Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö"

Tyyne Ketonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen

2 Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet Hannu Ilvesniemi

3 Kaskeaminen Suomessa vuosina 1860 ja Hannu Ilvesniemi

14 Lainnoitus muuttaa aluskasvillisuutta

16 Päätehakkuuikäisen männikön ja kuusikon biomassa ja sen sisältämät ravinteet Biomassa N P K Ca Mg/ha kg/ha. Mänty, 210 m 3 /ha Runkopuu Hakkuutähteet Kuusi, 320 m 3 /ha Runkopuu Hakuutähteet

17 Hakkuutähteiden mukana poistuvien ravinteiden suhde maaperän ravinnevarastojen kokoon Hannu Ilvesniemi

18 HAKKUUTÄHTEIDEN KUIVAMASSA PÄÄTEHAKKUUSSA t/ha Latvahukkapuu Oksat Neulaset Kuusi Mänty Levula, T. (2001)

19 HAKKUUTÄHTEIDEN RAVINNEMÄÄRIÄ PÄÄTEHAKKUUSSA kg/ha Kuusi Kuusi Mänty Mänty Ca Mg K P N Neulaset Oksat Neulaset Oksat Hannu Ilvesniemi Helmisaari

20 m 3 /ha/v TILAVUUSKASVU HARVENNUSKUUSIKOISSA (3 koetta) 20 0 x HT 1 x HT 2 x HT I II III Viisivuotisjakso Kukkola, M. & Mälkönen, E. 1997

21 Kuutiokasvun alenema suhteessa poistetun typen määrään, m 3 / kg N 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 EVT VMT MT OMT OMT Pine Spruce Helm isaar i et al

22 Kokopuun korjuun ja lannoituksen vaikutus kasvuun Mänty Kuusi

23 KASVUNLISÄYKSEN AJOITTUMINEN Typpiannos 150 kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v 4 3 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) Kasvukausi lannoituksen jälkeen

24 TYPPIANNOKSEN VAIKUTUS KASVUNLISÄYKSEEN VARTTUNEISSA MÄNNIKÖISSÄ ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana (lannoitteena oulunsalpietari ) m³/ha/5v Typpiannos, kg N/ha Gustavsen & Lipas 1975 Kukkola & Saramäki 1983 Laakkonen, Keipi & Lipas 1983 Malm & Möller 1975

25 Puuston kehitys lannoituskokeella VT Männikkö perustettu 1959 TILAVUUSKASVU m³/ha/v 12 N- N Puuston ikäjakso

26 Puuston kehitys lannoituskokeella OMT kuusikko perustettu m³/ha/v TILAVUUSKASVU N- N Puuston ikäjakso

27 TUHKA-TYPPILANNOITUS CT-männikkö, Muhos Urea syksyllä 1978, puuntuhka keväällä 1979 (Saarsalmi, Kukkola, Moilanen & Arola 2006) tilavuuskasvu, m 3 /ha/v (5 vuotta) (5 vuotta) (11 vuotta) Lannoittamaton Urea (185 kg N/ha) Urea (185 kg N/ha) + puuntuhka (2.5 t/ha)

28 Tuhkalannoituksen vaikutuksia puuston kasvuun Tuhkalannoitus paransi mäntyjen pituuskasvua 15 vuoden aikana istutuksesta muokkaamattomilla koealoilla Ruokolahdella Height, m Volume, m 3 /ha Control Wood ash 2500 kg/ha Wood ash 5000 kg/ha Unploughed Ploughed 0 Unploughed Ploughed

29 Tuhka - yksinään tai typen kanssa annettuna: vaikutus puuston kasvuun kolmen viisivuotisjakson aikana lannoituksen jälkeen eri kasvupaikoilla. Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v Koe 402, CT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 408, ECT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Lannoittamaton Tuhka 3000 kg/ha N kg/ha Tuhka+N Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v -1 Tilavuuskasvu, m 3 ha -1 v Koe 407, ECT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 415, VT-männikkö I II III 5-vuotisjaksot Koe 416, MT-kuusikko I II III 5-vuotisjaksot

30 Tuhkan ja typen vaikutus pohjapinta-alan kasvuun kuivan kankaan männikössä Hannu Ilvesniemi

31 Vuotuinen suhteellinen pohjapinta-alan kasvu suhteessa runkopuukorjuun jälkeiseen kasvuun (=100)

32 TUHKA-TYPPILANNOITUS CT-männikkö, Muhos Urea syksyllä 1978, puuntuhka keväällä 1979 (Saarsalmi, Kukkola, Moilanen & Arola 2006) tilavuuskasvu, m 3 /ha/v (5 vuotta) (5 vuotta) (11 vuotta) Lannoittamaton Urea (185 kg N/ha) Urea (185 kg N/ha) + puuntuhka (2.5 t/ha)

33 Kangasmaiden ravinteisuuden hoidon kannalta ongelmana on se, ettei tuhka sisällä typpeä. Puiden kasvureaktiot ovatkin jääneet karuilla, vähätyppisillä kasvupaikoilla olemattomiksi. Tuhkalannoituksella voi kuitenkin kangasmailla pidemmän päälle olla ravinnekiertoa nopeuttava ja kasvua lisäävä vaikutus ainakin jos tuhkan ohella on annettu typpeä. Kun CT-männikkö, joka oli perustettaessa 60 vuotta ja jonka kuutiomäärä oli 51 m3/ha, lannoitettiin typellä ja typellä ja tuhkalla, niin typen välitön kasvua lisäävä vaikutus loppui alle 10 vuodessa, mutta yhdistetty typpituhkalannoitus paransi mäntyjen kasvua toiset 10 vuotta (kuvat: puuston vuotuinen tilavuuskasvu ja vuotuinen pohjapinta-alan kasvu kuivan kankaan mäntykokeella). Puusto oli harvennettu ennen lannoituksia. Tämä näkyi tilavuuskasvun paranemisena toisella viisivuotisjaksolla myös lannoittamattomilla koealoilla, kun puut olivat ottaneet vapautuneen kasvutilan käyttöönsä.

Seuraava kuva on vuodelta 1954 ensiharvennuksen

34 Yhden metsän tarina. Nämä kuvat ovat samalta paikalta otettuja, ensimmäinen kuva on vuodelta 1918, heti paikalla tehdyn kulotuksen jälkeen kuvattuna. Seuraava kuva on vuodelta 1954 ensiharvennuksen jälkeen ja viimeisin päätehakkuuikäisestä metsästä vuonna Häiriöt ovat osa luonnon kiertokulkua. Hannu Ilvesni emi METLA 34

Samankaltaiset tiedostot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi