seostuhkaa. Boori (B) ,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia"

Transkriptio

1 Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita, tai puun ja turpeen seosta. Puhdasta puutuhkaa syntyy suhteellisen vähän ja lannoitetuhkaa onkin yleensä seostuhkaa. Tuhkan ravinnekoostumukseen vaikuttavat mm. polttoprosessi ja polttoaineen koostumus. Puuston kasvulle tärkeitä ravinteita tuhkaa sisältää oikeassa suhteessa, s, typpeä lukuun ottamatta joka vapautuu polttoprosessissa. Tuhkaan rikastuu aina myös puun, turpeen ja muiden biomassojen sisältämiä raskasmetalleja. Näistä monett kuten mangaani (Mn), kupari (Cu) ja sinkki (Zn) ovat kasveille ja puille tarpeellisia hivenaineita a. Raskasmetalleistaa useat ovat kuitenkinn kasveille ja muille eliöille haitallisia esim. arseeni (As), kadmium (Cd) ja j lyijy (Pb). Fosfori (P) Puutuhka 19,3 Haketuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien ravinnepitoisuuksia g/kg Kalium (K) ,4 Boori (B) 0,7-0,3 0,1 Lannoitetuhkan laatuvaatimukset Tuhkan käyttöä metsälannoitteena säätelee lannoitevalmistelaki (539/2006) ja sen perusteella annetut asetukset (MMM asetukset 24/ /11 ja 11/12). Laissa on määritetty laatuvaatimukset metsälannoitetuhkalle, lannoitteen tuoteselosteen sisällöstä, sekä tuottajan vastuista ja velvollisuuksista. Määräysten tarkoitus on varmistaa että markkinoille tulevat lannoitteet ovat tasalaatuisia ja turvallisia. Lannoiteva almisteidenn valvonnasta vastaaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Metsälannoitekäytössä tulee fosforin (P)) ja kaliumin (K) yhteispitoisuuden olla vähintään 2 prosenttia ja kalsiumin (Ca) vähintään 6 prosenttia kuiva-aineesta. Haitallisille raskasmetalleille on määritetty lainsäädännössä selvät rajat, joilla ehkäistään ympäristöön kohdistuva liiallinen kuormitus. Lannoitekäyttöön soveltuvat tuhkaerät lajitellaan erilleen jo voimalaitoksilla. 1

2 Alkuaine Arseeni (As) Raja-arvo mg/kg 40 Enimmäisk kuormitus g/ha/v Enintään 60 g/ha 60 vuoden ajanjaksona annettuna Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 1,0 25 Enintään 100 g/ha 60 vuodenn ajanjaksona annettuna Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Raskasmetallien enimmäispitoisuudet metsätuhkassa tyyppinimitt äin (MMM asetus 24/11) Tuhkan käsittely Metsälannoitteena käytettävä tuhka tuleee stabiloida ennen kuljetusta jaa levitystä pölyämisen vähentämiseksi. Käytössä olevat menetelmät perustuvat siihen että tuhka t kostutetaan vedellä, jolloin sen sisältämät yhdisteet saostuvat sementtimäisiksi aineiksi sitoen tuhkahiukkasia tiukasti itseensä. Stabilointi muuttaa tuhkan ja sen sisältämät ravinteet hitaasti liukenevaan muotoon. Yksinkertaisin menetelmä on tuhkan t itsekovetus. Menetelmä ässä tuhka kostutetaan vedellä ja jätetään kasaan kovettumaan, prosessi kestää muutamia viikkoja. v Ennen levitystä kovettunut tuhka murskataan esim. seulakauhalla sopivan kokoisiksi rakeiksi. Itsekovetettu tuhka sisältää vielä runsaasti hienojaetta a, mutta se ei juuri pölyä. Rakeistuss on tehokkain tuhkan stabilointimenetelmä. Tuhkaaa sekoitetaan kostutuksen jälkeen, näin muodostuu erikokoisia tuhkarakeita. Tuhkan tulee olla lämmintä, jotta rakeistaminen onnistuu kunnolla. Rakeistamisen yhteydessä ä tuhkaan on myös mahdollista lisätä ravinteita, esim. booria. Rakeistettu tuhka on tasalaatuisempaa kuin itsekovetettu tuhka. Lentolevityksessä suositellaan käytettäväksi rakeistettua tuhkaa. 2

3 Rakeistamalla tehtyjä erikokoisia tuhkarakeita. Kuva FA Forest oy Tuhkalanno oituksen vaikutuks et 1. Maaperä Tuhkalannoituksen vaikutukset näkyvät maaperän pintakerroksissa(n.15 cm) jopa vielä 50 vuotta levityksen jälkeen. Tuhka on hyvinn emäksistä (ph 10 13) ja senn kalkitusvaikutus on metsissä voimakasta. Pintaturpeen ja kangashumuksen ph-luku voi kohota kasvupaikasta, tuhkan laadusta ja tuhka-annoksesta riippuen 0,5 3 ph-yksikköä. Maaperän mikrobitoiminta vilkastuu ja hajotustoiminta lisääntyy tuhkann levityksen seurauksena. Tämää lisää typen vapautumista maaperästä kasvien ja puuston käyttöön. Maaperän raskasmetallipitoisuudet kohoavat vain hieman tuhkan levityksen jälkeen. Ne ovat tuhkassa kuitenkin erittäin hitaasti liukenevassa muodossa, tuhkann korkean ph:n johdosta. Tuhkalannoitteille määritetyt raja-arvot ehkäisevät liiallisen kuormituksen. 2. Kasvillisuuss Tuhkalannoituksen vaikutukset kasvillisuuteen riippuvat paljon kohteesta. Näkyvimmät muutokset tapahtuvat runsastyppisillä turv la, missä tuhka lisää maaperän rehevyyttä ja kasvilajien määrää. Erityisesti ruoho- ja heinälajien määrätt lisääntyvät. Varpukasvit puolestaan taantuvat, samoin voi hetkellisesti käydä myös kohteen alkuperäisille sammalille. Lannoitus kohottaa hieman marjojen, sienten ja muun pintakasvillisuuden ravinnepitoisuuksia. Marja- tai sienisatoihin lannoituksilla ei ole o vaikutuksia. 3

4 Raskasmetallien pitoisuuksiin kasvillisuudessa, marjoissa tai sienissä lannoituksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Lannoitusta seuraavana vuonna marjojen ja sienten keräämistä tulisi kuitenkin välttää, koska niiden pinnalle on saattanut jäädä tuhkapölyä. 3. Vesistöt Tuhkalannoituksen mahdollisina riskeinää vesistöllee pidetään tuhkan suhteellisen korkeaa fosforipitoisuutta, sekä tuhkan sisältämiää raskasmetalleja. Tuhka myöss lisää typen vapautumista runsastyppisillä alueilla. Vesistöllee haitallisten ravinteiden fosforinn ja typen huuhtoumat ovat olleet hyvin vähäisiä tuhkalannoituksen jälkeen. Fosfori sitoutuu tiukasti tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin, myös puusto ja lannoituksen seurauksen na runsastuva kenttäkerroksen kasvillisuus pidättävät tehokkaasti vapautuvia ravinteista. Raskasmetallit ovat hitaasti liukenevassa muodossa ja niiden huuhtoumat ovat myös vähäisiä. Huuhtoumat lisääntyvät mikälii tuhkaa joutuu suoraan ojiin tai vesistöihin. Lannoituksen toteutuksessa tuleekin huolehtia siitä, että ojien ja vesistöjen varsille jätetään riittävät suojavyöhykkeet. 4. Puusto Tuhkalannoituksella saadaan aikaan hitaasti käynnistyvä, mutta pitkäkestoinen puuston kasvureaktio. Lannoitus parantaa puuston kasvutilaa vuoden ajaksi. Mikäli metsässä on kaliumin ja boorin puutosta, lannoitusvaikutus alkaaa näkyä puuston ilmiasussaa jo lannoitusta seuraavana vuonna. Neulasten koko kasvaa ja väri muuttuu tummanvihreäksi, tämä johtuuu pääasiassa kaliumin ja boorinn lisääntyneestä saatavuudesta. Fosforin puutosoireet korjaantuvatt 3 4 vuoden kuluessa lannoituksesta. Runsastyppisillä alueilla tilavuuskasvu voimistuu 2 3 vuodenn kuluessa, niukkatyppisissä kohteissa lannoitusvaikutus ilmenee vasta n. 5 vuoden kuluttua. Mitä enemmän turpeessa t on typpeä, sitä enemmän tuhka tuottaa tilavuuskasvua. Keskimääräinen kasvunlisäys on ollut 3 m³/ /ha/v, 40 vuoden tarkastelujaksolla. Puuston neulasten ja lehtien raskasmetallipitoisuudet ovat pysyneet alhaisina tuhkalannoituksen jälkeen. Turv le suositeltu ravinnelisäys on kg/ha fosforin, ja kg/ha kaliumin osalta. Tähän päästään kun hehtaaria kohden levitetään keskimäärin kiloa tuhkaa. 4

5 Lannoitukseen soveltuvat kohteet Tuhkalannoituksella saavutetaan parhaat tulokset runsastyppisissä suometsissä,, joiden turvekerroksen paksuus on vähintään 300 cm ja joissa puuston kasvua rajoittaa osforin ja kaliumin puutos. Tyypillisesti tällaisia kohteita ovat paksuturpeiset II- tyypin puolukka ja mustikkaturvekankaat, joilla turve on kohtalaisen pitkälle maatunutta. Maatunut turve sisältää paljon kasveille käyttökelpoista typpeä. Edellytyksenä on myöss että ojitus on joko tehty tai tuhkalannoitusta seuraava työlaji. Tuhkalannoitus on Kestävän metsätalou uden rahoituslaissa hyväksytty terveyslannoituksen muoto, ravinne epätasapainosta kärsiville turv le. Tämä tarkoittaa että tuhkalannoituksen kustannuksiin on mahdollista saada valtion myöntämää tukea. Tuen saanti edellyttää, että puuston kehitys onn ravinne epätasapa inon vuoksi taantuvaa, metsänhoitotoimenpiteistä huolimatta. Suositeltavaa on että ravinne epätasapainon toteamiseksi teetetään neulasanalyysi. Turpeen typpipitoisuutta voidaan arvioida maastossa silmämääräisesti turvelajin ja maatuneisuuden perusteella (von Post). Mikäli turve hajoaa kädessä puristettaessa puuromaiseksi massaksi, eikä sormien avaamisen jälkeen palaudu ennalleen, on turpeessa yleensä riittävästi typpeä puiden tarpeisiin nähden. Karkeaa arviointia kohteen ravinteisuudesta voi tehdä myös yksittäistenn kasvilajien esiintymiseen liittyen. Esimerkiksi pihlajaa, katajaa, korpikastikkaa, riidenliekoa ja talvikkeja esiintyy silloin, kun pintaturpee en typpipitoisuus on yli y 2 prosenttia, mikä riittää turvaamaan puuston kasvun. Tarkemmat turpeen typpipitoisuudet ja puuston ravinnemäärät voidaann selvittää laboratoriossa ravinneanalyyseillä maastosta kerätyistä näytteistä. Neulasnäytteiden kerääminen laboratorioanalyysiä varten Neulasnäytteet kerätään käsittelykuvioltaa kasvukauden päätyttyä, lokakuun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Näytteitä ei kerätä kasvukaudella, koska tällöin neulasten ravinnepitoisuudet voivat vaihdella. Näytteet kerätään 5-10 valtapuustav a, näiden ylimmistä etelänpuoleisista oksakiehkuroista. Näytteeseen tulee ottaa ainoastaana n viimeisintä vuosikasvua, 1-2 oksankärkeää puuta kohden. Näytteitä ei pestä, eikä kuivata. Luotettava tulos saadaan g näytemäärästä (n. 0,5 litraa). Lannoituksen toteutustapa Tuhkalannoitus kannattaa yleensä suunnitella ja toteuttaa usean tilan yhteishankkeena, jolloin suurempi pinta-ala tuo säästöjä kuljetus- ja levityskust tannuksiin.. Metsänomistajan 5

6 kannattaaa ottaa lannoitus kokonaisvaltaisena palveluna, lämpölaitokselta metsään levitettynä. Tällöin toimija tekee tarvittavat suunnitelmat ja terveyslannoituksissa Kemera- raskaan kuljetuskaluston paino, talviaikaan teiden ja varastopaikkojen auraaminen on hakemukset. Esikäsitelty tuhka kuljetetaan varastopai ikalle kuorma-autolla. Tiestön on kestettävä huomioitava. Tuhkalannoitteenn varastopaikan tuleee olla kovapohjainen, tasainen ja riittävän suuri, yhtä kuorma-auto lastia kohden n. 5m*8m. Varastopaikkaa koskevat urakoitsijakohtaiset vaatimukset on varmistettava ja huomioitava aina erikseen. Tuhkalannoitus voidaan suorittaa joko maalevityksenä, tai lentolevityksenä. Maalevitys on lentolevitystä jonkin verran halvempaa, mutta toteutusta varten kohteella on oltava toimiva ajouraverkosto joka kantaa levityskaluston painon. 1. Maalevitys Maalevitys tehdään tavallisesti metsätraktorilla tai maatalouskalustolla.. Maalevitystä vaikeuttaaa maapohjan heikko kantavuus, siksi levitys tehdään yleensä talvella maan ollessa jäässä. Maalevitys on järkevää kytkeä suometsien hoitohankkeen yhteyteen. Työjärjestyksessä ensin on harvennushakkuu, jonka yhteydessä tehdyiltä ajourilta tuhkann levitetään. Mikäli kohteella ei ole harvennustarvetta tulee tarkistaa onko olemassa olevaa ajouraverkostoa, jota voidaan hyödyntää. Tällöin on tarkistettava myös ovatkoo ajourat riittävän leveät, vähintäänn 4 metriä, että levityskone sopii kulkemaan kuviolla. Ajouraverkoston kantavuus varmistetaan tiivistämällä lumi jäätymisen edistämiseksi. Hakkuun ja lannoituksen jälkeen suoritetaan kunnostusojitus. Mikäli ojituss tehdään ennen lannoitusta, kaivumaita ei saa kasata ajourille ja suurimpiin ojiin tulee tehdä ojaluiskia ylitysten helpottamiseksi 6

7 Maalevitys tehdään yleensä jäätyneen maann aikana, hakkuun ajouria hyödyntäen. Kuva Metsäpalvelut 2. Lentolevitys Tuhkan entolevitys tehdään helikopterill la, sitä voidaan tehdää ympärivuoden, eikä sitä ole sidottu muihin metsänkäsittelyvaiheisiin. Lentolevitystä käytetään suurten yhtenäisten alueiden lannoittamiseen ja silloin kun kohteella ei ole käyttökelpoisia ajouraverkostoja. Lentolevitykseen suositellaan rakeistetunn tuhkan käyttöä. Lentolevityksessä tuhkan varastopaikan ja helikopterin nousu ja laskupaikan sijainnit ja tilantarpeet tulee selvittää jo lannoitussuunnitelmaaa tehtäessä. Sähkölinjat, korkeapuusto ja muut esteet huomioidaan suunnitelmassa. Lentomatka varastopaikalta kuviolle tulee olla enintään 2 km. Lentolevitys on maalevitystä tehokkaampaa, mutta myös kalliimpaa. Kustannusten pienentämiseksi tulisi muodostaa mahdollisimman suuria levityskokonaisuuksia, tai ketjuttaa kohteita. Lentolevityksenä alueen pinta-alan tulisi olla vähintään hehtaaria. Helikopterilevitystä voidaan tehdä myös kesäaikaan. Kuva FA Forest Oy Vesiensuojelu Vaikka tuhkalannoitus ei merkittävästi lisää ravinnehuuhtoumia vesistöihin, voidaan pieniäkin haittoja vähentää huolellisella ennakkosuunnittelulla ja toteutuksella. Lannoitustarve tulisii tarkistaa maastossaa ja kohdentaa niille alueille a joilta lannoittamalla saadaan paras kasvuvaste. Levityksessää tärkeintää on että tuhkaa ei joudu suoraan ojiin tai 7

8 vesistöihin. Tehokkaimmin se estetään käyttämällää pintavalutukseen perustuvia vesiensuojelumenetelmiä. Ojien varsille jätetään lannoittamaton vyöhyke. Purojen reunoille metriä leveä lannoittamaton kaista. Muiden vesistöjenn reunoille jätetään vähintään v 50 metrin suojakaista. Tärkeillä pohjavesialueilla (I-luokka) ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (II -luokka) ei tehdä typpi- ja fosforilannoituksia. Lentolevitys tehdään ojien suuntaisesti jaa tuuliolosuhteet huomioiden. Erityisesti sivutuuli on otettava huomioon lentolevityksessä. Vesiensuojelun kannalta suositeltavin työjärjestys suometsien hoidossaa on tehdä ensin hakkuut, sitten lannoitus ja muut mahdolliset hoitotoimenpiteet ja lopuksi kunnostusojitus. Kannattavuus Tuhkalannoituksen kustannuksiin vaikuttavat mm. kohteen sijainti, levitysmenetelmä, pinta-ala ja käytetty tuhkamäärä. Maalevityksen kustannukset ovat keskimäärin euroa hehtaaria kohden. Lentolevityksenn keskimääräiset kustannukset t ovat euroa hehtaaria kohden. Tuhkalannoitus on metsänomistajalle kannattava investointi. Lannoitusinvestoinnin keskimääräinen tuotto on 6-8 prosenttia,, 20 vuoden aikana. Parhailla kohteilla tuotto voi kohota jopa 10 prosenttiin. Myös investoinnin verovähennyskelpoisuuss ja valtion terveyslannoituskohteille myöntämä Kemera-tuki nostavat tuhkalannoituksen kannattavuutta entisestään. 8

9 Ylempi kuva vertailualalta joka on metsäojitettu 1960 ja kunnostusojitettu Puuston runkotilavuus on 69 m 3 /ha ja tilavuuskasvu 1,7 m 3 /ha. Alempi kuvaa koealalta, joka kunnostusojituksen jälkeen tuhkalannoitettiinn (ojitus+puutuhka 1997). Puustonn tilavuus on 178 m 3 /ha ja kasvu 16 m 3 /ha. Kasvu on lähes 10-kertainen vertailualaan nähden. Lisäkasvuaa tuhkalannoituksella saatu 12 vuodessa 109 m 3 /ha eli n. 9 m 3 /ha vuodessa. Tuhkan vaikutus jatkuu vielä jopa vuosikymmeniä. Kuvan suo on paksuturpeinen ja runsastyppinen, jolla puiden kasvua rajoittaa ankara fosforin ja kaliumin niukkuus. Puutuhka sisältää näitä ravinteita. Kuvat Jorma Issakainen, Muhos,

10 Lisätietoja Huotari N Tuhkan käyttö metsälannoitteena. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja Vammalan kirjapaino Oy Joensuu S., Hynninen P., Heikkinen K., Tenhola T., Saari P., Kauppila M., Leinonen A., Ripatti H., Jämsèn J., Nilsson S. jaa Vuollekoski M Metsätalouden vesiensuojelu- Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto. Kopijyvä. Joensuu S., Kauppila M., Lindèn M. ja Tenhola T.( (toim.) Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu työopas. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy Lauhanenn R. ja Laurila J. Turvemaiden puutuhkalannoitus. R. R Lauhasen Esitys suometsäseminaarissa Makkonenn T. (toim.) Tuhkalannoitus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy lannoitevalmistelaki. 539/2006. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista Asetus nro 24/ 11. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta. Asetus 11/12 Ruotsalainen M Hyvän metsänhoidon suositukset turv le. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy 10

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Teollinen hyötykäyttö

Teollinen hyötykäyttö FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella

Lisätiedot

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi

Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Turvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään

Turvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään Suometsien lannoitusten vesistövaikutukset Metsätalouden vesistövaikutukset turvemailla koostuvat pääasiassa typpi-, fosfori- ja kiin- toaineskuormituksesta. Metsätalouden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE

KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE Laitostuhkan hyötykäyttö lannoitteena -hanke Mikael Palosaari Opinnäytetyö Luonnonvara-ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK)

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA SISÄLLYS SAATTEEKSI... 4 KÄSITTEITÄ... 5 TUHKALANNOITUS ON JÄRKEVÄÄ... 6 TUHKAMÄÄRÄT... 6 PUUN- JA TURPEEN TUHKAT SOVELTUVAT LANNOITTEEKSI... 6 TUHKAN TALTEENOTTO...

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Jyrki Hytönen Mikko Moilanen Suometsäseminaari, Lapua, Vanha Paukku 12.11.213 Sisältö Suometsien ravinnetalous Ravinnepuutokset Tuhkan ravinnesisältö Tuhka lainsäädännössä

Lisätiedot

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset Noora Huotari Metla Oulu Jätehuollon kevätpäivä 26.4.2012 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puu- ja

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Kenttäkoetestaukseen tulevat symbioosituhkatuotteet Koejärjestelyissä mukana myös

Lisätiedot

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun

Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun Metsätehon raportti 162 22.12.2003 Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun Mikko Moilanen Jorma Issakainen Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään,

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Taustaa: 1. Metsissä selkeä lannoitustarve: - Kansallinen metsäohjelma: tavoite

Lisätiedot

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tavoite: Luoda edellytyksiä tuhkan metsäkäytölle Tutkittiin 2000-2003 Tuhkalannoitukseen liittyviä ympäristöriskejä Tuhkalannoituksen vaikutusta

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen metsävaikutukset

Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Konsortiohanke Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti 93 30.5.2000 Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

RAKEISTETUN PUUTUHKAN METSÄÄNPALAUTUKSEN LOGISTIIKKA Kari Väätäinen, Lauri Sikanen ja Antti Asikainen

RAKEISTETUN PUUTUHKAN METSÄÄNPALAUTUKSEN LOGISTIIKKA Kari Väätäinen, Lauri Sikanen ja Antti Asikainen RAKEISTETUN PUUTUHKAN METSÄÄNPALAUTUKSEN LOGISTIIKKA Kari Väätäinen, Lauri Sikanen ja Antti Asikainen Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Tiedonantoja 116 2000 Tiedonantoja 116 Julkaisija Päätoimittaja

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

BIOTALOUS - FA Forest Oy

BIOTALOUS - FA Forest Oy BIOTALOUS - FA Forest Oy 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 30 25 20 15 10 5 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 T-4000 fill-r B300 PK3000 LV Hlö 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Metla-talo, Joensuu 23.3.2017 Samuli Joensuu Taustaa Tuhkia syntyy energiateollisuudessa yli miljoona tonnia vuodessa Näistä

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista

Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista Metsätehon raportti 155 15.9.2003 Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista Mika Nieminen Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista Mika Nieminen Metsätehon raportti

Lisätiedot

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA

POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN TEHTAILLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energia- ja ympäristötekniikan osasto POLTTOAINEKOOSTUMUKSEN VAIKUTUS LENTOTUHKAN LAATUUN JA HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIIN UPM-KYMMENE OYJ:N KAUKAAN

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN MATEMATIIKAN V. 2010 VALINTAKOETEHTÄVIEN RATKAISUT TEHTÄVÄT 1.a) Oheisessa kuviossa janat ja janoihin liittyvät luvut kuvaavat pisteiden välisiä reittejä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot