Lääkehoidon perehdytyksen kehittäminen Lohjan sairaalan kirurgisella vuodeosastolla

Transkriptio

1 Lääkehidn perehdytyksen kehittäminen Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla Fallenius, Heidi Krhnen, Jenni 2010 Laurea Lhja

2 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Lhja Lääkehidn perehdytyksen kehittäminen Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla Fallenius Heidi Krhnen Jenni Hittyön kulutushjelma Opinnäytetyö Tukkuu, 2010

3 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Lhja Hittyön kulutushjelma Sairaanhitaja (AMK) Tiivistelmä Heidi Fallenius ja Jenni Krhnen Lääkehidn perehdytyksen kehittäminen Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla Vusi 2010 Sivumäärä 70 Tämän pinnäytetyön tarkituksena li kehittää lääkehidn perehdytystä Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla ja tuttaa lääkehidn perehdytystä tukeva muistilista. Muistilistan avulla haluttiin yhtenäistää lääkehidn perehdytyksen sisältöä, selkeyttää työnjaka sekä luda suunnitelmallinen aikataulu perehdytyksen etenemiselle. Tavitteena li myös tuda kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma näkyväksi saksi lääkehidn perehdytystä. Opinnäytetyö li sa Laurea-ammattikrkeakulun Lhjan timipisteen, Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn, Hangn ktihidn ja tanskalaisen Vejlen sairaalan yhteistä turvallisen lääkehidn kehittämishanketta. Yhteistyö Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn kanssa alitettiin keväällä 2009 ja työryhmään kuului kaksi Laurea-ammattikrkeakulun sairaanhidn piskelijaa sekä neljä työelämän edustajaa. Opinnäytetyön tutksena syntynyt muistilista perustuu Ssiaali- ja terveysministeriön vunna 2005 julkaisemaan Turvallinen lääkehit -ppaaseen sekä Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelmaan. Opinnäytetyön tietperustan muita aiheita livat ptilasturvallisuus ja lääkehidn perehdyttäminen. Opinnäytetyöhön liittynyt tiednhakumatka Tanskaan tteutettiin tammikuussa Matkan tarkituksena li tutustua Vejlen sairaalan sastn A150 perehdytyshjelmaan ja tuda sieltä hyviä käytänteitä maan pinnäytetyöhön. Idea lääkehidn perehdytystä tukevan muistilistan lähettämisestä uudelle työntekijälle ennakkn saatiin tältä Tanskan matkalta. Kehittämistiminnan menetelmänä käytettiin juurruttamista, jka mahdllistaa näkyvän ja hiljaisen tiedn käsittelyn sekä uuden tiedn lumisen. Opinnäytetyön ensimmäisessä vaiheessa Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehidn nykytilaa kartitettiin teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelun phjalta laadittiin lääkehidn eri sa-alueita kuvaavia käsitekarttja, jista työyhteisö valitsi lpulliseksi kehittämiskhteeksi lääkehidn perehdytyksen. Opinnäytetyön tisessa vaiheessa työryhmä kehitti yhdessä työyhteisön kanssa lääkehidn perehdytystä tukevan muistilistan, sekä ehdtuksen lääkehidn perehdytyksen työnjasta ja aikataulusta perehdytyksen etenemiselle. Työryhmän timintaa ja pinnäytetyön tutsta arviitiin erillisen arviintikaavakkeen avulla. Vastausten perusteella työryhmän kehittämän muistilistan käyttöönttn uskttiin erittäin paljn tai paljn. Työryhmän ehdttaman työnjan ja aikataulun arviitiin selkiyttävän sastnhitajan, perehdyttäjän ja perehdytettävän rleja sekä lääkehidn perehdytyksen suunnitelmallista tteuttamista. Lääkehidn perehdyttäminen n keskeinen sa uuden sairaanhitajan tai lähi- ja perushitajan perehdytyshjelmaa. Tämän pinnäytetyön tutsta vidaan jatkssa hyödyntää myös perehdytyshjelman muiden sa-alueiden perehdytyksen ja niitä tukevien perehdytysmateriaalien kehittämisessä. Myös työryhmän ehdttama perehdytyksen aikataulu ja työnjak n svellettavissa kk sastn perehdytyshjelmaan. Asiasanat: ptilasturvallisuus, turvallinen lääkehit, lääkehitsuunnitelma, perehdyttäminen, lääkehidn perehdyttäminen.

4 Laurea University f Applied Science Laurea Lhja Health Care Nursing Abstract Heidi Fallenius ja Jenni Krhnen Develpment f rientatin prcess f pharmactherapy in Lhja hspital s surgical bed ward Year 2010 Pages 70 The purpse f this Thesis was t develp the rientatin prcess f pharmactherapy in Lhja hspital s surgical bed ward and t prduce a checklist that supprts the rientatin prcess. The gal f the checklist was t unify the cntent, clarify the divisin f respnsibilities and t create a systematic schedule fr the rientatin prcess f pharmactherapy. This Thesis was part f the Safe pharmactherapy prject with Laurea University f Applied Sciences, Lhja hspital s surgical bed ward, hmecare unit in Hank and Vejle hspital in Denmark. Cllabratin with Lhja hspital s surgical bed ward was started in spring Wrkgrup cnsisted tw nursing students frm Laurea University f Applied Sciences and fur wrking life representatives. The utput f this Thesis is based n pharmactherapy plan f Lhja hspital s surgical bed ward and natinal guidelines fr safe Pharmactherapy by the Finnish Ministry f Scial Affairs and Health. Other areas f the theretical basis were patient safety and rientatin prcess f pharmactherapy. This thesis prject included a research visit t Denmark. The gal f the visit was t benchmark gd practices frm the rientatin prgram f Vejle hspital s ward A150. The idea f sending the checklist t new staff member in advanced was picked frm this visit. Disseminatin was used as methd fr develpment prcess in this Thesis. Disseminatin enables t prduce sme new knwledge by prcessing tacit, practical and examined knwledge. At the first stage f this Thesis prject wrking life representatives f the wrkgrup were interviewed fr the present stage descriptin f pharmactherapy. Visual herringbne pattern that represents the present stage descriptin was intrduced t wrk cmmunity and they chse that the rientatin prcess f pharmactherapy shuld be the area f develpment. At the ther stage f this theses prject wrkgrup prduced a checklist that supprts the rientatin prcess f pharmactherapy. Suggestin f divisin f respnsibilities and systematic schedule fr rientatin prcess was als made. Actins f the wrkgrup and the prduct f this thesis were evaluated with an assessment frm. Accrding t answers, the change and the practical benefits f this thesis were cnsidered significant r very significant Wrkgrup s suggestin f divisin f respnsibilities and systematic schedule fr rientatin prcess were cnsidered t clarify the rles f the head nurse, mentrs and rientees. Pharmactherapy is very imprtant area f the rientatin prgram fr new nurses and practical nurses. The prduct f this thesis culd als be used in develpment f the ther areas f the rientatin prgram. Wrkgrup s suggestin f divisin f respnsibilities and systematic schedule fr rientatin is suitable fr entire rientatin prgram. Key wrds: patient safety, safe pharmactherapy, pharmactherapy plan, rientatin, rientatin f pharmactherapy.

5 SISÄLLYS 1 Jhdant Kehittämistiminnan ympäristö Lhjan sairaalan kirurginen vudesast Muutshaasteet kehittämistiminnan ympäristössä Muutsprsessi Kehitettävän timinnan tereettiset perustelut Ptilasturvallisuus Ptilasturvallisuuden kehittämistyö Sumessa Ptilasturvallisuuden kehittämistyö Tanskassa Turvallinen lääkehit Lääkehita hjaava lainsäädäntö Sumessa Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma Lääkehidn perehdyttäminen Perehdytys käsitteenä Perehdytyksen suunnittelu ja arviinti Mentrinti Kehittämistiminnan menetelmät Juurruttaminen Teemahaastattelu Sisällön analyysi Kehittämistiminnan tteutus Kehittämistiminnan eteneminen Lääkehidn nykytilan kartitus Uuden timintamallin kehittäminen Tiednhakumatka Tanskaan Uusi timintatapa Kehittämistiminnan arviinti Uuden timintamallin arviinti Käytettävissä levan kirjallisuuden arviinti Opinnäytetyöryhmän timinta Oman ppimisen arviinti Lähteet Kuvit Liitteet... 45

6 1 Jhdant Tämä pinnäytetyön tarkituksena li kehittää lääkehidn perehdytystä Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla ja luda lääkehidn perehdytystä tukeva muistilista. Muistilistan avulla haluttiin selkiyttää lääkehidn perehdytykseen liittyvää työnjaka ja luda suunnitelmallinen aikataulu perehdytyksen etenemiselle. Tavitteena li myös, että sastn lääkehitsuunnitelma saataisiin näkyväksi saksi lääkehidn perehdytystä. Opinnäytetyön taustalla li Laurea-ammattikrkeakulun Lhjan timipisteen, Lhjan sairaalan, Hangn ktihidn ja tanskalaisen Vejlen sairaalan yhteinen turvallisen lääkehidn kehittämishanke. Hankkeeseen kuului tiednhakumatka Tanskaan. Matkan tarkituksena li tutustua tanskalaisen Vejlen sairaalaan sastn A150 perehdytyshjelmaan ja tuda sieltä hyviä käytänteitä maan pinnäytetyöhön. Opinnäytetyön tereettisen tietperustan keskeisiä aiheita vat ptilasturvallisuus, turvallinen lääkehit ja lääkehidn perehdyttäminen. Ssiaali- ja terveysministeriö julkaisi vunna 2005 valtakunnallisen ppaan lääkehidn tteuttamisesta ssiaali- ja terveydenhullssa. Turvallinen lääkehit -ppaan tarkituksena li yhtenäistää lääkehita ja sen tteutumista valtakunnallisesti ja selkeyttää lääkehitn liittyvää vastuunjaka. Turvallinen lääkehitppaan mukaan jkaisen lääkehita tteuttavan työyksikön tulisi laatia yksikkökhtainen lääkehitsuunnitelma (STM 2005, 4.) Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma laadittiin Ssiaali- ja terveysministeriön hjeiden mukaisesti vunna 2007 ja se sisältää tarkat kuvaukset sastn lääkehitn liittyvistä prsesseista ja timintatavista (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b). Lääkehidn perehdyttäminen n sa uuden työntekijän perehdytyshjelmaa. Lääkehidn perehdytyksen tarkituksena n, että uusi työntekijä ppii sastlla tteutettavaan lääkehitn liittyvät timintatavat ja tunnistaa lääkehidn riskitekijät ja -tilanteet jissa lääkehidn pikkeamia saattaa tapahtua (STM ) Perehdytystyyleistä mentrinti spii erityisen hyvin myös lääkehidn perehdyttämiseen. Mentrinti antaa kkeneille sairaanhitajille mahdllisuuden siirtää saamistaan ja hiljaista kkemustietaan työyksikön uusille hitajille. (Lahti 2007, 17; Salnen 2004, 71.) Osastnhitajan tehtäviin kuuluu vastata työyksikkönsä perehdytyksen kknaisuudesta ja luda mahdllisuudet perehdytyksen suunnitelmalliselle tteuttamiselle, arviinnille ja kehittämiselle. Osastnhitajan aktiivinen rli ja hyvin suunniteltu perehdytyshjelma vahvistavat hittyöntekijöiden työhön situtumista sekä edistävät myönteistä työnantajakuvaa ja rganisaatin imaga.(kskue 2008, 37; Lahti 2007, 58-59; Peltkski 71;Taurus 2006,71-72; Salnen 2004, 68.)

7 7 Opinnäytetyön kehittämismenetelmänä käytettiin juurruttamista, jssa uutta tieta tutettiin vertailemalla käytännön timinnassa levaa hiljaista tieta ja tutkittua tereettista tieta (Ahnen, Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2005; Kivisaari 2001, 16-21). Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehidn nykytilaa ja siihen sisältyvää hiljaista tieta kartitettiin teemahaastattelun avulla ja haastatteluaineist purettiin ja analysitiin sisällön analyysimenetelmällä. Haastatteluaineistn ja sastn lääkehitsuunnitelman phjalta laadittiin 15 sastn lääkehidn nykytilaa kuvaavaa käsitekarttaa, jtka mudstavat rungn pinnäytetyön tutksena syntyneeseen lääkehidn perehdytyksen muistilistaan.

8 8 2 Kehittämistiminnan ympäristö 2.1 Lhjan sairaalan kirurginen vudesast Lhjan sairaala kuuluu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin (HUS) Lhjan sairaanhitalueeseen, jka tarjaa erikissairaanhidn palveluita Karjalhjan, Karkkilan, Lhjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntin ja Vihdin asukkaille. Kirurginen vudesast kuuluu peratiiviseen tulsyksikköön, jnka lääketieteellisiä erikisalja vat rtpedia, traumatlgia, pehmytkirurgia, gastrenterlgia, urlgia, verisunikirurgia sekä krva, nenä ja kurkkutaudit. Tämän lisäksi sastlla hidetaan myös kirurgisia infektiptilaita. (HUS 2009.) Kirurgisella vudesastlla n yhteensä 63 ptilaspaikkaa. Osastn ptilaista 55 % tulee lähetteellä suunniteltuun leikkaukseen, ja nin 45 % tulee sastlle päivystyksenä ensiapupliklinikan kautta. Osast n jaettu kahteen saan, jista sastlla 3A hidetaan pehmytsakirurgiset ptilaat sekä ptilaat, jilla n kirurginen infekti. Osastlla 3B hidetaan rtpediset ja traumatlgiset ptilaat. Osastlla n käytössä hidas työnkiert, jten hithenkilöstöllä n mahdllisuus hyvin mnialaisesti kehittää maa ammattitaitaan. (HUS 2009.) Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla tteutetaan klmea Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin arva yhteistyöllä huipputulksiin arvstamme asiakkaitamme ja tisiamme taht timia edelläkävijänä. Ptilaiden hit kirurgisella vudesastlla n mniammatillista yhteistyötä. Osastlla työskentelee erikislääkäreitä, sairaalalääkäreitä, sairaanhitajia, perushitajia, sastsihteereitä sekä laitshultajia. Lääkäreiden ja hithenkilökunnan lisäksi ptilaiden hitn sallistuvat mm. fysiterapeutit, ssiaalityöntekijä, labratri- ja röntgenyksiköiden työntekijät. Tarpeen vaatiessa myös steprsihitajan, ravitsemusterapeutin ja sairaalapastrin sekä muiden sairaalan erityistyöntekijöiden palvelut vat käytettävissä. (HUS 2009.) Muita timintaa hjaavia arvja vat ihmisarvn kunniittaminen, tasa-arv ja itsemääräämisikeuden kunniittaminen. Hittyön tteuttamistapana n yksilövastuinen hittyö ja kaikessa timinnassa pyritään edistämään ja tukemaan ptilaan terveyttä ja elämänlaatua. Lhjan sairaala timii myös petussairaalana ja yksikössä harjittelee sekä sairaanhitaja-, lähihitaja- että lääketieteen piskelijita. Henkilökunnan jatkuvalla kuluttautumisella ja yksikön timinnan kehittämisellä pyritään antamaan piskelijille ammatillista hjausta ja ptilaille mahdllisimman laadukasta hita. (HUS 2009.)

9 9 2.2 Muutshaasteet kehittämistiminnan ympäristössä HUS-rganisaatissa n viime vusina tapahtunut paljn suuria rakenteellisia muutksia, jtka vat vaikuttaneet kaikkien HUS- rganisaatin sairaaliden timintaan. Vuden 2007 lpussa HUS: n hallitus hyväksyi uudistetun henkilöstöstrategian vuteen 2015 asti ja muutshaasteiksi lähivusille määriteltiin vähenevä työviman määrä, palvelujen kysynnän kasvu sekä tiedn ja teknlgian lisääntyminen. Uudistettu henkilöstöstrategia pyrkii vastaamaan näihin muutshaasteisiin asiakkuusajattelulla, jhtamisen parantamisella ja ydinsaamisen kehittämisellä. (HUS 2008, 3-4.) Muutsten tteuttamisen myötä n muutsjhtamiseen kiinnitetty HUS-rganisaatissa erityistä humita. Esimiesten tehtävänä n hulehtia henkilöstönsä saamisesta, jaksamisesta ja kehittymisestä. Hyvään jhtamiseen kuuluu myös jatkuva arviinti ja palautteen antaminen. Hyvä jhtajuus n nstettu yhdeksi uudistetun henkilöstöstrategian tavitteeksi ja HUS tarjaakin esimiehilleen jatkuvaa kulutusta jhtamisen ja esimiestaitjen kartuttamiseksi. Hyvän jhtamisen lisäksi esimerkiksi nnistunut rekrytinti, uusien työntekijöiden järjestelmällinen perehdytys sekä henkilöstön mahdllisuus ammattiuralla etenemiseen n nstettu uudistetun henkilöstöstrategian tavitteiksi. (HUS 2008, 3-4.) Suurena ja mnipulisena rganisaatina HUS tarjaa henkilöstölleen mahdllisuuden liikkua ja kehittyä laaja- alaisesti ammatissaan. Henkilöstön työhön situtumista, saamisen kehittämistä ja urakehitystä vidaan tukea hithenkilöstön ammattiuramallien avulla. Vunna 1996 kehitettiin ammattiuramalli AURA, jnka tarkituksena n tarjta sairaanhitajille mahdllisuus ammatilliseen kasvuun ja ammattiuralla etenemiseen. Lisäksi se tarjaa hyvän työvälineen henkilöstön saamisen arviintiin ja edistämiseen, ja sitä kautta se myös edistää ptilaiden hyvää hita. Uramallissa henkilöstön saamista arviidaan perehtyvän, suriutuvan, pätevän, taitavan ja asiantuntijan saamisvaatimusten avulla. Eri tasjen yhtenäiset saamisvaatimukset helpttavat ammatillisen kasvun arviintia. (HUS 2007a, 5-7.) Perehtyvän ja suriutuvan tasn saamisvaatimuksia vidaan käyttää myös uuden työntekijän perehdyttämisen runkna. Perehtyvän sairaanhitajan timinta n kriteerien mukaan sääntöjen ja määräysten mukaista, ja hän tarvitsee hjausta työssään, vaikka hallitseekin ammatilliset perustiedt ja taidt. Suriutuvalla taslla timiva sairaanhitaja pulestaan n j perehdytetty työtehtäviinsä, mutta tarvitsee edelleen hjausta tavallisuudesta pi kkeavissa tilanteissa. Perehdytyksen edetessä tavitteena n saavuttaa pätevä tas, jllin timinta n j muuttunut suunnitelmalliseksi ja justavaksi. Tällä taslla timiva sairaanhitaja kykenee työskentelemään itsenäisesti. Tasn ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa saamisen päivittämistä ja täydennyskulutuksiin sallistumista. (HUS 2007a, 5-7; HUS 2007b, 4.)

10 10 Työvimapulan vaikutukset näkyvät j selvästi sumen työvimamarkkinilla. Erityisiä haasteita työvimapulasta aiheutuu HUS-rganisaatin kaltaisille työnantajille, jiden timinta n ehdttmasti turvattava. Tulevaisuuden haasteena nkin nnistuneen rekrytinnin lisäksi saada henkilöstö myös jäämään rganisaatin. Uusien työntekijöiden ja pitkiltä työvapailta palaavien järjestelmällinen perehdyttäminen n tehkas kein lisätä henkilöstön työn hallintaa ja tukea työhyvinvintia. Vunna 2009 käyttööntettuun HUS-plus palveluun n rakennettu HUS-rganisaatin yhteinen perehdytyshjeistus, jssa kuvataan uuden työntekijän perehdytyksen kulku. Varsinainen työhön perehdytys tapahtuu edelleen työyksiköissä ja räätälöidään jkaiselle perehdytettävälle yksilöllisesti. (HUS 2008, ) Myös Lhjan sairaalassa n viime vusina kiinnitetty erityistä humita uuden henkilöstön perehdyttämiseen. Lhjan sairaalan medisiinisessä tulsyksikössä tteutettiin vusina mniammatillisen perehdytyksen kehittämisprjekti, jnka lähtökhtana li lemassa levien perehdytyshjelmien puutteellisuus ja henkilöstön tietämättömyys tisten tiimin jäsenten työnkuvasta. Prjektin lpputulksena jkaiselle Lhjan sairaalan medisiinisen tulsyksikön työyksikölle lutiin visuaalisesti yhtenäinen perehdytyskansi, jka sisältää lääkärien, sairaanhitajien, lähi- ja perushitajien sekä sastsihteerien perehdytyshjeet. Vuden 2010 kuluessa perehdytysprsessi yhtenäistetään kk Lhjan sairaalassa. (Alapeteri 2009.) 2.3 Muutsprsessi Muutsta vidaan verrata matkaan, jnka aikana siirrytään vanhista timintatavista uusiin. Muuts vi lla jk äkillinen tai vähittäinen, mutta siinä n aina kyse uuden idean tai timintamallin maksumisesta. Muutksen lunne ja laajuus vivat vaihdella humattavastikin. (Paasivaara, Suhnen & Nikkilä 2008, ) Muuts sisältää klme perusvaihetta. Ensimmäinen vaihe n muutsvastarinta, jka kert siitä, ettei työntekijä le valmis muutkseen. Muutsvastarinta n tarpeellinen vaihe muutksessa, ja sen tutkiminen vi antaa jhdlle tieta muutksen jhtamiseen ja läpiviemiseen liittyen. Muutsvastarinnan aikana n liikkeellä runsaasti energiaa, jka kannattaa pyrkiä hyödyntämään esimerkiksi pyytämällä ihmisiä mukaan muutksen valmisteluun ja tteuttamiseen. (Arikski & Sallinen 2007, ) Tista perusvaihetta kutsutaan vanhasta pisppimisen vaiheeksi, jllin työntekijä siirtyy vihasta surun phjalle. Henkilöstö n vaiheessa jssa tarvitaan tukea ja aikaa. Surutyö n tärkeää saada saatetuksi lppuun, jtta vältettäisiin pelkn ja muutsvastarintaan palaaminen ja siirryttäisiin viimeiseen perusvaiheeseen. Uuden ppimisen vaiheessa vastarinta n murtunut ja vanhista timintamalleista n pispittu. Ihmiset alkavat nauttia muutksesta ja

11 11 saavat ppimisen kkemuksia. Tässä vaiheessa työyhteisö yleensä havaitsee, että muuts li tarpeellinen. (Arikski & Sallinen 2007, ) Onnistunut muutsprsessi edellyttää kriittistä reflektita. Tämä tarkittaa ymmärrystä siitä, millaisesta muutksesta n kyse, missä muutksen tteutuksessa mennään, sekä sitä, että timijilla n kykyä kriittisesti kyseenalaistaa maa timintaansa. Muuts vaatii aina myös avinta kmmunikaatita sekä luttamusta. Avimen kmmunikaatin puute jhtaa luttamuksen puutteeseen, jka pulestaan heijastuu suraan työhyvinvintiin ja näkyy tehkkuuden laskuna. Klmas tärkeä tekijä muutsprsessissa n tiet. Muutksen jhtaminen n helpmpaa sen perustuessa tietn ja näyttöön. (Stenvall & Virtanen 2007, ) Muutsprsessin tteuttaminen rganisaatissa n kahden kauppa, jhn ei riitä pelkkä muutsjhtajan kmpetenssi tteuttaa haluttua timintaa. Myös henkilöstöltä edellytetään vastuuta kehittämistiminnassa, ja juuri henkilöstön kmpetensseja n mahdllista edistää nnistuneella muutsjhtamisella. Parhaimmassa tapauksessa esimiesten, muutsjhtajien ja henkilöstön kmpetenssit vat tisiaan täydentäviä. Henkilöstön muutskmpetenssit vat avimeen kmmunikaatin, kriittiseen reflektintiin sekä tiedn käyttämiseen ja lumiseen sisältyviä tekijöitä. Myös ma aktiivisuus n tärkeä sa muutskmpetenssia, ja viestii siitä, että työ ketaan tärkeäksi ja masta tekemisestä välitetään. (Stenvall & Virtanen 2007, ) Esimies timii muutsta jhtaessaan klmessa eri rlissa. Hän n muutksen kkija, työntekijän muutksen ymmärtäjä ja tulevaisuuteen valmistautuja. Esimiehen täytyy käydä läpi ma muutsprsessinsa, mutta myös myötäelää jhtaa muutsta. Lisäksi hänen täytyisi pystyä myös ennakimaan muutsprsessin tulevia tapahtumia. Muutstilanteet khdistavat nrmaalia suurempia paineita esimieheen, ja esimiehen liikkumisen tarve rganisaatin eri sidsryhmissä kasvaa nrmaaliin nähden. Paineiden seurauksena esimies vi ajautua tilanteeseen, jssa hän jk sujautuu tulsvaatimuksilta man ryhmänsä sisällä, tai jää jhdn vaatimusten sujaan jättäen man ryhmänsä tuuliajlle. (Arikski & Sallinen 2007, ) Vurinen (2008) tutki väitöskirjassaan erään sairaanhitpiirin muutsjhtamista sairaanhitajien ja sastnhitajien arviimana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvä jhtaminen nähtiin yhteistyönä ja sastnhitajat käyttivät jhtamistiminnista eniten muiden valtuuttamista, tien näyttämistä, rhkaisemista ja yhteisiin visiihin innstamista. Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että sumalaisten sastnhitajien jhtamistiminnan tavitteena n ensisijaisesti perustehtävän turvaaminen. Sumalaiset sastnhitajat vat jhtamistiminnassaan knkreettisempia ja maltillisempia, kuin esimerkiksi sastnhitajat Yhdysvallissa, jssa innvatiivisuutta ja riskientta arvtetaan enemmän. (Vurinen 2008, 113.)

12 12 3 Kehitettävän timinnan tereettiset perustelut 3.1 Ptilasturvallisuus Edellisen vusikymmenen aikana tehdyt tutkimukset vat sittaneet sairaaliden levan vaarallisia paikkja; nin jka kymmenennen ptilaan khdalla tapahtui hitn liittyvä virhe. Useammalla kuin yhdellä sadasta haitta li llut vakava ja useampi kuin yksi tuhannesta ptilaasta kulee tai vammautuu vakavasti hidssa tapahtuneen haitan vuksi. Nin pulet näistä haitista lisi ehkäistävissä. (Keistinen, Kinnunen & Hlm 2008; Mustajki 2005.) Samansuuntaisia tutkimustulksia n saatu Sumen lisäksi myös esimerkiksi Englannissa, jssa esimerkiksi Jnesin (2009) mukaan jka kymmenennen lääkkeidenjan n tdettu levan virheellinen. Muihin krkean riskin alihin verrattuna terveydenhult n jäänyt jälkeen turvallisuuden varmistamisessa. Palvelujärjestelmässä tapahtuu jatkuvasti muutksia, jtka vaikuttavat ptilasturvallisuuteen. Henkilövimavarjen llessa niukkja ja työntekijöiden vaihtuessa npeasti, lisää tehkkuuden krstaminen paineita työssä. Ptilasturvallisuuden parantaminen edellyttäisi yhteisiä, tutkimukseen ja kkemukseen perustuvia käytäntöjä. Olennaisia tekijöitä vat mniammatillisuus, avimuus ja jatkuva kehittämistyö. Phja turvallisuuskulttuurille tulisi luda j ammattihenkilöitä kulutettaessa. (STM 2009, 12.) Jatkuvasti muuttuvat hitkäytännöt mudstavat erityisen haasteen hithenkilöstön täydennyskulutukselle. Laki terveydenhulln ammattihenkilöistä (559/1994) määrittää täydennyskulutuksen väestön terveystarpeisiin, muuttuviin hitkäytäntöihin ja henkilökunnan tarpeeseen perustuvaksi suunnitelmalliseksi kulutukseksi. Henkilökunnan saamisen ja ppimistarpeiden määrittämisessä sekä saamisen kehittämisen tukemisessa vat esimiehet ensisijaisessa asemassa. Kehittämistarpeita vidaan järjestelmällisesti arviida sana jkapäiväistä timintaa esimerkiksi kehityskeskustelujen avulla. Tukena kehityskeskustelussa vidaan käyttää erilaisia saamiskartituksia. (STM 2004, ) Ptilasturvallisuus käsitteenä kattaa niin hidn turvallisuuden kuin lääkitys- ja laite turvallisuudenkin (Kuvi 1). Ptilasturvallisuudella tarkitetaan niitä terveyden- ja sairaanhidssa käytettäviä periaatteita ja timintja, jiden tarkituksena n varmistaa hidn turvallisuus sekä sujata ptilasta vahingittumiselta. Ptilaan näkökulmasta tämä tarkittaa sitä, että hän saa tarvitsemansa ja ikean hidn, ja että hidsta aiheutuu mahdllisimman vähän haittaa. (STM 2009, 20.)

13 13 POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLISUUS Laitteiden turvallisuus Timintahäiriö Laitevika LAITETURVALLISUUS Käyttöturvallisuus Pikkeama laitteen käytössä Hitmenetelmien turvallisuus Hidn haittavaikutus Hitamisen turvallisuus Pikkeama prsessissa Lääketurvallisuus Lääkkeen haittavaikutukset Vakava haittavaikutus Odttamatn haittavaikutus LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUS Lääkitysturvallisuus Lääkityspikkeamat Tekemisen seurauksena Tekemättä jättämisen seurauksena Sujaukset Sujaukset VAARATAPAHTUMA LÄHELTA PITI TAPAHTUMA HAITTATAPAHTUMA EI HAITTAA POTILAALLE HAITTA POTILAALLE POTILASVAHINKO LÄÄKEVAHINKO Kuvi 1: Ptilasturvallisuuden keskeiset käsitteet (mukaellen Stakes & Rht 2007) Ptilasturvallisuuden kehittämistyö Sumessa Ptilasturvallisuus n llut suuren humin khteena kk maailmassa ja myös Sumessa n tehty aktiivista ptilasturvallisuuden edistämistyötä usean vuden ajan. Tähän asti Sumesta n kuitenkin puuttunut rganisaati tai timija, jnka pääasiallisena tehtävänä n ptilasturvallisuuden edistäminen ja tutkimus. Tilanne krjaantui vunna 2010 perustetun Sumen Ptilasturvallisuusyhdistyksen myötä. Yhdistys järjestää tulevaisuudessa ptilasturvallisuuteen liittyviä seminaareja, kngresseja sekä harjittaa julkaisutimintaa ja yhteistyötä muiden ptilasturvallisuustyötä tekevien rganisaatiiden kanssa. (Sumen Ptilasturvallisuusyhdistys 2010.) Terveyden- ja hyvinvinti laits ja lääkehidn kehittämiskeskus Rht julkaisivat vunna 2007 ptilasturvallisuuden ja lääkehidn turvallisuuden sanastt, jtka helpttavat ptilasturvallisuuden systemaattista kehittämistyöstä ja tieteellistä tutkimusta. Myös sähköiset raprtintijärjestelmät vaativat timiakseen tarkkja sanastlukituksia ja käsitehierarkiita. (Stakes ja lääkehidn kehittämiskeskus ROHTO 2007, 2.) Ssiaali- ja terveysministeriö julkaisi vunna 2009 Sumalaisen ptilasturvallisuusstrategian vusille Strategia käsittelee ptilasturvallisuutta neljästä eri näkökulmasta; turvallisuuskulttuuri, vastuu, jhtaminen ja säädökset. Strategian tavitteita vat ptilaan riit-

14 14 tävä infrminti ja sen myötä ptilaan vimaantuminen, ptilasturvallisuuteen liittyvien riskien arviinti, vaaratapahtumista raprtinti ja niistä ppiminen, henkilöstön saaminen, ptilasturvallisuustyön kehittäminen ja sekä ptilasturvallisuuden humiiminen terveydenhulln tutkimuksessa ja petuksessa. Myös valmisteilla levaan uuteen terveydenhultlakiin n tulssa uusia säädöksiä ptilasturvallisuuteen ja laadunhallintaan liittyen. (STM 2009, 13.) Sumessa terveydenhullssa työskentelevän henkilökunnan raprtinti ptilaisiin khdistuvista vaaratapahtumista perustuu pitkälti vapaaehtisuuteen. Haittatapahtumista raprtintia ja niistä ppimista n pyritty helpttamaan kehittämällä kansallinen vaaratapahtumien raprtintiin ja käsittelyyn tarkitettu sähköinen raprtintijärjestelmä HaiPr. Raprtintijärjestelmä sisältää vaaratapahtumien ilmitusmenettelyn, analysintimenettelyt sekä työkaluja työyksiköiden timinnan kehittämiseen. Tärkeintä ei le ilmitusten kerääminen sähköiseen järjestelmään, vaan päämääränä n ptilasturvallisuuden kehittäminen, virheistä ppiminen ja timinnan kehittäminen. (Keistinen, Kinnunen & Hlm 2008, 3785.) Ptilasturvallisuuden kehittämistyö Tanskassa Tanskan terveydenhultjärjestelmän ptilasturvallisuuslaki astui vimaan tammikuussa Laki velvittaa Tankan terveydenhullssa työskentelevän henkilökunnan raprtimaan ptilaisiin khdistuvista haittatapahtumista. Laki edellyttää myös sairaaliden mistajien ja alueiden timivan raprteista saatavien tietjen mukaisesti. Tanskan lääkintöhallitus n velvitettu välittämään raprteista satua tieta eteenpäin. (Wendelbe & Häkkinen 2006.) Tanskan ptilasturvallisuuslaki sujelee terveydenhulln ammattilaisia. Terveydenhulln ammattihenkilöä sujellaan kurinpidllisilta timenpiteiltä, mikäli hän n raprtinut haittatapahtumasta. Haittatapahtumia varten n Tanskassa neljä erilaista ptilasturvallisuusjärjestelmää: ppimisjärjestelmä, valitusjärjestelmä, valvntajärjestelmä sekä ptilasvakuutusjärjestelmä. Terveydenhulln ammattihenkilöstö tekee haittatapahtuma ilmituksen ppimisjärjestelmään. Oppimisjärjestelmään tehtyihin raprtteihin ei pääse käsiksi valitus-, valvntatai ptilasvakuutusjärjestelmistä. (Wendelbe & Häkkinen 2006.) Ptilasturvallisuusjärjestelmää n tteutettu Tanskan sairaalissa ptilasturvallisuuslain vimaan astumisesta lähtien. Haittatapahtumailmitukset tehdään sähköisesti. Raprtit vastaanttavat sairaaliden paikallistasn mistajat, jtka ryhtyvät tarvittaviin timenpiteisiin tapahtuman uusiutumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi useimmissa sairaalissa n ma riskiyksikkö. Terveydenhullnhenkilöstö vi itse valita tekevätkö he raprtin nimettömänä. Oppimisen kannalta lisi kuitenkin susiteltavaa, että kaikki allekirjittaisivat raprtin. Tällöin raprttien analyysivaiheessa tarvittavat lisätiedt n helpmpi saada. (Wendelbe & Häkkinen 2006.)

15 15 Tanskan lääkintöhallitus ylläpitää raprtintijärjestelmää ja verkksivusta, jnka kautta terveydenhulln henkilöstö raprti haittatapahtumista. Lääkintöhallituksen tehtävänä n tutkia haittatapahtumissa tistuvia kaavja sekä antamaan sairaaliden mistajille palautetta ja tieta erilaisista riskitilanteista. Lääkintöhallituksen julkaisemat riskit ja ratkaisut analysidaan paikallistaslla ja samalla terveydenhulln henkilöstö näkee knkreettisesti, kuinka haittatapahtumien raprtinnilla n suuri merkitys ptilasturvallisuuden kehittämisessä. (Wendelbe & Häkkinen 2006.) Tanskan ptilasturvallisuusyhdistys n aktiivisesti mukana kehittämässä raprtintijärjestelmää. Selvityksen alla n, miten järjestelmää vitaisiin laajentaa perusterveydenhultn. Ptilaiden raprtit mista kkemuksista haluttaisiin myös saada mukaan raprtintijärjestelmään, kska usein ptilas itse, ei henkilökunta humaa haittatapahtuman ensimmäisenä. (Wendelbe & Häkkinen 2006.) 3.2 Turvallinen lääkehit Turvallinen ja laadukas lääkehit n keskeinen sa ptilaan kknaishita ja ptilasturvallisuutta. Lääkehit lasketaan terveyden- ja sairaanhittiminnaksi riippumatta siitä, missä sitä tteutetaan. Turvallisesti tteutettu lääkehit perustuu aina ptilaan, lääkärin ja lääkehita tteuttavan hithenkilöstön yhteistyöhön. Lääkehidn alittamisen lähtökhtana vat ptilaan yksilölliset terveystarpeet ja lääkehidn jatkamisen perusteena n lääkehidn vaikuttavuus. (STM 2005, ) Turvallisen lääkehidn tteuttamisen, hallinnan ja kehittämisen perusedellytyksenä n, että lääkehita tteuttava henkilöstö tuntee man työyksikkönsä lääkehidn kknaisprsessin, sekä tunnistaa siihen liittyviä ngelmakhtia ja riskitekijöitä. (STM 2005, ) Lääkehita tteuttavat pääasiassa kulutuksen saaneet terveydenhulln laillistettu/ nimikesujattu ammattihenkilö eli lääkäri, sairaanhitaja tai lähihitaja. Yksikkökhtaisesti, tilanteen niin vaatiessa, vi myös lääkehidn peruskulutusta saamatn ihminen sallistua lääkehidn tteutukseen. Lääkehidn laadukas tteuttaminen edellyttää kuitenkin, että he vat saaneet tarvittavat tiedt ja taidt työpaikkakulutuksena, ja että heillä n kirjallinen lupa lääkehidn tteuttamiseen. (STM 2005, ) Lääkehidn turvallisuus kstuu lääketurvallisuudesta ja lääkitysturvallisuudesta (Kuvi 2). Lääketurvallisuudella tarkitetaan lääkkeiden farmaklgisten vaikutusten ja minaisuuksien tuntemusta ja arviintia. Siihen sisältyy myös lääkevalmisteiden laadukas valmistusprsessi, ja merkitseminen sekä lääkevalmisteisiin liittyvä infrmaati. Lääkitysturvallisuudella tarki-

16 16 tetaan lääkevalmisteiden käyttöön ja lääkehidn tteuttamiseen liittyvää turvallisuutta. Lääkitysturvallisuuteen liittyvät myös timenpiteet, jilla pyritään ehkäisemään, välttämään ja krjaamaan lääkehitn liittyviä haittatapahtumia. Pikkeaman syynä vi lla jk tekeminen, tekemättä jättäminen tai sujausten pettäminen. (Stakes & ROHTO 2007, 8-9.) LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUS LÄÄKETURVALLISUUS LÄÄKITYSTURVALLISUUS LÄÄKKEEN HAITTAVAIKUTUS Vakava haittavaikutus Odttamatn haittavaikutus LÄÄKITYSPOIKKEAMA Tekemisen seurauksena Tekemättä jättämisen seurauksena Lääkemääräämispikkeama Timituspikkeama Pikkeama käyttökuntn saattamisessa Jakelupikkeama Antpikkeama Pikkeama lääkeneuvnnassa Sujaukset Sujaukset VAARATAPAHTUMA LÄHELTÄ- PITI TAPAHTUMA HAITTATAPAHTUMA Ei haittaa ptilaalle Haitta ptilaalle Kuvi 2: Turvallisen lääkehidn terminlgia (mukaillen Stakes & Rht 2007) Lääkehidssa tapahtuu jatkuvasti ptilaan turvallisuutta vaarantavia tilanteita, kska kyse n inhimillisestä timinnasta. Tämä ei kuitenkaan tarkita sitä, että tilanteet vitaisiin hyväksyä itsestään selvyyksinä, vaan niiden syitä n selvitettävä ja pyrittävä lumaan järjestelmiä jilla niiden syntymistä vidaan estää. Lääkehidn pikkeaman vidaan määritellä levan jk laajasti virheellistä timintaa tai suppeammin jnkin lääkehidn satehtävän laiminlyömistä. Kummassakin tapauksessa ptilaalle vidaan lääkehidn hyödyn sijasta aiheuttaa vaaraa, fyysistä ja henkistä kärsimystä sekä taludellista vahinka. (Veräjänkrva ym. 2006, 98-99; Stakes ja ROHTO 2007, 6.) Lääkehidn pikkeaman synty vi lla tahallinen tek tai vahink. Useimmiten kyse n kuitenkin vahingsta. Pikkeamat jhtuvat usein hitajien riittämättömästä valppaudesta ja hulellisuudesta sekä liian vähäisestä kyseenalaistamisesta ttutuissa lääkehidn käytännöissä. Ptilaan mnimutkainen sairaus, persnallisuus ja ssiaalinen tila saattavat vaikeuttaa

17 17 vurvaikutusta ptilaan kanssa. Lääkärin ja hitajan ammattitaidssa ja ammattitaidn kehittämismahdllisuuksissa saattaa lla puutteita. Myös lääkehitn sallistuvan henkilöstön ma terveydentila, vireystas, työmtivaati ja asenteet saattavat edesauttaa lääkehidn pikkeaman syntymistä. Riittämättömät henkilöstöresurssit, tarkituksenmukaisten tiljen puute, epäjärjestys, melu ja hunsti timivat tiettekniikan tukijärjestelmät vaikuttavat nekin lääkehidn turvalliseen tteuttamiseen. (Pasternack 2006, 2465; Stakes ja ROHTO 2007, 6; Veräjänkrva ym. 2006, ) Lääkehidn turvallisuuden edistämiseksi tulisi tulevaisuudessa kiinnittää enemmän humita vaaratilanteiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä seuranta- ja palautejärjestelmien timivuuteen. Hitajat kantavat eettisen vastuun lääkehidn ptilasturvallisuudesta. Uskallus tunnustaa mat virheensä ja uhkaavat tilanteet vat lennaisia tekijöitä ptilasturvallisuuden kannalta. Aina tapa säilyttää luttamus n virheiden välitön ja rehellinen paljastaminen ptilaalle. Ylimääräisiä vaaratekijöitä vidaan karsia raprtimalla uhkatekijöistä lääkehitketjussa. (Pasternack 2006, 2459; Veräjänkrva ym. 2006, 100.) Seuranta- ja palautejärjestelmien timivuuden edellytyksenä n, että timintayksiköissä krstetaan pikkeamiin jhtaneita syitä ja syiden seurantaa ja virheistä ppimista yksittäisten tekijöiden sijaan. Timintayksiköitä susitellaan ttamaan käyttöön erillinen lmake pikkeamien ilmittamista varten. Myös sähköinen vaaratapahtumien raprtintijärjestelmä timii erinmaisena työkaluna, kun ptilasturvallisuuteen halutaan kiinnittää humita. Se auttaa myös kehittämään hidn laatua ja turvallisuutta. (Keistinen ym. 2008; STM 2005, ) Ssiaali- ja terveysministeriö julkaisi vunna 2005 valtakunnallisen ppaan turvallisen lääkehidn tteuttamisesta ssiaali- ja terveydenhullssa. Oppaan tarkituksena n yhtenäistää lääkehidn tteuttamisen periaatteita, selkiyttää vastuunjaka ja määrittää vähimmäisvaatimukset, jiden tulisi tteutua kaikissa lääkehulta tteuttavissa yksiköissä. Turvallinen lääkehit- ppaan mukaan lääkehidn tteuttamisen tulisi perustua työyksiköissä laadittuun lääkehitsuunnitelmaan. Lääkehitsuunnitelmassa kuvataan tarkasti työyksikön lääkehidn kknaisuuden suunnittelu ja tteutus sekä niissä tapahtuvien pikkeamien seuranta ja raprtinti. (STM 2005,45-46.) Lääkehitsuunnitelman avulla työyksiköissä vidaan määrittää ja hallita kymmentä lääkehidn sa-aluetta. Nämä sa-alueet vat lääkehidn sisältö ja timintatavat, lääkehidn saamisen varmistaminen ja ylläpitäminen, henkilöstön vastuut, velvllisuudet ja työnjak, lupakäytännöt, lääkehult, lääkkeiden jakaminen ja antaminen, ptilaiden infrminti ja neuvnta, lääkehulln vaikuttavuuden arviinti, dkumentinti ja tiednkulku sekä seurantaja palautejärjestelmät. Lääkehitsuunnitelman laajuus riippuu työyksikössä tteutettavan lääkehidn vaatimustassta (STM 2005, 3.) Lääkehidn käytännön tteuttamista tulee seu-

18 18 rata säännöllisesti lääkehitsuunnitelman mukaisesti ja erityistä humita n kiinnitettävä saadun palautteen hyödyntämiseen ja pikkeamista ppimiseen. (STM 2005, 61.) Lääkehita hjaava lainsäädäntö Sumessa Aikaisemmin lääkehidn tteuttamista terveyskeskuksissa ja sairaalissa hjasi Lääkintöhallituksen yleiskirje 1929/1987 ja Lääkelaitksen määräys 1/1993, jiden tarkituksena li lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuuden edistäminen. Yleiskirje kuitenkin kumttiin Lääkelaitksen määräyksen sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten timinnasta (5/2002) tullessa vimaan. Tämän jälkeen ei le llut vimassa valtakunnallista hjeistusta lääkehidn tteuttamisesta. Tästä hulimatta lääkehitn vaikuttavat useat lait, asetukset ja määräykset. (STM 2005, 18.) Keskeisiä lakeja ja vat esimerkiksi Lääkelaki (395/1987) ja asetus (693/1987) sekä Huumausainelaki (1289/1993) ja sen njalla annetut säädökset. Lääkelailla n tarkitus ylläpitää ja edistää lääkkeiden ja niiden käytön turvallisuutta sekä tarkituksenmukaista lääkkeiden käyttöä. Lisäksi tarkituksena n varmistaa lääkkeiden asianmukainen valmistus ja saatavuus. Huumausainelaissa pulestaan säädetään huumausaineiden kulutuksen seurantaan, tilaukseen ja hävitykseen liittyvät asiat. (STM 2005, ) Lääkelain seitsemännessä luvussa säädetään lääkehullsta sairaalissa, terveyskeskuksissa ja ssiaalihulln laitksissa. Siinä määrätään esimerkiksi lääkehulln yleisestä suunnittelusta, hjauksesta ja valvnnasta sekä sairaala-apteekkien ja lääkekeskusten timinnasta. Lääkelaitksen määräys 5/2002 pulestaan määrittää esimerkiksi lääkkeiden säilytyksessä vaadittavia tilja. Lääkelaitksen määräys ei kuitenkaan puutu henkilöstön timintaan lääkehullssa, kska se ei kuulu Lääkelaitksen valvnnan alaisuuteen. (STM 2005, ) Huumausainelaissa määrätään huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvnnan kuuluvan ssiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa timivalle lääkelaitkselle. Tarvittaessa ssiaali- ja terveysministeriö antaa määräyksiä huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden varastintiin, säilytykseen ja kuljetukseen, sekä muuhun käsittelyyn ja hävittämiseen liittyen. (Valtin säädöstietpankki Finlex.) Muita lakeja jtka liittyvät turvalliseen lääkehitn vat mm. Laki ptilaan asemasta ja ikeuksista (785/1992) ja Ptilasvahinklaki (585/1986), jtka säätävät ptilaan ikeudesta saada hyvää terveyden- ja sairaanhita ja khtelua sekä terveyden- ja sairaanhidn yhteydessä tapahtuneiden henkilövahinkjen krvaamisesta. Lisäksi vidaan mainita Laki terveydenhulln ammattihenkilöistä (559/1994), jka pyrkii edistämään ptilasturvallisuutta ja

19 19 terveydenhulln palvelujen laatua mm. varmistamalla, että terveydenhulln ammattihenkilöillä n ammattitiminnan edellyttämä kulutus ja riittävä ammatillinen pätevyys. Edellytyksenä ammatinharjittamiselle n virallisesti hyväksytty tutkinnn antava kulutus. (Valtin säädöstietpankki Finlex.) Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma Julukuussa 2005 julkaistussa Turvallinen lääkehit- ppaassa santaan, että kaikkien lääkehita tteuttavien yksiköiden tulee laatia lääkehidn tteutussuunnitelma. Vastuu tämän suunnitelman laatimisesta, tteuttamisesta ja seurannasta n terveydenhulln yksiköiden ssiaali- ja terveydenhulln timiyksikön jhdlla. Sairaanhit- ja terveydenhultpiirit krdinivat alueellisen suunnitelman laatimista, ja lääninhallitukset valvvat sen laatimista ja tteuttamista. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007a, 3.) Lhjan sairaanhitalueella lääkehitsuunnitelmasta vastaa sairaanhitalueen jhtaja. Lääkehitsuunnitelma n laadittu klmena sana: kk tulsalueen, vudesastjen ja pliklinikiden lääkehitsuunnitelmana. Tämän lisäksi jkainen vastuuyksikkö laatii yksityiskhtaisemman lääkehitsuunnitelman, jssa kiinnitetään erityisesti humita yksikön erityispiirteisiin lääkehidssa. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007a, 4.) Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma valmistui vunna 2007 ja se sisältää tarkat kuvaukset sastn lääkehidn prsesseista ja timintavista Ssiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehit- ppaan mukaisesti. Lääkehitsuunnitelman sisältöä n esitelty yksityiskhtaisemmin tämän pinnäytetyön liitteessä 3. Lääkehidn tarpeet, sisältö ja timintatavat-sissa kuvataan Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehidn vaativuustas, tteuttamistapa, lääkehita tteuttavat ammattiryhmät ja lääkehidn tteutuksen riskitekijät. Timintaa n kuvattu niiltä sin kuin se vaikuttaa lääkehidn vaativuustasn ja tteutukseen. Käytössä levat lääkkeiden annstelumudt ja kaikki annsteluun liittyvät nrmaalista pikkeavat käytännöt n kuvattu tarkasti. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkehidn saamisen varmistaminen ja ylläpitäminen-sissa kuvataan henkilöstöryhmittäin, mitä perussaamista, lisäkulutuksella hankittua tai luvanvaraista saamista henkilöstöltä edellytetään. Lisäksi kuvataan lääkehidn saamisen arviintiin sallistuvat henkilöt ja heidän tehtävänsä arviinnissa, perehdytyskäytänteet yksikössä sekä tilapäisten ja epäpätevien työntekijöiden rli lääkehidssa. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.)

20 20 Lääkehita tteuttavan henkilöstön vastuut, velvllisuudet ja työnjak-sissa kuvataan henkilöstöryhmittäin, lääkehidn tteuttamiseen sallistuvan henkilöstön tehtävät ja vastuut. Osissa n myös kuvattu piskelijiden sallistuminen lääkehitn. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkehita tteuttavan henkilöstön lupakäytännöt ja luvan vimassal-sissa kuvataan henkilöstöryhmittäin lääkehidn tteuttamiseen vaadittavat luvat lääkehidn ja mitä ikeuksia kullakin ammattiryhmällä n lääkehidn salta. Osissa kuvataan myös tilapäistyöntekijöiltä edellytetyt luvat ja kuka tarvittavat luvat allekirjittaa. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkehult-sissa kuvataan yksikössä käytettävissä leva lääkevalikima, mahdllinen sastfarmasian suus, lääkkeiden tilaamiskäytänteet, lääkkeiden säilytys ja tilat yksikössä, lääkkeiden säilytystiljen lämpötiljen seuranta käytännöt, avaimet ja kulunvalvnta lääkkeiden säilytystilihin, lääkkeiden käyttökuntn saattaminen yksikössä, lääkkeiden palautus ja hävitys yksikössä sekä timinta tutevirhe-epäilyssä. Lisäksi kuvataan yksikön sisäiset tiedtusmenetelmät lääkehidn salta sekä lääkehultyksikön sastkäyntien rganisintiin liittyvät asiat. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkkeiden jakaminen ja antaminen-sissa kuvataan erikseen laillistettujen terveydenhulln ammattihenkilöiden ja nimikesujattujen terveydenhulln ammattihenkilöiden tehtävät lääkkeiden jakamisessa ja annstelussa. Kuvataan myös, miten, missä ja millin lääkkeet jaetaan yksikössä, ja miten ja missä infuusiiden saattaminen käyttökuntn tapahtuu. Käyttökuntn saatettujen ja ptilaskhtaisiin annksiin jaettujen lääkkeiden merkitseminen ja säilyttäminen kuvataan, samin kuin ptilaiden identifiiminen lääkettä annettaessa. Lääkkeiden vaikutusten arviintiin käytettävät lmakkeet ja keint listataan, ja kuvataan miten timitaan pikkeaman tai läheltä piti tilanteen sattuessa. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Ptilaiden infrminti-sissa Lääkehitsuunnitelman kuvataan käytössä levat kirjalliset hjeet, sekä sen, missä tilanteissa niitä käytetään ja miten niiden käyttö dkumentidaan. Suullisesti annettavan hjauksen vastuualueet kirjataan myös ylös ja kuvataan mahdllisista pikkeamista kertminen ptilaalle. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkehidn vaikutusten ja vaikuttavuuden arviinti-sissa kuvataan henkilöstöryhmittäin ptilaan lääkehidn vaikutusten ja vaikuttavuuden seuraamiseen ja arviintiin liittyvä prsessi. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.)

21 21 Lääkehidn dkumentinti ja tiednkulku-sissa kuvataan lääkemääräysten kirjaaminen ptilasasiakirjihin, lääkemääräysten vahvistamiskäytännöt, lääkehidn tteuttamisen kirjaaminen ptilasasiakirjihin, lääkehidn vaikutusten kirjaaminen, ptilaiden lääkelistjen tarkastamiskäytännöt, lääkehidn jatksuunnitelmien kirjaaminen sekä lääkehidn pikkeamien kirjaaminen. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) Lääkehidn seuranta- ja palautejärjestelmät-sissa kuvataan yksikössä käytössä levat raprtinti kanavat pikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden sattuessa sekä lääkehidn pikkeamatapahtumien seurantaan liittyvät käytännöt. (HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b.) 3.3 Lääkehidn perehdyttäminen Lääkehit n keskeinen sa ptilasturvallisuutta ja sen turvallinen tteuttaminen vaatii hithenkilöstöltä laaja-alaista tereettista ja kkemukseen perustuvaa ammattitaita. (STM 2005, 47;Stakes & ROHTO 2007, 8-9). Lääkehit ei le vain teknistä surittamista, vaan se n ymmärrettävä sana ptilaan kknaishita. Erityisen tärkeää n, että perehdytyksen aikana uusi työntekijä ppii tunnistamaan työyksikön lääkehitn liittyvät riskitekijät ja tilanteet, jissa lääkehidn pikkeamia saattaa tapahtua. Yhtä tärkeää n pettaa uudelle työntekijälle sastlla käytettävät sujauskeint pikkeamisen välttämiseksi. Tällaisia sujauskeinja vat esimerkiksi lääkkeiden kaksistarkastus.(stm 2005,47.) Työyksikön perehdytyssuunnitelman tulee sisältää sastn lääkehitn liittyvät saamisvaatimukset ja tavitteet, jtka uuden työntekijän tulee perehdytyksensä jälkeen hallita. Tämän lisäksi perehdytyssuunnitelmaan tulee määritellä ne lääkehidn sa-alueet, jiden saaminen tulee erikseen varmistaa. Perehdytyksen alkukeskustelujen aikana sastnhitaja ja nimetty perehdyttäjä varmistavat, että uudella työntekijällä n peruskulutuksen antamat valmiudet tteuttaa lääkehita. Lääkehidn perehdytyksen tavitteena n, että uusi työntekijä hallitsee perehdytyksensä jälkeen kk työyksikössä tteutettavan lääkehidn prsessin. Työyksikön lääkehidn prsessi n kuvattu sastn lääkehitsuunnitelmassa. Lääkehitn liittyy paljn lainsäädäntöön ja lupakäytäntöihin liittyviä sa-alueita, jiden perehdyttämiseen sastnhitajan n hyvä sallistua.(stm 2005, 47.) Perehdytys käsitteenä Perehdyttämisellä tarkitetaan timenpiteitä, jilla uusi työntekijä tutustuu uuden työpaikkansa rganisaatin, timintatapihin, henkilöstöön ja työtehtäviinsä. Uuden työntekijän

22 22 perehdytykseen sisältyvät alku- ja yleisperehdytys ja varsinainen työhön pastaminen. Perehdyttämistä tarvitsevat ensisijaisesti uudet työntekijät, mutta myös pitkään työstä pissa lleet ja rganisaatin sisällä työtehtäviä vaihtavat tarvitsevat perehdytystä suriutuakseen työtehtävistään. Tämän lisäksi työyksikössä tapahtuvat muutkset, kuten työtehtävien ja työmenetelmien ja uusien laitteiden käyttööntt vaativat kk henkilöstön perehdyttämistä.(raini 2008, 4; Kupias & Peltla 2009, ) Perehdyttämisen suunnittelua ja tteuttamista hjaavat lainsäädännön lisäksi yhteiskunnalliset tarpeet ja keskustelu, vallalla levat käsitykset hyvästä perehdyttämisestä, sekä työmarkkinatilanne (Kuva 3). Lainsäädäntö määrittelee minimitasn työntekijöiden perehdyttämisessä humiitavista asiita. Perehdyttämistä hjaavat erityisesti työspimuslaki, työturvallisuuslaki ja laki yhteistiminnasta yrityksissä. (Raini 2005,4; Kupias & Peltla 2009, 16.) Myös rganisaatin timinnan strategiset päämäärät ja timintaknseptit vaikuttavat uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Organisaatin timintaknseptilla tarkitetaan pelisääntöjä, timintatapja ja työnjaka, jiden avulla rganisaatin strategiaa tteutetaan. Strategia ja timintaknsepti taas vaikuttavat rganisaatin perehdytysknseptiin eli siihen miten uuden työntekijän perehdytyksen suunnittelu ja tteuttaminen käytännössä rganisidaan. (Kupias & Peltla 2009, 43.) LAINSÄÄDÄNTÖ YRITYKSEN PEREHDYTTÄMISKONSEPTI HENKILÖSTÖAMMATTILAISET NIMETTY TYÖYHTEISÖ PEREHDYTTÄJÄ YHTEISKUNNALLISET TARPEET JA KESKUSTELU ESIMIES PEREHTYJÄ HISTORIA YRITYKSEN STRATEGIA YRITYKSEN TOIMINTAKONSEPTI TAUSTA PEREHDYTTÄMISEN SUUNNITTELU TOIMIJAT TOIMINTA PEREHDYTYSTILANTEESSA Kuvi 3: Perehdytyksen pelikenttä (mukaillen Kupias & Peltla 2009, 10) Sairaalilla n yleensä mat viralliset perehdytyshjelmansa, mutta tämän lisäksi tarvitaan yksikkökhtaisia perehdytyshjelmia, jtka sisältävät työyksikön timintaa hjaavat timinta-

23 23 tavat, arvt, periaatteet ja säännöt sekä yksityiskhtaiset kuvaukset työtehtävistä, jihin uutta työntekijää llaan perehdyttämässä. Työyksikön perehdytyssuunnitelmassa tulee myös määritellä kuinka kauan uusi työntekijä ei kuulu työvimavahvuuteen. Uudelle työntekijälle tulisi sittaa ainakin yksi nimetty perehdyttäjä. Osastnhitajien tehtäviin kuuluu rakentaa sastlle ppimista salliva ja edistävä ilmapiiri. Osastnhitajat vastaavat myös siitä, että työyksiköstä löytyy kirjallinen perehdytyshjelma. (Kupias & Peltla 2009, 18-19; Kskue 2008, 9; Lahti 2007, 58-59; Taurus 2006,71-72; Salnen 2004, 68-69; Raini 2005, 4-12.) Osastnhitaja vastaa työyksikkönsä perehdytyksen kknaisuudesta, vaikkei sallistuisikaan itse työtehtävien perehdyttämiseen. Uuden työntekijän perehdyttäjänä timivat yleensä työyhteisön jäsenet. Osastnhitajan tehtävänä n työvursuunnittelun avulla luda mahdllisuudet perehdytyksen suunnitelmalliselle tteuttamiselle, arviinnille ja kehittämiselle. Nimetylle perehdyttäjälle ja perehdytettävälle tulee antaa tarpeeksi yhteistä aikaa tteuttaa sastn perehdytyssuunnitelmaa. Osastnhitajan aktiivinen rli perehdytyksessä vahvistaa hittyöntekijöiden työhön situtumista sekä edistää myönteistä työnantajakuvaa ja rganisaatin imaga.(kskue 2008, 37; Lahti 2007, 58-59; Peltkski 71;Taurus 2006,71-72; Salnen 2004, 68.) Perehdytyksen suunnittelu ja arviinti Uuden työntekijän yksilöllisyys, aikaisempi saaminen ja työhistria tulee humiida suunniteltaessa perehdytyksen sisältöä ja kesta. Perehdytyksen aikana käydyt arviintikeskustelut n tdettu erittäin tärkeiksi ammatillisen ppimisen edistäjiksi (Kskue 2008, 37; Lahti 2007, 58-59; Taurus 2006,71-72; Salnen 2004, 68-69). Perehdytyksen alussa käytyjen arviintikeskustelujen aikana esimies, nimetty perehdyttäjä ja uusi työntekijä tutustuvat tisiinsa ja vivat yhdessä miettiä, mikä lisi paras tapa saavuttaa perehdytyshjelman mukaiset tavitteet. (Kskue 2008, 37.) Osastnhitajan n saatava nimetyltä perehdyttäjältä ja työyhteisöltä palautetta uuden työntekijän perehdytyksen etenemisestä, jtta mahdllisiin ngelmiin vidaan ajissa puuttua. Työyhteisö ei kuitenkaan aina le halukas antamaan negatiivista palautetta. Perehdytykseen liittyvät ngelmat vaikuttavat kuitenkin kk työyhteisön ilmapiiriin ja kaikki sapulet kärsivät. (Guhde 2005, 145.) Pahimmillaan ngelmat saattavat ilmetä ptilasturvallisuuden vaarantavana tiedn- ja ammattitaidn puutteena; ptilaan fyysisen hitamisen, lääkehidn, kirjaamisen, teknisten taitjen, stressinhallinnan ja kriittisen päätöksenten sa- alueilla. Tällöin ratkaisuna n yksilöllisesti räätälöity lisäkulutus siirtäminen tisentyyppiseen työyksikköön rganisaatin sisällä tai työsuhteen purkaminen keajan päätyttyä (Fahje, McMyler & Mate 2001,142. )

24 24 Oman haasteensa perehdytyksen suunnittelulle tu ikean perehdyttäjän valitseminen uudelle työntekijälle. Onnistuneen perehdytyksen edellytyksenä n, että uuden työntekijän ppimistyyli ja perehdyttäjän hjaustyyli khtaavat. (Fahje 2001, 142; Kupias & Peltla 2009, 43; Raini 2005, 5.) Nykypäivänä työyksiköissä saattaa työskennellä hitajia neljästä eri sukuplvesta; vusina syntyneet veteraanit, vusina syntynyt stien jälkeinen sukuplvi, vusina syntynyt, X-sukuplvi ja vusina syntynyt Y- sukuplvi. Jkainen sukuplvi n elänyt täysin erilaisessa maailmassa, mikä vaikuttaa kunkin sukuplven edustajien, arvihin ja mtiiveihin. Tämä n asia, jka tulee myös humiida, kun uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjää. (Lavie-Tremblay, Leclerc, Marchinni & Drevnik 2010, 3.) Heizenrthin (1996) mukaan työyksikön perehdytyshjelmaa vidaan pitää nnistuneena, kun perehtyjä saavuttaa perehdytyshjelman tavitteet ja jää uuteen työyksikköön työhön (Saastaminen 2005, 15). Hittyön perehdyttämisestä tehdyt tutkimukset susittelevat pitkiä 3-12 kuukautta kestäviä perehdytyshjelmia, jissa uudelle työntekijälle n nimetty ainakin yksi perehdyttäjä. Olsnin ym. (2001) tutkimusten mukaan perehdytysaika vi lla humattavasti lyhyempikin, mikäli sairaalilla n käytössään hyvin suunniteltu perehdytyshjelma ja uusilla työntekijöillä n nimetty perehdyttäjä (Lahti 2007, ) Uudelta työntekijältä saattaa kulua jpa 9-12 kuukautta, ennen kuin hän pystyy työskentelemään täysin itsenäisesti (Casey, Fink,Krugman & Prpst 2004, 310). Perehdytyksen kestn vaikuttavat myös käytettävissä levat resurssit. Uusi työntekijä vi vain rajallisen ajan lla työvimavahvuuden ulkpulella. Perehdytyksen ei kuitenkaan tarvitse päättyä vaan se vi muuttua mentrinniksi, jssa uudelle työntekijälle ja nimetylle perehdyttäjälle annetaan mahdllisuus säännölliselle keskustelulle. Vaikka uusi työntekijä ja nimetty perehdyttäjä eivät enää työskentelisi työparina, samissa vurissa pitää heille antaa suunnitellusti mahdllisuus keskustella perehdytyksen etenemisestä.(salnen 2004, 68.) Mentrinti Mentrinnilla tarkitetaan kkeneen työntekijän (mentrin) kkemusten, saamisen ja ennen kaikkea hiljaisen tiedn siirtämistä kkemattmalle työntekijälle (aktrille). Mentrinti perustuu mentrin ja aktrin avimeen ja luttamukselliseen vurvaikutussuhteeseen, jssa mlemmilla n mahdllisuus ammatilliseen kasvuun. Perehdytystyylinä mentrinti sveltuu hyvin uusien työntekijöiden perehdytykseen ja piskelijiden hjaukseen. Kkeneille sairaanhitajille mentrinti antaa mahdllisuuden siirtää saamistaan ja kkemustieta työyksikön kkemattmille hitajille. (Lahti 2007, 17; Salnen 2004, 71.)

25 25 Fawcett (2002) ja Kkk (1999) tteavat, että pätevällä mentrilla n työuran antamaa kkemusta, elämän tumaa viisautta sekä kiinnstusta käyttää aikaansa muiden pettamiseen. Tämän lisäksi pätevä mentri n pitänyt ammatillisen saamisensa ajan tasalla. Pätevälle mentrille n myös minaista, että hän ymmärtää erilaisten työtapjen tarjamat mahdllisuudet. (Saastaminen 2005, 16.) Hyvä mentri n työyhteisössä arvstettu ja tehtäväänsä situtunut henkilö, jlta edellytetään sekä kulutuksen-, että kkemuksen tumaa hiljaista tieta. Mentri timii uuden työntekijän mtivaattrina, tukihenkilönä ja työyhteisön asiantuntijana. Mentri timii myös krdinaattrina uuden työntekijän ja työyksikön esimiehen välillä. Perhdytyksessä mentrinnin tavitteena n uuden työntekijän vimaannuttaminen, mutta parhaimmillaan myös mentri vimaantuu.(jkinen, Mikknen, Jkelainen, Turjamaa & Hietamäki 2010, ) 4 Kehittämistiminnan menetelmät 4.1 Juurruttaminen Vusina tteutettiin VTT:llä Tuteknseptista markkinille hanke, eli Tuma-hanke. Hankkeella pyrittiin lumaan erityisesti terveydenhulln markkinille sveltuvaa lähestymistapaa, jnka avulla uudenlaisten, laadukkaiden ratkaisujen kehittäminen ja käyttööntt helpttuisivat. Hankkeessa kehitettyä lähestymistapaa alettiin kutsua juurruttamiseksi. (Kivisaari 2001, ) Juurruttamisella tarkitetaan yhteisöllistä ppimisprsessia, jssa tutetaan uutta tieta vertailemalla käytännön timinnassa levaa hiljaista tieta ja tutkittua tereettista tieta. Kyseessä n vurvaikutteinen ppimisprsessi, jhn sallistuva verkst kehittyy ja muuttuu kk prsessin ajan. Verkst kstuu tuttajista, käyttäjistä ja yhteiskunnallisista timijista. Runsas vurvaikutus timijiden kesken n lennainen tekijä juurruttamisessa ja sen salliminen ja edistäminen vat haasteellisia jhtamisen tehtäviä. (Ahnen, Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2005; Kivisaari 2001, ) Tuma-hankkeessa saatujen kkemusten mukaan palvelun kehityksen, piltinnin ja lanseeraamisen vaiheita n vaikea erttaa tisistaan. Kska tutteen kehittäminen ja markkiniden rakentaminen vat niin vimakkaasti sidksissa tisiinsa, alkaa tutteen yhteiskuntaan juurruttaminen j tuteknseptin kehittämisvaiheessa. (Kivisaari 2001, )

26 26 Kivisaaren (2001, 16-21) mukaan tuteknseptin kehitysplulla n klme ydinkysymystä, jita vidaan kutsua juurruttamisprsessin ydinkysymyksiksi. Seuraaviin klmeen kysymykseen kehittäjien tulee hakea vastausta kerta tisensa jälkeen. Minkälaista tutetta tai palvelua kehitetään? Minkä tahjen asiantuntemusta ja hyväksymistä tarvitaan kehittämistyöhön? Mitkä vat eri sapulien intressit sallistua kehittämiseen? Kk prsessin ajan nämä kysymykset vat jatkuvan uudelleenarviinnin ja humin khteena. Knseptin alustava hahmtus ludaan j tuteidean syntyessä. Tällöin myös valitaan spivat henkilöt työstämään ideaa ja selvitetään jkaisen ma rli kehittämistyössä. Kysymysten tullessa uudelleen phdittaviksi, n näkemys kehitysyhteistyöstä ja sen khteesta j tarkentunut ja knkretisitunut. Tutteesta ja sen kytkeytymisestä käyttöympäristöön syntyy jäsentyneempi käsitys, ja näiden seikkjen valssa vidaan valita ehkä uusiakin sapulia kehittämisprjektiin. Samalla syntyy tarve heidän situttamisestaan prjektiin. Klmannella kerralla tute n saanut entistä selkeämmän hahmn ja syntyy uusi tarve timijiden asiantuntemuksen ja hyväksymisen saamiseksi. Osapulien situttaminen timijaverkstn uusiutuessa vaatii aina pnnisteluja. (Kivisaari 2001, ) Se, kuinka mnta kertaa kysymyksiin judutaan miettimään vastauksia, ei le lennaista. Kska kyseessä n ppimisprsessi, n lpullisten ikeiden vastausten antaminen mahdtnta. Täytyy myös humiida, että ydinkysymysten vastaukset vat aina suhteessa tisiinsa, jten kun tapahtuu muuts yhden kysymyksen suhteen, n muitakin vastauksia arviitava uudelleen. Kehitysprsessin aikana kumulituvan tiedn hyödyntäminen sekä ympäristön ja kehityskhteen ymmärtäminen n lennaista. Tältä phjalta arviidaan kehitysprsessin tilaa uudelleen. (Kivisaari 2001, ) Kehittämistimintaan sallistuessaan rganisaatit tuvat aina mukanaan mat kulttuurinsa, arvnsa, päämääränsä, tavitteensa, käsityksensä ja tapansa timia. Lisäksi rganisaatit mudstuvat useista eri tasista, kuten työyksiköt, työyhteisöt, yksilöt ja ammattikunnat. Jkaisella taslla n myös mat kulttuurinsa, arvnsa, päämääränsä, tavitteensa, käsityksensä ja tapansa timia. Yhteiselle kehittämistiminnalle n aluksi mudstettava yhteinen merkitys, jhn mlempien rganisaatiiden eri tasjen kulttuurit vaikuttavat. (Ahnen ym ) Yhteisen kehittämistiminnan tavitteena tulisi lla hittyön näkyvän timinnan muuts, eikä ainastaan sen taustalla levien hitajien ajattelun muuts. Mikäli näkyvää timintaa muutetaan vain määräyksestä, ei muuts jää pysyväksi. Hitajien ajattelun tulisi muuttua yhteisen ppimisen seurauksena tutetun tiedn phjalta. (Ahnen ym )

27 27 Juurruttamisen mallia vidaan syventää, kun sitä tarkastellaan Nnakan ja Takeuchin (1995) kuvaaman tiedntuttamisprsessin kautta. Heidän mallissaan n kuvattu rganisatrisen tiedn tuttamisen prsessia eksplisiittisen ja hiljaisen tiedn vurvaikutuksen kautta. Hiljaisella tiedlla tarkitetaan kkemuksellista tieta ja sitä n vaikea esittää frmaalissa mudssa. Esimerkkejä hiljaisesta tiedsta vat esimerkiksi uskmukset ja mielikuvat. Nimenmaan hiljaisen tiedn siirtäminen n kiinnstava kysymys rganisaatiiden yhteistyössä. (Kivisaari 2001, ) Nnakan ja Takeuchin (1995) mukaan tiet käy läpi neljä vaihetta: ssialisaatin, ulkistamisen, yhdistämisen ja sisäistämisen. Yhteiset kkemukset vat edellytys sille, että hiljaista tieta vidaan siirtää tiselle hiljaiseksi tiedksi. Hiljaisessa tiedssa n kyse humaamatta maksutuista timintatavista. Sitä vidaan siirtää esimerkiksi yhdessä työskenneltäessä. Tyypillisimmillään ssialisaati n perinteisessä harjittelussa, jssa harjittelija ppii hiljaisen tiedn käytännön kkemuksen kautta, eikä ppikirjista. Hiljaista tieta ulkistettaessa eksplisiittiseksi tiedksi edellytetään sen artikulintia. Jaettuna tisille sitä vidaan käyttää uuden tiedn phjana. (Kivisaari 2001, ) Yritysten ja julkisten rganisaatiiden keskinäisessä kehitystyössä n runsaasti hiljaista tieta. Sen artikuliminen lisi erittäin tärkeää. Kun julkilausuttua tieta jäsennetään, n kyse yhdistämisestä. Sisäistäminen pulestaan tarkittaa sitä, että saatu tiet muuttuu tiedstamattmaksi timinnaksi. Kun juurruttamisen malli siirtyy palvelurganisaatiissa timintaa hjaavaksi ajatteluksi ja autmaattiseksi timinnaksi, n kyse tiedn sisäistämisestä. Nnakan ja Takeuchin (1995) tiedntuttamismalli liittyy juurruttamisen malliin kahdella tavalla. Mikäli juurruttamisen ydinkysymyksiin vastatessa käydään läpi edellä kuvatut tiedn tuttamisen vaiheet, tutetaan uutta tieta. Tisaalta juurruttaminen kaikkine vaiheineen vidaan nähdä pyrkimyksenä sisäistää vurvaikutuksellisen kehittämistyön malli. (Kivisaari 2001, ) Timijiden rlit muuttuvat kehittämisessä perinteisistä ja ttutuista uusiksi. Perinteisen piskelijan rlista piketen n piskelija kehittämistyöryhmän aktiivinen jäsen ja työskentelee tasavertaisena hitajien rinnalla. Hän kantaa myös man sansa hittyön kehittymisen vastuusta. Hitajan rli n myös tisenlainen kuin perinteinen harjittelun hjaajan rli. Hän timii aktiivisena ja vastuullisena työnsä kehittäjänä. Myös pettajat jutuvat muuttamaan maa rliaan. Perinteisen tiedn välittäjän rlin sijaan pettaja n yhteisöllisen ppimisen sapuli, jka edistää uuden tiedn ja saamisen leviämistä siirtämällä sitä petukseensa. (Ahnen ym ) Juurruttaminen n kierrksittain etenevä prsessi (kuvi 4), jnka ensimmäisellä kierrksella kehittämistimintaan sallistuvat sapulet kuvaavat nykyistä tilannetta kehitettävällä saalueella. Ensimmäisellä kierrksella siis tehdään hiljaista tieta näkyväksi. Tisella kierrksel-

28 28 la pulestaan jäsennetään nykyisiä käytäntöjä tereettiselle taslle, eli tisin santtuna tiet muutetaan tarkasteltavissa leviksi käsitteiksi. Näitä käsitteitä vidaan tarkastella työyhteisössä ja näin tunnistaa kehitystä kaipaavat khdat. Klmannen kierrksen aikana kehitystä kaipaavia khtia tarkastellaan ja verrataan aiempaan tutkittuun tietn. Tämän phjalta vidaan tuttaa ehdtus uudeksi timintamalliksi. (Ahnen, Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2005b, 5-6.) Jhtajuus Muutksen merkityksen löytyminen Nykytilanteen kuvaaminen Uusien vaihtehtisten ratkaisujen etsiminen Vurvaikutus Muutksen juurruttaminen Yhteiskunta Terveydenhulln rganisaati Uuden tiedn etsiminen Työyhteisö Yksilö Timintaprsessi Tavitteet ja tarkitus Tavitteet ja tarkitus Muutksen merkityksen löytyminen Nykytilanteen arviiminen Uuden mallin arviiminen Muutksen merkityksen löytyminen Muutsprsessi Uuden mallin rakentaminen Uusien vaihtehtisten ratkaisujen etsiminen Aikaa ja mahdllisuus Tavitteet ja tarkitus Elina Ora-Hyytiäinen 6 Juurruttaminen 2.0 (Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2007) Tavitteet ja tarkitus Kuvi 4: Juurruttaminen 2.0 (Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2007) 4.2 Teemahaastattelu Haastattelu n justava tiednkeruumenetelmä, jka spii käytettäväksi mniin erilaisiin tutkimustarkituksiin. Haastattelu antaa mahdllisuuden lla kielellisessä vurvaikutuksessa tutkittavan kanssa ja tutkittavat vivat kerta mia kkemuksiaan ja itseään kskevia asiita. Varsinkin kvalitatiivisessa tutkimuksessa haastattelua n käytetty pääasiallisena tutkimusmenetelmänä. Haastattelun etuna n se, että aineistn keruuta vidaan säädellä tilanteen mukaan ja vastaajaa myötäillen. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2008, )

29 29 Haastattelu spii hyvin aineistnkeruumenetelmäksi myös sillin, kun tutkijat eivät etukäteen tiedä vastausten suuntia, tai js tiedssa n j etukäteen, että vastaukset tulevat lemaan mnitahisia. Haastattelussa nähdään myös vastaajan ilmeet ja eleet. Haastateltava vi myös kerta aiheesta ennakitua laajemmin, jllin tutkija vi selventää saatuja vastauksia esimerkiksi pyytämällä perusteluja. Haastattelemalla vidaan tutkia myös vastaajalle arkja ja vaikeita asiita. (Hirsjärvi ym. 2008, 200.) Haastattelun etuihin kuuluu se, että ihmiset yleensä saadaan mukaan tutkimukseen. Haastateltavat n myös helpp tavittaa jälkikäteen esimerkiksi lisäkysymyksiä tai tarkennuksia varten. Haastattelun haittapulia vat sen hitaus. Haastattelut vievät aikaa ja vaativat hulellista suunnittelua. Haastateltavat vivat myös kkea haastattelutilanteen epämukavaksi ja uhkaavaksi tai saattavat antaa vastauksia, jiden he ajattelevat levan ssiaalisesti hyväksyttäviä. (Hirsjärvi ym. 2008, 201.) Tutkimushaastattelut n jaettu klmeen eri ryhmään sen mukaan miten strukturituja ja mudllisia haastattelutilanteet vat. Strukturidussa, eli lmakehaastattelussa kysymykset ja väittämät vat täysin ennalta määrättyjä. Avimessa haastattelussa tiettyyn aiheeseen liittyvää keskustelua käydään täysin vapaasti. Haastateltavan ajatuksia käsitellään siinä järjestyksessä, kuin ne keskustelun aikana tulevat esille. (Hirsjärvi ym. 2008, 204.) Teemahaastattelu n strukturidun ja vapaan haastattelun välimut. Tyypillisesti haastattelun teemat vat ennalta tiedssa, mutta kysymyksillä ei le tarkkaa muta ja järjestystä. Teemahaastattelulla saadut vastaukset vidaan muuttaa myös määrälliseen mutn, jllin aineiststa vidaan laskea esimerkiksi frekvenssejä. Tilastllisilla menetelmillä aineista vidaan analysida ja tulkita mnin eri tavin. (Hirsjärvi ym. 2008, 203.) Teemahaastattelun teemat mudstuvat tutkimuksen tereettisista peruskäsitteistä. Haastattelurunka laadittaessa ei tehdä yksityiskhtaisia kysymysluettelita. Haastattelurunkna timii teema-alueluettel, jka timii haastattelutilanteessa keskustelua hjaavan muistilistana. Haastattelutilanteessa teema-alueita tarkennetaan kysymyksillä. (Hirsjärvi & Hurme 2008, 66.) 4.3 Sisällön analyysi Litterinnilla tarkitetaan tutkimusaineistn sanasanaista puhtaaksikirjittamista. Se vidaan tehdä kk aineiststa tai teema- alueittain. Tutkijiden n tiedettävä, minkälaista analyysiä aineiststa llaan tekemässä ja käytetäänkö analysintiin jtain tietkneille suunniteltua analyysihjelmaa. (Hirsjärvi ym. 2008, 217; Hirsjärvi & Hurme 2008, 138.)

30 30 Sisällönanalyysin avulla tutkimusaineist järjestetään sanalliseen, selkeään ja tiiviiseen mutn, jtta tutkittavasta ilmiöstä vitaisiin tehdä lutettavia jhtpäätöksiä. Milesin ja Hubermannin (1994) mukaan aineistlähtöinen analyysi n klmevaiheinen prsessi: aineistn redusinti eli pelkistäminen, aineistn klusterinti eli ryhmittely ja aineistn abstrahinti eli tereettisten käsitteidenluminen. (Tumi & Sarajärvi. 2009, 108.) Aineistn redusintivaiheessa litteridusta aineiststa etsitään tutkimustehtävän kysymyksiä kuvaavia ilmaisuja. Löydetyt ilmaukset vidaan esimerkiksi alleviivata tekstistä erivärisillä kynillä, jnka jälkeen ne listataan peräkkäin erilliselle paperille. Aineistn klusterintivaiheessa aineistn redusiduista ilmauksista etsitään samankaltaisuuksia tai eravaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Samaa asiaa tarkittavat asiat ryhmitellään lukiksi, jtka nimetään sen sisältöä kuvaavalla käsitteellä. (Tumi & Sarajärvi 2009, ) Aineistn abstrahintivaiheessa ertellaan tutkimuksen kannalta lennainen ja epälennainen tiet. Valikidusta tiedsta mudstetaan tereettisia käsitteitä. Aineistlähtöisessä sisällönanalyysissä pyritään käsitteitä yhdistelemällä saamaan vastaus tutkimustehtävään. Tulkset esitetään empiirisestä aineiststa mudstettuina malleina, käsitejärjestelminä, käsitteinä tai aineista kuvaavina teemina. Analyysin kaikissa vaiheissa pyritään ymmärtämään tutkittavia heidän masta näkökulmastaan. (Tumi & Sarajärvi 2009, 113.) 5 Kehittämistiminnan tteutus 5.1 Kehittämistiminnan eteneminen Turvallisen lääkehidn kansainvälinen hanke alitettiin helmikuussa 2009, jllin julkaistiin hankkeeseen valitut piskelijat. Yhteistyöspimus työelämän edustajien kanssa allekirjitettiin tukkuussa 2009 ja työryhmä asetti tavitteekseen, että pinnäytetyö valmistuu viimeistään tukkuussa Työryhmään kuuluu kaksi Laurea-ammattikrkeakulun Lhjan timipisteen sairaanhitajapiskelijaa, neljä työelämän edustajaa sekä kaksi hjaavaa pettajaa. Työryhmä n kkntunut pinnäytetyönprsessin aikana kuukausittain. Työryhmän työelämänedustajat vat sasttunneilla kertneet pinnäytetyöprsessin etenemisestä kk hithenkilökunnalle. Hankkeeseen kuului tiednhakumatka Tanskaan, jssa pinnäytetyötä esiteltiin Vejlen sairaalan sast A150 henkilökunnalle. Opinnäytetyöprsessi suunniteltiin ja aikataulutettiin hulellisesti ja prsessi eteni alkuperäisen suunnitelman mukaisesti(liite 1).

31 Lääkehidn nykytilan kartitus Kesän 2009 aikana kartitettiin Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn lääkehidn nykytilaa. Tiednhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jnka runk (Liite 2) perustuu ssiaali- ja terveysministeriön Turvallisen lääkehidn- ppaaseen. Teemahaastattelu tteutettiin kesäkuussa 2009 ja haastatteluun sallistui kaksi työelämän edustajaa. Haastattelussa tehtyjen muistiinpanjen tueksi piskelijat saivat sastn vunna 2007 tekemän lääkehitsuunnitelman, jka perustuu ssiaali- ja terveysministeriön turvallinen lääkehitppaaseen. Haastattelu litteritiin ja sen phjalta laadittiin sastn lääkehidn nykytilannetta kuvaava käsitekartta. Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla tteutettava lääkehit li sisällöltään niin laaja, ettei käsitekarttaa saatu mahtumaan yhdelle A4-arkille, vaan jkaisesta lääkehidn sa-alueesta tehtiin ma käsitekarttansa. Osastn lääkehidn nykytilaa kuvaavat käsitekartat löytyvät myös pinnäytetyön tutksena syntyneestä perehdytysmateriaalista (Liite3). Lääkehidn nykytilaa kuvaavat käsitekartat esiteltiin työyhteisölle sasttunnilla syyskuussa Osasttunnilla livat läsnä työryhmän piskelijat, hjaavat pettajat, työryhmän työelämän edustajat sekä työyhteisön hithenkilökuntaa. Työyhteisö valitsi lpulliseksi kehittämiskhteeksi lääkehidn perehdytyksen. Työyhteisössä ltiin kiinnstuneita työryhmän ehdtuksesta kehittää lääkehidn perehdytystä tukeva muistilista, sekä ehdtuksesta lääkehidn perehdytyksen uuteen työnjakn ja perehdytyksen aikatauluun Uuden timintamallin kehittäminen Syksyn 2009 aikana piskelijat hakivat tutkittua tieta kehitettävän timinnan tueksi. Työelämän edustajat livat erityisen kiinnstuneita miten kirjallisuudessa käsiteltiin esimiehen rlia ja vastuuta perehdytyksessä. Tämän lisäksi työryhmän työelämänedustajien ehdtuksesta päätettiin, että pinnäytetyöstä rajataan verivalmisteisiin liittyvä perehdytys pis. Opinnäytetyön lpulliseksi kehittämiskhteeksi mudstui siis Lhjan sairaalan kirurgisen vudesastn sastn lääke- ja nestehidn perehdyttäminen. Lääkehidn nykytilannetta kuvaavat käsitekartat päätettiin jättää myös lpulliseen lääkehidn perehdytyksen muistilistaan. Työryhmä halusi, että kk hithenkilökunta saa sallistua lpullisen perehdytysmateriaalin kehittämiseen ja käsitekartat sisältävä ehdtus lääkehidn perehdytyksen muistilistaksi jätettiin hithenkilökunnan luettavaksi ja kmmentitavaksi tammikuun 2010 ajaksi. Alkuperäinen ajatus li, että muistilistasta tulee A5-kkinen

32 32 vihk. Hithenkilökunta li kuitenkin sitä mieltä, että A5-kkisessa vihkssa teksti ja käsitekartta livat liian pienet ja vaikeasti luettavissa. Hithenkilökunnan kmmenttien phjalta työryhmä päätti, että lpullisessa versissa käytetään kka A4. Osa henkilökunnasta kki käsitekartat selkeiksi ja sa taas kvin sekaviksi. Lpulliseen versin työryhmä päätti käsitekarttjen lisäksi laittaa perehdytettävät asiat vielä erikseen taulukihin käsitekarttjen alle. Tämän lisäksi työryhmän piskelijat laativat ehdtuksen lääkehidn perehdytyksen työnjasta ja perehdytyksen etenemisestä Tiednhakumatka Tanskaan Turvallisen lääkehidn kansainväliseen hankkeeseen kuului tiednhakumatka Tanskaan, jka tteutettiin tammikuussa Matkan tarkituksena li tutustua lääkehidn perehdyttämiseen Vejlen sairaalan sastlla A150 ja tuda sieltä hyviä käytäntöjä maan pinnäytetyöhön. Lääkehidn hyvien käytäntöjen tuminen sellaisenaan tisesta maasta ei le ihan yksinkertaista, kska jkaisessa maassa n mat lääkehita kskevat säädöksensä. Osastlla A150 li juuri päivitetty kk perehdytyshjelma ja siihen liittyvä perehdytysmateriaali. Perehdytyshjelma li jaettu hittyön eri sa- alueisiin ja jkaisen sa- alueen vastuuhitaja hulehti man vastuualueensa yleisperehdyttämisestä. Esimerkiksi lääkehidn perehdytys li jaettu kahdelle eri vastuu hitajalle. Tisen vastuualueena li lääkehitn liittyvät laitteet ja tisen vastuualueena livat lääkehidn tietjärjestelmät ja käytännön timintatavat. Tämän lisäksi jkaisella uudella työntekijällä li nimetty mentri, jka li llut sastlla vähintään kaksi vutta töissä. Perehdytykseen liittyvä materiaali ja muistilistat lähetettiin uudelle työntekijälle ktiin hyvissä ajin ennen ensimmäistä työpäivää. Näin uuden työntekijän li mahdllista tutustua tulevan työpaikkansa käytäntöihin ja vastuualueisiin j ennaklta. Mielestämme tämä li hyvä tapa rientida uusi työntekijä tulevaan perehdytysaikaansa ja ehdtimme vastaavan käytännön alittamista myös Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla. Tanskassa ptilaiden lääkitystiedt ja lääkkeenjakkrtit vat sähköisessä järjestelmässä ja ainastaan lääkäri vi tehdä niihin muutksia milla henkilökhtaisilla tunnuksillaan. Hitajat kuittaavat milla tunnuksillaan ptilaiden lääkkeet jaetuksi ja viedyksi ptilaalle. Lääkitystietja ei siis tarvitse kirjata paperilta tiselle kuten Sumessa, jten virhekirjausten riski n pienempi. Myös huumausaineita kskeva lainsäädäntö n Tanskassa erilainen. Huumausaineet kirjataan kuten muutkin lääkkeet, eikä mitään erillistä kirjanpita tarvitse tehdä.

33 33 Matkan aikana esittelimme myös maa pinnäytetyö prsessiamme ja Vejlen sairaalan sastlla A150 ltiin hyvin kiinnstuneita Laurea-ammattikrkeakulun Learning by Develpingtimintamallista ja he tivivat vastaavanlaisia työelämälähtöisiä hankkeita myös malle sastlleen. 6 Uusi timintatapa Tämän pinnäytetyöprsessin tutksena syntyi Lhjan sairaalan kirurgisen vudesatn lääkehitsuunnitelmaan perustuva lääkehidn perehdytyksen muistilista, jka esitellään tämän pinnäytetyöraprtin liitteenä 3. Muistilistan tarkituksena n yhtenäistää lääkehidn perehdytyksen sisältöä, selkeyttää työnjaka sekä luda suunnitelmallinen aikataulu perehdytyksen etenemiselle. Ehdtus lääkehidn perehdytyksen etenemisestä ja työnjasta perustuu tämän pinnäytetyön tietperustassa käytettyihin lähteisiin. Lääkehidn perehdytys n sa uuden työntekijän perehdytyshjelmaa. Perehdytyshjelma sisältää kaikki työyksikön timintaa hjaavat timintatavat, arvt, periaatteet ja säännöt sekä yksityiskhtaiset kuvaukset työtehtävistä, jihin uutta työntekijää llaan perehdyttämässä. Perehdytyshjelman kknaiskestksi työryhmä ehdttaa neljää kuukautta, kska myös uuden työntekijän keaika n HUS-rganisaatissa neljä kuukautta. Perehdytyshjelman sisältö ja aikataulu tulee aina räätälöidä yksilökhtaisesti siten, että uuden työntekijän aikaisempi saaminen tunnustetaan ja humiidaan. Lääkehidn suuden perehdytykseen kuluva aika vi siis lla humattavasti neljää kuukautta lyhyempikin Perehdytykseen valmistautuminen Osastn hitajan tehtäviin kuuluu lääkehidn perehdytyksen muistilistan ja muun perehdytysmateriaalin lähettäminen uudelle työntekijälle ktiin ennen työsuhteen alkamista. Näin uudella työntekijällä lisi mahdllisuus rientitua tulevaan perehdytysaikaan ja arviida maa saamistaan hyvissä ajin ennen perehdytyksen alkukeskustelua. Osastnhitajan tehtäviin kuuluu myös nimetyn perehdyttäjän nimeäminen ja työvursuunnittelu. Perehdytyksen ensimmäisen viikn ajan uusi työntekijä ei kuulu sastn vahvuuteen ja työskentelee nimetyn perehdyttäjän parina. Perehdytyksen tisella viiklla uusi työntekijä kuuluu sastn vahvuuteen, mutta työskentelee nimetyn perehdyttäjän kanssa samissa vurissa

34 34 Perehdytyksen alkukeskustelu Uuden työntekijän kanssa käydään perehdytyksen ensimmäisten päivien aikana alkukeskustelu, jssa arviidaan uuden työntekijän saaminen, asetetaan perehdytykselle tavitteet ja svitaan millin perehdytys päättyy. Alkukeskustelun aikana sastnhitaja yhdessä nimetyn perehdyttäjän kanssa käyvät läpi lääkehidn perehdytyksen muistilistasta seuraavat sit: Lääkehidn tarpeet, sisältö ja timintatavat Lääkehidn saamisen varmistaminen ja ylläpitäminen Lääkehita tteuttavan henkilöstön vastuut, velvllisuudet ja työnjak Lääkehita tteuttavan henkilöstön lupakäytännöt ja luvan vimassal Lääkehidn seuranta ja palautejärjestelmät Lääkehitn liittyvien työtehtävien perehdyttäminen Varsinainen työtehtäviin perehdyttäminen tapahtuu käytännön työtä tehdessä, nimetyn perehdyttäjän hjaamana. Perehdytyksen kahden ensimmäisen viikn aikana uusi työntekijä käy nimetyn perehdyttäjän kanssa läpi lääkehidn muistilistasta seuraavat khdat: Lääkehult Lääkkeiden jakaminen ja antaminen Ptilaiden infrminti Lääkehidn vaikutusten ja vaikuttavuuden seuraaminen ja arviinti Dkumentinti ja tiednkulku Perehdytyksen viikilla 3-16 uusi työntekijä työskentelee j itsenäisesti sana sastn vahvuutta. Nimetty hjaaja timii edelleen mentrina ja krdinaattrina uuden työntekijän ja sastnhitajan välillä. Vaikka uusi työntekijä ei enää työskentele nimetyn hjaan kanssa samissa vurissa, n sastnhitajan työvursuunnittelun avulla tarjttava mahdllisuus uuden työntekijän ja nimetyn perehdyttäjän kahdenkeskiselle keskustelulle. Perehdytyksen arviinti- ja lppukeskustelut Perehdytyksen viikilla 8 ja 12 uusi työntekijä, nimetty perehdyttäjä ja sastnhitaja käyvät arviintikeskustelun, jssa arviidaan perehdytyksen etenemistä ja asetetaan tarvittaessa uusia tavitteita. Ennen perehdytyksen lppumista viiklla 16 sastnhitaja käy yhdessä uuden työntekijän kanssa perehdytyksen lppukeskustelun jssa arviidaan perehdytyksen

35 Vastausten lukumäärä 35 nnistumista. Arviintikeskusteluissa pyydetään myös uutta työntekijää antamaan palautetta saamastaan perehdytyksestä. 7 Kehittämistiminnan arviinti 7.1 Uuden timintamallin arviinti Uutta timintamallia arviitiin Elina Ora-Hyytiäisen ja Ritva Hautalan kehittämällä arviintilmakkeella (Liite 4). Arviintilmake sisälsi yhdeksän kysymystä työryhmän timinnasta ja kehitetyn uuden timintamallin käyttökelpisuudesta. Arviintilmake jaettiin työryhmän kaikille kuudelle jäsenelle. Kaikki kyselylmakkeet palautuivat täytettyinä. Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin arviimaan työryhmän timinnan vaikutusta kehitettävään timintaan. Työryhmän jäsenistä klme li sitä mieltä, että työryhmän timinta n edistänyt lääkehidn perehdytyksen kehittämistä paljn ja klme li sitä mieltä, että erittäin paljn (Kuvi 5). Avimissa kmmenteissa työryhmän jäsenet tivat esille uuden timintamallin selkeyttävän sastn lääkehitsuunnitelman käyttöä perehdytyksen phjana ja sastn lääkehitsuunnitelma tulee samalla knkreettisesti näkyväksi saksi työyhteisön timintaa. 1. Kuinka paljn työryhmä mielestäsi n edistänyt lääkehidn kehittymistä työyhteisössänne valitsemallanne alueella? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 5: Työryhmän timinta Kyselyn tisessa kysymyksessä pyydettiin arviimaan kuinka paljn kk työyhteisö sallistui kehittämistyöhön. Työryhmän jäsenistä kaikki kuusi livat sitä mieltä, että työyhteisö n sallistunut uuden timintamallin työstämiseen jnkin verran (Kuvi 6). Avimissa kmmenteissa työryhmän jäsenet tivat esille, että tammikuun 2010 aikana, jllin lääkehidn perehdytyk-

36 Vastausten lukumäärä Vastausten lukumäärä 36 sen muistilista ja ehdtus lääkehidn perehdytyksen etenemisestä ja työnjasta, livat työyhteisön kmmentitavana, li työyhteisöllä samanaikaisesti vastattavanaan laaja kansainvälinen tutkimus ja sastlla li erittäin kiireistä. Tämä vaikutti siihen, että kmmentteja saatiin tivttua vähemmän. Työyhteisö kuitenkin phti ja kmmenti uutta timintamallia ryhmissä työvurjen aikana. 2. Kuinka paljn työyhteisösi n mielestäsi sallistuntunut työryhmän tuttamien käsitekarttjen ja uuden timintamallin työstämiseen? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 6: Työyhteisön timinta Kyselyn klmannessa kysymyksessä pyydettiin arviimaan uuden timintamallin hyödynnettävyyttä työyhteisössä. Työryhmän jäsenistä kaikki kuusi livat sitä mieltä, että työryhmän mudstamaa uutta timintamallia vidaan käyttää ja hyödyntää työyhteisössä erittäin paljn (Kuvi 7). 3. Miten työryhmän mudstamaa uutta timintamallia vidaan mielestänne hyödyntää ja käyttää massa työyhteisössäsi? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 7: Uuden timintamallin hyödynnettävyys

37 Vastausten lukumäärä Vastausten lukumäärä 37 Kyselyn neljännessä kysymyksessä pyydettiin arviimaan, minkä verran työryhmä n kehittämistyössään tunut uusia ajatuksia kehitettävän alueen kehittämiseksi. Työryhmän jäsenistä neljä li sitä mieltä, että työryhmä n tuttanut työyhteisöön paljn uusia ajatuksia ja ideita, jiden phjalta lääkehita n vitu kehittää ja kaksi työryhmän jäsentä li sitä mieltä, että erittäin paljn (Kuvi 8). 4. Minkä verran työryhmä n tuttanut työyhteisöön uusia ajatuksia ja ideita, jiden phjalta lette vineet lääkehita kehittää? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 8: Työryhmän tuttamat uudet ajatukset ja ideat Kyselyn viidennessä kysymyksessä pyydettiin arviimaan kuinka paljn pinnäytetyöprsessiin liittynyt Tanskan matka vaikutti työryhmän kehittämistyöhön. Työryhmän jäsenistä neljä li sitä mieltä, että Tankasta saatu käytännön kkemustiet n edistänyt uuden timintamallin kehittämistä jnkin verran ja kaksi li sitä mieltä, että erittäin paljn (Kuvi 9). 5. Minkä verran Tanskasta saatu käytännön kkemustiet n edistänyt uuden timintamallin kehittämistä? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 9: Tanskasta saatu kkemustiet

38 Vastausten lukumäärä Vastausten lukumäärä 38 Kyselyn kuudennessa kysymyksessä pyydettiin arviimaan kehittämistiminnan vaikutuksia kehitettävän khteen sujuvuuteen ja tehkkuuteen. Työryhmän jäsenistä viisi li sitä mieltä, että uusi timintamalli n parantanut lääkehidn sujuvuutta tehkkuutta jnkin verran ja yksi li sitä mieltä, että paljn. Avimissa kmmenteissa työryhmä ti esille, että tähän kysymykseen vastaaminen n vaikeaa, kska uusi timintamalli ei le vielä llut sastlla käytössä (Kuvi 10). 6. Kuinka paljn kehittämistiminta (ja /tai uusi timintamalli) n mielestäsi parantanut lääkehidn sujuvuutta ja tehkkuutta? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 10: Vaikutukset lääkehidn sujuvuuteen ja tehkkuuteen Kyselyn seitsemännessä kysymyksessä pyydettiin arviimaan kuinka paljn työryhmä usk uuden timintamallin käyttöönttn työyksikössä. Työryhmän jäsenistä kaksi uski uuden timintamallin käyttöönttamiseen ja muutksen aikaansaamiseen työyhteisössä paljn ja neljä erittäin paljn (Kuvi 11). 7. Kuinka paljn uskt työryhmän työskentelyn tuttaman uuden timintamallin käyttöön ttamiseen, eli muutksen aikaansaamiseen työssä? (N=6) Ei lainkaan Jnkin verran Paljn Erittäin paljn En saa sana Vastausvaihtehdt Kuvi 11: Uuden timintamallin käyttöönttaminen

39 39 Kyselykaavakkeen 8 kysymys li avin, ja siinä pyydettiin kertmaan, mitä työyhteisössä n suunniteltu tehtäväksi uuden timintamallin juurruttamiseksi. Vastauksissa tutiin ilmi, että uusi timintamalli ja perehdytyksen muistilista tettaisiin käyttöön heti seuraavan uuden työntekijän perehdytyksessä. Vastauksista tutiin esille myös se, että uutta timintamallia vidaan tulevaisuudessa mallintaa myös kk uuden työntekijän perehdytysprsessissa. Kyselykaavakkeen kysymys 9 li myös avin, ja siinä pyydettiin antamaan palautetta kehittämistiminnasta. Työryhmän vastauksissa kehittämistyö sai kiitsta hyvin nnistuneesta aikataulutuksesta, hyvästä yhteistyöstä ja uuden timintamallin käyttökelpisuudesta. 7.2 Käytettävissä levan kirjallisuuden arviinti Turvallisen lääkehitn liittyvästä kirjallisuudesta livat tämän pinnäytetyön kannalta tärkeimpiä Ssiaali- ja terveysministeriön vunna 2006 julkaisema Turvallinen lääkehit- pas sekä Stakesin ja lääkehidn kehittämiskeskus Rhdn samana vunna julkaisema Ptilasturvallisuussanast. Turvalliseen lääkehitn liittyvää sumenkielistä kirjallisuutta löytyi melk paljn, eniten liittyen lääkehidn pikkeamiin. Aiheesta löytyi myös kansainvälistä kirjallisuutta. Turvalliseen lääkehitn liittyvän kirjallisuuden löytämistä saattaa vaikeuttaa myös se, että ptilasturvallisuuteen liittyvä vakiintunut terminlgia n useissa maissa vasta työn alla (Stakes & Rht 2007). Turvalliseen lääkehitn liittyvää kirjallisuutta haettiin Ovid-, Medic-, ja Chinal-tietkannista käyttäen esimerkiksi seuraavia hakusanja: turvallinen lääkehit, ptilasturvallisuus, lääkehit, medical safety, medical errr ja patient safety. Hittyön perehdyttämiseen liittyvää sumenkielistä kirjallisuutta löytyi yllättävän vähän, vaikka perehdyttämisestä ja sen tärkeydestä puhutaan jatkuvasti. Lähes kaikissa kirjallisuushaussa löytyneistä pr gradu -tutkielmissa kuvattiin sairaanhitajien kkemuksia tteutuneesta perehdytyksestään. Yksi pr gradu -tutkielma käsitteli perehdytystä hittyön jhtamisen sana. Kansainvälistä kirjallisuutta sen sijaan löytyi paljn. Perehdytykseen liittyvässä kirjallisuudessa krstuivat nimetyn perehdyttäjän, perehdytyskeskusteluiden ja kk perehdytysvaiheen merkitys sairaanhitajan ammatillisessa kehityksessä. Perehdytykseen liittyvää kirjallisuutta haettiin Ovid-, Medic- ja Chinal-tietkannista mm. seuraavilla hakusanilla: perehdytys, perehdyttäminen, rientatin, rientatin material, preceptring, preceptr, preceptee ja mentr. Kaikki kirjallisuushauissa löytyneet artikkelit ja pr gradu -tutkielmat n saatu lainattua Laurea-ammattikrkeakulun Lhjan timipisteen kirjaststa tai ne vat lleet verkkjulkaisuja. Yksi pr graduista saatiin kauklainana ns. lukusalilainaan. Tämän lisäksi työryhmän työelämänedustajat pystyvät hakemaan HUS-intranetista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

40 Työryhmän timinta Kk työryhmä n llut erittäin mtivitunut ja yhteistyö n sujunut hyvin kk pinnäytetyöprsessin ajan. Opinnäytetyöryhmän kaikki palaverit järjestettiin Lhjan sairaalan kirurgisella vudesastlla, ja se helptti työryhmän työelämänedustajien sallistumista prjektiin. Työryhmän työelämän edustajat vastasivat pinnäytetyöprsessin etenemisen raprtinnista työyhteisölle. Opinnäytetyön aihe kettiin tärkeäksi ja ajankhtaiseksi ja se mtivi työryhmää työskentelemään entistä ahkerammin. Työryhmän sairaanhidn piskelijiden keskinäinen työnjak sujui myös hyvin kk prsessin ajan. Töitä vitiin jakaa hyvässä yhteisymmärryksessä ja mlemmat tekivät man suutensa svitussa aikataulussa. Eräs yhteistyötä helpttava tekijä li se, että työryhmän sairaanhidn piskelijat vat kllegita myös työelämässä. Ohjaavilta pettajilta saatiin apua ja hjausta aina tarvittaessa. Ohjaavat pettajat livatkin suurena apuna pinnäytetyön aiheeseen ja sisältöön liittyvien rajausten tekemisessä. 7.4 Oman ppimisen arviinti Opinnäytetyöprsessin aikana lemme ppineet paljn prjektityöskentelystä. Tämän prjektin aikataulutuksessa nnistuimme mielestämme hyvin ja sen myötä kk prsessi eteni lgisesti. Myös tiednhakutaidt vat kehittyneet paljn. Työryhmän työelämän edustajien pitkä työkkemus ja lääkehitn perehtyneisyys helpttivat maa työskentelyämme ja asiista li helpp keskustella. Lääkehitn ja perehdytykseen liittyvistä asiista lemme ppineet paljn, ja tätä tieta vimme jatkssa hyödyntää missä tahansa työyksikössä. Tanskaan tehty tiednhakumatka li pettavainen kkemus. Hyvien käytänteiden tuminen tisesta maasta ei aina le ngelmatnta, esimerkiksi lainsäädännöstä jhtuvien seikkjen vuksi. Tutustuminen tisen maan hitkäytäntöihin tu uusia näkökulmia. Omaa prjektiamme ajatellen tiednhakumatka sijittui liian myöhäiseen vaiheeseen. Matkan ajankhtana ma kehittämistyömme li j niin lppuun asti suunniteltu, ettei Tanskalaisen Vejlen sairaalan sastn A150 perehdytyssuunnitelmasta ja käytännöistä saatu enää uutta tieta maan kehittämistyöhömme. Esittelimme matkan aikana maa kehittämistyötämme sekä Laureaammattikrkeakulun Learning by Develping -timintamallia. Vejlen sairaalan sast A150 li esityksestä erittäin kiinnstunut ja tivi vastaavanlaista työelämälähtöistä yhteistyötä myös mien ppilaitstensa kanssa.

41 41 Lähteet Airikski, J. & Sallinen, M Vastarinnasta vastarannalle - jhda muuts taitavasti. Keuruu. Otavan kirjapain Ahnen O., Ora-Hyytiäinen E. & Silvenninen P Juurruttaminen hittyön kehittämistiminnassa. PrTerveys 2008/35 Vsk 2, Alapeteri Mniammatillisen perehdyttämisen kehittäminen Lhjan sairaalan medisiinisessä tulsyksikössä 10/ /2009. Tulstettu Casey, K., Fink, R., Krugman, M & Prpst, J Jurnal f nursing administratin 34/2001 Vsk 6, Fahje,C.J., McMyler, E & Mate, M.A. 2001, When new emplyee rientatin desn`t g asplanned. Jurnal fr nurses in staff develpment 2001/17 Vsk 3, Guhde, J When rientatin ends..supprting the new nurse wh is struggling t succeed. Jurnal fr nurses in staff develpment 2005/21 Vsk 4, ) Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu, teemahaastattelun teria ja käytäntö. Ylipistpain. Helsinki Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjita. Otavan kirjapain 0y. Keuruu. HUS 2007a. Hithenkilöstön ammattiuramallit. Viitattu HUS 2007b. AURA. Ammattiura sairaanhitajana. Tulstettu HUS Lhjan sairaanhitalue 2007a. Lääkehitsuunnitelma, yleissuunnitelma. Tulstettu intra.hus.fi/cntetnt_lista.aspx?path=16423,109896,148564, HUS Lhjan sairaanhitalue 2007b. kirurgisen vudesastn lääkehitsuunnitelma. Tulstettu HUS Lhjan sairaala, Kirurgia. Viitattu Jkinen, P., Mikknen, I., Jkelainen, M., Turjamaa, R. & Hietamäki, M Mentri sumalaisessa hittyön kntekstissa- käsiteanalyysi hybridisellä mallilla. Hittiede 2010/ 1 Vsk 22, Jnes, S.W Reducing medicatin administratin errrs in nursing practice. Nursing Standard 50/2009 Vsk 23, Keistinen, T, Kinnunen,M. & Hlm,T Vaaratapahtumien raprtintijärjestelmät kehittävät hita turvallisemmaksi. Sumen lääkärilehti 2008/44 Vsk 63, Tulstettu Kivisaari, S Kkemuksia vurvaikutuksesta kehittämistyössä. Juurruttaminen kkeiluna.vtt.teknlgian tutkimuksen ryhmä. Työpapereita nr 58/01. Tulstettu

42 42 Kski, S Kehityskeskustelu hittyön saamisen jhtamisen apuvälineenä. Pr Gradututkielma. Tampereen ylipist. Lääketieteellinen tiedekunta. Hittieteen laits. Tampere. Tulstettu Kskue, S Sairaanhitajien perehdytys kirurgisilla vudesastilla. Sairaanhitajien näkökulma perehdytyksen tteutumiseen ja kehittämisehdtukset. Pr Gradu-tutkielma. Hittieteen laits. Turun ylipist. Kupias, P. & Peltla, R Perehdytyksen pelikentällä. Oy ylipistkustannus, HYY yhtymä. Tampere. Lahti, T Sairaanhitajien työhön perehdyttäminen. Pr Gradu-tutkielma. Hittieteen laits. Tampereen ylipist. Tulstettu Lavie-Tremblay, M., Leclerc, E., Marchinni, C. & Drevnik, U The needs and expectatins f generatin Y nurses in the wrkplace. Jurnal fr nurses in staff develpment 26/2010 Vsk, 2-8. Lääkelaits Sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen timinta. Lääkelaitksen määräys 7/2007. Viitattu kset_m7_2007_sairaala_apteekin_ja_laakekeskuksen_timinta.pdf Mustajki,P Hitn liittyvät virheet ja niiden ehkäisy, Peijaksen sairaalan prjekti. Sumen lääkärilehti 23/2005 Vsk 60. Tulstettu Paasivaara, L., Suhnen, M. & Nikkilä, M Innstavat prjektit. Helsinki: Sumen sairaanhitajaliitt ry. Pasternac, A Hitvirheet ja hidn aiheuttamat haitat. Dudecim 122/2006, Tulstettu Peltkski, J Perehdyttäminen hittyön jhtamisen sana. Osastnhitajien näkemyksiä hittyöntekijöiden perehdyttämisestä yhdessä sairaanhitpiirissä. Pr Gradututkielma.Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kupin ylipist. Raini, P Kiinnitä työhön ja tulkseen. Opas kuntatyön perehdyttäjille. Sumen kuntaliitt. Tulstettu f Saastaminen, P Sairaanhitajien perehtyminen anestesiasastlla. Pr Gradututkielma. Hittieteen laits. Kupin ylipist. Salnen, A Mentrinti ja sairaanhitajien ammatillinen pätevyys. Pr Gradututkielma. Hittieteen laits. Tampereen ylipist. Tulstettu STM Terveydenhulln täydennyskulutussusitus. Ssiaali- ja terveysministeriön ppaita 2004:3. Tulstettu

43 43 STM Turvallinen lääkehit. Valtakunnallinen pas lääkehidn tteuttamisesta ssiaali- ja terveydenhullssa. Ssiaali- ja terveysministeriön ppaita 2005:32. Tulstettu pdf&title=Turvallinen_laakehit_fi.pdf STM Terveydenhulln vaaratapahtumien raprtintijärjestelmän käyttööntt. Ssiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:16. Tulstettu STM Edistämme ptilasturvallisuutta yhdessä, Sumalainen ptilasturvallisuusstrategia Ssiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2009:3. Tulstettu Stakesin ja Lääkehidn kehittämiskeskus ROHTO Ptilasturvallisuussanast, Lääkehidn turvallisuussanast. Tulstettu Stenvall, J. & Virtanen, P Muutsta jhtamassa. Helsinki. Edita publishing. Sumen Ptilasturvallisuus yhdistys Viitattu Taurus, T Periperatiivisten sairaanhitajien kuvauksia perehdytyksestään. Pr Gradututkielma. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kupin ylipist. Tumi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Tammi. Jyväskylä. Valtin säädöstietpankki-finlex. Viitattu Veräjänkrva, O., Huuppnen, R. Huuppnen, U. Kaukkila H-S. & Trniainen, K Lääkehit hittyössä. WSOY. Helsinki Vilkka, H Tutki ja mittaa. Tammi. Gummerus kirjapain. Jyväskylä Vurinen, R Muutsjhtaminen sumalaisessa ylipistsairaalassa sastnhitajien ja sairaanhitajien arviimana. Väitöskirja. Hittieteen laits. Tampereen ylipist. Tulstettu Wendelbe, B & Häkkinen, H Ptilaturvallisuus Tanskassa. Sairaalaviesti 1/2006,

44 44 Kuvit Kuvi 1: Ptilasturvallisuuden keskeiset käsitteet (mukaellen Stakes & Rht 2007)13 Kuvi 2: Turvallisen lääkehidn terminlgia (mukaillen Stakes & Rht 2007)...16 Kuvi 3: Perehdytyksen pelikenttä (mukaillen Kupias & Peltla 2009, 10)...22 Kuvi 4: Juurruttaminen 2.0 (Ora-Hyytiäinen & Silvenninen 2007)...28 Kuvi 5: Työryhmän timinta...35 Kuvi 6: Työyhteisön timinta...36 Kuvi 7: Uuden timintamallin hyödynnettävyys...36 Kuvi 8: Työryhmän tuttamat uudet ajatukset ja ideat...37 Kuvi 9: Tanskasta saatu kkemustiet...37 Kuvi 10: Vaikutukset lääkehidn sujuvuuteen ja tehkkuuteen...38 Kuvi 11: Uuden timintamallin käyttöönttaminen...38

45 45 Liitteet Liite1: Opinnäytetyöprsessin aikataulu Liite 2: Teemahaastattelurunk Liite 3: Lääkehidn perehdytyksen muistilista Liite 4: Työryhmän timinnan ja tutksen arviintikaavake... 68

46 46 Liite 1 Liite1: Opinnäytetyöprsessin aikataulu Kesäkuu 2009 Teemahaastattelu 9.6. Heinakuu 2009 Elkuu 2009 Syyskuu 2009 Aineistn analyysi jatkuu Käsitekarttjen esitäminen työryhmän palaverissa Käsitekarttjen esittäminen työyhteisölle sasttunnilla Käsitekarttjen työstäminen Kehittämiskhteen alustava valitseminen Kehittämiskhteen hyväksyminen työyhteisössä Lkakuu 2009 Tutkitun tiedn hakeminen Opinnäytetyösuunnitelman kirjittaminen Työryhmän palaveri Marraskuu 2009 Tutkitun tiedn hakeminen Uuden timintamallin kehittäminen Työryhmän palaveri Julukuu 2009 Uuden timintamallin kehittäminen valmiiksi Työryhmän palaveri Tammikuu 2010 Uusi timintamalli työyhteisölle luettavaksi Opintmatka Tanskaan Helmikuu 2010 Työryhmän palaveri Uuden timintamallin viimeistely Maaliskuu 2010 Lppuraprtin kirjittaminen Julkaisuseminaari Huhtikuu 2010 Opinnäytetyö valmistuu Uuden tintaallin esittäminen työyhteisölle Tukkuu 2010 Opinnäytetyöraprtin timittaminen sastlle