Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
|
|
- Armas Pakarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos
2 Ravinteet tulevat turvemaahan: vedestä! biologinen ja kemiallinen pidättyminen/ huuhtoutuminen kasveista! ekohydrologia määrää kasvillisuuden ravinteidenotto maasta/ maavedestä karikkeenmuodostus hajotus hajotuksessa vapautuvien ravinteiden pidättyminen/ huuhtoutuminen hajoamaton kerrostuu turpeeksi
3 Miten suon ravinteisuus määräytyy? Valuma-alueen ominaisuudet: valuma-alueen koko ja muoto pohjamaan laatu Ilmasto (sadanta, haihdunta, lämpöolot) Laskeuma (ilman laatu) Turpeen paksuuskasvu (yhteys pohjamaahan) Jokainen suo on erilainen.
4 Mitä eroa kivennäis- ja turv la? Ravinnemäärät (kg m -2 ) -3 cm:n maakerroksessa ("kokonaismäärät") Ptkg (I&II) VT.1 N P K Ca Mg Lähde: Westman & Laiho 23
5 Pääravinteiden määräsuhteet Westman & Laiho 23
6 Riittävätkö turvemaan ravinteet puuston kasvuun?
7 Puuston sitomien ravinnemäärien arviointi 12 1 K, kg ha Mg, g DBH, cm VSR, E-S TR-IR RhSR VSR, P-S P, kg ha -1 VSR, E-S TR-IR RhSR VSR, P-S Runkotilavuus, m 3 ha -1
8 Ravinnetilan muutosten arviointi kronosekvenssi-lähestymistavalla Kasvupaikkatyyppien sisäisen vaihtelun vuoksi aineiston on oltava suuri! VSR, N, kg ha -1-5 cm turvekerros VUOSIA OJITUKSESTA
9 4 3 Ravinteikkaammat (saraturve) Puusto Typpi Karummat (rahkaturve) Puusto 2 1 N, kg ha Turve 5 cm Turve 5 cm 1 5 RhSR VSR TSR LkR Vuosia ojituksesta
10 Fosfori 3 25 Puusto Ravinteikkaammat Puusto Karummat P, kg ha Turve 5 cm Turve 5 cm Vuosia ojituksesta
11 Kalium 1 8 Puusto Ravinteikkaammat Puusto Karummat K, kg ha -1 2 Turve 5 cm Turve 5 cm Vuosia ojituksesta
12 Kalsium 2 Puusto Ravinteikkaammat Puusto Karummat Ca, kg ha -1 4 Turve 5 cm Turve 5 cm Vuosia ojituksesta
13 Magnesium 4 Puusto Ravinteikkaammat Puusto Karummat Mg, kg ha -1 8 Turve 5 cm Turve 5 cm Vuosia ojituksesta
14 Sinkki 5 4 Puusto Ravinteikkaammat Puusto Karummat Zn, kg ha Turve 5 cm Turve 5 cm Vuosia ojituksesta
15 Kuinka tämä voi olla mahdollista?
16 1. Suon pinta painuu ja turve tiivistyy Syvyys, cm Saraturve Rahkaturve Turpeen tiheys, g cm -3
17 ...eli pintaturpeessa on ojitusalueella tilavuusyksikköä kohti enemmän kiintoainesta ja ravinteita, jollei pitoisuus oleellisesti pienene kuin vastaavalla luonnontilaisella suolla.
18 No katsotaanpa pitoisuuksia: 1.4 Ravinteikkaammat 1.4 Karummat P, mg g RhSR VSR.2. TSR LkR Vuosia ojituksesta
19 Ravinteikkaammat Karummat.5 Ravinteikkaammat.5 Karummat.4.4 K, mg g Vuosia ojituksesta Vuosia ojituksesta
20 Syvyys turpeen pinnasta alaspäin, cm K, mg g Ravinteikkaammat K, mg cm -3 Ojittamaton Ojitettu 41-6 v Karummat K, mg g K, mg cm
21 Ravinteikkaammat Karummat Syvyys turpeen pinnasta alaspäin, cm Ca, mg g Ca, mg cm Ca, mg g Ca, mg cm
22 2. Kaliumvarat ovat suhteellisen niukat: systeemiin veden tai kuivalaskeuman mukana tuleva kaliumlisäys pidättyy kasvillisuuden kiertoon (joka onkin lähes ainoa kaliumia turvemaaekosysteemissä pidättävä mekanismi!)
23 Näin silloin, kun kaikki menee hyvin Yleensä maan ravinnevarat riittävät puuston tarpeisiin ("metsänkasvatuskelpoisilla" soilla)
24 Harvennuksen vaikutus puiden ravinnetilaan
25 Mikä sitten (voi) aiheuttaa ongelmia? Missä? Miksi? Luontaiset syyt Metsätalouden aiheuttamat
26 Alueellinen vaihtelu: Lounais- ja Länsi-Suomen nuorilla tasaisilla mailla kaliumia ja (joitakin) hivenravinteita niukasti??
27 K-pitoisuus Westman & Laiho 23 aineiston koealoilla Mtkg II Ptkg I Ptkg II -3 cm turvekerros Vaihteluväli,18 4,65 mg/g (Ptkg II) North East
28 74 Kaliumin määrä 3 cm turvekerroksessa (turpeen paksuus > 3 cm) North Mtkg II Vaihteluväli 5 25 kg/ha; kuvan maksimi 16 kg/ha East
29 74 Mtkg II Kaliumin määrä 3 cm turvekerroksessa (turpeen paksuus 1 m tai yli) Vaihteluväli 5 44 kg/ha North East
30 Kaliumin määrä 3 cm turvekerroksessa (turpeen paksuus > 3 cm) North Ptkg II Vaihteluväli kg/ha; kuvassa maksimi 31 kg/ha East
31 74 73 Ptkg II Kaliumin määrä 3 cm turvekerroksessa (turpeen paksuus 1 m tai yli) Vaihteluväli 5 31 kg/ha North East
32 (Vanhat) inventointiaineistot eivät näytä tukevan selkeää (laajempien) riskialueiden tunnistamista.
33 Epätasapainotilanteet: Missä typpeä runsaasti mutta mineraaliravinteita niukasti, mineraaliravinteet voivat loppua suhteessa typpeen --> kasvuhäiriöt, kuolema Yleisin tilanne: alunperin märät runsastyppiset suot (avosuot, sekatyyppien märimmät variantit, erityisesti korvet): kaliumin määrä maassa liian pieni
34 Valtapuumäntyjen K-puutoksen esiintymistodennäköisyys (p) ohut- ja paksuturpeisilla nevoilla ja nevarämeillä (Saarinen 1997, 42 koealaa Honkajoella)
35 "Riskikasvupaikkatyyppien" (Ptkg II, Mtkg II) analyysissä ei onnistuttu selittämään niiden pintaturpeen kaliumpitoisuuden sisäistä vaihtelua ulkoisten tunnusten avulla (Laiho ym. 28, Silva Fennica). Kasvupaikkatyyppi ja ulkoiset oireet toistaiseksi ainoat apukeinot
36 Ratkaisumahdollisuudet: Lannoitus Hylkääminen
37 Metsäojituksen seurauksena: Emäskationit (Ca, Mg) vähenevät maassa paitsi puuston oton, myös huuhtoutumisen seurauksena. Pitkäaikaiset seuraukset? Hakkuut häiritsevät K:n biologista kiertoa: huuhtoutuuko pois? Hivenravinteet? Kertyykö lämpötaloutta heikentävä ja ravinteiden vapautumista hidastava kunttakerros? (hidastaa, muttei tapa)
38 Uudistamisen yhteydessä Vedenpinnan väliaikainen nousu todennäköisesti edesauttaa K:n huuhtoutumista, sekä turpeesta että hakkuutähteistä Missä vähän Fe ja Al, myös P voi lähteä liikkeelle (Nieminen 23) Vesiensuojelu! Kasvupaikan ravinnetilan suojelu!
39 Ratkaisumahdollisuudet: Hakkuu- ja uudistusmenetelmät? -> ravinteita pidättävä kasvillisuus! Ei kokopuukorjuuta/hakkuutähteen korjuuta paksuturpeisilla räme- ja nevasyntyisillä kohteilla? huuhtoutuu kumminkin?? Lannoitus? milloin, montako kertaa?
Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotMetsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?
Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,
LisätiedotMetsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
LisätiedotSuometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus
Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt
Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt Kelvottomat käyttöön 13.3.2018 Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 1, Timo Penttilä 2 1 Helsingin yliopisto / 2 Luonnonvarakeskus Metsänkasvatuskelvottomat
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMillaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Lisätiedot1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotHeikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotOvatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde?
Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/1 Anne Tolvanen & Miia Saarimaa Ovatko ennallistetut suot suuri metaanin lähde? Paavo Ojanen (Helsingin yliopisto, paavo.ojanen@helsinki.fi) Kari Minkkinen (Helsingin
LisätiedotHannu Mannerkoski Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä
Hannu Mannerkoski Hannu.mannerkoski@joensuu.fi Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä Sisältö Johdanto Mitä pohjavesi on Miksi metsätalous voi vaikuttaa pohjaveteen Eri metsätaloustoimenpiteiden
LisätiedotPuiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä
Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen
LisätiedotOjitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotMitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?
Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen
LisätiedotTUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA
TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky
LisätiedotSuometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotLannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta
Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
LisätiedotKaunisto & Moilanen Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät... t u t k i m u s a r t i k k e l i
Kaunisto & Moilanen Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät... Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Seppo Kaunisto Seppo Kaunisto ja Mikko Moilanen
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotTurvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin
Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin Leena Finér, Luke Vesistöpäivä 15.6.2018 Haukivuori Teemat: 1. Ojitustilanne ja maankäyttö 2. Paljonko ojitusalueilta tulee kuormitusta? 3. Keinot kuormituksen
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotSuot ja ojitusalueiden ennallistaminen
Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua
LisätiedotMetsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
LisätiedotKunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi
Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotSuometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotKasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla
Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotEero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö
Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä
LisätiedotOnko jotain opittu? Metsätieteiden laitos, HY
Havaintoja ojitettujen soiden hiilitaseista Onko jotain opittu? Kari Minkkinen Metsätieteiden laitos, HY Kasvihuonekaasut soilla Luonnontilainen Suo Ilmakehän kasvihuonekaasut: CO 2, CH 4 & N 2 O CO CO
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotSuometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen
Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely
LisätiedotTuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari
Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta
LisätiedotSUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON
SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotMetsätieteen aikakauskirja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Mikko Moilanen, Markku Saarinen ja Klaus Silfverberg Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsä ojitusalueilla Seloste
LisätiedotMETSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
LisätiedotKosteikot vesienhoidossa
Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotHiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus
Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Kiihtelysvaara 29.3.2019 Metsienkäsittelyllä voidaan vaikuttaa ilmastoon Ilmaston
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotMetsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
LisätiedotLannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotKohti tehokkaampaa vesiensuojelua
Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Hannu Hökkä, Anu Hynninen, Ari Laurén, Martti Vuollekoski, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Erkki Ahti, Jukka Laine SUO-HYDRO -hanke Tavoitteena
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotRauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon
Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen
LisätiedotSuometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa
Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa 8.5.2018 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotSuometsien käytön vaikutus ilmastoon. kolme tietä tulevaisuuteen
Suometsien käytön vaikutus ilmastoon kolme tietä tulevaisuuteen Paavo Ojanen, Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Ilmansuojelupäivät, 21.8.2019 Tiedot: VMI11 / Antti Ihalainen Metsäojitus 111 vuotta!
LisätiedotMetsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotPuu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotLannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Mhy Etelä-Savo 5.- 6.3.2019 Miksi lannoittaa? Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee lisäämällä kasvualustaan ravinteita,
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotSuometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito
Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus
LisätiedotTurvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY
Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
Lisätiedotoetoimintaa suometsätalouden hyväksi Seppo Kaunisto
oetoimintaa suometsätalouden hyväksi Seppo Kaunisto 109 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Koetoimintaa ennen tutkimusaseman perustamista Tänä päivänä
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
Lisätiedot