Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistus. Viestinnän linjauksia ja periaatteita

Transkriptio

1 Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistus Viestinnän linjauksia ja periaatteita

2 Valmistelun vaiheet 9/2016 5/2018 6/ /2018 1/ /2019 Esivalmistelu ja valmistelu kk Väliaikainen hallinto 7-8 kk Käynnistäminen 12 kk Uudistuksen valmistelu yhteistyössä muutosvisio ja tavoitteet edellytykset henkilöstön ja tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista jatkuu alkaen projektina siihen saakka, kunnes voimaanpanolaki voimassa Valmisteluvastuu väliaikaisella valmistelutoimielimellä sovitun kokoonpanon tarkistaminen keväällä 2018 toimielin tekee väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien tarkka suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta maakuntavaalit Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon maakuntavaltuusto ja hallitus tekevät päätökset palvelukokonaisuuksista, palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta sekä toiminnan organisoinnista alkaen

3 Valmistautumiseen lisää aikaa Esivalmistelu Valmistelu 9/2016 7/2017 8/2017 5/2018 Yhteinen tulevaisuudenkuva Perustana organisaatioiden välinen yhteistyö nykytilan kuvaus hahmotelmat palvelukokonaisuuksista, sote-strategiasta ja konsernirakenteesta muutostuki viestintä Yhteinen kehittämistahto Perustana Keski-Suomen liiton koordinoima ja VM:n osarahoittama projekti järjestäjän tehtävät palvelutuotanto ja palveluverkko tukipalvelut konsernirakenne ICT-järjestelmät muutosvalmennus talous sopimukset

4 Viestinnän periaatteet Strateginen viestintä on osa toimintaa kaikilla uudistuksen tasoilla johtamisesta arjen työhön Viestintä rakentaa ymmärrystä uudistustyöstä ja erityisesti Keski-Suomen tulevasta palvelurakenteesta eri kohderyhmille Viestintä on avointa, nopeaa, luotettavaa ja ymmärrettävää Viestintä tukee valmistelutyötä ja tavoitteiden saavuttamista Viestintä edistää osallisuuden toteutumista uudistustyössä Viestintä on monikanavaista ja kokeilee rohkeasti uusia tapoja tavoittaa ja osallistaa eri kohderyhmiä Viestintä rakentaa osaltaan tulevaisuuden vetovoimaisinta maakuntaa!

5 Vastuut ja roolit viestinnässä valmistelun edetessä Uudistuksen viestintää koordinoi ja linjaa syksystä lähtien johtoryhmä, jossa myös viestinnän edustaja Viestintäresurssia keskitetään projektitoimistoon, jolla päävastuu uudistuksen operatiivisen viestinnän toteutuksesta Päivittäisviestintä, markkinointiviestintä, verkkoviestintä, päätösviestintä, myöhemmin vaalit jne. Projektitoimiston viestinnän tukena toimii eri organisaatioiden yhteinen viestintäryhmä, joka kehittää uudistustyön viestintää Viestintäryhmän jäsenillä jatkossakin omat vastuut alatyöryhmien viestinnästä Kuntien viestintävastaavien verkosto tukee tiedon levityksessä ja tuo kentältä tietoa viestinnän tarpeista

6 Johtoryhmän viestintä Jokainen johtoryhmän jäsen on osaltaan merkittävä viestijä ja viestinviejä -> viestintäammattilaiset auttavat muita tehtävän hoitamisessa mm. koulutuksin, valmennuksin Lähtökohtana yksilölliset tarpeet Te olette uudistuksen ensimmäiset kasvot, te luotte osallisuuden kokemuksen! Hissipuhe, yhteisesti sovitut tavoiteviestit! Johtoryhmä käyttää esivalmisteluvaiheessa luotuja visuaalisia elementtejä (esim. PP-pohjat, käyntikortit), huom. päivitetty Keski- Suomi muotoon Ks2020-sivusto pääasiallinen tiedonkokoaja Somessa käytössä Twitter ja Facebook, koulutus ja velvoite hyödyntää somea Sisäisen viestinnän käytännöt sovittava erikseen mm. työalustojen ja sähköpostiviestinnän osalta

7 Kohderyhmät Viestinnällä on useita kohderyhmiä, joiden tiedontarve vaihtelee uudistuksen eri vaiheissa Jakoa sisäiseen ja ulkoiseen viestintään on näin mittavassa uudistuksessa miltei mahdotonta tehdä, sillä jokaisen kohderyhmän edustaja tarkastelee muutosta useammassa roolissa Viestinnässä tulee siten hyväksyä, että viestimme asioista mahdollisimman avoimesti ja eri kanavia hyödyntäen Sisäiset kohderyhmät: Organisaatioiden henkilöstöt Organisaatioiden esimiehet Henkilöstöjärjestöt, työsuojeluvaltuutetut Eri organisaatioiden päättäjät ja johtavat viranhaltijat Ulkoiset kohderyhmät: Keski-Suomen asukkaat ja palveluiden asiakkaat Yritykset Yhteisöt ja järjestöt Muut maakunnat ja valmistelijat Ministeriöt, muut hallinnon alat Media 7

8 Viestinnän painopisteet syksyn 2017 aikana Kiteytys: Valmistelutyö Keski-Suomessa jatkuu! Siirrytään esivalmistelusta valmisteluun. Viestintä jatkuu aktiivisena ja säännöllisenä. Kirkastettava tulevan lainsäädännön vaikutus Keski-Suomen valmisteluun. Sitä kautta palveluviestinnän hahmotteleminen yhä konkreettisemmalle tasolle -> mikä tuleva maakunta tarjoaa juuri minulle? Maakunnan identiteetin rakentaminen: muutoksen tavoitteet, brändityö, graafinen ilme jne. Kanavien haltuunotto, tulevat www-sivut sekä muut alustat Valtakunnallinen tuki verkkopalvelujen suunnitteluun?

9 Viestinnän keskeiset osa-alueet

10 Henkilöstöviestintä Henkilöstöviestinnän toteutuksessa avainasemassa ovat esimiehet sekä johto Muutoksella on oltava kasvot ja johtoon on oltava keskusteluyhteys Monikanavaisuus, vastavuoroisuus, osallisuus Henkilöstötyöryhmä koordinoi, vahva yhteistyö viestintäryhmän kanssa Tärkeää kuulla kentän tarpeet ja vastata toiveisiin Keinoja: esimiesten viestintä- ja vuorovaikutustaitojen parantaminen (haettu erillisrahoitusta), ks2020-sivut, videot, valmiit aineistopaketit esimiehille, uutiskirjeet, sisäiset tiedotteet, työpaikkakokoukset, henkilöstöinfot, sähköiset keskustelualustat, some jne. Työnantajakuvan rakentaminen

11 Asukas- ja palveluviestintä Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Valinnanvapauden laajentuessa asiakkaat päättävät, kenen palveluita he käyttävät. Maakunta liikelaitoksineen varmistaa taustalla, että palvelua on jokaisen saatavilla yhteisesti sovituilla kriteereillä. Uudistusta tehdään asukkaille -> keskeistä varmistaa, että heillä on ymmärrettävää tietoa uudistuksesta ja sen tavoitteista (myös äänestyksen pohjaksi) Helpottaa asiointia, ohjaa oikean palvelun piiriin oikeaan aikaan Huomioi myös heikommassa asemassa olevat, mikä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan Kansankielisyys, palvelulähtöisyys, tasapuolisuus Keinoja: ks2020-sivut, tiedotteet, some, paikallislehdet, esitteet ja julkaisut, mediaviestintä, yleisö- ja infotilaisuudet, videot, Tunnistettava nykyistä paremmin muiden toimijoiden kanavat ja niiden mahdollinen hyödyntäminen

12 Valmistelu- ja päätösviestintä Painottuu erityisesti siihen, mistä asioista ollaan tekemässä päätöksiä -> mahdollistaa osallisuuden ja vaikuttamisen Avointa, selkeää, informatiivista sekä vuorovaikutteista Viestintä osallistuu osaltaan myös tulevan maakunnan hallinnon rakenteiden valmisteluun -> avoimuus on tulevan maakunnan päätöksenteon peruskauraa ja siten osa hallinnon rakenteita

13 Yritys- ja järjestöviestintä Yritysten ja järjestöjen rooli tulevan maakunnan palveluiden tuottajina on merkittävä Siten valmistelussa tulee huomioida kohderyhmän tiedontarpeet sekä rakentaa yhteistyön muotoja myös viestinnällisesti Sote-puolella esimerkkinä Soteuttamot Vuorovaikutteisuus, yhdessä tekeminen -> tulevaisuudessa yhteiset kampanjat ja toisilta oppiminen Viestintä mukaan yhteistyömallien rakentamiseen

14 Mediaviestintä Medialla keskeinen rooli siinä, mistä maakunnassa puhutaan ja miten asioista puhutaan Paikallislehdillä iso rooli siinä, miten eri kunnissa muutos mielletään Tiivis yhteistyö ja median auttaminen elefantin pilkkomiseksi toimitusten erilaiset lukijakunnat huomioiden Keinoja: Tiivis mediatiedotus, median tausta- ja tiedotustilaisuudet, materiaalikoosteet, tavoitettavat yhdyshenkilöt, haastateltavien tarjoaminen (huomioiden alueellisuus), juttuvinkit, johtoryhmälle valmennusta median kohtaamiseen

15 Markkinointiviestintä Kilpailuedun hahmottaminen ja kiteyttäminen selkeisiin, markkinoiviin ydinviesteihin (myöhemmin liikelaitoskohtaiset) Brändi, äänensävy(t) Sote-palveluissa markkinointiviestintää ohjaa pitkälti tuleva valinnanvapauslaki Sote-palveluissa markkinointi lähtee ruohonjuuritasolta -> työntekijöiden ja esimiesten kouluttaminen oman osaamisen esille tuomiseksi sekä asiakkaiden kohtaamiseen Tuotteistus, omat vahvuudet, yksiköiden erityispiirteiden tunnistaminen sekä omien viestintämallien rakentaminen osana perustyötä Nykyaikaisen markkinointiviestinnän koko keinovalikoima. Opitaan kilpailijoilta, mutta pistetään niitä paremmaksi

16 Tavoitteiden kiteytys ja brändityö Yhteinen pohja ja yhdistävä tekijä kaikelle viestinnälle ja markkinoinnille Maakuntastrategiatyön markkinointiviestinnällinen pari Asiakkaan näkökulma, mikä koskettaa asiakasta Persoonallisuus

17 Viestintätyöryhmä Maakuntauudistuksen viestintävastaava Virpi Heikkinen, Keski-Suomen liitto & Keski-Suomen liiton viestintäpäällikkö Tuulia Nieminen Sote-uudistuksen viestintävastaava hallinto- ja viestintäpäällikkö Emmi Hyvönen, Jyväskylän kaupunki & kaupungin tiedottajat Tuija Ijäs ja Elina Gråsten Keski-Suomen ELY-keskuksen viestintäpäällikkö Pirjo Ahapainen & Santtu Lytsy. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin viestintäpäällikkö Tuija Melville & Tuija Sivonen & Helmi Jukkala & Hanne Joenaho (seutu tk) Aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisä-Suomi, viestintäpäällikkö Annette Rinne, Kuntien edustajat: Laura Walden, Jämsän kaupungin viestintäpäällikkö & Esko Pulliainen, Äänekosken kaupungin viestintä- ja markkinointikoordinaattori

18 Emmi Hyvönen p , Virpi Heikkinen p Tuulia Nieminen p

19 Seuraa valmistelua ja #ks2020