seostuhkaa. Boori (B) ,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia"

Transkriptio

1 Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita, tai puun ja turpeen seosta. Puhdasta puutuhkaa syntyy suhteellisen vähän ja lannoitetuhkaa onkin yleensä seostuhkaa. Tuhkan ravinnekoostumukseen vaikuttavat mm. polttoprosessi ja polttoaineen koostumus. Puuston kasvulle tärkeitä ravinteita tuhkaa sisältää oikeassa suhteessa, s, typpeä lukuun ottamatta joka vapautuu polttoprosessissa. Tuhkaan rikastuu aina myös puun, turpeen ja muiden biomassojen sisältämiä raskasmetalleja. Näistä monett kuten mangaani (Mn), kupari (Cu) ja sinkki (Zn) ovat kasveille ja puille tarpeellisia hivenaineita a. Raskasmetalleistaa useat ovat kuitenkinn kasveille ja muille eliöille haitallisia esim. arseeni (As), kadmium (Cd) ja j lyijy (Pb). Fosfori (P) Puutuhka 19,3 Haketuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien ravinnepitoisuuksia g/kg Kalium (K) ,4 Boori (B) 0,7-0,3 0,1 Lannoitetuhkan laatuvaatimukset Tuhkan käyttöä metsälannoitteena säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006) ja sen perusteella annetut asetukset (MMM asetukset 24/ /11 ja 11/12). Laissa on määritetty laatuvaatimukset metsälannoitetuhkalle, lannoitteen tuoteselosteen sisällöstä, sekä tuottajan vastuista ja velvollisuuksista. Määräysten tarkoitus on varmistaa että markkinoille tulevat lannoitteet ovat tasalaatuisia ja turvallisia. Lannoiteva almisteidenn valvonnasta vastaaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Metsälannoitekäytössä tulee fosforin (P)) ja kaliumin (K) yhteispitoisuuden olla vähintään 2 prosenttia ja kalsiumin (Ca) vähintään 6 prosenttia kuiva-aineesta. Haitallisille raskasmetalleille on määritetty lainsäädännössä selvät rajat, joilla ehkäistään ympäristöön kohdistuva liiallinen kuormitus. Lannoitekäyttöön soveltuvat tuhkaerät lajitellaan erilleen jo voimalaitoksilla. 1

2 Alkuaine Arseeni (As) Raja-arvo mg/kg 40 Enimmäisk kuormitus g/ha/v Enintään 60 g/ha 60 vuoden ajanjaksona annettuna Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 1,0 25 Enintään 100 g/ha 60 vuodenn ajanjaksona annettuna Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Raskasmetallien enimmäispitoisuudet metsätuhkassa tyyppinimitt äin (MMM asetus 24/11) Tuhkan käsittely Metsälannoitteena käytettävä tuhka tuleee stabiloida ennen kuljetusta jaa levitystä pölyämisen vähentämiseksi. Käytössä olevat menetelmät perustuvat siihen että tuhka t kostutetaan vedellä, jolloin sen sisältämät yhdisteet saostuvat sementtimäisiksi aineiksi sitoen tuhkahiukkasia tiukasti itseensä. Stabilointi muuttaa tuhkan ja sen sisältämät ravinteet hitaasti liukenevaan muotoon. Yksinkertaisin menetelmä on tuhkan t itsekovetus. Menetelmä ässä tuhka kostutetaan vedellä ja jätetään kasaan kovettumaan, prosessi kestää muutamia viikkoja. v Ennen levitystä kovettunut tuhka murskataan esim. seulakauhalla sopivan kokoisiksi rakeiksi. Itsekovetettu tuhka sisältää vielä runsaasti hienojaetta a, mutta se ei juuri pölyä. Rakeistuss on tehokkain tuhkan stabilointimenetelmä. Tuhkaaa sekoitetaan kostutuksen jälkeen, näin muodostuu erikokoisia tuhkarakeita. Tuhkan tulee olla lämmintä, jotta rakeistaminen onnistuu kunnolla. Rakeistamisen yhteydessä ä tuhkaan on myös mahdollista lisätä ravinteita, esim. booria. Rakeistettu tuhka on tasalaatuisempaa kuin itsekovetettu tuhka. Lentolevityksessä suositellaan käytettäväksi rakeistettua tuhkaa. 2

3 Rakeistamalla tehtyjä erikokoisia tuhkarakeita. Kuva FA Forest oy Tuhkalanno oituksen vaikutuks et 1. Maaperä Tuhkalannoituksen vaikutukset näkyvät maaperän pintakerroksissa(n.15 cm) jopa vielä 50 vuotta levityksen jälkeen. Tuhka on hyvinn emäksistä (ph 10 13) ja senn kalkitusvaikutus on metsissä voimakasta. Pintaturpeen ja kangashumuksen ph-luku voi kohota kasvupaikasta, tuhkan laadusta ja tuhka-annoksesta riippuen 0,5 3 ph-yksikköä. Maaperän mikrobitoiminta vilkastuu ja hajotustoiminta lisääntyy tuhkann levityksen seurauksena. Tämää lisää typen vapautumista maaperästä kasvien ja puuston käyttöön. Maaperän raskasmetallipitoisuudet kohoavat vain hieman tuhkan levityksen jälkeen. Ne ovat tuhkassa kuitenkin erittäin hitaasti liukenevassa muodossa, tuhkann korkean ph:n johdosta. Tuhkalannoitteille määritetyt raja-arvot ehkäisevät liiallisen kuormituksen. 2. Kasvillisuuss Tuhkalannoituksen vaikutukset kasvillisuuteen riippuvat paljon kohteesta. Näkyvimmät muutokset tapahtuvat runsastyppisillä turv la, missä tuhka lisää maaperän rehevyyttä ja kasvilajien määrää. Erityisesti ruoho- ja heinälajien määrätt lisääntyvät. Varpukasvit puolestaan taantuvat, samoin voi hetkellisesti käydä myös kohteen alkuperäisille sammalille. Lannoitus kohottaa hieman marjojen, sienten ja muun pintakasvillisuuden ravinnepitoisuuksia. Marja- tai sienisatoihin lannoituksilla ei ole o vaikutuksia. 3

4 Raskasmetallien pitoisuuksiin kasvillisuudessa, marjoissa tai sienissä lannoituksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitusta seuraavana vuonna marjojen ja sienten keräämistä tulisi kuitenkin välttää, koska niiden pinnalle on saattanut jäädä tuhkapölyä. 3. Vesistöt Tuhkalannoituksen mahdollisina riskeinää vesistöllee pidetään tuhkan suhteellisen korkeaa fosforipitoisuutta, sekä tuhkan sisältämiää raskasmetalleja. Tuhka myöss lisää typen vapautumista runsastyppisillä alueilla. Vesistöllee haitallisten ravinteiden fosforinn ja typen huuhtoumat ovat olleet hyvin vähäisiä tuhkalannoituksen jälkeen. Fosfori sitoutuu tiukasti tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin, myös puusto ja lannoituksen seurauksen na runsastuva kenttäkerroksen kasvillisuus pidättävät tehokkaasti vapautuvia ravinteista. Raskasmetallit ovat hitaasti liukenevassa muodossa ja niiden huuhtoumat ovat myös vähäisiä. Huuhtoumat lisääntyvät mikälii tuhkaa joutuu suoraan ojiin tai vesistöihin. Lannoituksen toteutuksessa tuleekin huolehtia siitä, että ojien ja vesistöjen varsille jätetään riittävät suojavyöhykkeet. 4. Puusto Tuhkalannoituksella saadaan aikaan hitaasti käynnistyvä, mutta pitkäkestoinen puuston kasvureaktio. Lannoitus parantaa puuston kasvutilaa vuoden ajaksi. Mikäli metsässä on kaliumin ja boorin puutosta, lannoitusvaikutus alkaaa näkyä puuston ilmiasussaa jo lannoitusta seuraavana vuonna. Neulasten koko kasvaa ja väri muuttuu tummanvihreäksi, tämä johtuuu pääasiassa kaliumin ja boorinn lisääntyneestä saatavuudesta. Fosforin puutosoireet korjaantuvatt 3 4 vuoden kuluessa lannoituksesta. Runsastyppisillä alueilla tilavuuskasvu voimistuu 2 3 vuodenn kuluessa, niukkatyppisissä kohteissa lannoitusvaikutus ilmenee vasta n. 5 vuoden kuluttua. Mitä enemmän turpeessa t on typpeä, sitä enemmän tuhka tuottaa tilavuuskasvua. Keskimääräinen kasvunlisäys on ollut 3 m³/ /ha/v, 40 vuoden tarkastelujaksolla. Puuston neulasten ja lehtien raskasmetallipitoisuudet ovat pysyneet alhaisina tuhkalannoituksen jälkeen. Turv le suositeltu ravinnelisäys on kg/ha fosforin, ja kg/ha kaliumin osalta. Tähän päästään kun hehtaaria kohden levitetään keskimäärin kiloa tuhkaa. 4

5 Lannoitukseen soveltuvat kohteet Tuhkalannoituksella saavutetaan parhaat tulokset runsastyppisissä suometsissä,, joiden turvekerroksen paksuus on vähintään 300 cm ja joissa puuston kasvua rajoittaa osforin ja kaliumin puutos. Tyypillisesti tällaisia kohteita ovat paksuturpeiset II- tyypin puolukka ja mustikkaturvekankaat, joilla turve on kohtalaisen pitkälle maatunutta. Maatunut turve sisältää paljon kasveille käyttökelpoista typpeä. Edellytyksenä on myöss että ojitus on joko tehty tai tuhkalannoitusta seuraava työlaji. Tuhkalannoitus on Kestävän metsätalou uden rahoituslaissa hyväksytty terveyslannoituksen muoto, ravinne epätasapainosta kärsiville turv le. Tämä tarkoittaa että tuhkalannoituksen kustannuksiin on mahdollista saada valtion myöntämää tukea. Tuen saanti edellyttää, että puuston kehitys onn ravinne epätasapa inon vuoksi taantuvaa, metsänhoitotoimenpiteistä huolimatta. Suositeltavaa on että ravinne epätasapainon toteamiseksi teetetään neulasanalyysi. Turpeen typpipitoisuutta voidaan arvioida maastossa silmämääräisesti turvelajin ja maatuneisuuden perusteella (von Post). Mikäli turve hajoaa kädessä puristettaessa puuromaiseksi massaksi, eikä sormien avaamisen jälkeen palaudu ennalleen, on turpeessa yleensä riittävästi typpeä puiden tarpeisiin nähden. Karkeaa arviointia kohteen ravinteisuudesta voi tehdä myös yksittäistenn kasvilajien esiintymiseen liittyen. Esimerkiksi pihlajaa, katajaa, korpikastikkaa, riidenliekoa ja talvikkeja esiintyy silloin, kun pintaturpee en typpipitoisuus on yli y 2 prosenttia, mikä riittää turvaamaan puuston kasvun. Tarkemmat turpeen typpipitoisuudet ja puuston ravinnemäärät voidaann selvittää laboratoriossa ravinneanalyyseillä maastosta kerätyistä näytteistä. Neulasnäytteiden kerääminen laboratorioanalyysiä varten Neulasnäytteet kerätään käsittelykuvioltaa kasvukauden päätyttyä, lokakuun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Näytteitä ei kerätä kasvukaudella, koska tällöin neulasten ravinnepitoisuudet voivat vaihdella. Näytteet kerätään 5-10 valtapuustav a, näiden ylimmistä etelänpuoleisista oksakiehkuroista. Näytteeseen tulee ottaa ainoastaana n viimeisintä vuosikasvua, 1-2 oksankärkeää puuta kohden. Näytteitä ei pestä, eikä kuivata. Luotettava tulos saadaan g näytemäärästä (n. 0,5 litraa). Lannoituksen toteutustapa Tuhkalannoitus kannattaa yleensä suunnitella ja toteuttaa usean tilan yhteishankkeena, jolloin suurempi pinta-ala tuo säästöjä kuljetus- ja levityskust tannuksiin.. Metsänomistajan 5

6 kannattaaa ottaa lannoitus kokonaisvaltaisena palveluna, lämpölaitokselta metsään levitettynä. Tällöin toimija tekee tarvittavat suunnitelmat ja terveyslannoituksissa Kemera- raskaan kuljetuskaluston paino, talviaikaan teiden ja varastopaikkojen auraaminen on hakemukset. Esikäsitelty tuhka kuljetetaan varastopai ikalle kuorma-autolla. Tiestön on kestettävä huomioitava. Tuhkalannoitteenn varastopaikan tuleee olla kovapohjainen, tasainen ja riittävän suuri, yhtä kuorma-auto lastia kohden n. 5m*8m. Varastopaikkaa koskevat urakoitsijakohtaiset vaatimukset on varmistettava ja huomioitava aina erikseen. Tuhkalannoitus voidaan suorittaa joko maalevityksenä, tai lentolevityksenä. Maalevitys on lentolevitystä jonkin verran halvempaa, mutta toteutusta varten kohteella on oltava toimiva ajouraverkosto joka kantaa levityskaluston painon. 1. Maalevitys Maalevitys tehdään tavallisesti metsätraktorilla tai maatalouskalustolla.. Maalevitystä vaikeuttaaa maapohjan heikko kantavuus, siksi levitys tehdään yleensä talvella maan ollessa jäässä. Maalevitys on järkevää kytkeä suometsien hoitohankkeen yhteyteen. Työjärjestyksessä ensin on harvennushakkuu, jonka yhteydessä tehdyiltä ajourilta tuhkann levitetään. Mikäli kohteella ei ole harvennustarvetta tulee tarkistaa onko olemassa olevaa ajouraverkostoa, jota voidaan hyödyntää. Tällöin on tarkistettava myös ovatkoo ajourat riittävän leveät, vähintäänn 4 metriä, että levityskone sopii kulkemaan kuviolla. Ajouraverkoston kantavuus varmistetaan tiivistämällä lumi jäätymisen edistämiseksi. Hakkuun ja lannoituksen jälkeen suoritetaan kunnostusojitus. Mikäli ojituss tehdään ennen lannoitusta, kaivumaita ei saa kasata ajourille ja suurimpiin ojiin tulee tehdä ojaluiskia ylitysten helpottamiseksi 6

7 Maalevitys tehdään yleensä jäätyneen maann aikana, hakkuun ajouria hyödyntäen. Kuva Metsäpalvelut 2. Lentolevitys Tuhkan entolevitys tehdään helikopterill la, sitä voidaan tehdää ympärivuoden, eikä sitä ole sidottu muihin metsänkäsittelyvaiheisiin. Lentolevitystä käytetään suurten yhtenäisten alueiden lannoittamiseen ja silloin kun kohteella ei ole käyttökelpoisia ajouraverkostoja. Lentolevitykseen suositellaan rakeistetunn tuhkan käyttöä. Lentolevityksessä tuhkan varastopaikan ja helikopterin nousu ja laskupaikan sijainnit ja tilantarpeet tulee selvittää jo lannoitussuunnitelmaaa tehtäessä. Sähkölinjat, korkeapuusto ja muut esteet huomioidaan suunnitelmassa. Lentomatka varastopaikalta kuviolle tulee olla enintään 2 km. Lentolevitys on maalevitystä tehokkaampaa, mutta myös kalliimpaa. Kustannusten pienentämiseksi tulisi muodostaa mahdollisimman suuria levityskokonaisuuksia, tai ketjuttaa kohteita. Lentolevityksenä alueen pinta-alan tulisi olla vähintään hehtaaria. Helikopterilevitystä voidaan tehdä myös kesäaikaan. Kuva FA Forest Oy Vesiensuojelu Vaikka tuhkalannoitus ei merkittävästi lisää ravinnehuuhtoumia vesistöihin, voidaan pieniäkin haittoja vähentää huolellisella ennakkosuunnittelulla ja toteutuksella. Lannoitustarve tulisii tarkistaa maastossaa ja kohdentaa niille alueille a joilta lannoittamalla saadaan paras kasvuvaste. Levityksessää tärkeintää on että tuhkaa ei joudu suoraan ojiin tai 7

8 vesistöihin. Tehokkaimmin se estetään käyttämällää pintavalutukseen perustuvia vesiensuojelumenetelmiä. Ojien varsille jätetään lannoittamaton vyöhyke. Purojen reunoille metriä leveä lannoittamaton kaista. Muiden vesistöjenn reunoille jätetään vähintään v 50 metrin suojakaista. Tärkeillä pohjavesialueilla (I-luokka) ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (II -luokka) ei tehdä typpi- ja fosforilannoituksia. Lentolevitys tehdään ojien suuntaisesti jaa tuuliolosuhteet huomioiden. Erityisesti sivutuuli on otettava huomioon lentolevityksessä. Vesiensuojelun kannalta suositeltavin työjärjestys suometsien hoidossaa on tehdä ensin hakkuut, sitten lannoitus ja muut mahdolliset hoitotoimenpiteet ja lopuksi kunnostusojitus. Kannattavuus Tuhkalannoituksen kustannuksiin vaikuttavat mm. kohteen sijainti, levitysmenetelmä, pinta-ala ja käytetty tuhkamäärä. Maalevityksen kustannukset ovat keskimäärin euroa hehtaaria kohden. Lentolevityksenn keskimääräiset kustannukset t ovat euroa hehtaaria kohden. Tuhkalannoitus on metsänomistajalle kannattava investointi. Lannoitusinvestoinnin keskimääräinen tuotto on 6-8 prosenttia,, 20 vuoden aikana. Parhailla kohteilla tuotto voi kohota jopa 10 prosenttiin. Myös investoinnin verovähennyskelpoisuuss ja valtion terveyslannoituskohteille myöntämä Kemera-tuki nostavat tuhkalannoituksen kannattavuutta entisestään. 8

9 Ylempi kuva vertailualalta joka on metsäojitettu 1960 ja kunnostusojitettu Puuston runkotilavuus on 69 m 3 /ha ja tilavuuskasvu 1,7 m 3 /ha. Alempi kuvaa koealalta, joka kunnostusojituksen jälkeen tuhkalannoitettiinn (ojitus+puutuhka 1997). Puustonn tilavuus on 178 m 3 /ha ja kasvu 16 m 3 /ha. Kasvu on lähes 10-kertainen vertailualaan nähden. Lisäkasvuaa tuhkalannoituksella saatu 12 vuodessa 109 m 3 /ha eli n. 9 m 3 /ha vuodessa. Tuhkan vaikutus jatkuu vielä jopa vuosikymmeniä. Kuvan suo on paksuturpeinen ja runsastyppinen, jolla puiden kasvua rajoittaa ankara fosforin ja kaliumin niukkuus. Puutuhka sisältää näitä ravinteita. Kuvat Jorma Issakainen, Muhos,

10 Lisätietoja Huotari N Tuhkan käyttö metsälannoitteena. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja Vammalan kirjapaino Oy Joensuu S., Hynninen P., Heikkinen K., Tenhola T., Saari P., Kauppila M., Leinonen A., Ripatti H., Jämsèn J., Nilsson S. jaa Vuollekoski M Metsätalouden vesiensuojelu- Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto. Kopijyvä. Joensuu S., Kauppila M., Lindèn M. ja Tenhola T.( (toim.) Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu työopas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy Lauhanenn R. ja Laurila J. Turvemaiden puutuhkalannoitus. R. R Lauhasen Esitys suometsäseminaarissa Makkonenn T. (toim.) Tuhkalannoitus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy lannoitevalmistelaki. 539/2006. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista Asetus nro 24/ 11. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta. Asetus 11/12 Ruotsalainen M Hyvän metsänhoidon suositukset turv le. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy 10

Teollinen hyötykäyttö

Teollinen hyötykäyttö FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Turvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään

Turvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään Suometsien lannoitusten vesistövaikutukset Metsätalouden vesistövaikutukset turvemailla koostuvat pääasiassa typpi-, fosfori- ja kiin- toaineskuormituksesta. Metsätalouden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Jyrki Hytönen Mikko Moilanen Suometsäseminaari, Lapua, Vanha Paukku 12.11.213 Sisältö Suometsien ravinnetalous Ravinnepuutokset Tuhkan ravinnesisältö Tuhka lainsäädännössä

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Kenttäkoetestaukseen tulevat symbioosituhkatuotteet Koejärjestelyissä mukana myös

Lisätiedot

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus

Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta. Tapio Salo Luonnonvarakeskus Lopputuotteiden peltokäyttö viljelijän ja ympäristön kannalta Tapio Salo Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen sisältö Lannoitevalmistelaki Viljelysäännökset Ominaisuudet Ravinnevaikutukset Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Taustaa: 1. Metsissä selkeä lannoitustarve: - Kansallinen metsäohjelma: tavoite

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU (email) 11.3.2011 Tiedoksi: Ilomantsin kunta (email) Pohjois-Karjalan ELY-keskus (email) Lähetämme

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energia- ja ympäristötekniikan osasto POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica

Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2010 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica Pohjois-Karjalan maakunnan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy 3/2011 Tausta I Turvemaasavotat on perinteisesti suunniteltu maaston heikon kantavuuden

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu Työryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Teemu Ulvi, SYKE Kati Häkkilä, SYKE Yleissuunnitelman sisältö maatalouden osalta Maatalouskosteikkojen

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin

Tuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin Metsätehon raportti 184 14.3.2005 Rajoitettu jakelu Energia-alan Keskusliitto FINERGY Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Tuhkalannoituksen vaikutus

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot