Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Transkriptio

1 Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola

2 Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien aikana useita tuhkalannoituskokeita eri ikäisiin kivennäisja turvemaiden männiköihin ja kuusikoihin

3 Kokeiden sijainti Rovaniemi O O X Norway spruce O Scots pine O O O O OX OX Helsinki O O O

4 Kokeissa käytetty tuhkan määrä on vaihdellut t/ha välillä Tuhkaa on käytetty yksin tai yhdessä typen kanssa (12-18 kg N/ha) Kokeet ovat olleet toiminnassa 1 to 4 vuotta

5 Tuhkan vaikutus maan kemiallisiin ominaisuuksiin

6 Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 7 years after application 16 years after application Ca, mg/kg Mg, mg/kg Experiment Site index pine pine pine spruce pine pine pine spruce Control Wood ash 3 kg/ha

7 Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 9, 23 and 3 vuotta käsittelystä 6-yvuotiaassa männikössä

8 Vaihtuva Ca and Mg humuskerroksessa 9, 23 and 3 vuotta käsittelystä 6-yvuotiaassa männikössä

9 NO 3 -N, mg/l Hakkuu Vajovesi (syvyys 4 cm), Lapinjärvi, kuusikko b Ash.9 =,9kg puuntuhkaa per m 2 Ash.3 =,3 kg puuntuhkaa per m 2 Control = ei lannoitusta Ash.9 Ash.3 control 2 a a (Lindroos, Ilvesniemi et al. unpublished)

10 Tuhkalannoituksen ja yhdistetyn tuhka ja typpilannoituksen vaikutukset puuston kasvuun Pääviesti: Kivennäismailla lähes aina typpi on eniten kasvua rajoittava ravinne

11 64- and 69-vuotiaiden männiköiden vuosikasvu kolmena perättäisenä käsittelyä seuranneena viisivuotiskautena m 3 /ha 12 1 Exp. 42, Scots pine Exp. 48, Scots pine Control Wood ash 3 kg/ha

12 Uudistusalan männikön puustotiedot 15 vuotta uudistamisen ja lannoituksen jälkeen Height, m 4 3 Volume, m 3 /ha Control Wood ash 25 kg/ha Wood ash 5 kg/ha Unploughed Ploughed Unploughed Ploughed

13 Vuotuinen pohjapinta-alan muutos 6-vuotiaassa CT männikössä 3 vuoden aikana käsittelyn jälkeen

14 Saman männikön kumulatiivinen tilavuuskasvu

15 Annual basal area growth in a Scots pine stand during the study m²/ha/v Exp. 729 Kivalo WTH WTH+N+Ash 1. harvennus 2. harvennus WTH+N CH+N

16 Tuhka ja typpilannoituksen vaikutus puuston kasvuun kolmessa metsikössä kolmen viisivuotisjakson aikana m 3 /ha Exp. 47, Scots pine Control N kg/ha Wood ash 3kg/ha + N m 3 /ha m 3 /ha Exp. 415, Scots pine Exp. 416, Norway spruce

17 64-75 vuotiaiden männiköiden kasvu neljänä lannnoitusta seuranneena viisivuotisjaksona

18 Turevemaat Fosforin ja kaliumin puute rajoittaa usein ojitusaluepuustojen kasvua. Ravinnetilanne on epätasapainoisin sararämeistä kehittyneillä ns. II-tyypin puolukka- tai mustikkaturvekankailla. Joissakin tilanteissa on puutetta myös hivenravinteista, lähinnä boorista (B). Kaliumin puutos voi olla niin ankara, että puuston kasvu on hyvin hidasta ja yksittäisiä puita vähitellen kuolee. Ravinnepuutoksista kertovat vanhempien neulasvuosikertojen kellastuminen loppukesällä, latvan pensastuminen, neulasten vähäinen määrä ja puuston heikko kasvu. Ravinteiden lisäystarve on syytä varmistaa neulasnäytteillä.

19 Mikäli turpeessa on runsaasti typpeä (turve on tummaa ja maatunutta), voidaan fosforia ja kaliumia lisäämällä saada aikaan voimakas ja pitkäaikainen, jopa yli 3 vuotta kestävä, kasvureaktio. Turv le sopivia lannoitteita ovat erilaiset raetuhkatuotteet. Mineraalilannoitteita fosforin ja kaliumin lisäämiseen turv le ei ole tällä hetkellä saatavilla.

20 Lannoituksen tuottama lisäkasvu on suhteessa kasvupaikan typpimäärään ja vaihtelee keskimäärin 2 5 m 3 /ha/v. Hyviä lannoituskohteita ovat II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankaiden kasvatusmetsät. Merkittävän, pitkäaikaisen kasvun paranemisen vuoksi turvemaiden tuhkalannoitus on yksi kannattavimpia metsätalouden toimenpiteitä. Lannoitus on järkevintä toteuttaa välittömästi harvennushakkuun ja mahdollisen kunnostusojituksen jälkeen. Hyvälaatuista puutuhkaa käytettäessä suositeltava lannoitemäärä on 4 5 kg/ha. Tuhkalla ei ole haitallisia vesistövaikutuksia.

21 Johtopäätöksiä Pelkkä tuhkalannoitus ei yleensä vaikuttanut lannoitettujen mineraalimaakohteiden puustojen kasvuun Yhdistetyn tuhka- ja typpilannoituksen vaikutusaika voi olla merkittävästi pidempi kuin pelkän typpilannoituksen Monet turvemaametsät ovat erinomaisia tuhkalannoituskohteita

22 Kiitoksia!