Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen"

Transkriptio

1 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014

2 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely -hanke, Suomen metsäkeskus 1-5, 7 ja 8 Hannu Nousiainen, Metsäntutkimuslaitos 6, 9 ja kansikuva Jari Toivoniemi, Suomen metsäkeskus Terttu Välkkilä, Suomen metsäkeskus Paino: I-print, Seinäjoki, 2014 ISBN nid. ISBN pdf

3 Suometsien ravinnehäiriöt SISÄLLYS 1 Johdanto Kasvutekijät määräävät puuston kasvun Soiden kasvupaikat Metsäojitus muuttaa suota Puustolle tärkeät ravinteet Riittävä typen määrä on perusedellytys suometsien puun kasvatukselle Ravinnehäiriöiden esiintymisen riskialueet Ravinnepuutosoireiden tunnistamisesta Ravinteiden tehtävät ja puutosoireiden kuvaukset Typpi Fosfori Kalium Kalsium, Magnesium, Rikki Hivenaineet Neulasanalyysi antaa luotettavan kuvan ravinnetilasta Lisätietoja ja lähteet

4 Suometsien ravinnehäiriöt Johdanto Nykyisin metsää kasvava ojitettu turvekangas on saattanut olla ennen metsäojitusta avosuota. Luonnontilaisen suon ravinnekierto on karkeasti jaotellen perustunut joko sadeveden tai pohjaveden mukanaan tuomaan ravinnelisään. Puuston kasvun perusedellytykset ovat siis olleet olemassa jo ennen metsäojitusta. Alun alkaen puustoiset, ohutturpeiset suot ovat ravinteisuudeltaan vakaampia kasvupaikkoja kuin paksuturpeiset, avo- tai sekatyypin suot. Tämän esitteen tarkoituksena on tuoda lukijalle lisätietoa ja valmiuksia suometsien havupuissa esiintyvien yleisimpien ravinnepuutosoireiden tunnistamiseen. Siinä annetaan myös toimintaohjeet laboratoriossa tehtävää tarkempaa ravinneanalyysiä varten. Esitteen alussa kerrotaan soiden ravinnetaloudesta ja ravinteisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja näiden merkityksestä ojituksen jälkeen syntyneen suometsän kehitykselle. Esitteessä kuvaillaan myös suometsiemme ravinnehäiriöiden esiintymisen riskialueet. Puustolle tärkeät ravinteet ryhmitellään pää- ja hivenravinteisiin. Esitteessä kerrotaan lyhyesti mihin mitäkin ravinnetta tarvitaan. Ravinnepuutosoireet on kuvailtu tekstissä ja niistä on seikkaperäiset kuvat. Osa esitteen kuvista on Metsäntutkimuslaitoksen tutkijan Hannu Nousiaisen kuva arkistosta. Puutosoire kuvauksia ja kuvia voidaan käyttää myös kivennäismaiden havupuiden ravinnepuutosoireiden tunnistamiseen. Esite on koostettu Suomen Metsäkeskuksen hallinnoiman tiedonvälityshankkeen toimesta. Suometsien kokonaisvaltainen käsittely hanke toimi vuosina Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat alueen metsänomistajat ja metsäalan toimijat. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.

5 Suometsien ravinnehäiriöt Kasvutekijät määräävät puuston kasvun Puuston kasvu riippuu kasvutekijöistä, joita ovat lämpö, valo, vesi, maaperän ominaisuudet sekä ravinteet. Kasvun tason määrää se tekijä, jota on puuston tarpeeseen nähden vähiten käytettävissä. Tässä esitteessä käydään läpi suometsien havupuiden ravinnehäiriöitä, niiden taustoja ja tunnistamista. 3 Soiden kasvupaikat Suot jaetaan kolmeen päätyyppiryhmään: Korpiin, rämeisiin ja avosoihin. Avosuot jaetaan edelleen nevoiksi ja letoiksi. Korvet ja rämeet voivat olla niin sanottuja aitoja puustoisia soita, tai puustoisen suon ja avosuon yhdistelmiä eli sekatyyppejä. Luonnontilainen suo saa ravinteensa pohja- tai pintaveden mukana. Ohutturpeisilla soilla pääosa ravinteista tulee suon alapuolisesta kivennäismaasta ja ympäristöstä pohjaveden kuljettamana. Paksuturpeiset suot saavat ravinteensa pääsääntöisesti sadeveden mukana. Turpeen sisältämät ravinnemäärät riippuvat suuresti siitä miten suo saa ravinteensa. Ainoastaan sadeveden mukana ravinnelisänsä saanut suo on lähtökohtaisesti niukkaravinteisempi kuin pohjaveden mukana kivennäisravinteita saanut suo. Suon ravinnetaso vaikuttaa siihen, millainen kasvillisuus suolle kehittyy. Erilaisia kasvupaikkoja ilmentävät suotyypit on kuvattu taulukossa 1. 4 Metsäojitus muuttaa suota Suon ojittaminen laskee pohjaveden pintaa. Tämän seurauksena turpeen happitila kasvaa, hajotustoiminta lisääntyy ja puuston kasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määrä lisääntyy. Puuston lähtiessä kasvuun myös ravinnetarve lisääntyy. Puuston kasvureaktion lisäksi myös suokasvillisuus väistyy ajan myötä kangasmaan kasvillisuuden tieltä. Ojitetut suometsät rinnastetaan kangasmaiden metsien kasvupaikkoihin, ja niitä kutsutaan turvekankaiksi. Turvekankaat on jaettu I- ja II-tyypeiksi, vastaamaan paremmin luontaisten kasvupaikkojen vaihtelua. Tyypin I turvekangas on kehittynyt ohutturpeisen, puustoisen suon ojituksen seurauksena. II-tyypin

6 Suometsien ravinnehäiriöt turvekankaaksi kehittyy paksuturpeinen, avosuo tai sekatyyppi. Joidenkin suotyyppien ojituksenjälkeistä kehitystä ei tunneta riittävän hyvin, jotta ne voitaisiin luokitella täydellä varmuudella turvekankaiksi. (Taulukko 1). Taulukko 1. Luonnontilaisten soiden ja turvekankaiden rinnastettavuus ravinteisuudeltaan vastaaviin kangasmaiden kasvupaikkoihin. Lähde: Laine J., Vasander H., Hotanen J-P., Nousiainen H., Saarinen M., Penttilä T., Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Kangasmaiden kasvupaikkatyypit Lehdot ja lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat (mustikkatyyppi) Kuivahkot kankaat (puolukkatyyppi) Kuivat kankaat (kanervatyyppi) Karukkokankaat (jäkälätyyppi) Luonnontilainen suotyyppi Lehtokorpi, Ruohokorpi Mustikkakorpi, Kangaskorpi Ruohoinen sararäme, Ruohoinen saraneva, Varsinainen sarakorpi Puolukkakorpi, Kangasräme, Korpiräme, Kangaskorpi. Pallosararäme Isovarpuräme, Tupasvillaräme, Lyhytkorsiräme Rahkaräme, Rahkaneva, Lyhytkorsineva, Keidasräme Ojitettu suo / turvekangas Ruohoturvekangas I, Ruohoturvekangas II Mustikkaturvekangas I, Mustikkaturvekangas II Puolukkaturvekangas I, Puolukkaturvekangas II Varputurvekangas I, Varputurvekangas II Jäkäläturvekangas I, Jäkäläturvekangas II Suotyypit joiden ojituksen jälkeinen kehitys tunnetaan huonosti Ruohoinen sarakorpi, Varsinainen lettokorpi, Koivulettokorpi, Ruohoinen sarakorpi Varsinainen lettoräme, Varsinainen letto Pallosarakorpi Kangasräme, Lyhytkorsikalvakkaneva 5 Puustolle tärkeät ravinteet Puuston kasvulle tärkeät ravinteet jaetaan pääravinteisiin ja hivenravinteisiin. Puusto käyttää pääravinteita huomattavasti enemmän kuin hivenravinteita. Pääravinteiksi luetaan typpi (N), kalium (K), fosfori (P), kalsium (Ca), magnesium (Mg) ja rikki (S). Hivenravinteita ovat muun muassa boori (B), Mangaani (Mn) ja sinkki (Zn).

7 Suometsien ravinnehäiriöt Riittävä typen määrä on perusedellytys suometsien puun kasvatukselle Kivennäismailla on yleisesti pulaa käyttökelpoisessa muodossa olevasta typestä. Suometsissä on metsänkasvatukseen kelpaavilla kohteilla yleensä typpeä riittävästi. Typen määrää turpeessa voidaan arvioida silmävaraisesti turvelajin ja turpeen maatuneisuuden perusteella. Maastossa turvelajin voi tunnistaa turpeessa säilyneistä kasvinosista, turpeen väristä, liukkaudesta ja rakenteesta. Yleisimmät turvelajit ryhmitellään kolmeen pääryhmään: Rahkavaltaista turvetta esiintyy II-tyypin varputurvekankaissa ja jäkäläturvekankaissa. Kaikkia puuston kasvulle tärkeitä ravinteita on niukasti. Turve on heikosti maatunutta ja sisältää rahkasammalten jäännöksiä. Saravaltaista turvetta esiintyy yleisimmin II-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankailla. Typpitilanne on yleensä hyvä, ravinne-epätasapaino on mahdollinen. Turpeesta on tunnistettavissa sarojen juuria ja juurakoita. Puuvaltaista turvetta esiintyy yleisimmin I-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankailla ja ruohoturvekankailla, jotka ovat pääasiassa olleet puustoisia soita jo ennen metsäojitusta. Turve koostuu lähinnä puiden ja varpujen jäännöksistä. Turpeen maatuneisuutta voidaan arvioida maastossa von Postin luokituksella. Turvetta puristetaan kädessä ja tarkkaillaan siitä lähtevän veden sameutta ja väriä, sormien lomitse puristuvan turveaineen määrää ja puristejäännöksen kimmoisuutta. (Taulukko 2). Von Postin luokituksessa on kymmenen luokkaa. Ääripäät ovat H1 maatumaton ja H10 lähes maatunut.

8 Suometsien ravinnehäiriöt Taulukko 2. Turpeen maatumisasteet von Postin mukaan. Lähde: Ruotsalainen M., Hyvän metsänhoidon suositukset turv le. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Luokat Maatuneisuus Turpeen ominaisuudet puristettaessa Ulkonäkö Ravinnetila 1-2 Lähes maatumaton. Vesi kirkasta, näyte kimmoisa. Kasvinosat tunnistettavissa. Kaikkia ravinteita niukasti. 3-4 Heikosti maatunut. Sameaa vettä. Puristejäännös puuromaista, kimmoaa vähän. Kasvirakenne pääosin tunnistettavissa. Etelä-Suomessa typpitila tyydyttävä. Fosforia ja kaliumia vaihtelevasti. 5-6 Kohtalaisen maatunut. Turveainesta valuu sormien välitse, ei kimmoa. Kasvirakenne epäselvä. Typpitila hyvä. Paksuturpeisissa ravinneepätasapaino mahdollinen Lähes maatunut. Turveaineesta yli puolet valuu sormien välitse Kasvinosia ei juurikaan erota. Typpitila hyvä. Paksuturpeisissa oloissa ravinneepätasapaino yleinen. Luokasta H4 eteenpäin puustolle käyttökelpoista typpeä on turpeessa riittävästi. Pitkälle maatuneessa turpeessa on yleensä kaliumia niukalti. 7 Ravinnehäiriöiden esiintymisen riskialueet Ravinnehäiriöille alttiita kohteita ovat paksuturpeiset avosuolähtöiset suometsät sekä märistä saraisista tai ruohoisista sekatyypeistä syntyneet suometsät. Ravinnepuutoksia ennakoivia piirteitä ovat ohutturpeisuus ja nevaisuus sekä siniheinäisyys ja karhunsammaleisuus. Ravinnehäiriöitä esiintyy yleisesti II-tyypin mustikka- ja puolukkaturvekankailla. Myös ruohoturvekankailla voi esiintyä ravinnehäiriöitä.

9 Suometsien ravinnehäiriöt Ravinnepuutosoireiden tunnistamisesta Aina, kun puutosoireet näkyvät puuston ulkoasussa, on kyseessä voimakas ravinnehäiriö. Oireita voivat olla neulasten värimuutokset, kasvuhäiriöt ja puuston taantunut kasvu. Lievät ravinnepuutokset eivät yleensä ole silmävaraisesti havaittavissa. Silmävarainen tarkastelu on nopeaa ja edullista. Menetelmällä on myös heikkouksia: puustolla voi olla puutetta monesta eri ravinteesta, eivätkä ne kaikki aiheuta tunnistettavia oireita. Toisaalta siinä vaiheessa kun ravinnepuutosoireet alkavat näkyä, on puustolle jo tullut kasvu- tai laatutappioita. Puustossa näkyvä oire tulisi erottaa muista tekijöistä esimerkiksi sienituhosta (Kuvat 1 ja 2). Kuva 1. Erityisesti sateisina kesinä esiintyvä kuusensuopursuruoste on sienitauti, joka aiheuttaa viimeisimmän neulasvuosikerran kellastumista kesäkuun lopulta lähtien.

10 Suometsien ravinnehäiriöt Kuva 2. Neulasen pinnalla on nähtävissä valkoisia pesäkkeitä ja pihkavuotoa. Sienen väli-isäntänä toimii suopursu. Kattavaa tietoa metsätuhojen aiheuttajista löytyy esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen ylläpitämästä metsätuho-oppaasta, jossa on kuvaukset yli 170 tuhonaiheuttajasta. Opas löytyy Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo-verkkopalvelusta metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/.

11 Suometsien ravinnehäiriöt Ravinteiden tehtävät ja puutosoireiden kuvaukset 9.1 Typpi (N) Typpi on yksi kasvisolun rakenneaineista ja sitä on kasveissa kaikkia muita ravinteita enemmän. Se on yksi lehtivihreän tärkeä osa. Typpi vaikuttaa selvimmin kasvun määrään. Puutosoireet Typen puutos ilmenee yleisesti heikentyneenä kasvuna. Männyllä ja kuusella puutosoireena esiintyy koko latvuksen alueella neulasten kellanvihreä/keltainen viherkato eli kloroosi. Metsänkasvatuskelpoisissa suometsissä on yleensä typpeä riittävästi puuston tarpeisiin. Poikkeuksena saattavat olla ohutturpeiset suometsät joissa puuston juuristo yltää turpeen alla olevaan kivennäismaahan. Kuva 3. Vasemmalla normaali mänty, oikean puoleisella männyllä typen puutos.

12 Suometsien ravinnehäiriöt Kuva 4. Ankara typen puutos kuusella. 9.2 Fosfori (P) Fosforilla on suuri merkitys kasvien energiataloudelle, sitä tarvitaan erilaisissa kasvutapahtumissa ja se on tärkeä ravinne siementen kypsymisen ja itämisen kannalta. Puutosoireet Männyllä fosforin puutos ilmenee kasvun määrässä ja laadussa. Neulasten värioireet ovat harvinaisia tai vaikeasti tulkittavia. Pituuskasvu on vähäistä, kasvaimet ovat ohuita ja heikon puutumisen vuoksi usein mutkaisia. Eläviä neulasvuosikertoja on vain 1-2 ja neulaset jäävät lyhyiksi (1-4 cm). Ankarassa fosforin puutoksessa männyntaimet saattavat kärsiä latvakasvainten kuolemista. Kuusi ei menesty turvemaiden fosforiköyhimmillä aloilla. Fosforin puutosta saattaa esiintyä metsitettyjen suopohjien ja suopeltojen kuusissa.

13 Suometsien ravinnehäiriöt Kuva 5. Fosforin puutos männyllä. 9.3 Kalium (K) Kalium on tärkein puiden vesitaloutta säätelevä ravinne. Puusto tarvitsee kaliumia myös fotosynteesissä ja sokerien ja aminohappojen kuljetuksessa. Kalium parantaa puiden kuivuuden- ja pakkasenkestävyyttä. Kaliumin puutosta esiintyy ainoastaan suometsissä. Puutosoireet Männyllä ja kuusella kaliumin puutos näkyy neulasten kloroosina. Puhtaankeltainen kloroosi ilmestyy edellisen vuoden neulasiin syys- lokakuussa. Kuusella koko neulanen on kloroottinen, männyllä neulasen kärki. Oire on täsmällisesti kuvattavissa ja ravinnepuutosoireista helpoiten tunnistettavissa. Syksyn edetessä värierot hieman tasoittuvat puiden valmistuessa talvehtimaan.

14 Suometsien ravinnehäiriöt Kuva 6. Kaliumin puutos aiheuttaa edellisvuoden neulasten kärkien kellastumista männyllä. Kuva 7. Kaliumin puutos alikasvoskuusella.

15 Suometsien ravinnehäiriöt Kalsium, Magnesium, Rikki Kalsiumia puusto tarvitsee solukkojen toimintojen säätelyyn ja juurten kasvuun. Kalsiumia on yleensä maaperässä puuston kasvulle riittävästi. Magnesiumia on lehtivihreässä ja sitä tarvitaan yhteyttämiseen. Turv la magnesiumin puutostilat ovat harvinaisia. Rikkiä kasvit käyttävät valkuaisen ainesosana. Metsämaassa on riittävästi rikkiä puustolle, eikä puutosoireita tunneta. 9.5 Hivenravinteet Hivenravinteet osallistuvat puiden elintoimintoimintoihin aineenvaihduntaa säätelemällä. Puusto tarvitsee hivenravinteita kertaa pienempiä määriä kuin pääravinteita. Puutosoireet Monien hivenravinteiden puutokset ilmenevät heikentyneenä pituuskasvuna, kasvuhäiriöinä sekä värimuutoksina. Tunnetuin hivenravinteiden puutosoire aiheutuu boorin (B) puutoksesta.

16 Suometsien ravinnehäiriöt Kuva 8. Boorin puutos männyllä. Kuva 9. Boorin puutos kuusella. 10 Neulasanalyysi antaa luotettavan kuvan ravinnetilasta Mikäli metsässä on merkkejä ravinnehäiriöstä, voidaan silmävaraisesti tutkimalla todeta lähinnä se, kuinka laajalla alueella oireita esiintyy. Luotettavin tulos puustolle käyttökelpoisten ravinteiden määrästä metsämaassa saadaan neulasanalyysillä. Analyysiin tarvittavat oksanäytteet voi jokainen metsänomistaja kerätä ja lähettää tutkittavaksi myös itse. Jotta metsämaan ravinnetilasta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva, tulee näytteet kerätä ja käsitellä huolellisesti.

17 Suometsien ravinnehäiriöt Havupuiden näytteet kerätään lokakuun lopun ja huhtikuun alun välisenä aikana. Kasvukaudella neulasten ravinnepitoisuudet vaihtelevat, eivätkä analyysit tällöin anna luotettavaa kuvaa puuston käytössä olevien ravinteiden todellisesta määrästä. Näytteet kerätään 5-10 valtapuusta, etelän puoleisesta ylimmästä oksankiehkurasta (viimeisin vuosikasvu). Puuta kohden otetaan vain 1-2 oksan kärkeä. Analyysiin tarvitaan grammaa näytteitä noin 0,5 litraa kuviolta. Sairaista metsistä näytteet kerätään alueen terveimmistä puista. Ojanvarsipuita ei kelpuuteta näytepuiksi. Kerättyjä oksia ei pestä, eikä kuivateta, märät oksat tulee kuitenkin kuivata homehtumisen ehkäisemiseksi. Näytteet pakataan mielellään paperipussiin (yhtä puulajia yhteen pussiin) ja lähetetään analysoitavaksi huolellisesti täytetyn taustatietolomakkeen kera. Ravinneanalyysi tulisi tehdä aina epäselvissä kasvuhäiriökohteissa, peltojen metsityksessä sekä paksuturpeisissa suometsissä, oikean lannoitustavan valitsemiseksi. Taulukko 3. Esimerkki neulasanalyysin tulosten tulkinnasta suomännyille. Llähde: Reinikainen A., Veijalainen H., Nousiainen H., Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan ravinneopas. Metsäntutkimuslaitos Optimi Ankara puutos N % < 1.2 P mg/g < 1.3 K mg/g < 3.5 B mg/g < 5

18 Suometsien ravinnehäiriöt Lisätietoja ja lähteet Ahti E., Kaunisto S., Moilanen M. ja Murtovaara I. (toim.). Suosta metsäksi. Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä käyttö. Tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos Hytönen J,. Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Esitys Suometsäseminaarissa Seinäjoki. Laine J., Vasander H., Hotanen J-P., Nousiainen H., Saarinen M., Penttilä T., Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Metsäntutkimuslaitoksen Metinfo tietopalvelut osoitteessa: metinfo/metsienterveys/index.htm Päivänen J., Suot ja suometsät järkevän käytön perusteet. Metsäkustannus Reinikainen A., Veijalainen H., Nousiainen H., Puiden ravinnepuutokset metsänkasvattajan ravinneopas. Metsäntutkimuslaitos Ruotsalainen M., Hyvän metsänhoidon suositukset turv le. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Uotila, A., Kankaanhuhta, V., Metsätuhojen tunnistus ja torjunta. Metsäkustannus Äijälä, O., Koistinen, A,. Sved, J,. Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim). Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2014.

19

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen

Suometsien uudistaminen Suometsien uudistaminen Suomen metsäkeskus 2014 1 Etelä-Pohjanmaan suometsät 1.1 Suometsien pinta-ala Metsäkeskusalueella Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön toimialueella on metsätalouden

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Lisätiedot

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,

Lisätiedot

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus

Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Jyrki Hytönen Mikko Moilanen Suometsäseminaari, Lapua, Vanha Paukku 12.11.213 Sisältö Suometsien ravinnetalous Ravinnepuutokset Tuhkan ravinnesisältö Tuhka lainsäädännössä

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5024 Harakkaneva-Lohipuro, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee noin 25 km kaakkoon Pyhännän keskustasta.

Lisätiedot

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla 1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ

RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ Juha-Matti Mikkolainen RAVINTEET NEULASANALYYSIMETSISSÄ Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2015 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 4.3.2015 Tekijä Juha-Matti Mikkolainen Koulutusohjelma

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

oetoimintaa suometsätalouden hyväksi Seppo Kaunisto

oetoimintaa suometsätalouden hyväksi Seppo Kaunisto oetoimintaa suometsätalouden hyväksi Seppo Kaunisto 109 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Koetoimintaa ennen tutkimusaseman perustamista Tänä päivänä

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8029 Luokkisuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Pohjois-Nurmeksessa, Nurmes-Kuhmo-tien itäpuolella. Alue

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee Sotkamon eteläosassa rajautuen idässä

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Mikko Moilanen, Markku Saarinen ja Klaus Silfverberg Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsä ojitusalueilla Seloste

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013. 1308/2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1308/2013 Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Soiden metsätaloudellinen luokittelu

Soiden metsätaloudellinen luokittelu Soiden metsätaloudellinen luokittelu Esitelmä Suoseurassa 19.11.2013 Harri Vasander, HY, metsätieteiden laitos Uusi opas kesäkursseille, ammattilaisille, harrastajille ym. Ilmestyi huhtikuussa 2012. Myyty

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen

Lisätiedot

PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta

PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2009 Suo 60(3 4): 111 119 Suo 60(3 4) Research 2009 notes 111 PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa 1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja

Lisätiedot

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari

Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon, työopas. Tapion julkaisuja

Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon, työopas. Tapion julkaisuja Metsänhoidon suositukset suometsien hoitoon, työopas Tapion julkaisuja Metsänhoidon suositusten johtoryhmä on hyväksynyt näiden suositusten käsikirjoituksen 17. joulukuuta 2014. Metsänhoidon suositukset

Lisätiedot

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta! Metsänlannoitusopas Metsänlannoitus on tuottava sijoitus Sisällysluettelo Metsänlannoitus on tuottava sijoitus 2 Metsänlannoituksen perusteet 4 Metsän ravinnetilan selvittäminen 6 Lannoitus parantaa metsän

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 4038 Orineva, Viitasaari, Keski-Suomi Sijainti Orineva sijaitsee Viitasaaren kunnan pohjois-rajalla Kolkkujärven länsirannalla.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous

Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot. Soidensuojelutyöryhmän kokous Geologian tutkimuskeskuksen valtakunnallisen turvetutkimuksen tuottamat aineistot Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.12.2012 Asta Harju 1 GTK:n systemaattinen turvevarojen kartoitus GTK kartoittaa vuosittain

Lisätiedot

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén

Kurkisuo. Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve Helena Lundén Kurkisuo Luontotyyppi-inventoinnin tuloksia ja ennallistamistarve 12.02.2014 Helena Lundén Luontotyyppi-inventointi Suolla tehtiin luontotyyppi-inventointi kesän aikana. Inventointialueena oli Metsähallituksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Suometsien puunkorjuu

Suometsien puunkorjuu Suometsien puunkorjuu Suomen metsäkeskus 2014 1. Taustaa Etelä-Pohjanmaan metsätalouden maan ala, joka käsittää metsä- kitu- ja joutomaan on noin miljoona hehtaaria. Tästä määrästä noin kaksi viidesosaa

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot