Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Transkriptio

1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet -näkökulmia suunnitteluun, ohjaamiseen ja arviointiin- Oulu

2 9:00-10:30 Orientaatio ja alustusta aiheeseen Tauko 10:45-12:00 Työvälineitä monialaiseen osaamiseen Yhteistoiminnallista työskentelyä 12:00-13:00 Lounas 13:00-13:30 Esimerkki monialaisuudesta ja arkkitehtuurista 13:30-15:00 Yhteistoiminnallinen työskentely jatkuu 15:00-15:45 Loppukoonti

3

4 Projektiopetuksen osuus 40% 12 35% 10 30% 25% 8 20% 6 15% 4 10% 5% 2 0% prosenttia kaikesta opetuksesta tuntia viikossa

5

6 Koulun opetussuunnitelman suurimpiin muutoksiin kuulunee uudenlainen oppilaskäsitys. Oppilas ei ole enää opettamisen kohde, vaan aktiivinen, vastuuntuntoinen ja omaehtoinen toimija, joka asettaa itse itselleen tavoitteet ja löytää keinot niiden saavuttamiseksi. Hän tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa ja osaa jo varhain tehdä oikeat ainevalinnat. Nämä ovat hienoja tavoitteita. Pelkkä tavoitteen asettaminen ei kuitenkaan vielä johda päämäärään, vaan tulee tuntea keinot, joilla tavoite saavutetaan. Kahdeksanvuotias poika ei kehity itsenäiseksi sillä, että hänen oletetaan olevan itsenäinen, eikä hän kehity omaehtoiseksi oppijaksi sillä, että hänet jätetään toimimaan omaehtoisesti. Pelkkä itsenäisyyden edellyttäminen ei vielä kehitä itsenäisyyttä: selviytyjiksi tulevat ne oppilaat, jotka ovat kotoa saaneet eväikseen vastuuntunnon, sinnikkyyden ja omaehtoisuuden tai oppilaat, joiden vanhemmat jatkuvasti seuraavat kotona lapsen edistymistä ja opettavat asioita, jotka koulussa ovat jääneet oppimatta. Liisa Keltikangas-Järvinen (

7 Lisääntyykö eriarvoisuus? Kannustetaanko elitismiin? Edistetäänkö yksilöllistä kulttuuria? Miten varmistetaan taitojen kehittyminen? Kohdataanko oppilas yksilönä?

8 Sugata Mitra ja kuinka oppilaat opettavat itseään: 2:37 4:34 6:50 8:10

9 Tehkää ryhmässä ajatuskartta, johon kirjoitetaan ryhmän tietoja seurakunnasta sekä siitä juhlasta, josta ryhmä tekee näytelmän käsikirjoitusta. Valmistelkaa 10 kysymystä sellaisista asioista, joihin ette ole vielä löytäneet vastausta. Kysymykset tullaan esittämään paikallisen seurakunnan papille. Kiinnittäkää erityistä huomiota näihin: merkittävien päätösten tekeminen jaettu vastuu työn tasainen jakautuminen erilaisten näkemysten huomioiminen

10 Kummassa pappi työskentelee enemmän: kirkossa vai seurakuntakodilla? Onko seurakunnan jäsenenä kivaa? Kuinka laaja seurakunta on? Paljonko seurakunta tienaa rahaa päivässä? Mikä on papin työssä haastavinta? Kuinka kauan rippikoulu on ollut olemassa tähän mennessä? Työskenteleekö kirkko ja seurakunta yhdessä? Järjestääkö seurakunta mitään pääsiäiseen liittyvää juhlaa? Miksi arkkuun ei kasvateta ennestään kukkia, niin muitten ei tarvitsisi tuoda? Miksei kuollutta voi syödä? Miksi jos on syöpä niin hiukset tipahtavat päästä ja kuolee? Kuka omistaa seurakunnan? Ketä muita kuuluu seurakuntaan kuin pappi? Kuinka monta ihmistä kuuluu seurakuntaan? Minkä ikäiset saa käydä nuorten illoissa? Onko seurakunnassa mummu kokouksia? Osaako pappi kaikki rukoukset ulkoa? Käykö kirkossa usein lapsia tai vauvoja? Minkä takia Jumala on? Mikä on seurakunnan tarkoitus? Onko seurakunnan työ kivaa? Teettekö työtä tietokoneella? Ootteko usein kirkossa? Oletko joka päivä seurakunnalla? Järjestättekö te Jumalanpalvelukset? Jakaako seurakunta rahaa? Autatteko kehitysmaiden lapsia? Rukoileeko seurakunta yhdessä?

11

12 Avun vastaanottaminen on prosessi, jossa tarvitaan: 1. Välineitä oman itsensä ja elämänsä ymmärtämiseen 2. Omien voimavarojen vapauttamista 3. Suostumista autettavaksi 4. Positiivisen suhteen luomista itseensä 5. itsensä toteuttaminen 4. arvostus - Martti Lindqvist 3. kuuluminen 2. turvallisuus 1. fyysiset tarpeet

13 Oppilaan kohtaaminen Opetuksen personointi Opettajan läsnäolo Opettajan jaksaminen oppilastuntemus Oppiminen opettajan itsetuntemus resurssit ja ympäristö Oppimisen mahdollistaminen: innovatiivisuus luottamus Toiminnan mahdollistaminen: Rahat ja resurssit Koulupolitiikka

14 Taitojen ketjuuntuminen Oppimisen tärkeys Yhteistyö Tiedon rakentaminen Itseohjautuvuus Ongelmanratkaisu Virheistä oppiminen Tietotekniset taidot Itsearviointi Monilukutaito Kriittinen tiedonhaku

15

16 OPPIMISEN TEEMA OPPIAINEET (peruskäsitteet) MONIALAISUUS (soveltaminen) LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN (asiantuntijuus) 2. OSAAMINEN 1. OPPIMISEN TAIDOT: yhteistyö, arviointi, oppimisen tärkeys, oppimisen valinnat, virheistä oppiminen 3. TEKNOLOGIAN TUOMA LISÄARVO

17 ESIMERKKI: OPPIMISEN TEEMANA TURVALLISUUS 2. OSAAMINEN: L1: oppilas rakentaa tietoa yhdessä havainnoimalla ja kokemuksia jakamalla L2: tarkastellaan vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa mm. sosiaalisessa mediassa L3: havainnoidaan yhdessä yleisen turvallisuuden merkitystä mm. liikenteessä L4: tuotetaan tekstejä yhdessä L5: kuvataan kännykällä L6: hyödynnetään ryhmän jäsenten erilaisia vahvuuksia L7: pohditaan yhdessä vaikuttavuutta ja kuinka sitä voidaan edistää 1. Yhteistoiminnallinen oppiminen (oppimisen taito) TUOTOS 3. TEKNOLOGIAN LISÄARVO: Oppilaat tekevät YouTube elokuvan liikenneturvallisuudesta.he pyrkivät hankkimaan videolleen mahdollisimman suuren katsojamäärän, jolloin elokuvan tyylilajin on vedottava sekä aikuisiin että lapsiin. Luodaan teksti, joka edistää paikallista liikenneturvallisuutta Tiedote Mainos Varoitus Liikennemerkki Äänimaisema Satu

18

19

20 Oppimisen arviointi

21 Itsearviointi Vertaisarviointi Projektivihko Arviointikeskustelu Oppimissuunnitelma Vanhempainvartit Valintojen tunnistaminen Osaaminen Kiusaamiskyselyt Sosiogrammi Ohjaava palaute Vahvuuksien tunnistaminen Tunteiden tunnistaminen Ominaisuudet Tieto Portfoliot Kokeet Testaaminen Projektin vaiheiden dokumentointi Lopputuotokset

22

23 Työskentelyn tavoitteet: Rakentaa toteuttamiskelpoinen MOK tai rakenne Saada kokemusta yhteissuunnittelusta ja yhteistoiminnallisesta prosessista Tutustua oppimisprojektin vaiheisiin Jakaa tietoa yhteisöllisesti

24 Työskentelyn vaiheet: 1. Oman vahvan oppimiskokemuksen tunnistaminen 2. Neuvottelu ryhmässä: Tehdään yhteinen valinta 3. Syvennetään valintaa yhteisöllisesti 4. Rakennetaan valinnan ympärille oppimiskokonaisuus Aloitus Tiedonhaku Soveltaminen Esittäminen Arviointi 5. Esitellään työ muille ja arvioidaan toisten töitä 6. Reflektoidaan yhdessä koko prosessia

25 Valitse oma oppimiskokemuksesi, joka on ollut sinulle erityisen vahva. Opit kerralla jotain, jonka muistat lopun elämääsi (5 min) Siirrytään työskentelemään ryhmiin Jokainen ryhmän jäsen kertoo (2 minuuttia aikaa) omasta kokemuksestaan

26 Valitkaa yksi oppimiskokemus ryhmän yhteisellä päätöksellä Perustelkaa valinta (aikaa yhteensä 3 minuuttia)

27 Jokainen ryhmän jäsen valmistelee 3 tarkentavaa kysymystä idean omistajalle: miksi,miten, missä, mitä Idean omistaja kirjaa 3 keskeistä pointtia ideastaan Esitetään kysymykset ja idean omistaja vastaa. Lopuksi idean omistaja jakaa 3 pointtiaan (mikäli niitä ei jo kerrottu kysymyksiin vastatessa) Kirjataan vastaukset, jokainen tekee omat muistiinpanonsa Aikaa näihin klo 12 saakka.

28 Valitun idean ja muistiinpanojen pohjalta Rakentakaa oppimiskokonaisuus Kuvailkaa 5 vaihetta: aloitus, tiedonhaku, soveltaminen, esittäminen ja arviointi Hyödyntäkää kirjojen materiaalia (ks. taulukko alla) Esitysmuoto vapaa, mutta täytyy olla esiteltävissä muille ryhmille Tähän aikaa klo 15 asti Aloitus Tiedonhaku Soveltaminen Esittäminen Arviointi Työnjakokortit Aivoriihi Ajatuskartta Aloitusluento Alkutietojen kartoitus Janatyöskentely I Starttikortit Tutkimusretki Asiantuntijan haastattelu Elokuvan katsominen Kirjan lukeminen Taidekuva Internet-tiedonhaku Kirjaston hyödyntäminen Uutinen Sarjakuva Elokuva Animaatio Dubbaus Posteri Näytelmä Kollaasi Väittely Rekonstruktio Lautapeli Graffiti Asiantuntija-tulkki tekniikka Elokuvafestivaalit Messut Opetetaan toisia oppilaita YouTube-video Blogi Seikkailurata Making of -dokumentti Projektivihko Hetken merkitseminen Palautekeskustelu Arviointikeskustelu Kannustuskuja Kylmä tuoli Janatyöskentely II Itsearviointi Vertaisarviointi

29 Yksi ryhmän jäsen jää esittelemään omaa työtä muille voi tehdä vuorolistan Muut lähtevät tutustumaan muiden ryhmien töihin Ryhmä ottaa mukaan 3 post it -lappua Laput saa jakaa haluamallaan tavalla eri tehtäville Lappuun kirjoitetaan jokin kannustava ja rakentava viesti Eniten lappuja keränneet saavat kertoa työstään lopuksi koko porukalle Aikaa tähän 30 minuuttia

30 Keskustellaan prosessista. Tavoitteenahan olivat: Rakentaa toteuttamiskelpoinen MOK tai rakenne Saada kokemusta yhteissuunnittelusta ja yhteistoiminnallisesta prosessista Tutustua oppimisprojektin vaiheisiin Jakaa tietoa yhteisöllisesti

31 Arkkitehtuuri monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana Oulu Eeva Astala Arkkitehtuurin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus

32 TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

33 OPPILAANOHJAUS Maankäytön suunnittelu MAANTIETO YHTEISKUNTAOPPI Vaikuttanen ja osallisuus Kestävä kehitys Ympäristökokemukset Kaupunkikehityksen historia Prosessityöskentely KUVATAIDE TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

34 Kaupunki oppimisympäristönä Hämeenlinnan kaupungin ydinkeskustassa torin ja Reskan varrella sijaitsee ns. Ykköskortteli, jonka kehittäminen on sen keskeisen sijainnin vuoksi keskustan elinvoiman kannalta kriittistä. Kauppakeskus Linnan rakennukset on rakennettu 1970 luvun alussa ja tulevaisuudessa kortteli vaatii vähintäänkin suurta remonttia. TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

35 Oppimisprosessi mukailemaan arkkitehdin suunnitteluprosessia! johdanto toteutus esittely tutkimus analyysi TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

36 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet johdanto L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys Arkkitehtuuri alana tuli tutuksi. Oppilaat tutustuivat myös projektinhallintaan. toteutus esittely tutkimus analyysi L4 Monilukutaito Rakennetun ympäristön lukutaito: Miksi ympäristömme on muodostunut juuri sellaiseksi kuin se on? TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

37 johdanto Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet tutkimus L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Tavoitteena oli innostaa vaikuttamaan rakennetun ympäristön kehittämiseen! analyysi toteutus esittely L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tutustuttiin kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Arkkitehtuurikokemus tekee tiloista merkityksellisiä paikkoja. TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

38 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet L5 Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen Projektissa tutustuttiin erilasiin tiedon johdanto hankinnan tapoihin ja suunnitteluohjelmiin. Oppilaat harjoittelivat ideoidensa esittelyä. toteutus esittely L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen tutkimus Tavoitteena kehittää suunnitteluosaamista ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. analyysi TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

39 Arkkitehtuuri on luovaa suunnittelua, jolla tehdään tulevaisuutta. Arkkitehtuuri on kulttuuria, joka luo identiteettiä. Arkkitehtuurilla on kieli, jota voi oppia lukemaan. Arkkitehtuuri on yhteisiä päätöksiä, joihin voi vaikuttaa. TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND

40 Linkki aineistoon: rikasvatus/ Eeva Astala, arkkitehtuurin läänintaiteilija

41 Kiitos! Eeva Astala, arkkitehtuurin läänintaiteilija TAITEEN EDISTÄMISKESKUS CENTRET FÖR KONSTFRÄMJANDE ARTS PROMOTION CENTRE FINLAND