Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN SUURI VALIOKUNTA ULKOASIAINVALIOKUNTA Viite Asia Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti perusmuistio koskien Euroopan komission vuosittaista raporttia vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta. Osastopäällikkö Jorma Julin

2 LIITTEET Perusmuistio: Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta 2(3)

3 3(3) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kehitysrahoitus, kehitysyhteistyö, kauppa ja kehitys UM EUE, MMM, OKM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNEUS, YM

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM KEO-10 Hassinen Laura(UM) JULKINEN Asia Euroopan komission vuosittainen raportti vastuuvelvollisuudesta ja kehitysrahoituksesta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: [VN:n ja EK:n asiankäsittelyjärjestelmän EURODOC:n/EUTORI:n tunnus] [Tunnus perustuslain 96 ja 97 mukaisille ehdotuksille] Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: EU-komissio julkaisee joka vuosi ns. kevätpaketin, joka käsittelee tänä vuonna yksinomaan kehitysrahoitusta. Kevätpaketti sisältää tiedonannon, sekä sen yhteydessä julkaistun, kuuteen osaan jakautuvan komission työpaperin. Komissio julkaisi paketin Sen pohjalta laaditaan jokavuotiseen tapaan neuvoston kehitystyöryhmässä Codevissa päätelmät. Kevätpaketista keskustellaan kehitysministerien ulkoasiainneuvostossa Neuvostossa tullaan laatimaan päätelmät ainoastaan koskien komission vastuuvelvollisuusraportin ODA-osuutta. Päätelmät toimitetaan ns. ODA-raporttina 24.6 kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle. Aiemmasta poiketen kevätpaketin muista osista ei laadita nyt päätelmiä, vaan niihin tullaan palaamaan myöhemmin, ml. kunhan komission tiedonanto EU:n kehityspolitiikan mahdollisesta uudistamisesta on julkaistu. Tässä perusmuistiossa tiedotetaan kuitenkin koko kevätpaketista ja Suomen alustavista kannoista kaikkia paketin osia koskien. Asiakirjat: 1) Communication from the European Union to the European Parliament, the Council, the Economic and Social Committee and the Committee of the Regions Enhancing EU Accountability on Financing for Development towards the EU Official Development Assistance Peer Review (COM(2011) 218 final)

5 2(6) 2) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL I (SEC(2011) 500 final) 3) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL II (SEC(2011) 501 final) 4) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL III (SEC(2011) 502 final) 5) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL IV (SEC(2011) 503 final) 6) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL V (SEC(2011) 504 final) 7) Commission Staff Working Document EU Accountability Report 2011 on VOL VI (SEC(2011) 505 final) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: SEUT Artikla , Artikla 168 Laura Hassinen, KEO-10/UM, Hanna-Mari Kilpeläinen, KEO-10/UM Nina Kataja, KEO-50/UM Antti Piispanen, KPO-10/UM Johanna Pietikäinen, KEO-60/UM Sini Paukkunen, KEO-10/UM - Suomi yhtyy, olemassa olevien linjausten mukaisesti, ml. Eurooppa-neuvoston päätös 2005, komission esittämään suositukseen vahvistaa EU:n kollektiivisesti sekä jäsenmaiden yksittäisesti tehdyt julkista kehitysapua (Official Development Assistance, ODA) koskevat sitoumukset. Uusi hallitus tulee omalta osaltaan ottamaan kantaa sitoumusten vahvistamiseen sekä määrittelemään tulevien kehitysyhteistyömäärärahojen tason. - Suomi kannattaa kehitysmaiden verohallinnon kapasiteetin vahvistamista sekä toimintatapojen tehostamista kansainvälisten verojärjestelmien kehittämiseksi. Kehitysmaiden veronkannon kehittäminen tulee nähdä yhtenä keinona päästä irti kehitysapuriippuvuudesta. Avunantajien ei kuitenkaan tule pitää kehitysmaiden veronkannon tehostamista keinona irtisanoutua nykyisistä kansainvälisistä apusitoumuksistaan. - Ilmastorahoitus: Kehittyneet maat ovat sitoutuneet toimittamaan uusia ja lisäisiä voimavaroja, jotka tulee kohdentaa tasapuolisesti ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Yksi suurimmista ongelmista on se, että ei ole olemassa globaalia tai edes EU:n tasolla sovittua määritelmää siitä, mitä uusi ja lisäinen tarkoittaa. Pitkän aikavälin rahoitusta ajatellen tulisi saada määritelmästä sovittua kansainvälisellä tasolla. Lisäksi tulisi päästä tilanteeseen, jossa tarkastellaan ilmastorahoitusta kokonaisuudessaan. Nyt tämä

6 3(6) lisäisyyden vaatimus on johtanut siihen, että eräät maat, ml. Suomi, joutuvat erottelemaan keinotekoisesti ilmastorahoitusta lyhyen aikavälin rahoitussitoumuksen raportointia varten. Tällainen raportointi ei kuitenkaan anna kattavaa kuvaa maiden kokonaisilmastotuesta. - Samalla kun Suomi on sitoutunut saavuttamaan kansainväliset ODA-tavoitteet, korostamme koko laajan rahoitusagendan kasvavaa merkitystä, ml. innovatiiviset rahoitusmuodot, joiden lisäselvittelyä pidämme tärkeänä. Mekanismeihin liittymisen pitäisi kuitenkin olla vapaaehtoista. Painotamme avun tuloksellisuuden periaatteiden kunnioittamista myös innovatiivisten rahoitusmekanismien suhteen. - Suomi katsoo, että tehokas köyhyyden vähentäminen edellyttää, että kaikki avunantajat ja kansainväliset toimijat enenevässä määrin edistävät kumppanuuksia yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, sekä eri valtiollisten virastojen ja laitosten kanssa. - Suomi tukee komission tiedonannossaan esittämiä suosituksia kauppaa ja kehitystä koskien, ml. kauppaa tukevan kehitysyhteistyön tehostaminen maatasolla sekä alueellisen integraation tukeminen. Lisäksi, komission suositusten mukaisesti, vähiten kehittyneille maille suunnattua kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä tulisi lisätä. - Suomi painottaa velkakestävyyden varmistamisessa kaikkien luotonantajien vastuuta ml. kaupalliset, Pariisin klubin ulkopuoliset maat ja uudet avustajamaat. - Kehitysyhteistyön tuloksellisuus lukeutuu Suomen EU-vaikuttamisprioriteetteihin. Tavoitteena on parantaa kehitysyhteistyön suunnittelun ja toteutuksen toimintatapoja, jotta tuettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla kehitystulosten syntymistä kumppanimaissa. Suomi tukee vahvan yhteisen EU-kannan valmistelua Busanissa marras-joulukuussa järjestettävään korkean tason tuloksellisuusfoorumiin. On tärkeää, että EU pystyy Busanissa osoittamaan tuloksia Pariisin julistuksen toimeenpanossa ja että EU ylläpitää kunnianhimoa tuloksellisuustyön jatkamisessa. Suomi pyrkii ohjaamaan EU-avunantajien yhteistä tuloksellisuustyötä sellaisiin aihealueisiin, joissa avunantajat voivat yhteisin ponnisteluin aikaansaada parannuksia toimintatapoihinsa kumppanimaissa, ja näin edistää kehitystulosten syntymistä kumppanimaatasolla. Lisäksi EU-avunantajien tulisi jatkossa laajentaa tarkastelua toimintatapojen ohella myös kehitysyhteistyön tuloksiin, sekä mahdollisiin keinoihin mitata ja arvioida niitä. - Avunantajien välisen työnjaon ja toiminnan täydentävyyden vahvistaminen on erityisen otollinen teema EU-avunantajien yhteiselle tuloksellisuustyölle, ja Suomi tukee vahvasti aiheen priorisoimista EU-tasolla. EU:n maatason työnjakoaloite EU Fast Track Initiative on Division of Labour on käytännöllinen tapa edistää jäsenmaiden ja komission välistä työnjakoa maatasolla. Työnjaon ja täydentävyyden vahvistamisen jatkotyön osalta Suomi tukee alustavasti EU-yhteisohjelmoinnin kehittämistä maatasolla. Yhteisohjelmoinnin tavoitteena on tiivistää avunantajien välistä koordinaatiota jo toiminnan suunnittelun alkuvaiheissa, jotta järkevän työnjaon myötä syntyisi toimiva kokonaisuus, jossa kukin EU-avunantaja tekee sitä mitä parhaiten osaa ja jolla EU kokonaisuutena vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti kumppanimaan kehitystavoitteiden saavuttamiseen. Keskustelut asiasta tarkentuvat komissiolta asiaan liittyvän myöhemmin julkistettavan tiedonannon myötä. - Suomi katsoo, että EU:n yhteinen edustautuminen kv. kehitysrahoituslaitoksissa olisi toivottavaa pitkällä tähtäimellä. Yhteen, yhteiseen johtokuntapaikkaan siirtymisen edellytyksenä on kuitenkin, että toimintatavoista ja rotaatioista sovitaan kaikkien jäsenmaiden kesken ennen yhteisedustautumisen voimaanastumista. Suomi katsoo, että kansainvälisiin kehitysrahoituslaitoksiin liittyvää, proaktiivista EU:n sisäistä Brysselissä tapahtuvaa

7 4(6) koordinaatiota voidaan lisätä, jos varmistetaan, että myös kehitysyhteistyöstä vastaavat kansalliset tahot osallistuvat siihen. Pääasiallinen sisältö: Komissio on julkaissut vuodesta 2003 alkaen vuosittaisen EU:n vastuuvelvollisuutta ja kehitysrahoitusta koskevan raportin (ns. Monterrey-raportti). Raportti laaditaan jäsenmaiden joka vuosi laatimien Monterrey-lomakevastausten perusteella arvioiden, miten EU ja jäsenmaat ovat edistyneet kehitysrahoitussitoumuksissaan. Yhteisten sitoumusten lisäksi komission raportointimandaattia on laajennettu koskemaan myös avun tuloksellisuutta, kauppaa ja kehitystä (Aid for Trade), ilmastorahoitusta sekä hyvää hallintoa verotukseen ja kehitykseen liittyen. Vastuuvelvollisuusraportti on julkaistu osana komission kehityspääosaston ns. kevätpakettia. Vuoden 2011 kevätpaketin runkona toimii itse vastuuvelvollisuusraportti, varsinaisen tiedonannon rakentuen sen osista. Tänä vuonna, verraten poikkeuksellisesti, kevätpaketissa ei esitetä varsinaisia uusia politiikkaehdotuksia, koska EU:n kehityspolitiikan uudistamisen suhteen odotetaan komissiolta erillistä tiedonantoa myöhemmin tänä vuonna. Nyt julkaistu, Monterrey-kyselyn pohjalta tehty tiedonanto ja sen liitteenä olevat komission työpaperit ovat pääasiassa teknisiä raportteja. Tiedonannon yhteydessä julkaistu komission työpaperi jakautuu seuraaviin osiin: VOL I: Vastuuvelvollisuusraportti EU:n ja jäsenmaiden kehitysrahoitussitoumusten edistymisestä; VOL II: Tilastotietoa julkisesta kehitysavusta ja ilmastorahoituksesta; VOL III: EU:n työnjakoa koskeva raportti; VOL IV: Kauppaa ja kehitystä koskeva raportti; VOL V: Avunantajien profiilit; VOL VI: Jäsenmaiden Monterrey-kyselylomakkeen vastausten koonti. Komission raportin ja tiedonannon pääasiallisena johtopäätöksenä on, että EU pysyi vuonna 2010 yleisesti ottaen kiinni sitoumuksissaan, mutta raportissa tarkasteltavien asiakokonaisuuksien ja jäsenmaiden välillä on suuria eroavaisuuksia. Esimerkiksi vain neljä EU-jäsenmaata on saavuttanut 0,7% tavoitteen. Vastaavasti vuoden 2002 jälkeen liittyneiden jäsenmaiden tavoite on 0,33% BKT:stä vuoteen 2015 mennessä, mutta sitä kohti eteneminen epätasaista. Vaikka kokonaisuudessaan EU:n kehitysmäärärahat kasvoivat, vuodelle 2010 asetettua yhteistä 0,56 % BKT:sta tavoitetta ei saavutettu. Vuoden ,7% tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin komission arvion mukaan kaiken kaikkiaan 50 miljardia lisäystä. Suomen osalta komission vastuuvelvollisuusraportissa todetaan mm., että Suomi kasvatti julkista kehitysapuaan vuonna ,55 %:iin BKT:stä (0,54 % v. 2009), joka oli 1008 miljoonaa. Suomi on yksi yhdeksästä EU:n jäsenmaasta, jotka saavuttivat vuoden 2010 ODA-tavoitteensa (0,51 % BKT:stä). Komissio laskee Suomen yhdeksi jäsenmaaksi, joka voisi saavuttaa 0,7 % tavoitteen ajallaan. Suomi saavutti tavoitteen kohdentaa vähintään 0,15 % BKT:stä vähiten kehittyneille maille (0,19 %). Tiedonannossa komissio esittää joitain melko teknisluonteisia, jo aiemmin esitettyjä suosituksia Monterrey-raportin teemoihin ja kyselyn tuloksiin pohjautuen: - EU:n ja jäsenmaiden tulisi vahvistaa tukeaan kehitysmaiden kansallisten resurssien mobilisaatiossa sekä hyvän hallinnon edistämiseksi veroasioissa. - Jäsenmaiden tulisi vahvistaa uudelleen EU:n kollektiivinen tavoite saavuttaa 0,7 % ODAtavoite BKT:sta v mennessä sekä vahvistaa individuaaliset ODA-tavoitteensa (EU-15: 0,7 % ja EU-12 0,33 % v mennessä).

8 5(6) - Jäsenmaiden tulisi vahvistaa ja toteuttaa kollektiivinen sitoumuksensa kohdistaa 50 % ODA:n kasvusta Afrikalle sekä sitoumuksensa kasvattaa vähiten kehittyneille maille suunnattua ODA:a vähintään 0,15 % BKT:sta. - EU:n ja jäsenmaiden tulisi harkita avun tuloksellisuutta koskevien sitoumustensa toimeenpanemisen vahvistamista edelleen kehittämällä yhteisohjelmointia EU:ssa sekä lujittamalla olemassa olevaa työnjakoa koskevaa ns. fast-track aloitetta. - EU:n tulisi lisätä kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä vähiten kehittyneissä maissa, tehostaa kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä sekä tukea alueellista integraatiota. - Innovatiivisten rahoitusmekanismien mahdollisuudet tunnistetaan, ja jäsenmaiden tulisi keskittyä tuottavimpiin mekanismeihin, sekä taata, että merkittävä osa tuotetusta tulosta käytetään kehitysmaiden hyväksi. - ODA ja ilmastorahoitus ovat toisiaan täydentäviä, molempien tähdäten kehitysmaiden tukemiseen ilmastokestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Ilmastorahoituksen tulisi Cancunin ilmastokokouksessa sovitun mukaisesti olla uutta ja lisäistä, jonka määrittelystä on kuitenkin useita eriäviä näkemyksiä. Olisi löydettävä selkeä lähestymistapa, joka ei vaaranna köyhyyden vastaista taistelua ja edistystä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely viikolla 19 Suuri valiokunta, ulkoasiainvaliokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: [Tiedot valiokunta- ja täysistuntokäsittelyistä] Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: [Tiedot sääntelytasosta(laki/asetus/vnp/p/muu) liittymäkohdat Ahvenanmaan toimivaltaan] [Tiedot asian taloudellisista vaikutuksista sekä kansallisesti että yhteisölle] Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: [Tiedot muiden jäsenmaiden kannoista tai muista asiaan vaikuttavista tekijöistä]

9 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi