Metsäntutkimuspäivä Kannuksessa (tässä kuusi esitystä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuspäivä Kannuksessa 10.12.2012 (tässä kuusi esitystä)"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuspäivä Kannuksessa (tässä kuusi esitystä) Jyrki Hytönen: Energiapuun korjuun vaikutukset puuston ravinnetilaan ja kasvuun suometsissä Antti Wall: Energiapuun korjuun riskit puuntuotoskyvylle Paula Jylhä: Ensiharvennuspuu selluksi vai energiaksi? Ron Store: Missä sijaitsevat maisemallisesti herkät metsäalueet? Hanna Lappi: Metsäbiomassan jalostusprosessit Tommi Räisänen: Metsäbiomassan saatavuus biojalostukseen

2 Energiapuun korjuun vaikutukset puuston ravinnetilaan ja kasvuun suometsissä Jyrki Hytönen Metla 95 v. Tutkimuspäivä Kannuksessa

3 Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Tulokset Hakkuutähteiden määrä Hakkuutähteiden ravinnemäärät Neulasten ravinnepitoisuudet Puuston kasvu Päätelmät

4 Suot Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan metsätalouden maasta on soita 49 %. Puuston kasvu on lähes kaksinkertaistunut 1970-luvun tasoon nähden. Nyt puustot soilla ja kangasmailla samanlaisia Keskitilavuus 100 m 3 /ha (suot 97 m 3 /ha, kivennäismaat 101 m 3 /ha) ja Kasvu 5 m 3 /ha/v

5 Turpeen pintakerroksen (0-20 cm) ja puuston sisältämät ravinnemäärät hakkuupoistuma mukaanluettuna (Moilanen, Piiroinen & Karjalainen 1996) 2000 Typpi 100 Fosfori 100 Kalium kg ha Ruoho Suursara Piensara Turve Puut kg ha Ruoho Piensara Suursara kg ha Ruoho Piensara Suursara kg ha Kalsium Ruoho Piensara Suursara kg ha Magnesium Ruoho Piensara Suursara kg ha -1 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0-0,1-0,2-0,3 Boori Ruoho Piensara Suursara ,4

6 Kaliuminpuutoksen riskialueet Paksuturpeiset avosuolähtöiset suometsät Alunperin märistä saraisista ja ruohoisista sekatyypin soista syntyneet suometsät Tällaisia soita on noin ha (Hökkä ym. 2002)

7 Kaliumin puutos Kaliumin puutos kuusella edellisen vuoden neulaset kellertäviä Kaliumin puutos männyllä neulasten kärjet kellertäviä

8 Kaliumin puutos

9 Kokopuukorjuukokeet harvennus- metsissä 6 koetta mäntyvaltaisissa ensiharvennuspuustoissa suolla Koneellinen puunkorjuu Perustettu Turpeen paksuus yli 30 cm Kasvupaikka: Puolukkaturvekangas II Muhos 2003 Himanka, Tokola 2003 Sievi, Nevajärvi 2002 Sievi, Saarivesi 2008 Kinnula, Tikkaneva Alajärvi, Puukkoaho 2009

10 1. A: Ainespuukorjuu Käsittelyt Lohkottain arvotut käsittelyt, 3-6 toistoa 2. A-: Ainespuukorjuu + polttoranka 3. K: Kokopuukorjuu Ruutukoko m 2 4. K-: Kokopuukorjuu täydennettynä käsinkeruulla

11 Mittaukset Puuston kuutiomäärä (m 3 /ha) ennen harvennusta harvennuksen jälkeen 5 vuoden kasvut (Himanka 2, Sievi Saarivesi 1) Hakkuutähteen (kg/ha) määrä ravinnemäärät (kg/ha) Turpeen paksuus ravinnemäärät Neulaset näytteet > käsittelyn vaikutus neulasten ravinnepitoisuuksiin

12 Hakkuutähteen mittaus Linjoittainen otanta joka koealalla (15 suorakaidetta, 3 m 2 /kpl) Kosteusnäytteet ja näytteet ravinneanalyysiä varten

13 Turpeen ravinnemäärät 0-20 cm kerroksessa Koealue Kokonaisravinteet, kg ha -1 Käsittely N P K Ca Mg B Himanka Sievi, S Sievi, N Alajärvi Muhos Kinnula

14 6 Neulasten K-pitoisuus ennen hakkuuta* 5 K sopiva 4 K, mg kg K alhainen 1 0 Himanka Sievi S Sievi N Alajärvi Muhos Kinnula Koealaue * Himanka ja Sievin N vuosi hakkuun jälkeen

15 Hakkuutähteiden määrä, kg/ha Kasvupaikalle jääneet hakkutähteet (verrattuna ainespuukorjuuseen) Kokopuu Kokopuu- Himanka 47% 16% Sievi 35% 12% Alajärvi 43% 9% Muhos 67% - Kinnula 28% 10%

16 Hakkutähteiden kaliumin määrä, kg/ha Arvio K:n poistumasta kokopuu- korjuussa kg ha -1 (Kaunisto 1995)

17 Neulasten kaliumpitoisuudet

18 Puuston kasvu 8 Himanka F 0-5a = 1.690, p =0.215; F 5-10a = 1.500, p = Kasvu 0-5 vuotta Kasvu 5-10 vuotta 8 Sievi Saarivesi F 0-5a = 0.648, p =0.606; Kasvu 0-5 vuotta 6 6 m 3 ha -1 a -1 4 m 3 ha -1 a A A- K K- A A- K K- 0 Ainespuu Rankapuu Kokopuu Kaikki pois Hakkuukäsittely Hakkuukäsittely Ero ainespuukorjuu vs. kaikki pois 0-5 v = -0,2 m 3 /ha/vuosi 5-10 v = + 0,1 m 3 /ha/vuosi Ero ainespuukorjuu vs. kaikki pois 0-5 v = -0,8 m 3 /ha/vuosi Varianssianalyysissä alkutilavuus kovariaattina

19 Puuston kasvu Sievi Sievi Nevajärvi F F 0-5a = 0.134, p =0.888; F 0-5a = 2.778, p =0.344; F 6-10a = 2.303, p = a = 0.415, p = Kasvu Kasvu vuotta 5 vuotta Kasvu Kasvu vuotta 10 vuotta 6 8 m 3 ha -1 a -1 m 3 ha -1 a A A K KK+Khiven AA K KK+Khiven Hakkuukäsittely Ero ainespuukorjuu kokopuukorjuu vs. kokopuukorjuu + K hiven 0-5 v = 0,3-0,5 m 33 /ha/vuosi 6-10 v = 2,8-0,3 m 3 /ha/vuosi 3

20 Päätelmät Kaikkia hakkuutähteitä ei saada korjattua koneellisessa kokopuukorjuussa 30 % latvusmassasta jää kasvupaikalle (talvikorjuu) Täyttää suosituksen (2010) kokopuukorjuun intensiivisyydestä Ravinnepoistumat kokopuukorjuussa Pienempiä kuin aikaisemmissa tutkimuksissa Kokopuukorjuu lisäsi K poistumaa 4-12 kg/ha verrattuna ainespuukorjuuseen (6-11 % turpeen K varoista) K laskeuma 20 vuodessa = 6 12 kg/ha Neulasten ravinnepitoisuudet ja puuston kasvu Ei merkitseviä vaikutuksia neulasten K-pitoisuuksiin (5 koetta) tai puuston kasvuun (2 koetta) 1-5 vuoden aikana Jatkotutkimukset Tarvitaan pidempi seuranta-aika (puuston kasvu, ravinnetalous) Kaliumin huuhtoutuminen hakkuutähteistä? K lannoitus (tuhka) puutosalueilla

21 Kiitos

22 Energiapuun korjuun riskit puuntuotoskyvylle Antti Wall

23 Energiapuun korjuun mahdolliset vaikutukset maan ominaisuuksiin Fysikaaliset ominaisuudet - Lämpötila, vesipitoisuus, ilmatila Kemialliset ominaisuudet - Ravinnevarastot, ravinteiden saatavuus Biologiset ominaisuudet - Orgaanisen aineksen hajoaminen, mineralisaatio

24 Puunkorjuun vaikutusten arviointimenetelmiä 1. Ravinnetaselaskelmat Puunkorjuussa kasvupaikalta poistuvia ravinnemääriä verrataan maan ravinnevaroihin tiettynä ajankohtana - Kokopuunkorjuu saattaa vaarantaa maan typpi- ja erityisesti kalsiumvarat pitkällä ajalla - Erityisesti vähäravinteiset kasvupaikat ovat alttiita ravinnevarojen köyhtymiselle

25 2. Takautuvat tutkimukset Verrataan maan ravinnemääriä tai puuston kasvua eri tavoin korjattujen alojen kesken muutamia vuosia puunkorjuun jälkeen - Kokopuun korjuu on johtanut maan kalsiumvarojen köyhtymiseen verrattuna runkopuun korjuuseen - Ei eroja maan orgaanisen aineksen määrässä

26 3. Matemaattiset mallit Dynaamisia kasvupaikkatekijöitä käyttävät simulaatiomallit arvioitaessa muutoksia puuston kasvua rajoittavissa kasvupaikkatekijöissä - Kokopuun korjuu johtaa pienenpään puuston kasvuun ja suurempaan ravinnevarojen menetykseen verrattuna runkopuun korjuuseen

27 4. Järjestetyt kenttäkokeet Kokeen järjestäjä määrittää koejärjestelyt ja käsittelyt Menetelmän etuna tulosten luotettavuuden arviointi Tutkimusten kokonaismäärä oli 86, joissa yhteensä 293 kenttäkoetta 18 1 Eurooppa Pohjois-Amerikka Oseaania Afrikka

28 Riskianalyysi Riski määrittelee vastaukset kysymyksiin: - Mitä voi tapahtua? - Kuinka todennäköistä se on? - Mitkä ovat sen seuraukset? Riski = Tapahtuman esiintymistiheys Merkitys

29 Riskianalyysin peruskäsitteet ja sovellus puunkorjuun vaikutusten arviointiin Puuntuotoksen muutoksen esiintymisen todennäköisyys - puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen esiintymistiheys kokopuukorjuussa verrattuna runkopuukorjuuseen Puuntuotoksen muutoksen merkitys - puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen suuruus kokopuukorjuussa verrattuna runkopuukorjuuseen

30 Havaintojen lukumäärä, kpl Puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen esiintymistiheys kokopuukorjuun jälkeen päätehakkuissa % Ei vaikuttanut Vähensi Lisäsi % 78% % 2% 23% 5% 72% 28% 56 % 33 % 11 % 56% 40% 4% 52% 44% 4% 54% 38% 8% 22 %

31 Havaintojen lukumäärä, kpl Puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen esiintymistiheys kokopuukorjuun jälkeen harvennushakkuissa Ei vaikuttanut Vähensi Lisäsi % 100 % 87 % 80 % 80 % 100 % % 8 88 % % 8 % 8 % 13 % 20 % 20 % 0

32 Havaintojen lukumäärä, kpl Havaintojen lukumäärä, kpl Puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen esiintymistiheys kokopuukorjuun jälkeen Ei vaikuttanut Vähensi Lisäsi Ei vaikuttanut Vähensi Lisäsi 60 Uudistushakkuu 82 % 50 Harvennushakkuu 85% % % % % % 14 % 2 % 4 % 4 % Pituus Läpimitta Tilavuus % 13% 100% 2 % 2 % Pituus Läpimitta Tilavuus

33 Kekimääräinen alenema, % Puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen suuruus kokopuukorjuun jälkeen päätehakkuissa

34 Keskimääräinen alenema, % Puuntuotoskyvyn indikaattorissa ilmenneen muutoksen suuruus kokopuukorjuun jälkeen Päätehakkuut Harvennushakkuut Pituus Läpimitta Tilavuus

35 Energiapuun korjuun riskianalyysi Päätehakkuu Harvennushakkuu Esiintymistiheys Voimakkuus Riskitaso Esiintymistiheys Voimakkuus Riskitaso Org. aines 15% (2) -17% (2) 4 0% (1) -17% (2) 2 Typpi kok 23% (2) -18% (2) 4 0% (1) -18% (2) 2 Typpi min 28% (2) -23% (2) 4 12% (2) -23% (2) 4 Fosfori 33% (3) -17% (2) 6 8% ( 1) -17% (2) 2 Kalium 40% (3) -25% (2) 6 13% (2) -25% (2) 4 Kalsium 44% (3) -24% (2) 6 20% (2) -24% (2) 4 Magnesium 37% (3) -17% (2) 6 20% (2) -17% (2) 4 ph 22% (2) -58% (4) 8 0% (1) -58% (4) 4 Pituus 27% (2) -16% (2) 4 0% (1) 0% (1) 1 Läpimitta 31% (3) -17% (2) 6 14% (2) -15% (2) 4 Tilavuus 14% (2) -29% (2) 4 13% (2) -12% (2) 4

36 Tulosten yhteenveto Suurempi riskitaso päätehakkuissa: Maan fosfori, kalium, kalsium, magnesium varat, maan happamuus ja puuston tilavuus Harvennushakkuissa pieni riskitaso Onko riskitaso niin suuri että on tarvetta riskinhallinnan toimenpiteisiin?

37 Riskin hallinnan vaihtoehdot: 1) Riskin poistaminen lopettamalla energiapuun korjuu 2) Riskin hyväksyminen osana energiapuun korjuu kustannuksia 3) Riskin pienentäminen kehittämällä korjuutekniikkaa, joka vaikuttaa kasvupaikalle jäävän biomassan määrään, laatuun ja tilajakaumaan

38 Riskiluokka 1A, 1B, 2A: hyväksyttävä, ei toimenpidetarvetta Riskiluokka 1C, 1D, 2B, 2C, 2D, 3A, 3B, 3C, 4A, 4B: ei toivottu, toimenpidetarve. Riskiluokka 3D, 4C, 4D: ei hyväksyttävä, ei korjuuta. Esiintymistiheys Voimakkuus Pieni 1-9% Heikko 10-29% Huomattava 30-50% Voimakas >50% Harvinainen 0-9 % Satunnainen 10-29% Tavallinen 30-50% Yleinen >50% 1A (1) 2A (2) 3A (3) 4A (4) 1B (2) 2B (4) 3B (6) 4B (8) 1C (3) 2C (6) 3C (9) 4C (12) 1D (4) 2D (8) 3D (12) 4D (16)

39 Kiitos

40 Ensiharvennuspuu selluksi vai energiaksi? MMT Paula Jylhä Perttu Anttila, Kari T. Korhonen & Juha Laitila

41 Esityksen sisältö Tausta Keskipohjalaisen kuitupuun kilpailukyky energian ja sellun tuotannossa Päätelmät

42 Ensiharvennustarve vs. toteuma Lähteet: Metla/Metinfo, Korhonen ym. 2007, KMO 2010

43 Ensiharvennusrästien syitä Korkeat korjuukustannukset Pieni rungon koko Pieni hakkuukertymä Prosessihävikit Puun laatu

44 Logging cost, /m³ Rungon koon vaikutus korjuukustannuksiin (hakkuu + metsäkuljetus) 160 Korjuukustannus, /m Ranka Delimbed longwood Kokopuupaalit Whole-tree bundles Kokopuu Whole-trees Diameter at 1,3 m height, cm Rinnankorkeusläpimitta, cm Lähde: Laitila & Väätäinen 2011

45 Ainespuukertymä, m 3 /ha Ensiharvennusten korjuuolot Mäntyvaltaiset leimikot Leimikon rungon keskikoko, dm 3 D = 11 cm D = 13 cm Lähde: Metsäteho Oy

46 Metsähakkeen käyttö 13,5 milj. m 3 v Keski-Pohjanmaalla m 3 v Lähde: Metla/Metinfo

47 Metsäteollisuuden tuotantomäärät Milj. tonnia/m 3 Paperi & kartonki Massa Havusahatavara Puulevyt Lähde: Metsäteollisuus ry

48 Riittääkö puu?

49 Ensiharvennuspuun rooli metsäteollisuuden raaka-aineena Ensiharvennuspuun osuus luvulla noin 14 % kotimaisen raakapuun käytöstä Lähteet: Metla, Metsäteho Oy

50 Suurin kestävä energiapuukertymä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla Tavoite v Lähde: Metla/Metinfo

51 Rangan hankintakustannukset Case Toholampi

52 Keskimääräinen autokuljetusmatka Case Toholampi

53 Laskuharjoituksia rankahakkeen kilpailukyvystä Laskelmat tehtiin Keski-Pohjanmaan vapaalle rankapotentiaalille, käyttöpaikkana Toholampi Lämmöntuotanto Vertailupolttoaineena jyrsinturve Kiinteä haketuskustannus 5 /m 3 (kiinto) Kantohinta 7 /m 3 Huomioon ei otettu muun muassa ilmaisia CO 2 -päästöoikeuksia

54 Metsähakkeen hinta terminaalissa Keski-Pohjanmaan vapaa rankapotentiaali Huom! Hakkuu yksin puin Kustannukset laskettu Toholammille suunniteltuun terminaaliin (VMI-aineisto, puunhankinnan kustannusmallit). Vertailupolttoaineena lämmöntuotannossa käytettävä jyrsinturve. Oletukset: Turpeen hinta käyttöpaikalla 12 /MWh, haketuskustannus 5 /m 3 (kiinto), puun kosteus 45 %

55 Kemera-kelpoisista leimikoista kertyvän puun osuus korjuumäärästä

56 Sellun ja metsähakkeen hintakehitys Valkaistu sulfaattisellu Metsähake / lämpö- ja voimalaitokset Vuosi Vuosi Lähteet: Metla/Metinfo, Tilastokeskus

57 Ensiharvennuspuun kantohinnat Lähde: MTK

58 Päätelmiä Pienpuun energiakäyttö lisääntyy Korjuu siirtyy järeämpiin leimikoihin, kuitupuuta ohjautuu energiantuotantoon Turpeen energiaveron nousu parantaa puun kilpailukykyä lämmöntuotannossa Päästöoikeuden hinnalla suuri vaikutus puun kilpailukykyyn

59 Puulla (ja turpeella) tuotetun energian oltava kilpailukykyistä Keski-Pohjanmaalla koivulla heikoin kilpailukyky sellun raaka-aineena Taimikot kuntoon, tähdättiinpä aines- tai energiapuun tuotantoon Hakkuukone on kallis raivaussaha!

60 Kiitos

61 Missä sijaitsevat maisemallisesti herkät metsäalueet? Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimus 95 vuotta metsäntutkimuspäivä Kannuksessa

62 Metsämaiseman herkkyysluokitus Tausta: Taloudellisesti ja maisemallisesti tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet maisemanhoidon kohdentaminen näille aluille Tavoite: kehittää menetelmä maisemallisesti herkkien alueiden tunnistamiseen talousmetsissä Visuaalinen maisema, talousmetsät Maiseman herkkyys: Visuaalisen maiseman herkkyys muutoksille, kuten metsänkäsittelyille Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet joiden voimakas muuttaminen aiheuttaa vastustusta Paikkatietomenetelmiin ja asiantuntijatietämyksen mallinnukseen perustuva menetelmä

63 Osallistujat Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Kainuun metsäkeskus, ProAgria Kainuu, Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Openspacetutkimuskeskus Rahoitus: MMM:n ja Metla sekä muut osallistujat Kuva: Erkki Oksanen/ Metla

64 Tutkimuksen vaiheet 1. Herkkyysmallin laadinta: kriteerien valinta, painokertoimien määrittäminen (Kainuun ja Kuusamon alue) 2. Mallin toteuttaminen paikkatietojärjestelmässä: aineistojen hankinta ja tuottaminen, herkkyysindeksin laskeminen tietylle alueelle (Sotkamo) 3. Tulosten arviointi

65 Maisemallisen herkkyyden kriteerit Valitaan maiseman herkkyyden arvioinnissa käytettävät kriteerit Maiseman yleispiirteet vaihtelevat eri puolilla Suomea Käytettävä kriteeristö on hienosäädettävä alueen mukaan Lähtökohtana maisemamaakuntajako Tässä tutkimuksessa kohteena Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakunta

66 Kriteerit ja päätöshierarkia Malli, jossa maisemalliseen herkkyyteen vaikuttavat tekijät kuvataan hierarkkisesti tarkentuvien pääkriteerien ja alakriteerien avulla Kriteerien valinta: aiemmat luokitukset, maisematutkimukset, asiantuntijanäkemys, löydyttävä paikkatietoa Puustoon liittyviä kriteerejä ei mallissa käytetä, vaan maisemallista herkkyyttä arvioidaan alueiden sijainnin näkökulmasta => mallilla ei ole jatkuvaa päivitystarvetta Mallin pääkriteerit: näkyvyys, käyttöpaine, maiseman vetovoimaisuus

67 Maiseman herkkyyskriteerit Visuaalisen maiseman herkkyys metsänkäsittelylle Näkyvyys Käyttöpaine Maiseman vetovoimaisuus Laki- ja rinnemetsät Reunametsät Näköalapaikkoihin näkyvät metsät Vapaaajan asutus Majoituspalvelut Tieliikenne Pienialaiset vetovoima -tekijät Vesistön läheisyys Metsien ulkoilureitit ja -rakenteet sekä ulkoharrastusalueet Vakituinen asutus Tunnistetut arvokkaat maisemat Vaihtelevuus

68 Herkkyysmallin painokertoimien määrittäminen Kriteerien painokertoimet asiantuntijatietämyksen mallinnuksella Kolmekymmentä metsä-, maisema- tai ympäristöalan asiantuntijaa pääosin Kainuun ja Kuusamon alueelta Painokertoimien laskenta ja mallinnuksen epävarmuusanalyysit Kuva: Erkki Oksanen/Metla

69 Herkkyysluokituksen tuottaminen paikkatietojärjestelmässä Tuotetaan kriteerejä vastaavat tiedot paikkatietojärjestelmässä Kriteerejä kuvaavien karttatasojen yhteismitallistaminen asiantuntija-arvioiden perusteella Karttatasojen painottaminen painokertoimilla ja yhdistäminen Lopputuloksena herkkyyskartta, joka kuvaa maisemallisen herkkyyden vaihtelua tutkimusalueella (Sotkamo) Luokituksen yksikkönä 250 m ruutu

70 Aineistot ja paikkatietoanalyysit Aineistot (vektori ja rasteri) Maastotietokanta ja korkeusmalli Yhdyskuntarakenneaineisto ja digiroad Sotkamon kunnan toimittamat aineistot: virkistysreitit ja -rakenteet Tilastokeskuksen yritysrekisteri : majoituspalvelut Kunnittaiset metsävaratiedot (VMI), esim. maaperän viljavuus Luonnonsuojeluohjelmat Paikkatietoanalyysit Esim. näkyvyysanalyysi, naapurustoanalyysit ja läheisyysanalyysit Jokainen kriteeri voidaan esittää omana karttatasonaan

71 Alakriteeri: Näkyvyys maiseman tarkastelupisteistä Rukan pilottialue punainen näkyvin ja sininen vähiten näkyvin näkyvyys pääteiltä, asutuskeskuksista ja matkailukeskittymistä (max 5 km)

72 Esitysdian otsikko

73 Hankkeen tulokset Herkkyysluokitusmenetelmä, jota voidaan soveltaa toisiin maisemamaakuntiin Kriteerit ja herkkyysmalli Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan Herkkyysluokitus Sotkamon kunnan alueelle kartta, joka kuvaa talousmetsien herkkyyttä visuaalisen maiseman muutoksille luokitus paikkatietomuodossa Kuva: Erkki Oksanen/Metla

74 Tulosten hyödyntäminen Ei ole maisemallisen arvon kokonaismittari Työväline: voidaan kohdistaa esim. maiseman huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus sekä tarkemmat maastoinventoinnit ja maisema-analyysit maisemallisesti tärkeille alueille Julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuus: neuvonnan, maisemapainotteisen suunnittelun, viestinnän, metsäpoliittisten tukien kohdentaminen maisemallisen herkkyyden mukaan Potentiaalisten konfliktitilanteiden tunnistaminen ennakolta Tieto helposti liitettävissä esim. metsäorganisaatioiden paikkatieto- ja suunnittelujärjestelmiin: numeerisessa muodossa paikkatietoformaatissa (ArcGIS-shape, Mapinfo) ja kuvana

75 Jatkotutkimus ( ) Kehitetään herkkyysluokitusmenetelmää Toteutetaan herkkyysluokitus koko Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakunnan alueelle Luokituksen hyödyntäminen käytännössä Kainuun ja Kuusamon alueella Metla, Oulun yliopisto, Metsähallitus, Metsäkeskus, Kainuun ELY-keskus, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Rahoitus: osallistujat ja MMM Alueen metsänhoitoyhdistykset ja kunnat

76 Kiitos

77 Metsäbiomassan jalostusprosessit Hanna Lappi

78 Puun kemiallinen koostumus Soluseinä mä Fibrilli Kuitus olu Hemiselluloosa, 25-35% Puun runko Selluloosa, 40-45% Uuteaineet, 2-5% Ligniini, 20-30% Muokattu lähteestä:

79 Historiallista taustaa ja nykypäivää Uuteaineiden hyödyntäminen Suomessa Terva: päävientituote Mäntyöljy ja tärpätti 1910-luvulta lähtien Tärpätin käyttöä bensiinimoottorin voimanlähteenä kokeiltiin v (Suomen ensimmäinen TkT Hintikka) Sitosteroli v HMR lignaani v Kuusen hartsista valmistettu salva, 2008 Kuusen oksan uuteaineet kosmeettisissa voiteissa ja shampoossa, 2009 UPM Oyj aloittanut raakamäntyöljyä biopolttoaineeksi jalostavan tehtaan rakentamisen v. 2012

80 Biojalostamon määritelmä Kaksi pääasiallista raaka-ainelähdettä: Viljelykasvit ( 1. sukupolven biojalostamot ) Tärkkelys- ja sokeripohjaiset kasvit, kasviöljyt Lignoselluloosa( 2. sukupolven biojalostamot ) Puubiomassa, metsäteollisuuden sivuvirrat Ruohokasvit Nykyisin puhutaan myös 3. ja 4. sukupolven biopolttoaineista 3. sukupolven biopolttoaineen raaka-aineina käytetään esim. biojätettä ja levää 4. sukupolven biopolttoaineet valmistetaan geneettisesti modifioiduista raaka-aineista (tavoitteena pienemmät CO 2 -päästöt kuin muilla biopolttoaineilla)

81 Yleisimmät metsäbiomassan jalostusprosessit Biomassa Pyrolyysi Kaasutus Poltto Happohydrolyysi tai entsymaattinen hydrolyysi Kemiallinen fraktiointi Bioöljy Synteesikaasu Lämpö Sähkö Sokerit (monosakkaridit) Uuteaineet (kasviöljyt) Jatkojalostus Katalyyttinen konversio Fermentointi Vaihtoesteröinti Nestemäinen polttoaine Hiilivedyt ( F-T-diesel) Metanoli ( dimetyylieetteri) Vety Etanoli Butanoli 1. Sukupolven biodiesel Lähde: Alén, R (2011). Principles of biorefining kirjassa R. Alén (Ed.) Biorefining of Forest Resources, Paperi ja Puu Oy, Helsinki, s

82 Pyrolyysi Pyrolyysi on korkeassa lämpötilassa tapahtuva biojalostusprosessi, jossa orgaaninen aine hajotetaan hapettomissa olosuhteissa Kuva lähteestä: https://ciweb.chydenius.fi/project_files/highbio%20projekti%20info/info%20highbio%20f27.pdf

83 Kaasutus Kaasutus eroaa pyrolyysistä siten, että kaasutuksessa käytettävät lämpötilat ovat yleensä korkeampia ja prosessin aikana happea on läsnä Kuva lähteestä: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/ /27058/ pdf?sequence=1

84 Termisen prosessoinnin tuotteita Biomassa Kiinteä tuhka Nestemäiset tuotteet Kaasut Alifaattiset karboksyylihapot Alkoholit Aldehydit, ketonit Anhydrosokerit Furaanit and pyraanit Fenolit Uuteaineet Hiilivedyt N 2 H 2 O CO 2 H 2 CH 4 (C x H y ) Metanoli Dimetyylieetteri Formaldehydi C x H y Lähde: Alén, R (2011). Principles of biorefining kirjassa R. Alén (Ed.) Biorefining of Forest Resources, Paperi ja Puu Oy, Helsinki, s

85 Fermentointi Kuva lähteestä:

86 Lisää esimerkkejä fermentointiprosessin tuotteista Glukoosi Alkoholit Karboksyylihapot Muut tuotteet Etanoli Isopropanoli Butanoli 2,3-Butaanidioli Glyseroli Etikkahappo Propaanihappo Voihappo Maitohappo Glukonihappo Fumaarihappo Itakonihappo Omenahappo Sitruunahappo Asetoni Aminohapot Antibiootit Entsyymit Hormonit Glukoosi Fermentointituotteet Monomeerit Polymeerit Etanoli Butanoli 2,3-Butaanidioli Etikkahappo Maitohappo Asetoni Eteeni Vinyylikloridi Styreeni Akrylonitriili Butadieeni Kloropreeni Vinyyliasetaatti Akryylihappo Metyylimetakrylaatti Bisfenoli A Polyeteeni Polyvinyylikloridi Polystyreeni Polyackrylonitriili Polybutadieemni Neopreeni Polyvinyyliasetaatti Akryylihartsit Epoksihartsit Polykarbonaattihartsit Lähde: Alén, R (2011). Principles of biorefining kirjassa R. Alén (Ed.) Biorefining of Forest Resources, Paperi ja Puu Oy, Helsinki, s

87 Vaihtoesteröinti Puun uuteaineissa esiintyvät rasvahapot, esim. mäntyöljystä Kasviöljyt Käytetty kasviöljy Alkoholi, yleensä metanoli tai etanoli Lämp ö Katalyytti (esim. KOH) Biodiesel Glyseroli Kuva muokattu lähteestä:

88 Teollisuuslaitokseen integroitu biojalostamo Yhdistetty olemassaolevaan teollisuuslaitokseen tai prosessiin Hyödynnetään jätevirrat sekä myös raaka-aine tehokkaammin tuotteiden valmistuksessa Seuraavia vaihtoehtoja voidaan harkita: Kuoren ja hakkuujäännöksen tehokkaampi hyödyntäminen, jne. Kemikaalien uuttaminen hakkeesta ennen massan valmistusta Kehitetään edelleen kemikaalien erottamista sellutehtaan jäteliemestä, mustalipeästä

89 Esimerkki sellutehtaan yhteydessä toimivasta biojalostamosta Sellutehdas Mustalipeä - Kiinteä polttoaine Erittäin laaja valikoima erilaisia kemikaaleja Muokattu lähteestä: - Kiinteät/nestemäiset polttoaineet - Sähkö

90 Arvokkaiden bioaktiivisten uuteaineiden lähteet Mäntyöljy Sitosteroli Konjugoidut linolihapot Sulfaattisellun valmistus Oksat Kuori Kannot, juuret? Paperin valmistus Lignaanit Terveysruoat Flavonoidit Stilbeenit Lisäravinteet Lääkkeet Stilbeenit Betulinoli Kosmetiikka Tanniiinit Tek.antioksidantit Muokattu lähteestä: Course material, Åbo Akademi, Wood Extractives in Pulping and Papermaking, Bjarne Holmbom, 2008.

91 Puun kuori kemikaalien raaka-aineena Kuoripitoisuus puussa tyypillisesti 10% Uuteaineita enemmän kuoressa kuin runkopuussa Useita bioaktiivisia yhdisteitä Huomattavat määrät kuorta (kuorijätettä) syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena Pääasiallinen käyttö nykyisin poltto Abilar pihkasalva Joitakin kemikaaleja kuoresta eristetään nykyisin, mutta paljon hyödyntämätöntä potentiaalia Käytetään ihon haavojen paranemista edistävänä, antimikrobisena salvana. Tieteellisesti tutkittu vaikutus toimii niin vaikeissa tulehtuneissa painehaavoissa sekä säärihaavoissa kuin kotikäytössä tulehtuneella ja ärtyneellä iholla. Salvalla on todettu myös oireita helpottavaa vaikutusta palohaavoissa ja psoriasiksen oireissa.

92 Lisäarvoa uuteaineista: kuusen sisäoksan uuteaineet Oksien poisto ennen mekaanisen massan valmistusta vähentää häiriöitä sekä energian ja kemikaalien kulutusta. Parantaa myös massan laatua. Markkinoilla vuodesta 2006 Ehkäisee hormonaalisia syöpiä, kuten rintasyöpää. Vähentää myös eturauhas- ja vatsasyöpään sairastumisen riskiä % lignaaneista Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja. Hydroksimatairesinoli (HMR) Lievittää osteoporoosia sekä vaihdevuosivaivoja. Muokattu lähteestä: Aalto University, Biorefinery luentosarja, Products based on extractives, Bjarne Holmbom, 2011.

93 Lisäarvoa uuteaineista: kuusen sisäoksan uuteaineet Kuusen sisäoksan uuteaineet: Suojaavat ihoa vanhenemisen merkeiltä XZ tervashampoo tasapainottaa ja rauhoittaa hiuspohjaa sekä vähentää hilseenmuodostumista Muokattu lähteestä: Aalto University, Biorefinery luentosarja, Products based on extractives, Bjarne Holmbom, 2011.

94 Metsäbiomassan hyödyntämätöntä raaka-ainepotentiaalia Nykyiset teknologiat hyödyntävät lähinnä viljelykasveja (esim. sokeriruoko) glukoosin lähteenä fermentoinnissa, eivätkä puuperäistä biomassaa Ligniinissä esiintyy runsaasti fenolisten uuteaineiden kaltaisia rakenneyksiköitä Ligniinin prosessoinnin kehittyminen voisi avata runsaasti uusia mahdollisuuksia Erikoiskemikaalit, kuten hartsikomponentit ja polyfenolit omaavat potentiaalia erittäin arvokkaiden tuotteiden valmistukseen

95 Metsäbiomassan hyödyntämätöntä raaka-ainepotentiaalia Tulevaisuuden biojalostamoissa kannattaisi hyödyntää myös puun uuteaineet. Puissa on suurempi määrä arvokkaita bioaktiivisia yhdisteitä, kuin muissa kasveissa. Kuori ja muut jätefraktiot ovat houkutteleva vaihtoehto bioaktiivisten yhdisteiden raaka-aineeksi Bioaktiivisia yhdisteitä on helposti saatavilla erilaisilla uuttoprosesseilla Kontrolloitu bioaktiivisten yhdisteiden uutto ja talteenotto ennen jätefraktion polttoa tai muuta prosessointia kannattavuuden parantamiseksi Mahdollisuus löytää sovelluksia korkean tuoton sovelluskohteista, kuten ravintolisät ja lääkkeet

96 Tulevaisuuden tuotteita? Pohjoismaiset mäntyöljyt, etenkin Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa valmistetut, sisältävät eräitä rasvahappoja, joita saatettaisiin voida hyödyntää ravintolisissä ja lääkkeissä Raakamäntyöljyn tuotanto pohjoismaissa t/vuosi Uudet lignaanituotteet? HMR funktionaalisissa elintarvikkeissa Lisäaineina kosmetiikassa Teknisissä antioksidanteissa Biosideissä

97 Tulevaisuuden tuotteita? Kuusen kuoresta saatavat stillbeenit: Resvatroli: lukuisia erilaisia terveysvaikutuksia, mm. syöpää ja verisuonitauteja ehkäiseviä vaikutuksia. Pidentää myös solujen elinikää! Koivun kuoresta saatavat tuotteet: Koivun ulkokuoressa jopa 30 % betulinolia Mm. antibakteerisia ja antimykoottisia vaikutuksia Käytetään nykyisin Yhdysvalloissa, Venäjällä ja Saksassa kosmetiikassa sekä ravintolisissä

98 Miksi lisää tutkimusta tarvitaan? Metsäteollisuudessa syntyy suuret määrät sivuvirtoja vuosittain Merkittäviä määriä hyödyllisiä ja potentiaalisesti hyödyllisiä yhdisteitä saatavilla sivutuotevirroista Sekä bulkkikemikaaleja, että erikoiskemikaaleja Ei kilpailua ravintokäytön kanssa (vrt. esimerkiksi kasviöljyt biodieselin valmistuksessa) Kasvava kysyntä luonnonaineista valmistetuille tuotteille (synteettisten kemikaalien korvaamiseksi)

99 Miksi lisää tutkimusta tarvitaan? Merkittävää kasvua etenkin luonnosta saatavien terveystuotteiden kysynnässä teollisuusmaissa Puun uuteaineet eivät ole geneettisesti modifioituja! EU kieltää GM tuotteiden käytön ravinto- ja lääkevalmisteissa Haasteita riittää potentiaalisesti arvokkaiden tuotteiden tunnistamisessa, uuttamisessa sekä puhdistamisessa. Haasteellista on myös löytää arvokkain sovelluskohde arvokkaille yhdisteille.

100 Kiitos!

101 Metsäbiomassan saatavuus biojalostukseen Tommi Räisänen

102 Puuvirrat Suomessa Puuston kasvu 103,7 milj. m 3 Puuston runkotilavu us 2284 milj. m 3 Luonnonpoistuma 4,7 milj. m 3 Metsähukkapuu 8,4 milj. m 3 Poistuma 71,5 milj. m 3 Vienti 1,0 milj. m 3 Hakkuukert ymä 58,3 milj. m 3 Tuonti Raakapuun käyttö 70,8 milj. m 3 11,7 milj. m 3 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011

103 Puuvirrat Suomessa Raakapuun käyttö 70,8 milj. m 3 Puutuoteteollisuus 26,4 milj. Massateollisuus m 3 37,9 milj. Pientalojen polttopuu 5,4 milj. m 3 m 3 Kuori Puru Hake Kannot ja latvusmassa 3,2 milj. m 3 Sivutuoteja jätepuuvar astot Energian tuotanto 14,3 milj. m 3 Lämpö- ja voimalaitosten polttopuu 3,0 milj. m 3 Jätepuun tuonti 0,5 milj. m 3 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011

104 Metsäbiomassat biojalostukseen Nykyisten raaka-ainevirtojen uudelleen kohdentaminen Ainespuu (kuitupuu) Energiapuu (päätehakkuiden latvusmassa ja runkohukkapuu sekä kannot, pienpuu nuorista metsistä Käyttämättömien biomassaresurssien hyödyntäminen

105 Metsäbiomassat biojalostukseen Vaatimukset raaka-aineelle? Käytettävä jalostusprosessi Halutut lopputuotteet Kaasutus Pyrolyysi Etanolin tuotanto -Kivet, hiekka ja metallit haitallisia -Materiaalin homogeenisuus tärkeää -Herkkä kosteuden vaihtelulle -Kivet, hiekka metallit haitallisia -Ligniini ja uuteaineet pienentävät saantoa -Epäpuhtaudet eivät kovin haitallisia -Käymiskykyisten sokereiden suuri määrä eduksi - Ligniini ja uuteaineet pienentävät saantoa

106 energiapuu Metsäbiomassojen ominaisuuksista Biomassakomponenttien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat Jakautuminen puussa Puulaji ja puun koko

107 Metsäbiomassojen ominaisuuksista Mänty Nuori puu Vanha puu

108 Metsäbiomassojen saatavuus Rajoitteet muun kuin runkopuun korjuussa Nykyisin enimmäkseen vain kuusen päätehakkuut ja pienpuu kivennäismailta Tapion suositukset kokopuun korjuuseen: Kokopuun korjuu harvennusmetsistä Mänty- ja lehtipuuvaltaiset kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat Latvusmassan ja kantojen korjuukohteet Kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat Pohjavesialueet, luokat 1-2 (pelkkä latvusmassa, ei kantoja)

109 Korjuurajoitteet

110 Energiapuupotentiaaleja Ylitalo E. (ed.) Wood Fuel Used for Energy Generation Finnish Forest Research Institute, Forest Statistical Bulletin ISSN ; 2011, 7. Routa et al. WIREs Energy Environ doi: /wene.24

111 Hakkuumäärät energiapuu Lähde: Metla / Mela-ryhmä

112 Hakkuumäärät Suhdannevaihtelut ja metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin muutokset heijastuvat suoraan hakkuumääriin Esim. vuosi 2010: kuitupuun hakkuut 83% hakkuumahdollisuuksista m 3 vapaata potentiaalia Lähde: Metla/Metinfo

113 Hakkuumäärät Lähde: Metla / Mela-ryhmä

114 Metsäbiomassat energiantuotannossa Puupolttoaineiden käyttö laitoksissa 2011, m 3 Koko maa Keski-Pohjanmaa Metsähake Teollisuuden puutähdehake Sahanpuru Kuori Kierrätyspuu Pelletit ja briketit

115 Biomassapotentiaaleja Energiapuuksi saatavilla olevien puukomponenttien tilavuus nuorista kasvatusmetsistä ja päätehakkuilta (Keski- Pohjanmaa). Koko potentiaali m 3 /vuosi Pienpuu, rungot ~ Pienpuu, koko biomassa ~ Latvusmassa, Kuusi ~ Latvusmassa, kaikki puulajit ~ Kannot, kuusi ~ Kannot, kaikki puulajit ~ Rajoitettu potentiaali m 3 /vuosi Kaikki ~

116 Maanmittauslaitos MML/VIR/MYY/328/08 Biomassapotentiaaleja

117 Biomassojen saatavuus Alueelliset potentiaaliarviot melko hyödyttömiä, jos pyritään arvioimaan biomassojen saatavuutta tietylle laitospaikalle Maanmittauslaitos MML/VIR/MYY/328/08 Tiehallinto/Digiroad 2009

118 Lopuksi Raaka-ainetta runsaasti, mutta Ainespuuhakkuut? Latvusmassan ja kantojen saatavuus riippuu päätehakkuiden määrästä Pienpuun saatavuus riippuu osittain ainespuutarpeesta Laitospaikka/terminaalit? Mitä materiaaleja tarvitaan? Minkä verran raaka-aineesta voidaan maksaa?

119 Kiitos

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu 2.3.2012 Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store Oulu 2.3.2012 Johdanto ja taustaa Taloudellisesti ja maisemallisesti on tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet Maiseman herkkyys:

Lisätiedot

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä? Luontomatkailun ja virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010 Rovaniemi Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö

Lisätiedot

Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi 14.5.2013

Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina. Hanna Lappi 14.5.2013 Uuteaineet biojalostuksen raaka aineina Hanna Lappi 14.5.2013 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet 3. Uuteaineiden hyödyntäminen Historiallista taustaa ja nykypäivän tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Metlan metsäsuunnittelupäivä Vantaa 27.11.2012 Metsämaiseman herkkyysluokitus Tausta: Taloudellisesti ja maisemallisesti

Lisätiedot

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa

Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: Biojalostamo pelastaa Kaasutuksessa muhii miljardibisnes Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3. Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013

Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta Olli Mäki ja Pekka Ripatti 24.4.2015 SISÄLTÖ 1 Puu energiantuotannossa - Metsähakkeen käyttö - Metsähakkeella tuotetun

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää? Antti Asikainen, Metla Argumenta 15.2.2011, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena

Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Puuvarojen riittävyys ja käyttökelpoisuus bioraaka-aineena Antti Asikainen Metla, Joensuu EU Open Days: Bioenergia yksi Itä- Suomen mahdollisuuksista 30.10.2009 Kuopio Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden

Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden Uusiutuvien ja kestävien raakaaineiden kokonaisvaltainen hyötykäyttö TkT Risto Korpinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Uudet tuotteet, palvelut ja teknologia Biokomponenttien erotus

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri Metlan metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset Olli Salminen Luke Puunhankinnan ja puuraaka-aineen käytön muutokset Suomessa Mikkelin ammattikorkeakoulu 18.11.2015 Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot