Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) on yleinen"

Transkriptio

1 Katsaus Hannu Parikka Pyörtymisessä eli synkopeessa tajunnan menetys johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä, itsestään korjautuvasta pysähtymisestä. Tavallinen pyörtyminen on tilanteeseen liittyvä viaton reaktio, mutta joskus taustalla on henkeä uhkaava sairaus. Koska tajunnan menetys on oire, on taustalla olevat tekijät selvitettävä; kaikki tajunnan hämärtymiseen tai kaatumiseen johtavat tilat eivät ole pyörtymisiä. Käytäntö on johtanut siihen, että tajunnan menetyksen vuoksi ryhdytään ensiksi laajoihin neurologisiin tutkimuksiin ja vasta niiden jälkeen ehdotetaan selvitettäväksi paljon yleisempiä sydän- ja verenkiertojärjestelmän vikoja tai terveen ihmisen poikkeavia heijasteita. Yksinkertaiset tutkimukset johtavat yleensä oikeaan diagnoosiin, mutta joskus tarvitaan erikoisalojen järeimpiä aseita. (kollapsi, synkopee) on yleinen oire: jopa 27 % terveiksi itsensä kokeneista henkilöistä on kyselyissä ilmaissut kokeneensa sellaisen (Brignole ym. 2001). Synkopee johtuu aivoperfuusion hetkellisestä korjaantuvasta vajauksesta. Kun aivojen verenkierto hetkeksi pysähtyy, ihminen menettää tietoisuuden ympäristöstä taju menee. Toinen seuraus on lihastonuksen häviäminen, joka johtaa kaatumiseen, eritoten jos henkilö seisoo. Lyyhistyminen ja vajoaminen ovat tyypillisiä istuessa tapahtuvalle tajunnan menetykselle. Näihin voi liittyä lyhyt tooninen tai klooninen kouristeluvaihe (raajojen vatkaaminen) mutta ei epileptisille yleistyneille kohtauksille ominaista pitkittyvää toonis-kloonista kouristelua. Samaten voi esiintyä virtsan tai ulosteen karkaamista, mutta kieleen pureminen on tavallisesti merkki kohtauksen epileptisestä luonteesta. Oireet menevät ohi, kun verenkierto aivoissa riittää taas. Jos kohtaukseen kuuluu ainoastaan tajunnan ja lihastonuksen menetys eikä sen jälkeen ilmene sairauden oireita, kutsutaan tapahtumaa pyörtymiseksi. Tajunta voi mennä varoittamatta, jos taustalla on äkillinen sairauskohtaus (Brignole ym. 2001). Synkopeen syyt Synkopeen patofysiologia voidaan jaotella heijasteperäisiin, pystyasentoon liittyviin, sydän- ja verenkiertoperäisiin sekä neurologisperäisiin kohtauksiin (Benditt ja Goldstein 2002, Kapoor 2002, Brignole ym. 2001) (taulukko 1). Osalle kohtauksista ei löydetä vakuuttavaa selittäjää, tai sitten kyse ei ole lainkaan synkopeestä (psyykkiset syyt, epileptiset kohtaukset). Karkeistaen voidaan todeta, että sairaalassa tutkituista kolmasosalla syy on heijasteperäinen, kolmasosalla sydänperäinen ja kolmanneksella löytyy neurologinen selitys tai lopullinen syy jää ratkaisematta (Krahn ym. 1999, Brignole ym. 2001). Heijasteperäisessä tajunnan menetyksessä jokin elimistöstä tai sen ulkopuolelta tuleva ärsyke saa aikaan aivorunkoperäinen vagaalisen heijasteen ja seurauksena on verisuonten laajeneminen ja bradykardia. Yleisimmin heijasteperäisissä tapauksissa ja synkopeessa ylipäätään on kyseessä vasovagaalinen eli klassinen pyörtyminen. Tämän heijasteen panee useimmiten alulle voimakas emotionaalinen aistimus, kuten pelko tai kipu. Ensimmäisinä tuntemuksina ovat hui- Duodecim 2003;119:

2 Taulukko 1. Synkopeen syyt. Heijasteperäiset Vasovagaalinen syy Kaulavaltimon poukaman liikaherkkyys Elintoimintoihin liittyvät syyt (virtsaaminen, ulostaminen, yskiminen, aivastaminen, puhaltaminen) Bezold Jarischin heijaste Rasitus Vasodepressiivinen oireyhtymä Sydänperäiset Rytmihäiriöt bradykardiat (sinussolmukkeen viat, eteis-kammiojohtumisen viat) takykardiat (supraventrikulaariset, kammiotakykardiat) Sydämen ja verisuoniston rakenteelliset sairaudet obstruktiiviset sydänviat (ahtauttavat läppäviat, obstruktiivinen kardiomyopatia, myksooma, tamponaatio) muut pumppauskykyä heikentävät sydänsairaudet (akuutti laaja-alainen iskemia, sydämen vaikea vajaatoiminta) verisuoniston sairaudet (keuhkoembolia, aortan dissektoituma, pulmonaalihypertensio) Sydän- tai verisuonisairauden lääkehoito (diureetit, vasodilataattorit, rytmiä hidastavat lääkkeet) Pystyasentoon liittyvät (posturaaliset) Autonomisen hermoston primaarinen vika Autonomisen hermoston sekundaarinen vika (diabeettinen neuropatia, amyloidoosi) Hypovolemiaan johtavat tilat (verenvuoto, kuivuminen, lisämunuaisten vajaatoiminta) Neurologiset (aivoverenkierron häiriöt) TIA ja muut vertebrobasilaarialueen verenkiertohäiriöt Aortankaaren suurten haarojen ahtaumat (subclavian steal, Takayasun arteriitti) mauksen tai huonon olon tunne, pahoinvointi, hikoilu tai haukottelu. Kuulo saattaa heiketä ja näkö sumentua, ja sydämen rytmi voi tuntua poikkeavalta. Kohtauksen mentyä ohi vointi on normaali. Pyörtymistä voidaan pitää luonnollisena reaktiona, ja se voi periaatteessa tapahtua kenelle tahansa. Kaulavaltimon poukaman liikaherkkyydessä (sinus caroticus -oireyhtymä) pään kääntäminen tai kiristävä kaulus voivat laukaista bradykardian, verenpaineen laskun tai molemmat. Elintoimintoihin liittyvän heijasteen saattavat laukaista virtsaaminen, ulostaminen, yskiminen, aivastaminen, voimakas puhaltaminen (puhaltimen soittaminen) tai nieleminen. Sydämen alaseinän iskemia voi aiheuttaa vagaalisen heijasteen kautta bradykardian (Bezold Jarischin heijaste). Rasitukseen ja erityisesti sen välittömään jälkitilaan saattaa liittyä heijasteen tuottama bradykardia ja verenpaineen lasku. Obstruktiivisissa sydänsairauksissa (vaikea aorttaläpän ahtauma, hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia) tajunnan menetyksen yhtenä mekanismina katsotaan olevan sydämestä lähtevä heijaste. Vasodepressiivisessä oireyhtymässä eli neurokardiogeenisessa synkopeessä heijasteen syntyyn ei löydy luonnollista syytä ja tajunta voikin mennä milloin vain; ennakoivat oireet kestävät lyhyen aikaa tai puuttuvat kokonaan. Tajunnan menetyksen aiheuttaa bradykardia (sinusbradykardia, eteis-kammiosolmukkeen katkos, kardioinhibitorinen muoto), verenpaineen lasku (verisuonten laajeneminen, vasodepressiivinen muoto) tai molemmat (sekamuoto). Usein tajunnan menetystä edeltää sympatikotonia, johon aivorunko reagoi vagaalisella vasteella: sydämen supistusvireys ja syketaajuus pienenevät, verisuonten laajentuminen tyhjentää sydämen täytön ja verenkierto lamaantuu. Sydänperäinen tajunnan menetys voidaan jaotella ensisijaisesti rytmin poikkeavuudesta tai sydämen ja verisuonten rakenteellisesta sairaudesta johtuvaksi. Rytmin poikkeavuus voi johtua yksinomaan sydämen rytmiä määräävän järjestelmän viasta (»sähkösairaus») tai sydänvian tuottamasta rytmihäiriörakenteesta. Keskeistä on aivojen verenkierron heikkeneminen verta kierrättävän moottorin toiminnan pettäessä hetkeksi (minuuttitilavuus romahtaa); muu järjestelmä kyllä toimii. Bradykardiaa aiheuttavat sinussolmukkeen viat (sairas sinus) sekä eteis-kammiosolmukkeen ja kammionsisäisen johtoradaston viat (toisen ja kolmannen asteen eteis-kammiokatkokset). Vaikka bradykardia voi syntyä liiallisen lääkevaikutuksen tai johtorataan rajoittuvan degeneraation seurauksena, on taustalla kuitenkin usein sydänlihaksen sairaus (Benditt ja Sutton 1998). Takykardiassa tajunnan menetys johtuu sydämen liian suuresta syketaajuudesta, jolloin kammiot eivät ehdi täyttyä ja minuuttitilavuus jää riittämättömäksi. Muita mekanismeja ovat eteiskammiosynkronian muuttuminen (eteisten su H. Parikka

3 pistuminen kammiosystolen aikana), kammiokontraktion asynergia (QRS-heilahduksen leviäminen haarakatkoksen vuoksi) ja myötävaikuttavia tekijöitä hypovolemia, perifeeristen kompensaatiomekanismien vajaus ja heijaste. Kapeakompleksinen supraventrikulaarinen takykardia aiheuttaa harvoin tajunnan menetyksen. Sellainen tiheälyöntinen eteisperäinen takykardia (eteislepatus tai -värinä), jossa kaikki eteisissä syntyneet aallot etenevät rajoituksetta kammioihin, voi johtaa tajunnan menetykseen. Usein tällaisilla henkilöillä on lyhyt PQ-aika osoituksena nopeasta eteis-kammiojohtumisesta. Leveäkompleksisessa supraventrikulaarisessa takykardiassa (antidrominen takykardia Wolff Parkinson Whiten oireyhtymässä, eteisperäinen takykardia johtuessaan kammioihin oikoradan kautta) tajunnan menetys on paljon todennäköisempi (Harvey ja Morady 1998). Kammiotakykardia aiheuttaa tajunnan menetyksen, koska taustalla on useasti sellainen rakennevika, joka jo itsessään heikentää sydämen pumppaustoimintaa (sydäninfarktin jälkitila, kardiomyopatiat, vaikeat läppäviat) eikä minuuttitilavuus rytmin äkisti tihentyessä riitä. Akuutti iskemia voi aiheuttaa tiheän monimuotoisen kammiotakykardian seurauksena tajunnan menetyksen. Kammiotakykardia tuottaa joskus tajuttomuuskohtauksen myös henkilölle, jolla on rakenteellisesti terve, vain sähköisesti viallinen sydän (idiopaattiset kammiotakykardiat, pitkä QT-oireyhtymä, Brugadan oireyhtymä) (Harvey ja Morady 1998). Tajunta voi mennä, jos sydän ei kykene pumppaamaan riittävästi verta sydänsairauteen liittyvän virtausesteen vuoksi. Tällainen este muodostuu hypertrofisessa obstruktiivisessa kardiomyopatiassa vasemman kammion ulosvirtauskanavaan, myksoomassa eteiseen ja stenoottisessa läppäviassa (mitraali- tai aorttaläpän ahtauma) läppärakenteeseen. Suuri ahtopaine voi myös aiheuttaa sydänperäisen vagaalisen heijasteen. Keuhkoemboliassa ja aortan dissektoitumassa sydän saattaa olla terve mutta keuhkovaltimossa tai aortan tyvessä on virtauseste (Brignole ym. 2001). Pystyasentoon liittyvää tajunnan menetystä (posturaalinen, ortostaattinen synkopee) luonnehtii verenpaineen nopea lasku pystyasennossa ilman sinustakykardian minuuttitilavuutta riittävästi suurentavaa vastavoimaa. Lievä ortostaattinen reaktio ja silmissä mustenemisen tunne heti ylös nousemisen jälkeen kuuluvat normaaliin fysiologiaan. Autonomisen hermoston toimintahäiriöön voi liittyä kykenemättömyys ylläpitää riittävää perifeeristä verisuonitonusta esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Sekundaarista perifeeristä neuropatiaa esiintyy diabeteksessa ja amyloidoosissa. Posturaalinen synkopee voi syntyä myös ilman verisuonten säätelyn häiriötä: hypovolemia verenvuodon, lisämunuaisten vajaatoiminnan, runsaan hikoilun (rasitus, kuumesairaus) tai diureettien käytön seurauksena saattaa romahduttaa perifeerisen verenkierron. Samoin voivat tehdä verisuonia laajentavat lääkeaineet (verenpainelääkkeet, nitraatit). Usein tajunta menee yöllä virtsaamaan nousemisen jälkeen (lisänä virtsaamisen aiheuttama heijaste) tai saunassa lauteilta noustua. Ortostaattinen sietokyky heikkenee iän karttuessa, joten vanhuksilla nämä mekanismit ovat yleisiä, eritoten kun he usein käyttävät tätä mekanismia korostavia lääkityksiä (Brignole ym. 2001, Kapoor 2002). Neurologiset aivoverenkierrosta johtuvat synkopeet ovat melko harvinaisia. Kun sellaisen aiheuttaa TIA-kohtaus, on kyseessä yleensä kohtauksittainen aivorungon iskemia, hyvin harvoin molemminpuolinen aivopuoliskotason verenkiertohäiriö. Näillä potilailla esiintyy tavallisesti muitakin neurologisia oireita. Vertebrobasilaarialueen TIA voi aiheuttaa lihastonuksen äkillisen menetyksen ja kaatumisen ilman tajuttomuutta (drop attack). Subclavian steal -oireyhtymässä vasemman nikamavaltimon verenkierto kääntyy vasempaan yläraajaan suuntautuvaksi, ellei verta tule sinne riittävästi normaalia tietä. Takayasun arteriitti ja muut arteriitit saattavat ahtauttaa aivoihin vieviä suuria verisuonia (Brignole ym. 2001). Diagnoosi Pyörtymiskohtauksen selvittämisessä tarvitaan vastaus kolmeen kysymykseen: onko kyseessä synkopee vai jokin muu kohtaus, mikä on koh- 1943

4 tauksen tarkka kuvaus ja onko henkilöllä sydänsairaus? Synkopeen siis ohimenevän verenkiertoperäisen tajuttomuuden ja lihastonuksen menetyksen erottaminen muista samankaltaisista tiloista on tärkeää. Tiloja, joihin liittyy muulla kuin primaarilla aivoperfuusion vajavuudella syntyvä tajuttomuus, ovat metaboliset sairaudet (hypoglykemia, hyperglykemia ja hypoksiaan tai hyperkapniaan johtavat tilat), aivojen sähköisen toiminnan purkaukselliset häiriöt (epilepsia) ja myrkytykset. Katapleksia ja»drop attack» edustavat tiloja, joissa lihastonus häviää mutta tajunta säilyy. Psykogeeniset kohtaukset ja hyperventilaatio voivat vaikeimmissa muodoissaan muistuttaa synkopeeta. Poissaolokohtaukset eivät täytä lainkaan synkopeen kriteereitä (Brignole ym. 2001). Käsitys kohtauksen luonteesta saadaan potilasta ja tapahtuman todistaneita huolellisesti haastattelemalla. Yksityiskohtainen anamneesi, kohtauksen kuvaus, kliininen tutkimus ja muut yksinkertaiset tutkimukset johtavat varsin lähelle diagnoosia. Esioireet värittävät usein heijasteperäisiä kohtauksia. Niissä on myös usein tunnistettavissa heijasteen liikkeelle paneva ärsyke. Aura-oire johtaa ajatukset epileptiseen kohtaukseen. Rytmihäiriöistä takykardiat voivat aiheuttaa yhtäkkisen tajunnan menetyksen ilman edeltäviä tuntemuksia, ja bradykardiat saattavat aiheuttaa pitkäkestoista heikkoutta. Jos tajunnanmenetyskohtaukset toistuvat lyhyin väliajoin, on sydänsairautta potevalla todennäköisesti vakava kammiotakykardia. Sukuhistoria voi paljastaa perinnöllisen rytmihäiriömekanismin. Sydämen riittämättömän pumppaustoiminnan aikaansaamat tajunnan menetykset liittyvät rasitustilanteeseen. Posturaalisessa synkopeessa tajuttomuus ilmenee nopeasti ylösnousun jälkeen. Lääkkeiden käyttö tulee kartoittaa. TIA-kohtaus voi aiheutua pään hankalasta asennosta, kun vertebraliskierto vaikeutuu. Toisaalta TIA-kohtaus aiheuttaa harvoin pelkän tajunnan menetyksen; useimmiten siihen liittyy muitakin aivojen takaosan verenkierron alueelle paikantuvia oireita. Näillä henkilöillä esiintyy myös laajemmin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Tajunnanmenetyskohtaukseen voi liittyä vähäistä raajojen vatkaavaa liikettä ja jäykkyyttä sekä virtsan karkaamista, mutta minuutteja kestävä kouristelu ja kieleen pureminen viittaavat vahvasti epileptiseen kohtaukseen. Pitkään kestävä sekavuus kohtauksen jälkeen ei kuulu synkopeehen; heijasteperäisen kohtauksen kokenut saattaa olla voipunut tuntejakin, mutta sekavuus viittaa aivosähkötoiminnan häiriöön tai aivoinfarktiin. Rytmihäiriöpotilaan vointi palaa nopeasti ennalleen, mutta sydänsairauden oireet saattavat toki jatkua (Brignole ym. 2001, Benditt ja Goldstein 2002, Kapoor 2002). Kliinisen tutkimuksen tarkoituksena on etsiä merkkejä sydänsairaudesta, sydämen rytmihäiriöistä ja neurologisista sairauksista. Perustutkimuksia ovat 12-kytkentäinen EKG:n rekisteröinti, verenpaineen mittaus makuulla ja pystyasennossa, perusverenkuvan määritys ja poliklinikkaolosuhteissa suoritettava sydämen rytmin seuranta. Muut tutkimukset tulisi suunnitella anamneesin ja kliinisten löydösten perusteella. Pään tietokone- tai magneettikuvaus ilman kliinisiä neurologisia löydöksiä ei tuo merkittävää tietoa diagnoosista, eivätkä päivystysluonteiset invasiiviset sydäntutkimukset ole perusteltuja ilman akuuttia kriittistä sydänlihasiskemiaa. Luonnollisen pyörtymisen vuoksi ei tarvita tutkimuksia. Jos kyseessä on nuoren tai keskiikäisen henkilön ensimmäinen tajuttomuuskohtaus eikä anamneesin, silminnäkijöiden kertomuksen, kliinisten löydösten ja perustutkimusten jälkeen todeta sydänsairautta eikä neurologisia löydöksiä ole, on tajunnan menetys ollut todennäköisesti heijasteperäinen eikä lisätutkimuksia tarvita. Jos kohtaus vaikuttaa posturaaliselta ja se on uusiutunut, kannattaa tehdä ortostaattinen koe. Keski-iän ylittäneiden henkilöiden tutkimukseen kuuluu kaulavaltimon poukaman hieronta. Sydänperäisyyttä tulee epäillä, kun on todettavissa selkeitä sydänoireita tai rytmihäiriön tiedetään luonteensa perusteella liittyvän sydänsairauteen (taulukko 2). Niinpä nyrkkisääntö on, että jos aiemmin sydäninfarktin sairastanut tai kardiomyopatiaa poteva menettää tajuntansa, syynä on pidettävä kammiotakykardiaa, kunnes toisin osoitetaan. Jos potilaalla on todettu delta-aalto, tajunnan menetyksen on katsottu aiheutuneen antidromisesta takykardiasta 1944 H. Parikka

5 Taulukko 2. Vihjeitä synkopeen sydänperäisyydestä. Sinusbradykardiaa ja sinustakykardiaa voi esiintyä heijasteperäisen tajunnan menetyksen jälkeen ilman sydänsairautta. Tervesydämisillä pitkittynyt hypotensio voi olla merkki vasodepressiivisestä oireyhtymästä. Löydös tai tieto Synkopeen mekanismi Taustalla oleva sairaus Poikkeava lepo-ekg Lyhyt PQ-aika SVT WPW, muu SVT Delta-aalto SVT tai eteisvärinä WPW Patologinen Q-aalto Kammiotakykardia Sydäninfarktin jälkitila Kammiohypertrofia Kammiotakykardia Kardiomyopatia Eteis-kammiokatkos Kammionsisäinen johtumishäiriö Johtoratojen degeneraatio tai rakenteellinen sydänvika Pitkä QT-aika Kammiotakykardia (kääntyvien kärkien Hankinnainen tai synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä tyyppinen) ST-välin nousu Kammiotakykardia Akuutti sydäninfarkti, kardiitti Bradykardia Akuutti sydäninfarkti ST-välin lasku Kammiotakykardia Iskemia, takaseinän sydäninfarkti RBBB+ST-nousu oikean- Kammiotakykardia Brugadan oireyhtymä puoleisissa rintakytkennöissä T-inversiot oikean- Kammiotakykardia Arytmogeeninen oikean kammion kardiomyopatia puoleisessa rinta- Minuuttitilavuuden pieneneminen Keuhkoembolia kytkennöissä Poikkeava rytmi heti kohtauksen jälkeen Bradykardia Sinusbradykardia, sinoatriaalikatkos, Johtoratojen degeneraatio tai rakenteellinen sydänvika eteis-kammiokatkos Takykardia Kapeat QRS-heilahdukset Usein rakenteellisesti terve sydän tai rakenteellinen sydänvika Takykardia Leveät QRS-heilahdukset Lähes poikkeuksetta rakenteellinen sydänsairaus. Aberraatioissa (= haarakatkos) terveen sydämen SVT Muut löydökset Merkittävä sydämen Stenoottinen sivuääni Obstruktiivinen sydänsairaus (AS, MS, HOCM) sivuääni Vuotosivuääni Iskeeminen hiippaläpän vuoto Poikkeava sydämen Kammiotakykardia Iskeeminen sydänsairaus, kardiomyopatiat palpaatiolöydös Sydämen vajaatoiminnan Riittämätön minuuttitilavuus Vajaatoimintaa aiheuttavat sydänsairaudet merkit Hypotensio Riittämätön minuuttitilavuus Vajaatoimintaa aiheuttavat sydänsairaudet, keuhkoembolia Bradykardia Sydänsairauden lääkitys Vesisuonten laajeneminen Sydänsairauden lääkitys Anamnestiset tiedot Suvussa äkkikuolemia Kammiotakykardia Kardiomyopatiat Synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä Tajunnan menetys rasi- Kammiotakykardia Iskeeminen tai obstruktiivinen sydänsairaus, kardiomyopatiat, tuksen aikana joskus terve sydän Rintakipua ennen tajun- Kammiotakykardia Iskeeminen sydänsairaus nan menetystä Palpitaatiota (takykardiaa) SVT Terve sydän ennen tajunnan Kammiotakykardia Sydänsairaus, joskus terve sydän menetystä Ei esioireita Kammiotakykardia Sydänsairaus, harvoin terve sydän SVT = supraventrikulaarinen takykardia, WPW = Wolff Parkinson Whiten oireyhtymä, RBBB = oikea haarakatkos, AS = aorttaläpän stenoosi, MS = mitraaliläpän stenoosi, HOCM = hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia. tai eteisvärinästä, joka on johtunut kammioihin oikoradan kautta. Pitkä QT -oireyhtymää potevan synkopeeta on aina syytä pitää kääntyvien kärkien kammiotakykardian aiheuttamana. Iskemiaan liittyvä tajunnanmenetys on yhteydessä iskeemiseen taudinkuvaan. Oireettomalla yksinkertainen synkopee ei ole ensimmäinen iskemian merkki. Tilanne on toinen elvytystilanteeseen johtavassa kammiovärinässä, mutta silloin ei enää olekaan kyse synkopeestä. 1945

6 Kardiologisia jatkotutkimuksia (sydämen kaikututkimus, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, herkkyys-ekg, sydämen magneettikuvaus, elektrofysiologinen tutkimus, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus) tarvitaan, jos tajunnan menetystä epäillään sydänsairauden aiheuttamaksi tai jos sen yhteydessä todetaan kammiotakykardia (lyhyt- tai pitkäkestoinen), supraventrikulaarinen takykardia tai johtumishäiriö (Korhonen ja Toivonen 1996). Rintakehän ihon alle asennettava, sydämen rytmin pitkäaikaiseen tallentamiseen kykenevä rekisteröintilaite (rytmivalvuri) on joskus tarpeen vaikeaoireisissa selittämättömiksi jääneissä kohtauksissa (Eskola ja Yli-Mäyry 2001). Kallistuskoe tehdään, kun epäillään vasodepressiivistä oireyhtymää ja oireita on esiintynyt usein. Koe vahvistaa diagnoosin, auttaa arvioimaan oireyhtymän vaikeutta ja ennen kaikkea antaa tiedon siitä, liittyikö kohtaus bradykardiaan vai pelkästään verenpaineen laskuun vai oliko se sekamuotoinen. Hoitomuoto valitaan tyypin mukaan (Toivonen 2000). Neurologin on syytä tutkia potilas, kun epäillään epilepsiaa tai muuta neurologista sairautta. Viitteinä näistä ovat kohtauksenjälkeinen pitkittynyt sekavuus, päänsärky tai uneliaisuus taikka kohtauksen nähneen henkilön kuvaus kohtausta edeltäneistä tai kohtauksenjälkeisistä neurologisista paikallisoireista. Neurologista arviota tarvitaan myös, jos potilaalla on runsaasti aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä ja kohtausta epäillään TIA:ksi. Hoitolinjat Harvoin esiintyvän heijasteperäisen tajunnanmenetyksen hoidoksi riittävät kohtauksen luonteen selvittäminen, laukaisevien tekijöiden ja esioireiden tunnistus sekä haittaavien lääkehoitojen, kuivumisen ja kohtauksen seurausten kannalta vaarallisten tilanteiden välttäminen. Makuuasentoon asettuminen esioireiden ilmaantuessa estää tai lievittää oireita. Vain vaikeimmissa tapauksissa ja riskiammateissa asennetaan sydämentahdistin (Brignole ym. 2001, Benditt ja Goldstein 2002, Kapoor 2002). Vasodepressiivisen oireyhtymän hoitolinjat määritetään kohtausten esiintymistaajuuden, vammautumisalttiuden ja kallistuskokeen tulosten perustella. Lieväksi katsottavan taudinkuvan hoidossa noudatetaan muiden heijasteperäisten synkopeemuotojen hoitoja; kohtaukseen varautumisen mahdollisuus riippuu esioireiden kestosta. Toistuvissa kohtauksissa tarvitaan erityishoitoja: verenpaineen laskua estetään lisäämällä plasmatilavuutta runsassuolaisella ruokavaliolla tai mineralokortikoidilla ja verisuonten tonusta vahvistetaan alfa-agonistilla. Jos kohtaus alkaa sympaattisen hermoston yliaktivoitumisella, on pitkävaikutteisesta beetasalpaajasta (selektiivinen tai epäselektiivinen) yleensä apua. Kardioinhibitorinen ja sellainen sekamuotoinen kohtaus, jota ei ole saatu hallintaan lääkityksellä tai johon liittyy pitkä asystole tai eteis-kammiokatkos, hoidetaan sydämentahdistimella (DDI-tahdistus) (Toivonen 2000). Sydänsairauteen liittyvässä tajunnan menetyksessä hoidetaan sekä perussairautta että synkopeemekanismia ja ratkaisut tehdään yksilöllisen arvion perusteella. Bradykardiaa aiheuttavat johtorataviat korjataan sydämentahdistimella. Supraventrikulaarinen takykardia aiheuttaa ani harvoin tajunnan menetyksen, mutta jos näin tapahtuu, on katetriablaatiohoito perusteltu. Tajunnan menetystä aiheuttava stenoottinen läppävika tai vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtautuminen ovat leikkaus- tai katetrihoidon aiheita. Iskeemisen sydänsairauden hoito vaatii yleensä revaskularisaation. Riittääkö tämä tajunnan menetyksen hoidoksi, riippuu oireen syntytavasta. Jos sydänlihaksessa on infarktiarpi (pysyvä rytmihäiriörakenne) ja tajunnan menetyksen aiheuttajana pitkittynyt kammiotakykardia, revaskularisaation lisäksi tarvitaan rytmihäiriöleikkaus tai rytmihäiriötahdistin, harvoin rytmihäiriölääkitys. Jos pysyvää rytmihäiriörakennetta ei ole ja rytmihäiriö on vain iskemian aiheuttamaksi sopiva (monimuotoinen kammiotakykardia, heijasteperäinen eteis-kammiokatkos), saattaa revaskularisaatio olla riittävä toimenpide. Elektrofysiologinen tutkimus on avainasemassa ratkaisuja tehtäessä (Telfer ja Olshansky 1998). Posturaalisen synkopeen hoidoksi riittää lievissä tapauksissa kohtausmekanismin tiedosta H. Parikka

7 minen, kuivumisen ja verisuonia laajentavan lääkitysten välttäminen ja varautuminen riskitilanteisiin. Usein toistuvien kohtausten ehkäisemiseksi tarvitaan vasokonstriktoreja, esimerkiksi alfa-agonisteja, joskus isojakin annoksia. Myös tukisukista saattaa olla apua (Toivonen 2000, Brignole ym. 2001). Aivoverenkierron häiriöstä johtuneen tajunnanmenetyksen hoidossa painopiste on antitromboottisessa hoidossa. TIA-potilailla joudutaan useasti hoitamaan yleisempääkin verisuonten kovettumistautia ja sen riskitekijöitä. Jos aortankaaren suurissa proksimaalisissa haaroissa on ahtautumia, voidaan joutua harkitsemaan leikkaustoimenpiteitä. Synkopeen merkitys Synkopeen ennuste on sidoksissa aiheuttajaan. Heijasteperäiset synkopeet eivät juuri vaikuta elinajan pituuteen ja oireet ovat hallittavissa melko vähäisellä elämäntapojen tarkkailulla tai lääketieteellisellä hoidolla. Potilaalle on lohdullista, että heijasteen aiheuttama tajunnan menetys ei merkitse sairautta (Benditt ja Sutton 1998, Brignole ym. 2001). Vammautumisvaara on kuitenkin otettava huomioon; synkopeediagnoosi voi rajoittaa joidenkin ammattien tai harrastusten jatkamista. Sydänperäinen syy nelinkertaistaa kuolleisuuden (Brignole ym. 2001). Tähän vaikuttavat sekä itse sydäntaudin käyttäytyminen että varsinainen tajunnan menettämisen mekanismi, useimmiten rytmihäiriö. Sydämen systolisen toiminnan heikkeneminen on aina vakava löydös: tässä yhteydessä ei itse asiassa enää ole suurta merkitystä sillä, onko potilas kammiotakykardian saatuaan kokonaan tajuton vai onko tajunta ainoastaan hämärtynyt. On lisäksi huomattava, että rakenteellisen sydänvian puuttuminen ei aina merkitse synkopeen vaarattomuutta, esimerkkinä pitkä QT -oireyhtymä. Sinussolmukkeen vika ja monet supraventrikulaariset takykardiat ovat hyvänlaatuisia, joskin elämänlaatua huonontavia. Yksinkertaistaen voidaankin todeta, että synkopeediagnostiikan ydin on sydänperäisen syyn osoittaminen tai pois sulkeminen. * * * Kiitän dosentti Lauri Toivosta (HYKS:n kardiologian klinikka) ja erikoislääkäri Marjaana Tiaista (HYKS:n neurologian klinikka) arvokkaasta avusta käsikirjoituksen valmistelutyössä. Kirjallisuutta Benditt DG, Goldstein M. Fainting. Circulation 2002;106: Benditt DG, Sutton R. Bradyarrhythmias as a cause of syncope. Kirjassa: Grubb BP, Olshansky B, toim. Syncope: mechanisms and management. Armonk, New York: Futura Publishing Company, Inc., 1998, s Brignole M, Alboni P, Benditt D, ym. Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope. Eur Heart J 2001;22: Eskola M, Yli-Mäyry S. Ihonalainen rytmivalvuri synkopeen tutkimuksissa. Duodecim 2001;117: Harvey MN, Morady F. Tachyarrhythmias as cause of syncope. Kirjassa: Grubb BP, Olshansky B, toim. Syncope: mechanisms and management. Armonk, New York: Futura Publishing Company, Inc., 1998, s Kapoor WN. Current evaluation and management of syncope. Circulation 2002;106: Korhonen P, Toivonen L. Elektrofysiologinen tutkimus ja kallistuskoe synkopeen syyn selvityksessä. Duodecim 1996;112: Krahn AD, Klein GJ, Yee R, ym. Use of an extended monitoring strategy in patients with problematic syncope. Circulation 1999;99: Telfer EA, Olshansky B. Use of electrophysiological studies in syncope: practical aspects for diagnosis and treatment. Kirjassa: Grubb BP, Olshansky B, toim. Syncope: mechanisms and management. Armonk, New York: Futura Publishing Company, Inc., 1998, s Toivonen L. Heijasteperäinen synkopee. Kirjassa: Heikkilä J, ym., toim. Kardiologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s HANNU PARIKKA, LT, erikoislääkäri HYKS:n kardiologian klinikka Sydäntutkimusosasto PL 340, HUS 1947

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Synkopeen tutkiminen

Synkopeen tutkiminen LUKU 3 Synkopeen tutkiminen Hannu Parikka Synkopeessa on kyse hemodynamiikan romahtamisesta aivojen kannalta. Aivoverenkierron riittävyyteen (perfuusiopaineeseen) vaikuttaa paitsi aivoverenkierron autoregulaatio,

Lisätiedot

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Kallistuskokeet ja niiden tulkinta Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät 11.5.2017 Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Synkopeen syyt ja selvittely

Synkopeen syyt ja selvittely Ajankohtaista Pekka Raatikainen ja Markku Ellonen Synkopeen syyt ja selvittely Tavoitteet Tunnistetaan hyvänlaatuiset tajunnanhäiriöt, jotka eivät kaipaa laajoja lisätutkimuksia. Tunnistetaan tajunnanhäiriökohtauksen

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla

Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Näin tutkin M. J. Pekka Raatikainen ja Heikki V. Huikuri Rytmihäiriöpotilas lääkärin vastaanotolla Rytmihäiriöt ovat yleinen kliininen ongelma. Rytmihäiriöpotilasta tutkittaessa on tärkeää tunnistaa kiireellistä

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO

URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN KLO URHEILULÄÄKETIEDE 2017 URHEILIJAN SYDÄN 31.3.2017 KLO 17.00 18.00 URHEILIJOIDEN RYTMIHÄIRIÖT HANNU PARIKKA RYTMIHÄIRIÖT URHEILUSSA Sähköinen sydänsairaus Rakenteellinen sydänsairaus Rasitus SVT/WPW LQT

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen

Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi. Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Laadukas EKG ja hoitajan tekemä esianalyysi Arja Uusitalo, LT, Dosentti, Erikoislääkäri, oyl HUS-Kuvantaminen Living ECG http://www.youtube.com/watch?v=r9yuidnm Csw Merkitys Erittäin suuri! n. 1.5 miljoonaa

Lisätiedot

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen

Lisätiedot

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi

Sydänperäisen tajuttomuus - kohtauksen kliininen arviointi TIETEESSÄ TAISTO TALVENSAARI LL, osastonylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaala, sisätautien tulosyksikkö taisto.talvensaari@khshp.fi RAIMO KETTUNEN professori, ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala sisätautien

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS

OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän

Lisätiedot

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI

SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI SYDÄMEN 24 TUNNIN EKG-REKISTERÖINTI Tässä lehtisessä kardiologian erikoislääkäri, professori Lauri Toivonen kirjoittaa rytmihäiriöiden oireista, tutkimuksesta ja hoidosta. Rytmihäiriöihin viittaavien oireiden

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula

äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Katsaus Perinnöllinen monimuotoinen kammiotiheälyöntisyys tajuttomuuskohtauksien ja äkkikuolemien syynä Heikki Swan, Matti Viitasalo, Lauri Toivonen, Kirsi Piippo ja Kimmo Kontula Nuoren henkilön tajuttomuuskohtauksen

Lisätiedot

Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa?

Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Katsaus tieteessä Anita Hiippala LL, osastonlääkäri HUS, Lastenklinikka, kardiologian klinikka anita.hiippala@hus.fi Lapsen tai nuoren tajunnanmenetys tavallinen pyörtyminen vai jotakin vakavampaa? Lasten

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA

KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Feokromosytoomapotilaan anestesia

Feokromosytoomapotilaan anestesia Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan

Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Kardiomyopatia haastetta fysioterapiaan Merja Perhonen LT, liikuntalääketiet. erikoislääkäri CorusFit Oy Määritelmät Kardiomyopatiat ovat sairauksia, joissa rakenteen ja toiminnan ensisijainen poikkeavuus

Lisätiedot

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1

Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä. Tunne pulssisi. Mikko Syvänne 9.10.2012 MS 7.10.2012 1 Miksi on tärkeää tunnistaa eteisvärinä Tunne pulssisi Mikko Syvänne 9.10.2012 7.10.2012 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri ruots. Förmaksflimmer lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial

Lisätiedot

KLIINISEN RASITUSKOKEEN

KLIINISEN RASITUSKOKEEN KORKEALUOKKAISEN KLIINISEN RASITUSKOKEEN ABC 10.2.2011 LABQUALITY-PÄIVÄT Ä Tiina Muurinen kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuva lääkäri HYKS TAUSTAA Kliinisen rasituskokeen avulla

Lisätiedot

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1

Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura. Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet MS 2011 1 Suomen Sydänliitto ja Suomen Kardiologinen Seura Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet 1 Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan usein nimellä flimmeri lat. Fibrillatio atriorum engl. Atrial fibrillation

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt

Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Katsaus Matti Viitasalo Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt Tavalliset sydämen rytmihäiriöt ovat myös urheilijoiden yleisimpiä rytmihäiriöitä. Yhtäkkiä alkava ja päättyvä nopea säännöllinen tiheälyöntisyys

Lisätiedot

SIDONNAISUUDET

SIDONNAISUUDET SIDONNAISUUDET VA OYL SYNNYTYSSALI JA NAISTENOSASTON PERINATOLOGINEN JA SYNNYTTÄNEIDEN OSUUS TUTKIMUSKOHTEENA SYNNYTYKSEN EDISTYMINEN, SEN POIKKEAVUUDET JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET YKSITYISVASTAANOTTO HARVAKSELTAAN

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito

Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Katsaus tieteessä M. J. Pekka Raatikainen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy pekka.raatikainen@uta.fi Heikki Mäkynen dosentti TAYS, Sydänkeskus Oy Henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden tutkimukset ja hoito Henkeä

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito

Käypä hoito -suositus. Tahdistinhoito Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia

Tajunnan menetyksen taustalla on erilaisia Sydänperäisen tajuttomuuden syyt Sami Koskela Sydänperäinen syy tajunnan menetykseen on yleisempää vanhoilla ihmisillä. Nuorilla tajunnan menetyksen taustalla sen sijaan ovat usein neuraaliset tekijät.

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen

Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen LUKU 5 Kammiovärinästä elvytetyn potilaan tutkiminen Pekka Raatikainen Tiivistelmä Kammiovärinästä tai kammiotakykardiasta elvytetyn potilaan hoidon suunnittelun ja riskinarvion kannalta on tärkeää tunnistaa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä

Käypä hoito -suositus. Eteisvärinä Käypä hoito -suositus Päivitetty kohdennetusti 24.4.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan.

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Opinnäytetyö (AMK) Ensihoidon koulutusohjelma Ensihoito 2014 Tiina Jalonen & Hanna Nieminen SYDÄNINFARKTIPOTILAAN AKUUTTIHOITO Ohjeistus TYKS:n sydänvuodeosastolle OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN

Lisätiedot

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen

Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen LUKU 11 Rytmihäiriöpotilas ja erityistilanteet: asepalvelus, autoilu, lentäminen Riho Luite ASEPALVELUS Juha Hartikainen Tiivistelmä Rytmihäiriöpotilas voidaan katsoa terveydentilaltaan sellaiseksi, että

Lisätiedot

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on

Sydämen vaikean vajaatoiminnan syynä on Tapausselostus Supraventrikulaarisen takykardian aiheuttama sydämen vajaatoiminta Juhani Koistinen, Erik Engblom ja Juhani Airaksinen Kuvaamme potilaan, jolle kehittyi sydämen vasemman kammion vakava vajaatoiminta

Lisätiedot

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella

Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet

Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Eteisvärinä ja sen yleiset hoitoperiaatteet Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 Mikko Syvänne Dosentti, kardiologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Suomen Sydänliitto Mikä on eteisvärinä? Tunnetaan

Lisätiedot

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi

Sydämen UÄ tutkimus. Perusterveydenhuollon käytössä. Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi Sydämen UÄ tutkimus Perusterveydenhuollon käytössä Vesa Järvinen, ylil. HUS-Kuvantaminen, KLF, Hyvinkää vesa.jarvinen@hus.fi UKG toiminta Hyvinkään sairaanhoitoalueella KLF myyntiä perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja

EKG:N TULKINTAA. Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja EKG:N TULKINTAA Hoitotyön taitopaja Tiina Hyttinen PKSSK Laboratoriohoitaja, EKG asiantuntijahoitaja TAITOPAJAN SISÄLTÖ Kertaus sydämen rakenteesta ja sähköisestä johtoratajärjestelmästä Miten piirtyvä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon

Lisätiedot

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,

Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2) Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus Ajokykyyn vaikuttava sairaus, vamma tai vika Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 1 () Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 ()

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän?

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? LUKU 6 Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka kenet lähetän? heikki swan HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikan tehtävinä on potilaiden diagnostiikka

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK 28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio

Lisätiedot

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri

Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä. M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Katsaus Miten tutkin ja hoidan kammiolisälyöntejä M.J. Pekka Raatikainen, Sinikka Yli-Mäyry ja Heikki V. Huikuri Kammiolisälyöntisyys on tavallinen kliininen ongelma. Etenkin vasta alkanut lisälyöntisyys

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU EKGopas EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Janne Heino SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU http://www.samk.fi Sairaanhoitaja (AMK) koulutuksen opinnäytetyö EKGopas 9Lives Oy:n ensihoitoyksiköille Tämä opas

Lisätiedot

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt! TERVEYSKYSELY Täytä kysely huolellisesti ennen lääkärinvastaanottoa. TAUSTATIEDOT 1. Nimi 2. Sukupuoli 3. Mikä on urheilulajisi Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto

Lisätiedot