Suomen metsien inventointi

Transkriptio

1 Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo Kari T. Korhonen / Metla, VMI

2 Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien tila Kainuussa

3 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi Metla 1920-luvulta lähtien Ensimmäisestä inventoinnista lähtien tilastollista otantaa Kattaa koko maan, kaikki maaluokat, kaikki omistajaryhmät... Tavoite: tuottaa tilastotietoa valtakunnan ja metsäkeskusalueen tasolla: metsävarat - tilavuus, kasvu, laatu maan käyttö ja omistus metsänhoidollinen tila metsänterveys t monimuotoisuus metsien hiilivarastot ja muutokset VMI10:stä ( ) 2008) otos kattaa vuosittain koko maan, 5 vuodessa koko kierros Alkamassa VMI12 ( ) Liitetaulukko 16. Kehitysluokittaiset pinta-ala- ja puustotiedot sekä hakkuutarpeet puulajivaltaisuuksittain metsämaalla. 16a. Kehitysluokittaiset pinta-ala- ja puustotiedot sekä hakkuutarpeet metsämaalla, metsämaa yhteensä. Kehitysluokka Yhteensä Ala, km² kehityskelpoiset, km² vajaatuottoiset, km² Ala, % 1,2 8,615,8 38,3 23,6 11,7 0,2 0,7 100,0 kehityskelpoiset, % 1,0 8,214,7 36,4 23,0 9,5 0,2 0,6 93,6 vajaatuottoiset, % 0,2 0,4 1,0 1,9 0,6 2,2 0,0 0,1 6,4 Keski-ikä, vuotta Pohjapinta-ala, m²/ha 0,7 1,3 5,8 16,4 22,2 26,7 10,4 2,1 15,7 Keskiläpimitta, cm Mänty 30,1 27,8 9,5 14,5 21,4 29,8 30,9 29,6 19,2 Kuusi 10,5 12,8 8,5 14,1 22,5 25,5 26,8 6,1 20,7 Koivu 23,2 14,8 7,3 11,1 16,4 24,0 25,4 24,1 14,1 Muu lehtipuu 12,9 6,4 6,3 8,8 10,9 15,2 15,1 2,5 9,6 Yhteensä 14,5 18,1 8,1 13,4 20,6 26,7 28,9 27,9 18,2 Tilavuus, m³/ha Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu Yhteensä Hakkuun kiireellisyys, % kehitysluokan alasta Hakkuu myöhässä Lähin 5-vuotiskausi Toinen 5-vuotiskausi i Ei 10-vuotiskaudella /27/2014 3

4 VMI:n maastoaineiston ja satelliittikuvatulkinnan yhdistelmä: /web/fi/kartta

5 2. Suomen metsävarat ja Maankäyttö Puuston määrä Metsien kasvu metsien tila Hakkuumahdollisuudet

6 Maaluokkien alat ha Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu metsätalousmaa Metsätalousmaa Metsätalousmaan ala 26,2 milj. ha = 86 % maa-alasta - Metsämaata 20,3 milj. ha - Siitä suojeltua 15 % - Tiukasti suojeltua 9 % - Rajoitetusti puuntuotannossa 6 %

7 Puuston määrä Suurempi kuin koskaan inventoinnin historian aikana VMI11 ( ): milj. m Yhteensä Mänty Kuusi 2000 Koivu Muu lehtipuu milj.m /

8 Puuston kasvu ja poistuma VMI11 ( ): 2012): 104,6 milj. m 3 /v poistuma hakkuutilastoista, viime vuosina n. 70 milj. m 3 /v mill.m3/v kasvu nyky Suomessa kasvu Suomessa poistuma nyky Suomessa poistuma Suomessa vuosi /

9 järeäkin puusto on lisääntynyt Puuston järeys milj. m cm 20 29,9 cm <20 cm VMI5 VMI9 VMI10 VMI11

10 Kehitysluokkien ala ja puulajien vallitsevuus VMI11, koko k maa, puuntuotannon t metsät Taimikot 19%, nuoret km. 36%, varttuneet km 31%, uud.kypsät 13%

11 Hakkuumahdollisuusarviot Suurin kestävä hakkuumahdollisuus : 77 milj. m3/v Toteutuneet t t hakkuut 2000-luvulla ll n. 56 milj.m3/v

12 Suurin kestävä ainespuun kertymä milj.m3/v Ainespuukokoisen puun käyttö noin 58 milj. m3/v, sisältäen tuontipuun

13

14

15 1000 ha 2000 Tehdyt ja ehdotetut taimikonhoidot Koko maa, VMI c 1000 Ensimmäinen 5v kausi 500 Tehty 5v kausi Kiireellinen 0

16 ha Tehdyt ja ehdotetut ensiharvennukset Koko maa, VMI Ensimmäinen 5v kausi Tehty 5v kausi 0 Kiireellinen

17 3. Kainuun metsät Maa-ala ala 2,15 milj. ha Metsätalousmaata 2,03 milj. ha (94 %) Metsämaata t 1,70 milj. ha Josta suojeltu 15 % Tiukasti suojeltu 7 %

18 Puuston kokonaistilavuus VMI11 (2010): 167,3 milj. m 3 VMI10 (2007): 156,9 milj. m 3 VMI9 (2001): 141,9 milj. m 3

19

20 Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Kainuussa, koko puusto, Metsä- ja kitumaa mill.m m3/v kasvu poistuma vuosi Valtakunnan metsien inventointi / Metsäntutkimuslaitos 2014 Kasvu 7,1 milj. m 3 /v, poistuma n. 3,9 milj m 3 /v

21 Kehitysluokkien alat ja puulajien vallitsevuus, Puuntuotannon t metsämaa, Kainuu VMI11 Taimikot 19%, nuoret km. 46%, varttuneet km 25,% uud.kypsät 10%

22 Hakkuukertymä 2000-luvulla 3,2 milj.m3/v

23 Hakkuukertymä 2000-luvulla 3,2 milj.m3/v

24

25 ha Tehdyt ja ehdotetut taimikonhoidot Kainuu VMI c 50 Ensimmäinen 5v kausi Tehty 5v kausi Kiireellinen 0

26 ha Tehdyt ja ehdotetut ensiharvennukset Kainuu VMI Ensimmäinen 5v kausi Tehty 5v kausi Kiireellinen

27 Yhteenveto Myös Kainuun metsissä tulevat hakkuumahdollisuudet ovat merkittävästi suuremmat kuin viime aikaiset hakkuut Suunnitellut puun energiakäyttöä lisäävät investoinnit Kainuussa, Nurmeksessa, Iisalmessa, Lieksassa myös hakkuumahdollisuuksien hd k i valossa perusteltuja Kainuun taimikot parhaiten hoidettuja, nuorten kasvatusmetsien t hoidon kannattavuus?

28 Kiitos

29 Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v Hakkuutapa Suomi Suomi Suomi Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä

30 Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v Hakkuutapa Ka Ka Ka Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä

31 Ainespuukertym än tilavuus 1000 m 3 /v Hakkuutapa Ka Ka Ka Uudistushakkuut Kasvatushakkuut Yhteensä

32 Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehdot laskettiin puukohtaisiin malleihin perustuvalla MELA2012 -ohjelmiston metsikkösimulaattorilla (MELA2012 Reference ). MELA-ohjelmistoon sisältyvistä luonnonprosessimalleista ja niiden soveltamisesta ks. tarkemmin Nuutinen ym. (2007). Metsien käsittely perustui vuoden 2006 metsänkäsittelysuosituksiin (Hyvän metsänhoidon ), turvemaiden metsänhoidon suosituksiin (Ruotsalainen 2007), Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksiin (Keskimölö ym. 2007) ja energiapuun korjuun ja kasvatuksen suosituksiin (Äijälä ym. 2010). Kulotus, lannoitus, uudisojitus ja pystypuiden karsinta eivät olleet mukana tarkastelussa ja turv la metsikön uudistuskypsyys määritettiin kangasmaiden tapaan iän ja järeyden perusteella. Ensisijaisen puuntuotannon maalla mahdollisia toimenpiteitä olivat runkolukuun ja pohjapinta-alaan perustuvat harvennukset, avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu sekä ylispuiden poisto, säästöpuiden jättäminen, raivaus, maanpinnan käsittely, viljely, taimikonhoito ja kunnostusojitus hakkuiden yhteydessä. Harvennushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta, ainespuuta ja energiapuuta (integroitu korjuu) tai vain energiapuuta. Integroidussa korjuussa energiapuu koostui männyn, kuusen, koivun ja haavan osalta rinnankorkeusläpimittaluokista 4 9 cm ja muilla puulajeilla kaikista rinnakorkeusläpimitaltaan vähintään 4 cm puista. Harvennushakkuiden energiapuu korjattiin kuivahkojen kankaiden ja tätä viljavempien kankaiden mänty- tai lehtipuuvaltaisissa puustoissa kokopuuna. Energiapuu korjattiin rankapuuna em. kasvupaikkoja karummilla kangasmailla, turv la tai aina kun pääpuulaji oli kuusi. Uudistushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta tai ainespuun lisäksi a) hakkuutähdettä (oksat ja latvahukkapuu) tai b) hakkuutähdettä ja kantoja. Uudistushakkuiden hakkuutähteestä (oksat ja runkopuu) oletettiin korjattavan 70 %. Kannoista nostettiin läpimitaltaan vähintään 25 cm kannot, joista talteen saatiin 85 %. Luontaisesti uudistettavilta aloilta korjattiin vain ainespuuta. Rajoitetun puuntuotannon maalta korjattiin vain ainespuuta ja sallittuja hakkuutapoja olivat kasvatushakkuut (harvennukset ja ylispuiden poisto) sekä luontainen uudistaminen. Kitumaille ei tehty hakkuita. Kokonaan puuntuotannon ulkopuolella olevilla alueilla ei sallittu mitään toimenpiteitä Pohjapinta-alaohjeeseen perustuva harvennus oli mahdollinen, kun harvennusmallien alempi leimauskäyrä saavutettiin. ttii Puusto harvennettiin harvennuskäyrien puoliväliin. Hakkuut toteutettiin t t ttii kymmenvuotiskausien k i puolivälissä, minkä vuoksi harvennuksissa pohjapinta-alan vaatimusta alennettiin 10 prosentilla. Siten harvennettavaksi tuli myös kohteita, jotka täyttivät pohjapinta-alavaatimuksen vasta 10-vuotiskauden jälkimmäisellä puoliskolla.