Kuka johtaa sairaalaa?

Transkriptio

1 Kuka johtaa sairaalaa?, LL, KTT Turun kauppakorkeakoulu: liiketaloustiede, johtaminen ja organisointi MONITORI

2 Vastaus 1: Katsotaanpa hallinto- tai johtosäännöstä Tässä tehtävässä 1. sairaanhoitopiirin johtaja johtaa sairaanhoitopiirin toimintaa sekä vastaa erityisesti yleis- ja taloushallinnosta 2. johtajaylilääkäri johtaa kuntayhtymän sairaanhoitotoimintaa 3. hallintoylihoitaja osallistuu sairaanhoitotoiminnan johtamiseen ja vastaa siinä tehtävässä erityisesti hoitotyön kehittämisestä. (EPSHP 2004) 2

3 Katsotaanpa organisaatiokaaviosta (Satshp) 3

4 Kuka täällä on vastuussa? Potilastasolla vastuussa on todennäköisesti lääkäri: Hoitavalla lääkärillä on vastuu potilaiden tutkimuksesta, diagnoosin tekemisestä ja hoidosta. Hänellä on ohjausvastuu muihin potilaan hoitoon osallistuviin ammattihenkilöihin nähden. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa erikoisalan ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri johtajaylilääkärin antamien ohjeiden mukaan. Jos vastuu ymmärretään laajemmin kuin juridisena vastuuna, niin asia ei ole enää yhtä selkeä. Toimijoiden valta- ja vastuusuhteisiin liittyy epäselvyyksiä, jotka vaikuttavat johtajien toimintakenttään. 4

5 Johdanko vai olenko vain vastuussa? Otsikossa mainittu keskijohtoon kuuluvan lääkärijohtajan dilemma johtuu siitä, että sairaalassa todellisuus on ihmeellisempi kuin mitä hallintosäännöistä ja muista virallisista organisaatiomäärityksistä voisi päätellä. Vanhat professionaalisen johtamisparadigman mukaiset kulttuuriset rakenteet säätelevät arkipäivän toimintaa virallisista organisaatiomäärityksistä riippumatta. Sellaisia ovat erityisesti ammatilliset linjaorganisaatiot. 5

6 Erikoissairaala ammattikuntiin ja spesialiteetteihin perustuvien toimintojen muodostamana matriisina 6

7 Valta sairaalassa nousee esimiesasemasta, mutta kukapa on kenenkin esimies? Valta-aseman johtajat liittävät sairaalaorganisaation ohjaus- ja valvontaketjun mukaiseen esimiesalaisasemaan. Tutkimuksessa tulee esille 8 erilaista kriteeriä, joiden johtajat katsoivat osoittavan tai antavan vihjettä henkilön asemasta sairaalaorganisaation ohjaus- ja valvontaketjussa. Ne perustuvat virallisiin organisaatiomäärityksiin ja käytännön toimintaan ja ovat osittain ristiriitaisia. 7

8 Kriteereitä, joiden perusteella johtajan asema sairaalan ohjaus- ja valvontaketjussa määräytyy Johto- tai hallintosäännössä oleva ilmoitus. Organisaatiokaavio. Virkojen ja toimien nimikkeet. Kiistattoman johtoaseman omaavan henkilön ilmoitus, esimerkiksi sairaanhoitopiirin johtajan tai johtajaylilääkärin ilmoitus. Kenen kanssa käydään kehityskeskustelut? Kenen kanssa sovitaan työhön tulosta ja työsuhteensa ehdoista? Keneltä pyydetään lupa lomiin, koulutuksiin tai poissaoloihin? Kenen nimikirjoitus vaaditaan johtajan tekemien päätösten hyväksymiseksi? 8

9 Kenelle oikeastaan johtaja on vastuussa sairaalaorganisaation sisällä? Organisaationsisäinen tilivelvollisuus: kenelle tai mille sairaalaorganisaatiossa johtaja on velvollinen selvittämään omaa toimintaansa. Johtajat eivät tunnista vastuunsa tosiasiallista jakaantumista useaksi sairaalansisäiseksi tilivelvollisuudeksi. He olettavat olevansa viime kädessä tilivelvollisia vain yhdelle henkilölle, omalle esimiehelleen. Seurauksena on epäselvyyttä siitä, kuka oikeastaan on oma esimies. Byrokraattisessa organisaatiossa kukin on tilivelvollinen vain yhdelle henkilölle, omalle esimiehelleen. 9

10 Itsestään selvät toimenkuvat määrittävät johtajan työn sisältöä Kun johtajat kertoivat työnsä sisällöstä, he puhuivat toimenkuvasta, työnkuvasta tai siitä, mitä heidän työhönsä kuuluu. Ts. puheen perusteella toimenkuva määrittää työn sisältöä. Ylimpään johtoon kuuluvat sopivat johtoryhmässä keskinäiseen työnjakoon liittyvistä asioista myös perinteisestä työnjaosta poikkeavalla tavalla. Toimenkuvien sisältöä pidetään itsestään selvinä. Johtajilla ei ole aineistossa kirjallisia toimenkuvia. Toimenkuvien sisältö päätellään itse esimerkiksi edeltäjää tarkkailemalla, johtosäännöstä, sairaalan strategiasta ja keskustelemalla edeltäjän sihteerin kanssa. Johtajilla ei aineistossa ole vaikeuksia toimenkuvansa muodostamisessa tai selville saamisessa. Toimenkuvat periytyvät. Niiden muuttaminen voi aiheuttaa konflikteja. Johtajat eivät ole saaneet johtamistyöhön perehdytystä edeltäjiltään. 10

11 Kuka johtaa sairaalaa? Vastaus 2 Yksinkertaistaen - valitse mieleisesi: 1. Johtajat johtavat sairaalaa strategialähtöisesti hyödyntäen yksityissektorillakin käytettäviä johtamisoppeja. Kaikki ovat jollakin tavoin osallisina johtamisessa. 2. Professionaalit eivät johtajia tarvitse, koska he osaavat työnsä muutenkin. He johtavat itse itseään. 3. Iso Kiho johtaa ajamalla monimutkaista mutta rationaalisesti toimivaa johtamis- ja organisaatiokoneistoa, jossa jokaisella osasella on tarkoin harkittu paikkansa. 11

12 Entäpä jos sairaalaa ei voi johtaa? Ymmärryksemme organisaation luonteesta on yhteydessä siihen, miten organisaatiota meidän mielestämme voi johtaa: johtaminen ja organisointi linkittyvät loogisesti. Entäpä jos suuret sairaalat ovatkin kompleksisia järjestelmiä, kuten sääjärjestelmä, pörssi tai termiittikeko? Kompleksisten systeemien toiminta ei noudata determinististä syy-seurauslogiikkaa, mistä syystä niitä ei voida sellaisen logiikan pohjalta johtaakaan. Jäävätkö johtajat työttömiksi? Tulevaisuudessakin sairaaloissa tarvitaan johtajia, mutta millaisia? 12

13 Vastaus 3: Vuonna 2025? Kompleksilla järjestelmillä on kuitenkin hämmästyttävää sopeutumiskykyä. Puhutaankin kompleksisista adaptiivisista systeemeistä. Tällaisessa johtamisympäristössä voidaan parantaa organisaation adaptiivista potentiaalia painottamalla toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja osoittamalla yhteinen suunta, jota kohti mennään. Yksityiskohtainen, ylhäältä päin tapahtuva määräysjohtaminen voi olla suorastaan haitallista. Sen sijaan sovitaan suunta, rajat, resurssit ja luvat (selkeys) ja puututaan poikkeamiin silloin, kun on tarpeen (edellyttää ymmärrystä). Johtajat työskentelevät etulinjassa. Kontrolli on lähinnä ulkoistettua. Arvot ja verkostot korostuvat entisestään. YYA yli rajojen! KIITOS 13

14 Implikaatioita esimerkiksi sairaaloiden tietojärjestelmien kehittämisen näkökulmasta Erikoissairaalat ovat monimutkaisia ja monella tavoin jakautuneita ja pirstaleisia organisaatioita, joissa vanhat kulttuuriset toiminta- ja ajattelutavat ovat läsnä arkipäivässä. Tämä todellisuuden kulttuurinen kerroksellisuus ja jakautuneisuus tulee ymmärtää toimintakentän ydinominaisuudeksi sairaalassa. Järjestelmiä kehitettäessä ei tule tukeutua vain yhteen todellisuuteen, vaan ideoita tulee tarkastella ja testata erilaisten todellisuuksien näkökulmista. Ristiriitoja voi tasapainottaa korostamalla ja kehittämällä asioita, jotka ovat toimijoille yhteisiä. Sellaisena omassa tutkimuksessani nousee arvopohja, erityisesti potilaan paras. Edistääkö järjestelmä potilaan parasta? Jos edistää, niin näytä miten. Jollei, niin unohda asia. KIITOS 14