Energiapuun kasvatus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiapuun kasvatus"

Transkriptio

1 Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia- + ainespuu Hoito kuusen hyväksi, hyöty energiapuulisäyksestä jää pieneksi, malli kuvattu julkaisussa Energiapuuta ainespuusta tinkimättä. Hieskoivu/ muut lehtipuut Mahdollista, esim. hieskoivu joissain tapauksissa turv la, ei vielä mallia. Lyhytkiertoinen kasvatus Luonnonolojen vuoksi biomassan tuotos ei kilpailukykyinen eteläisempien maiden kanssa. Metsien monimuotoisuus ym. vaatimusten vuoksi luontevampaa peltoviljelynä, jolloin peltokasvit puita tuottoisempia.

2 Energiapuun kasvatus männiköissä Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus männyllä. Soveltuu kuivahkoille ja tuoreille kankaille. Uudistaminen (1) Hakkuun jälkeen raivataan uudistusalue. Muokataan alue metsä-äkeellä tai laikutetaan ja kylvetään uudistusala. (tai istutetaan taimet tuoreella kankaalla)

3 Uudistaminen (2) Käytetään kylvössä jalostettua siemenviljelyssiementä, jolla saadaan %:n kasvun lisäys. Taimikon varhaishoito Poistetaan taimikon varhaishoidossa heinäkasvillisuutta ja vesakko niin, että ne eivät varjosta mäntyä.

4 Tehdään taimikonhoito 3 5 metrin pituusvaiheessa niin, että puuston tiheys on runkoa hehtaarilla. Lehtipuuta jätetään täydentämään aukkopaikkoihin. Etukasvuinen lehtipuu pois. Taimikonhoito Energiapuuharvennus Tehdään ensiharvennus metrin pituudessa runkoa/ha. Korostetaan jäävän puuston laatua.

5 Jatkokasvatus Jatketaan laatumännyn kasvatusta ja harvennuksia metsänhoitosuositusten mukaan. Kasvatusmalli pidentää hieman kiertoaikaa. Energiapuumallin ja perinteisen mallin keskikasvu ja kiertoajan puuntuotos 600 5,6 5, ,4 4,4 m³/ha Ainespuun kasvatus Kuivahko kangas Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Ainespuun kasvatus Tuore kangas Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Tukkipuuta Kuitupuuta Ainespuun kokoista energiapuuta Energiapuuta Kasvu (m³/a) Lähde: Heikkilä, J. et al Energy wood thinning as a part of stand management of Scots pine and Norway spruce. Silva Fennica 43 (81).

6 2500 Energiapuumallin ja perinteisen mallin nettotulojen nykyarvot Nettotulojen nykyarvo /ha Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Kuivahko kangas Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Tuore kangas Päätehakkuu 3. harvennus 2. toinen harvennus Ensi- / Energiapuuharvennus Lisäksi yhdistetyssä kasvatuksessa Laadukkaampi tukkipuu, josta korkeampi hinta. Tuet parantavat energiapuuharvennuksen kannattavuutta. Lähde: Heikkilä, J. et al Energy wood thinning as a part of stand management of Scots pine and Norway spruce. Silva Fennica 43 (81). Etuja energiapuun männiköiden kasvatuksessa + metsänuudistamisen ja taimikonhoidon kustannukset eivät nouse + kasvatuksen kannattavuus paranee hieman, vaikka energiapuun kantohinta olisi nolla + energiapuun ja kuitupuun suhdetta voidaan ohjata puun kysynnän mukaan Riskit: Jos energiapuun kysyntä heikkenee, voidaan joutua tekemään ylimääräinen taimikon harvennus. Lumituhon riski kasvaa, jos tiheämmän metsän ensiharvennusta ei tehdä ajoissa.

7 Energiapuuharvennus Energiapuuharvennuksen edut ja haitat + parantaa puuston metsänhoidollista tilaa, kuten kasvamaan jäävien puiden latvusten elinvoimaisuutta, puuston järeytymistä sekä kestävyyttä myrsky-, hyönteis- ja sienituhoja vastaan. + parantaa myöhempien harvennusten kannattavuutta, joka johtuu järeytymisen myötä lisääntyvästä tukkipuun määrästä + helpottaa metsässä liikkumista. - hoitamattomissa nuorissa metsissä aiheutuu jäävälle puustolle korjuuvaurioriski. - vähentää jonkin verran ravinteiden määrää, jos korjuu toteutetaan kokopuun korjuuna. - voimakkaasta harvennuksesta voi aiheutua hakkuun jälkeen lumituhoriski jäävälle puustolle. - vähentää pieniläpimittaisen lahopuun määrää. 14

8 Energiapuuharvennuksen kohdevalinta (1) Energiapuuharvennus soveltuu harvennustavaksi niin hoidetuille (normaali ensiharvennusmetsä) kuin hoitamattomille, riukuuntuneille nuorille kasvatusmetsille. Rankapuun korjuu Rankapuun korjuumenetelmä soveltuu ravinnetalouden ja muiden korjuun kestävyysnäkökohtien puolesta kaikille talousmetsien harvennuskohteille. Integroitu korjuu Kun integroitu korjuu toteutetaan niin, että sekä energiaettä ainespuuositteet karsitaan yksin puin tai joukkokäsittelynä, korjuukohteiksi soveltuvat kaikki talousmetsien harvennuskohteet. Mikäli energiapuu korjataan osin tai kokonaan karsimattomana, sovelletaan kohdevalinnassa kokopuun korjuun rajoitteita. 15 Energiapuuharvennuksen kohdevalinta (2) Kokopuun korjuu Parhaiten siihen soveltuvat mänty- ja lehtipuuvaltaiset, kantavat metsät, jotka ovat viljavuustasoltaan vähintään kuivahkoja kankaita tai vastaavia turvemaita Poikkeukset: Boorinpuutoksesta kärsivissä kuusikoissa kokopuunkorjuuta suositellaan vain, mikäli puuston ravinnetasapaino turvataan boorilannoituksella. Mustikka- ja puolukkaturvekangas II -tyypin korjuukohteilla suositellaan ravinne-epätasapainon ehkäisemiseksi PK- tai tuhkalannoitusta. 16

9 Maaperän ravinteisuuden hoito kasvatusmetsissä Kokopuunkorjuussa suositellaan jätettäväksi korjaamatta noin 30 % latvusmassan kokonaismäärästä. Jäävän latvusmassan määrä voidaan varmistaa esimerkiksi seuraavin vaihtoehtoisin keinoin: Käytetään runkojen karsintaa joukkokäsittelyssä niin, että osa vihreästä latvuksesta jää metsään. Latvuksen viimeisin osa, noin 1-2 metriä, katkaistaan ja jätetään metsään Joka viidennen puun latvus karsitaan kourakasojen ulkopuolelle ja jätetään metsään. Metsissä, joissa poistuma on pääasiassa kuusta tai lehtipuuta, kokopuu voidaan kuivattaa palstalla kourakasoissa, jolloin neulaset ja lehdet kuivuvat ja varisevat. Poistuvien ravinteiden määrä voidaan vaihtoehtoisesti korvata lannoituksella, esimerkiksi puutuhkalla. Tuhkalannoitus soveltuu erityisesti turv le. 17 Typpi on kivennäismailla yleisin puuston kasvun minimitekijä. Oksissa ja neulasissa on runsaasti typpeä, etenkin kuusella. Typpi, kg/ha Neulaset Oksat Runko Kanto Paksujuuret Ohutjuuret v., 58 m3/ha 100v., 258 m3/ha 30 v., 192 m3/ha 62 v., 342 m3/ha VT-männikkö OMT-kuusikko Helmisaari ym. 2008

10 mutta: koealojen välinen vaihtelu oli suurta.

11 Kasvutappiotutkimusten tulosten tulkinnassa kannattaa ottaa huomioon Kokeiden järjestelyt ääreistettyjä, eivätkä vastaa nykypäivän korjuukäytäntöjä Jättämällä 30 % biomassasta korjaamatta ravinteita jää enemmän kasvupaikalle Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei hakata Kaadetaan maahan Odotellaan muutama vuosi ja tehdään ainespuuharvennus 5 % kasvutappio ei ole sama asia kuin 5 % tulonmenetys! Kantorahatulot sekä myönteiset vaikutukset uudistamistulokseen ja puuston laadun jatkokehitykseen kompensoivat negatiivisia vaikutuksia Harvennustapa ja malli (1) Hoitamattomilla kohteilla energiapuuharvennukset toteutetaan pääsääntöisesti alaharvennuksena. Hoidetuissa nuorissa männiköissä energiapuuharvennus voidaan toteuttaa myös laatuharvennuksena. 22

12 Harvennustapa ja malli (2) Rauduskoivu-kuusi sekametsän käsittelyn periaatteena on vallitsevan koivujakson harventaminen ja edelleen kasvattaminen. Hieskoivu-kuusi sekametsän käsittelyssä voidaan toimia edellä kuvatulla tavalla tai poistaa hieskoivikko kokonaan ja jatkaa kuusen kasvattamista. Ratkaisu em. vaihtoehtojen välillä perustuu hieskoivikon kasvukuntoon ja kuusialikasvoksen laatuun ja määrään. 23 Harvennustapa ja malli (3) Harvennusmallin valinnassa jako hoitamattomiin riukumetsiin ja normaaleihin nuoriin kasvatusmetsiin. 24

13 Energiapuuharvennuskohteissa haasteena on puuston suuri vaihtelu hakkuualoilla Kolme kuvaa samalta 11 hehtaarin harvennuskuviolta (Iitti) Ennakkoraivaus näkemäraivauksena (1) Alikasvokset raivataan poistettavan puun tyveltä 0,5 1 metrin säteeltä. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että näkyvyyttä haittaava kuusialikasvos raivataan pois. Juha Varhi 26

14 Ennakkoraivaus näkemäraivauksena (2) Mikäli kuusialikasvos jää kohteelle kasvatettavaksi puulajiksi, esimerkiksi kaksijaksoisessa koivu-kuusi sekametsässä, raivataan ainoastaan poistettavien puiden lähiympäristö. Korjuualalta raivataan yksittäiset kantoläpimitaltaan alle 4 cm paksuiset puut. Mikäli edellä mainitut alle 4 cm paksut puut kasvavat vesomalla muodostuneessa puuryhmässä voidaan ne jättää kaatamatta, koska niiden korjuu voidaan toteuttaa kätevästi joukkokäsittelynä. Kanalintujen ja muun riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi suositellaan, että metsikköön jätetään muutamia pienialaisia riistatiheikköjä suojapaikoiksi. Riistatiheikköjen koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä noin aarin kokoisiin laikkuihin. 27 Kantokäsittely Kantokäsittely (urea tai harmaaorvakka) on suositeltavaa toteuttaa kaikilla havupuuvaltaisilla kivennäismaiden korjuukohteilla, jotka ovat kehitysluokaltaan nuoria kasvatusmetsiä ja, jotka sijaitsevat kymmenen eteläisimmän metsäkeskuksen toimialueella ja joiden korjuu toteutetaan toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana. Turv la kantokäsittelyä ei tarvitse tehdä. 28

15 Tavoitteena hyvä korjuujälki Tehdä tarvittaessa näkemäraivaus. Ajoittaa puunkorjuu kohteen korjuukelpoisuuden mukaan. Korjuutavan säätäminen olosuhteiden ja korjuualan erilaisten osien mukaan niin, että korjuukohteella käytetään tarvittaessa riittävä määrä runko- ja oksapuuta maan kantavuuden vahvistamiseen. Tehdä tarpeeksi leveät ajourat, jotta kasvamaan jäävien puiden tyvet ja juuret eivät vaurioidu. Suositeltava ajouraleveys on 4 4,5 m. Katkaista puu pitkään kantoon puuryhmissä ja kylvötuppaissa. Näin toimien voidaan välttää jäävän puuston vaurioituminen. Käyttää kohteelle pääpuulajin, kasvupaikkatyypin ja metsikön hoitohistorian mukaista harvennusmallia (hoitamaton riukumetsä tai normaalisti hoidettu nuori kasvatusmetsä). Seurata jäävän puuston määrää pohjapinta-alan (m²/ha) tai runkoluvun (kpl/ha) mukaan. Suunnitella ajourasto niin, että ajouraväli on vähintään 20 m. (turv la ojaverkosto ohjaa)

16 Vaurioituneiden puiden osuus energiapuuharvennuksissa Puustovaurioiden määrä ja koostumus energiapuuharvennuksissa 6,2 6,3 5,7 4,9 0,3 0,4 5,4 3,9 0,3 0,4 0,6 0,5 5,4 6,0 5,9 4,4 5,1 3, ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Runkovaurio% Juurivaurio% Yhteensä vaurio% Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennusten ajouravälit Keskimääräinen ajouraväli (m) harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 23,4 23,9 22,5 24,0 23,6 22,9 22,7 23,1 22,3 21,8 21,8 21,5 21,1 21,3 21,4 21,4 21,1 20,7 20,2 20,2 20,1 20,2 20, Harvennukset Energiapuuharvennukset <20m uravälin osuus (%) harvennushakkuissa 28 % energiapuuharvennuksissa 39 % Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011

17 Energiapuuharvennusten ajouraleveydet 4,1 4,1 Keskimääräinen ajouraleveys (m) harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa ,0 3,9 4,0 4,0 4,1 4,1 4,1 4,1 4,2 4,2 4,2 4,3 4,3 4,2 4,2 4,2 4,2 4,3 4, Harvennukset Energiapuuharvennukset 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennuksen urapainumat Keskimääräinen ajourapainumaprosentti harvennushakkuissa ja energiapuuharvennuksissa 8,0 7,0 2,6 2,0 1,4 2,2 3,4 1,6 1,9 2,7 2,5 5,2 4,5 3,8 3,9 2,6 2,6 1,9 1,6 1,4 0,9 1,2 1,4 3,5 2,1 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1, Harvennukset Energiapuuharvennukset 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011

18 Harvennusvoimakkuus (männiköt 2010) m Energiapuuharvennuksen voimakkuus männiköissä Kuiva kgs Kuivahko kgs Tuore kgs Runkoluku kpl/ha Poistuma kpl/ha Valtapituus, m kpl/ha Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Energiapuuharvennusten korjuujäljen kokonaisarvio Korjuujäljen kokonaisarvostelu, % tarkastettujen energiapuukohteiden määrästä 47,3 46,8 57,4 58,6 59,0 55,0 41,0 46,2 36,4 34,2 38,0 42,0 6,5 12,2 6,2 7,2 3,0 3,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä huomautettavaa Virheellinen Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011

19 Energiapuuharvennusten korjuujäljen kokonaisarvio metsäkeskuksittain 2010 Lappi P-P Kai P-K P-S K-S E-P E-S Pi Ka-S H-U L-S Ra Korjuujäljen kokonaisarvostelu metsäkeskuksittain, % energiapuukohteiden määrästä (2010) 33,3 35,3 32,1 33,3 36,4 37,5 43,8 45,5 42,1 60,0 75,0 70,0 82,4 12,5 52,9 55,6 66,7 64,3 54,5 50,0 47,4 50,0 54,5 40,0 15,0 30,0 11,8 11,8 6,3 10,0 0,0 3,6 5,9 11,1 9,1 10,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hyvä Huomautettavaa Virheellinen 0,0 0,0 0,0 Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011 Syyt välttävään tai virheelliseen tulokseen Huomautusten ja virheellisyyksien syyt energiapuuharvennuksissa Muu syy 34 % 24 % 4 % 13 % 1 % 15 % 9 % Hakattu liian harvaksi PPA alle lakirajan PPA alle suositusrajan Runsaasti maastovaurioita Runsaasti puustovaurioita Syytä ei ilmoitettu Lähde: Metsäkeskusten korjuujälkitarkastukset, Tapio 2011

20 Säästö- ja lahopuusto harvennuksilla havupuuvaltaisilla kohteilla kasvatetaan mahdollisuuksien mukaan sekapuuna lehtipuustoa jätetään säästöpuita. Säästöpuina suositaan kotimaista haapaa ja jaloja lehtipuita. Myös raitoja, tervaleppiä ja pihlajaa suositellaan säilytettäväksi. Säästöpuiksi valitaan etenkin vanhoja puita. kivikkoihin, kalliokumpareille ja soistuneisiin notkelmiin, pyritään jättämään käsittelemättömiä laikkuja kehittymään tulevaisuuden säästöpuuryhmiksi. Näitä ryhmiä ei myöskään raivata. säästöpuut pyritään aina jättämään ryhmittäin, mutta haapaa, jaloja lehtipuita ja raitaa sekä aiemman puusukupolven vanhoja puita jätetään myös yksittäin. kaadettujen haapojen runkoja sekä oksia ja latvuksia jätetään mahdollisuuksien mukaan metsään. järeät lahopuut jätetään metsään ja erityisesti maalahopuita varotaan rikkomasta puunkorjuussa. Uusi suositus: tehdään tekopökkelöitä

21 UUTTA: Riistatiheiköt Säästöpuuryhmien lisäksi jätetään hakkuualoille muutamia alikasvoskuusten ja muun puuston muodostamia tiheikköjä suojapaikoiksi kanalinnuille ja muulle riistalle. Riistatiheikköjen koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä noin aarin kokoisiin laikkuihin. Tiheikössä voi olla kasvatettavan puulajin lisäksi alikasvoskuusia ja monipuolista lehtipuustoa sekä pensaita. Monimuotoisuudelle arvokkaat puut ja pensaat säästetään raivauksessa ja hakkuussa. Kasvatettava puusto voidaan harventaa normaaliin kasvatustiheyteen.

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut 211 2 Sisällys 1. YLEISTÄ KORJUUJÄLJEN TARKASTUKSISTA 3 2. TULOKSET HARVENNUSHAKKUIDEN KORJUUJÄLJESTÄ 3 2.1 Tarkastetut kohteet 3 2.2 Puustovauriot

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Taustaa Metsälain muutos 2014 alkaen Keskeisimmät muutokset metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen 20.5.2011 ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA Esa Kinnunen 20.5.2011 Koneellista korjuuta tehokkaimmillaan Karhukoplan uusi yksi heilautus -harvesteri hakkaa energiapuuta hehtaarin kerralla. Hyvin suunniteltu, puoliksi

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito Jukka Pekka Luiro 15.4.2014 Talousmetsien luonnonhoito Lainsäädäntö asettaa metsätalouden luonnonhoidon vähimmäistason. Useimmiten

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET ENERGIAPUUN KORJUUSEEN JA KASVATUKSEEN

HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET ENERGIAPUUN KORJUUSEEN JA KASVATUKSEEN HYVÄN METSÄNHOIDON SUOSITUKSET ENERGIAPUUN KORJUUSEEN JA KASVATUKSEEN Olli Äijälä Martti Kuusinen Arto Koistinen (toim.) 2 (31) Hyvän metsänhoidon suositukset Toimittaneet Olli Äijälä Martti Kuusinen Arto

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4 Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki Yrittäjätreffit III -koulutus Koulutusaineisto 23.10.2014 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Vanhatalo Kalle 1 Koulutuksen aiheet 1. Korjuun laadun

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä /ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Ville Tirkkonen KORJUUJÄLKI OTSO METSÄPALVELUILLA POHJOIS-KARJALASSA Opinnäytetyö Joulukuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2014 Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN

HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN HARVENNUSTEN VOIMAKKUUS JA SIJOIT- TUMINEN HARVENNUSMALLEIHIN Laura Rantanen Opinnäytetyö Joulukuu 2015 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalous Puunhankinnan erityiskysymykset

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa Metsäverkko-hanke Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi 2013 Materiaalin kokoaminen: 11.11.2013 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Hyvän korjuujäljen tavoitteet

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIAPUUHAKKUUT NUOREN METSÄN HOITOKOHTEISSA Vaikutukset puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen

ENERGIAPUUHAKKUUT NUOREN METSÄN HOITOKOHTEISSA Vaikutukset puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen ENERGIAPUUHAKKUUT NUOREN METSÄN HOITOKOHTEISSA Vaikutukset puuntuotokseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen Metsävaratieteen ja -teknologian pro gradu - tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin

Lisätiedot