [Tiedot sääntelytasosta(laki/asetus/vnp/p/muu) liittymäkohdat Ahvenanmaan toimivaltaan] [Tiedot asian taloudellisista vaikutuksista sekä kansallisesti että yhteisölle] Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: [Tiedot muiden jäsenmaiden kannoista tai muista asiaan vaikuttavista tekijöistä]

9 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi