Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 EEVA KORPI-HYÖVÄLTI - ARJA HYYTIÄ - TERHIKKI LATVALA - ELINA LEIKKAINEN HILPI LINJAMA - JOHANNA NIKU - RIITTA-LIISA REKIARO JULKAISUSARJA B: raportit Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn toimeenpanohanke Olimmeko oikeassa suunnassa? ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Huhtalantie 53, SEINÄJOKI Puhelin (06) /julkaisutilaukset ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

2 Julkaisun tekijät Eeva Korpi-Hyövälti, osastonylilääkäri, Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Arja Hyytiä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori, Suomen Diabetesliitto ry Terhikki Latvala, diabeteshoitaja, Seinäjoen keskussairaala, EPSHP Elina Leikkainen, fysioterapeutti, liikuntakoordinaattori, EPSHP Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, EPSHP Johanna Niku, terveydenhoitaja, EPSHP Riitta-Liisa Rekiaro, sairaanhoitaja-sihteeri, EPSHP Julkaisuvuosi 2009 ISBN Julkaisusarja B: RAPORTIT ISSN /08

3 1 TIIVISTELMÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke, Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke KORPI-HYÖVÄLTI EEVA, HYYTIÄ ARJA, LATVALA TERHIKKI, LEIKKAINEN ELINA, LINJAMA HILPI, NIKU JOHANNA, REKIARO RIITTA-LIISA ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Joulukuu 2008 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri päätti terveyden edistämisen strategiaansa liittyen osallistua valtakunnalliseen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyohjelmaan v Hankkeella oli alusta alkaen sairaanhoitopiirin virkamies- ja luottamusjohdon vahva tuki. Dehkon 2D-hankkeeseen osallistuivat kaikki 27 sairaanhoitopiirin kuntaa. Vuoden 2005 alusta Seinäjoki-Peräseinäjoki -kuntaliitoksen jälkeen kuntia oli 26. Perusterveydenhuollon toimintayksiköihin nimettiin syksyllä 2003 Dehkon 2D-hankkeen vastuuhenkilöt. Julkisen terveydenhuollon lisäksi yksityisille työterveyshuollon palvelun tuottajille tarjottiin tasavertainen mahdollisuus saada mm. hankkeen monipuolista tieto- ja aineistotukea sekä maksuttomia koulutuksia. Alueellamme päädyttiin keskitettyyn hanketyöntekijämalliin. Hanketyöryhmään kuuluivat oman toimen ohella vastuulääkäri ja diabeteshoitaja sekä kokopäivätoimisesti aluekoordinaattori, ravitsemussuunnittelija, sairaanhoitaja-sihteeri ja osan hankeajasta terveydenhoitaja ja fysioterapeutti. Hanketyöntekijät veivät mahdollisimman samansisältöisen, mutta kuntakohtaisesti räätälöidyn informaation tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn keskeisistä asiasisällöistä kentän moniammatillisille toimijoille. Hankkeen kuluessa oli nähtävissä, että hanketyöntekijöiden pysyvyys ja kokoaikaisuus helpottivat kentän toimijoiden yhteydenottoja ja tarvittavan asiantuntijatuen saamista. Tämä toimintatapa ja läheinen yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa lisäsi tietoisuutta terveyden edistämisen merkityksestä ja nopeutti osaltaan ennaltaehkäisevän viestin leviämistä ja uskottavuutta. Tiedotusvälineiden asiallinen viestintätapa tuki hankkeen väestöstrategiaa ja tavoitti myös henkilöt, jotka eivät olleet terveydenhuollon seurannan piirissä. Kuntakierroksella toteutettiin jo keväällä ja kesällä 2003 vastuulääkärin johdolla päättäjien, keskeisten virkamiesten ja muiden toimijoiden virittäminen Dehkon 2Dhankkeen tavoitteille ja toimintaperiaatteille. Kuntakierros toistettiin vuonna 2007 kunnanjohtajien koollekutsumana, jolloin tavoitteena oli kuulla kuntakohtaisista jo toteutuneista tai suunnitteilla olleista terveyden edistämisen toimenpiteistä. Kuntatilaisuuksissa kuultiin vastuulääkärin esittämä asiantuntijaluento "Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä". Dehkon 2D-hanketyöntekijöiden keräämissä kuntakohtaisissa koosteissa esiteltiin toimijoille tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyön lähtötilanne ja edistyminen. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskitestistä tuli vastaanottotilanteita uudistava seulonnan työkalu mm. naisten joukkotarkastuksiin, raskausdiabeteksen sairastaneiden seurantaan, työterveyshuollon ja työttömien terveystarkastuksiin. Vyötärönympäryksen mittaaminen oli uusi toimintatapa. Seulonnan käynnistyttyä verensokerirasitusten ja veren rasva-arvojen määritykset lisääntyivät voimakkaasti perusterveydenhuollossa, mutta myös erikoissairaanhoidon valtimotapahtumapotilaita hoitavilla osastoilla. Terveydenhuollon toimintayksiköillä ei hankkeen alussa ollut tiedossa jo diabetesta

4 2 sairastavien määrää eikä käsitystä sairastumisriskissä olevien määrästä. Hankkeen myötä kunnissa rakennettiin korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden rekistereitä. Kirjatut korkean riskin henkilöiden ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut puuttuivat perusterveydenhuollon yksiköistä hankkeen alkaessa. Hanketyöntekijät tukivat hoitopolkujen sekä liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja mielenterveyden palveluketjujen rakentamista. Työn vauhdittamiseksi palkattiin hankkeen kustantamana terveyskeskuksen hoitaja kuntakoosta riippuen kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Omasta työstä vapautettu hoitaja velvoitettiin lisäksi selvittämään kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapintakäytännöt. Vuoden 2007 toimintakartoituksen mukaan enemmistöllä terveyskeskuksista oli sekä korkean riskin henkilöiden että diabeetikoiden hoitopolut, mutta useassa toimintayksikössä ja organisaatiossa tarvittiin edelleen olemassa olevien hoitopolkujen päivittämistä ja arkikäyttöön juurruttamista sekä palveluketjujen rakentamista tai täydentämistä. Hankkeen alkaessa v terveydenhuollossa toimi painonhallintaan ja hoidonohjaukseen liittyviä ryhmiä hyvin satunnaisesti tai ei lainkaan. Hanke kustansi PPPpainonhallintaryhmänohjaajakoulutuksen 60 henkilölle sekä heille työnohjaajaksi yhdeksän psykologin koulutuksen. VLCD-ohjaajakoulutukseen (very low calory diet) osallistui 22 lääkäri-hoitaja -työparia. Ryhmämuotoinen ohjaus ja tarjonta lisääntyivät alueella voimakkaasti v Tulevaisuuden haasteena on perustaa suunnitelmallisesti yksilöohjauksen rinnalle monipuolisia ja moniammatillisia ryhmämuotoisia toimintamalleja. Painettu liikuntakalenteri oli vain kahdessa kunnassa hankkeen alkuvaiheessa. Dehkon 2D-hankkeen aloitteesta ja eri hankkeiden sekä monien toimijoiden yhteistyönä suunniteltiin ja toteutettiin myös maakunnanlaajuinen sähköinen liikuntakalenteri, -verkkopalvelu, johon kaikki palveluntuottajat saattoivat päivittää liikuntapalvelutarjontansa. Hankkeen kannustamana kuntiin syntyi ns. matalan kynnyksen ryhmiä vähän liikkuville tai ylipainoisille. Palkitulla liikkumisreseptin ryhmätäyttö - toimintamallilla pyrittiin helpottamaan terveydenhuollon työmäärää. Liihota- ja Liikkumisresepti-hankkeet tukivat Dehkon 2D-hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa perusterveydenhuollossa. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanke pyrki vaikuttamaan lasten ja heidän vanhempiensa tottumuksiin jo hankkeen alusta alkaen. Koululaisten lisääntyvästä ylipainosta ja kunnon huononemisesta saatiin viestejä kouluterveydenhuollon henkilöstön lisäksi myös opettajilta. Lapsille ja vanhemmille suunnattu Tervehet Mukulat -aineistokansio suunniteltiin ja toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä. Kansiot luovutettiin koulutustilaisuuksissa, jotka järjestettiin v kuntien koulutoimen, päivähoidon ja terveydenhuollon henkilöstölle. Tavoitteena oli tukea ja innostaa moniammatillisia toimijoita sekä lasten huoltajia elämäntapoihin liittyvän terveyskasvatuksen toteuttamisessa. Kuntakohtaisesti yhteen vedetyistä peruskoululaisten painotilastoista saatiin ennakoivaa tietoa 19 kunnasta hankkeen vauhdittamana. Kattavassa v laaditussa yli oppilaan otoksessa ylipaino tai lihavuus todettiin 23 prosentilla peruskoululaisista (pituus-paino yli +20 %). Lihavaksi luokiteltavia oppilaita oli peräti 9 % ja heistä joka kolmas oli vaikeasti lihava. Dehkon 2D-hankkeen kannustamana koulut, päiväkodit ja terveydenhuoltohenkilöstö toteuttivat liikunnallisuuden lisäämiseen ja hyvien ruokailutottumusten sekä elämäntapojen kohentamiseen tähtääviä toimintamalleja, mm. vanhempainillat, liikunnalliset iltapäiväkerhot, tapahtumapäivät sekä koulu- ja päivähoitoruokailun muutokset. Perusterveydenhuollon henkilöstön ammatillista osaamista vahvistettiin koko hankkeen ajan sadoilla vuosittaisilla toimintayksikkökäynneillä ja monipuolisella koulutuksella. Koulutuksissa nivottiin yhteen liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja mielenterveyden näkökulmat riippumatta siitä, mikä oli tilaisuuden pääasiallinen aihealue.

5 3 Alusta alkaen myös terveydenhuollon ulkopuoliset tahot ja läheisesti Dehkon 2Dhankkeeseen liittyvät hankkeet kutsuttiin mukaan tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyöhön. Tavoitteena oli laajan toimijaverkoston osaamisen vahvistaminen, uusien ennaltaehkäisyn toimintamallien kehittäminen ja työkalujen tarjoaminen. Hanke tuotti asiakasohjaukseen uutta ja pelkistettyä aineistoa, mm. elämäntapaohjeet ikäryhmittäin ja 32 ruokakuvaa. Väestötasolla tietoisuus elämäntapojen merkityksestä omaan ja jälkipolven sairastumisriskiin lisääntyi. Terveydenhuoltohenkilöstön asiakasohjauksessa keskityttiin aikaisempaa enemmän painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan merkitykseen diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Yhteistyökumppanimme Seinäjoen Ammattikorkeakoulu ja Kuortaneen Urheiluopisto tukivat Dehkon 2D-hankkeen toimintaa erityisesti ravitsemuksen, liikunnan ja diabeteksen hoidon osalta. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu tuki hanketta järjestämällä täydennyskoulutuksia ja kehittämällä kentän toimintaa opinnäyte- ja projektitöiden kautta. Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kauhajoen ravitsemisalan yksikön kanssa toteutunut yhteistyö näkyi mm. tuotetun asiakasohjausaineiston ja julkaisujen sekä alueella toteutettujen tapahtumien muodossa. Kuortaneen Urheiluopisto järjesti monipuolista terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta ja tuki hankkeidensa kautta kentän toimijoiden toimintakäytäntöjen kehittämistä. Terveyskeskusten, työterveyshuoltojen ja Kuortaneen Urheiluopiston välinen yhteistyö tuotti kansainvälisestikin kiinnostaneita uusia ryhmäohjausmalleja, joissa toteutuivat Dehkon 2D-hankkeen keskeiset periaatteet. Hankkeen tuloksena syntyi suuri määrä uusia toimintamalleja, joista noin 100 on dokumentoitu. Hanketyöntekijöiden toimittama eteläpohjalainen hanketiedote Tiarootus oli uusi toimintamalli. Tiarootusta julkaistiin 6-7 numeroa vuodessa ja primäärilevikki kasvoi hankeaikana 300:sta noin 1600:aan. Jakelun piirissä oli terveydenhuoltohenkilöstön lisäksi laaja joukko hankkeen muita kumppaneita sekä Etelä-Pohjanmaalla että ympäri Suomea. Vuoden 2007 toimintakartoituksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstö koki saaneensa Tiarootuksesta vinkkejä uusista asiakasohjausmateriaaleista, toimintamalleista ja mm. Suomen Diabetesliiton ja Sydänliiton järjestämistä koulutuksista. Valtakunnallisen hankkeen vaikutuksia arvioivaan D2D-Tiedonkeruuseen lupautui yhteensä 2075 henkilöä, joista miehiä oli 37 %. Oman alueen tietojen keskitetty tallennus mahdollisti korjaavan ja kannustavan palautteen tiedonkeruuta suorittaville henkilöille. Hanketyöntekijöiden toteuttamilla tiedonkeruukoulutuksilla ja palautteen antamisella pyrittiin kehittämään asiakaslähtöistä ohjausta ja kirjaamiskäytäntöjä. Avainsanat: Tyypin 2 diabetes, ennaltaehkäisy, DEHKO, Dehkon 2D-hanke, D2D, perusterveydenhuolto, Etelä-Pohjanmaa, aikuistyypin diabetes.

6 4 SISÄLTÖ 1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke Kuvio: Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen organisaatio Johdanto Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen valtakunnalliset tavoitteet ja niihin vastaaminen Kuvio: Dehkon 2D-hankkeen valtakunnalliset tavoitteet Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden vähentäminen perusterveydenhuollon normaalin toiminnan osana Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin ja oireettoman diabeteksen tunnistaminen Uusien toimintamallien kehittäminen ja käytössä olevien tukeminen Toimintamallien toteutettavuuden, vaikutusten ja kustannusten arviointi Kuvio: Terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen toimintamallien ja käytäntöjen kehittäminen Kuvio: Terveydenhuollon ulkopuolisten toimijatahojen toimintamallit ja käytännöt Toimintamallien toteutettavuuden, vaikutusten ja kustannusten arviointi Väestön tietoisuuden lisääminen ja väestöstrategian toteuttaminen Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen tulokset ja arviointi Kuvio: Dehkon 2D-hankkeen toimintaa ja tuloksia arvioivat kartoitukset ja tutkimukset Kuvio: D2D Tiedonkeruun käytännön toteutus ja siitä saatuja tuloksia Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeeseen liittyviä valtakunnallisesti ja alueellisesti kerättyjä tuloksia Valtakunnallisesti kerättyjä tuloksia D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla D2D Väestötutkimus v ja v Valtakunnallinen prosessikysely Etelä-Pohjanmaan alueellisia tuloksia Dehkon 2D-hankkeen saamat huomionosoitukset ja palkinnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Tavoitteisiin ja toimintaan perustuvat johtopäätökset Ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Terveydenhuolto ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Kunnan muut toimialat ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Kolmas sektori ja yritykset ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen visio Loppusanat 75

7 5 LIITTEET Liitteet alkaen sivulta 76. Liite 1. Valtakunnallisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman sairaanhoitopiirit Liite 2. Dehkon 2D-hankkeen henkilöstö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Liite 3. D2D-vastuulääkärit ja hoitajat Liite 4. Dehkon 2D-hankkeen vastuutyöryhmä Liite 5. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen alueellinen ohjausryhmä Liite 6. Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallinen johtoryhmä, valtakunnallinen koordinaattori ja aluekoordinaattorit sekä eteläpohjalaisten edustajat Liite 7. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kunnat, terveysyhtymät ja terveyskeskukset Liite 8. Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin asiantuntijaesitys, kuntakierros v Liite 9. Esimerkki erään kunnan raportista Liite 10. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä-Pohjanmaalla v Liite 12. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmä, Ähtärin malli Liite 13. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmät toimintayksiköissä v Liite 14. Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista ja ennaltaehkäisevästä toimintatavasta Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v Liite 16. Liikunnan palveluketjumalli Liite 17. Moniammatillisesti toteutettu tyypin 2 diabeetikoiden ensitietoryhmä, Lapuan malli Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v Liite 19. Ravitsemuksen hoitopolkumalli Liite 20. Koulutustarvekysely D2D-vastuuhenkilöille v Liite 21. Diabetesriskitestaus naisten joukkotarkastuksissa, Alavuden malli Liite 22. Tervehet mukulat aineisto ja peruskoululaisten painotilastot Etelä-Pohjanmaalla Liite 23. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot Liite 24. Veren rasva-arvojen mittausmäärien muutos v

8 6 Liite 25. Seutukuntakoulutuksen ohjelma, Kauhavan tilaisuus v Liite 26. Alueellisen diabetespäivän ohjelma v Liite 27. Ravitsemusterapiakonsultaatioiden käyttö Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon toimintayksiköissä v Liite 28. Hyvään oloon porukassa (HOP) pitkäkestoinen (18 kk) elämäntapaohjauksen ryhmämalli, Kuortaneen Urheiluopisto Liite 29. D2D riskikartoituksen tulokset PPTH:lla v Liite 30. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeeseen liittyvät tutkimukset ja opinnäytetyöt Liite 31. D2D Väestötutkimuksen tulokset kuntakohtaisena tilastollisena arviona Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v Liite 33. Matalan kynnyksen ryhmä, Kurikan malli Liite 34. Sähköiseen liikuntakalenteriin kirjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät v Liite 35. Liikuntayhteistyö, Kyrönmaan Opiston malli Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista Liite 38. Tiedote kouluruokailun muutoksista Etelä-Pohjanmaalla v Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä-Pohjanmaalla Liite 40. Kuvio: Kolmea tietä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Liite 41. Miesten ja naisten terveystarkastukset, Isojoen malli Liite 42. Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli Liite 43. Etelä-Pohjanmaan hanketiedote Tiarootus Liite 44. Ravitsemus ja liikunta. Korkean riskin ja väestöstrategia Liite 45. Toimijoiden palaute Dehkon 2D-hankkeen merkityksestä Liite 46. Lausunto ravitsemusterapeuttiresurssien tarpeesta Liite 47. Dehkon 2D-hankkeen valmistaman ja välittämän aineiston käytön aste v Liite 48. Elämäntapaohjeet ikäryhmittäin Liite 49. Kylätoiminta, Kauhajoen malli Liite 50. Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon terapiahenkilöstö v Liite 51. Jalkojenhoidon täydennyskoulutus hoito- ja hoivahenkilöstölle Liite 52. Hankeyhteistyö Kuusiokunnissa ja Järviseudulla Liite 53. Lehdistöosumat ja hanketyöntekijöiden kirjoittamat artikkelit Liite 54. Tiedonkeruulomakkeiden täyttäminen Liite 55. D2D-Tiedonkeruuseen lupautuneiden henkilöiden ja käyntien määrä v Liite 56. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Mittausten toteutumisen aste

9 7 Liite 57. Liite 58. Liite 59. Liite 60. Liite 61. Liite 62. Liite 63. Liite 64. Liite 65. Liite 66. Liite 67. Liite 68. Liite 69. Liite 70. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Tavoitearvoista poikkeavien mittaustulosten yleisyys D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Sairaudet ja lääkkeet sukupuolen ja iän mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Tupakoivien osuus sukupuolen ja iän mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Glukoosiaineenvaihdunta ikäryhmän ja sukupuolen mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Lääkkeiden käyttö sukupuolen ja iän mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Interventiomuodot keskitetyn tallennusjärjestelmän mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Interventiomuodot ikäryhmittäin D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Liikkumisresepti, ohjaus lääkärin hoitoon ja jatkokäynnin sopiminen D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Glukoosiaineenvaihdunnan lähtötilanne ja muutos sukupuolen ja iän mukaan D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Mittauksissa saavutetut muutokset keskiarvoina v D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Mittauksissa saavutetut muutokset / vuosi Etelä-Pohjanmaan kuntien sairastavuusarvio, kuntakartta Ravitsemusosuuden arviointikysely Liikuntaosuuden arviointikysely

10 1 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN DEHKON 2D-HANKE ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN ORGANISAATIO Lähtötilanne 2003 SUOMEN LIHAVIMMAT MIEHET, KOLMANNEKSI LIHAVIMMAT NAISET EPÄTERVEELLISET RUOKA- TOTTUMUKSET LIIKUNTA VÄHÄISTÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ SAIRAAMPI VÄESTÖ: DIABETESTA 1,3-KERTAISESTI JA SEPELVALTIMOTAUTIA 1,1-KERTAISESTI DIABETEKSEEN SAIRASTUMISEN RISKEJÄ EI TUNNISTETTU ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt D2D-hankkeen alueellinen ohjausryhmä ja vastuutyöryhmä D2D Hanketyöryhmä VASTUULÄÄKÄRI Sisät.erik.lääkäri Eeva Korpi-Hyövälti ALUE- KOORDINAATTORI Arja Hyytiä RAVITSEMUS- SUUNNITTELIJA Hilpi Linjama SAIRAANHOITAJA- SIHTEERI Riitta-Liisa Rekiaro DIABETES- HOITAJA Terhikki Latvala TERVEYDEN- HOITAJA (-2005) Johanna Niku LIIKUNTAKOORDI- NAATTORI (2006-) Elina Leikkainen KUNTIEN TERVEYSKESKUKSET JA TERVEYSASEMAT KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT YKSITYISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Kunnallinen Ruokapalvelu Liikuntatoimi Päivähoito Koulu- ja sivistystoimi Kansalais- ja kansanopistot Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Toisen asteen oppilaitokset Terveyttä edistävä sairaala Muiden hankkeiden koordinaattorit ja heidän verkostonsa MUUT TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Kuortaneen Urheiluopisto Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PLU) Yksityiset fysioterapian ja liikunnan ammatinharjoittajat Elintarvikeliikkeet Ruokapalveluyritykset Osaamiskeskus Foodwest Oy Apteekit Jalkaterapian asiantuntijat Muut yritykset Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Diabetesliitto ja yhdistykset Muut järjestöt ja yhdistykset Härmän Kuntokeskus Kylpylä Kivitippu Yksittäiset toimijatahot Urheiluseurat UKK-instituutti (materiaali) KKI-ohjelma (materiaali) Seurakunnat Lehdistö, alueradio ja televisio TOIMINTAKYKYINEN, LUOVA JA HYVINVOIVA ETELÄPOHJALAINEN

11 9 1.2 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisätautien erikoislääkäri, sittemmin Dehkon 2Dhankkeen vastuulääkäri, Eeva Korpi-Hyövälti, johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt totesivat sairaanhoitopiirin muuta maata korkeammat sairastavuustilastot sekä elämäntapoihin liittyvät riskit jo vuonna Terveyden edistämisen strategiaan liittyen tehtiin päätös osallistua valtakunnalliseen tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyohjelmaan (Liite 1. Valtakunnallisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman sairaanhoitopiirit). Jo varhain keväällä 2003 toteutti hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti kuntakierroksen, jonka tarkoituksena oli valmistaa kuntajohto, virkamiehet, luottamushenkilöt ja moniammatilliset muut toimijat Dehkon 2D-hankkeen mukaiseen työhön. Hanketyöntekijöiksi Dehkon 2D-hankkeeseen palkattiin keväällä 2003 oman toimen ohella vastuulääkäri ja diabeteshoitaja. Suomen Diabetesliitto palkkasi Rahaautomaattiyhdistyksen rahoituksella sairaanhoitopiirin hankkeeseen aluekoordinaattorin toukokuussa Syksyllä 2003 palkattiin sairaanhoitaja-sihteeri, ravitsemussuunnittelija ja terveydenhoitaja. Liikuntakoordinaattori aloitti hankkeessa v Harjoittelijoita ja tilapäisapua on ollut hankkeessa v (Liite 2. Dehkon 2Dhankkeen henkilöstö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä). Dehkon 2D-hankkeen vastuuhenkilöt perusterveydenhuollon toimintayksiköihin nimettiin syksyllä (Liite 3. D2D-vastuulääkärit ja -hoitajat). Vastuutyöryhmään kutsuttiin perusterveydenhuollon edustajat syksyllä 2003 (Liite 4. Dehkon 2Dhankkeen vastuutyöryhmä). Alueellinen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2004 alusta lähtien. (Liite 5. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen alueellinen ohjausryhmä). Hankkeen alueellinen avaustilaisuus järjestettiin Seinäjoella Valtakunnallinen projektisuunnitelma , Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi, saatiin kentän toimijoiden käyttöön vuoden 2004 alussa.

12 10 Valtakunnallisen projektiorganisaation mukaan seurantaryhmä seurasi ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen etenemistä ja toteutusta kansallisella tasolla sekä teki hankkeen sisältöön, arviointiin ja rahoitukseen liittyviä ehdotuksia. Valtakunnallinen johtoryhmä vastasi ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen etenemisestä suunnitellulla ja sovitulla tavalla, määritteli projektin aikataulun sekä sisältöön ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet. Johtoryhmä päätti tarvittavista yhteistyösopimuksista, aineiston käytöstä, julkaisupolitiikasta, hyväksyi projektin tuloksen ja päätti projektin lopettamisesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri hallinnoi valtakunnallista hanketta. Valtakunnallisen koordinaattorin ohjausryhmä seurasi toimeenpanohankkeen toteutumista ja teki ehdotuksia valtakunnalliselle koordinaattorille toimeenpanohanketta ja tarvittavia asiantuntijaryhmiä koskevissa asioissa. Jokaisessa pilottisairaanhoitopiirissä toimi Diabetesliiton toimeenpanohankkeeseen palkkaama aluekoordinaattori. Valtakunnallisen hankkeen puitteissa toimi useita asiakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Eteläpohjalaisia toimijoita osallistui valtakunnallisiin työ- ja asiantuntijaryhmiin. (Liite 6. Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallinen johtoryhmä, valtakunnallinen koordinaattori ja aluekoordinaattorit sekä eteläpohjalaiset edustajat). Viidessä pilottisairaanhoitopiirissä, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä toteutettiin Dehkon 2D-hanketta yhteisin valtakunnallisin linjauksin. Kukin toimeenpanohankkeeseen osallistuva terveyskeskus ja työterveyshuollon toimipiste voi toteuttaa seulonnan ja intervention resurssiensa mukaisesti. Samoin ne voivat valita, millaista ohjausta järjestettiin niille, joilla oli seulonnassa todettu korkea tyypin 2 diabeteksen riski. Valtakunnallisesti määriteltiin seulottujen korkean riskin henkilöiden tutkimusten ja laboratoriokokeiden toteuttamisen tavoitteet. Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja, joiden avulla tyypin 2 diabeteksen ehkäisy oli tehokasta ja edisti väestön terveyttä. Käytännössä jokainen sairaanhoitopiiri päätti omasta hankeorganisaatiosta ja toimista valtakunnallisen projektisuunnitelman tavoitteiden suunnassa. (Suunnitelma tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2D-hanke. Suomen Diabetesliitto 2004). Dehkon 2D-hankkeeseen osallistuivat kaikki sairaanhoitopiirin 27 kuntaa (v. 2003). Vuoden 2005 alusta Seinäjoki-Peräseinäjoki -kuntaliitoksen jälkeen kuntia oli 26.

13 11 Dehkon 2D-hankkeen sekä Jatkohankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan aikana valmisteltiin kuntaliitoksia, joiden toteuduttua kuntia on jäljellä 20. Kuntaliitosneuvottelujen lisäksi kuntien virkamiehiä ja terveydenhuollon toimijoita työllistivät terveyskuntayhtymien tai terveyskeskusten ylläpitäjien ja yhteistoiminta-alueiden muutokset. Esimerkkejä Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen aikaisista muutoksista ovat Isojoki ja Soini. Isojoen terveyskeskus erosi Kristiinanseudun terveysyhtymästä itsenäiseksi ja päätti sittemmin liittymisestä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään vuoden 2009 alusta. Soinin terveyskeskus puolestaan kuului hankkeen alkuvaiheessa Ähtärinjärven terveyskeskukseen, joka liittyi kokonaisuudessaan Kuusiokuntien terveysyhtymään, josta Soini ja Lehtimäki eroavat ja liittyvät Järviseudun terveyskeskukseen vuoden 2009 alussa. Nämä jatkuvat muutosvaiheet ja epävarmuustekijät vaikeuttivat Dehkon 2Dhankkeen mukaisten uusien toimintakäytäntöjen kehittämistyötä ja leviämistä kentällä, vaikka siihen halukkuutta toimijoilla olikin. Hanketyöntekijöiden näkökulmasta pelkästään ennaltaehkäisyn toimintatapojen muutokset olivat vaativia, eikä tilannetta helpottanut se, että toimijoiden ja virkamiesten aikaa ja energiaa meni organisaatiomuutosten suunnitteluun ja toiminnan yhteensovittamiseen. (Liite 7. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kunnat, terveysyhtymät ja terveyskeskukset). Dehkon 2D-hankkeen aikana käynnistettiin korkean riskin henkilöiden (IFG eli kohonnut paastoglukoosi, IGT eli heikentynyt sokerinsieto, raskausdiabeetikot, valtimotapahtumapotilaat) seulonta, elämäntapaohjaus ja seuranta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti tällä pyrittiin ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen tai siirtämään se mahdollisimman myöhäisiin elinvuosiin sekä ennaltaehkäisemään jo diabetekseen sairastuneiden vakavia lisäsairauksia. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportissa kuvataan paikallinen toiminta jokaisen viiden valtakunnallisesti asetetun tavoitteen osalta. Käytännön toimintatavat liittyivät useampaan eri tavoitteeseen ja kolmeen eri strategiaan. Viiden eri tavoitteen kohdalla toistuvat tästä syystä osittain samansuuntaiset toimintatavat ja muutokset. Tämän raportin lisäksi julkaistaan neljän muun alueen raportit sekä valtakunnallinen raportti.

14 12 DEHKON 2D-HANKETYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAKENTTÄ Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Prosessikuvaukset Vuosiraportit Toimintayksikkökäynnit Projektipäiväkirja Yleisöluennot Dehkon 2D-hankkeen toimintakenttä Suunnittelutyö (D2D tiimi) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke Hanketyöntekijät Tapahtumat Ajanvaraukset Kokoukset Kartoitukset Materiaalit Tiedonkeruuraportit Tiedonkeruukoulutus Yhteydenotot Hankeyhteistyö Koulutukset Viestintä, mm. artikkelit, haastattelut, Tiedotus radio, tv

15 13 2. TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMAN TOIMEENPANOHANKKEEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA NIIHIN VASTAAMINEN 2.1 DEHKON 2D-HANKKEEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke, Dehkon 2D-hanke Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden toimintamuutoksilla ja koulutuksella vastattiin valtakunnallisiin tavoitteisiin (Projektisuunnitelma 2004:10, Suomen Diabetesliitto ry) TAVOITE 1 Vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen läheisesti liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden vallitsevuutta merkittävästi henkilöillä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski on korkea; hankkeen käynnistämät ehkäisytoimet toteutetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon normaalin toiminnan osana. TAVOITE 2 Tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa varhaisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski on korkea. TAVOITE 3 Kehittää uusia ja tukea jo käytössä olevia tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa. TAVOITE 4 Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia. TAVOITE 5 Lisätä väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä sekä tukea tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian toteutumista. ALAHÄRMÄ ALAVUS ISOJOKI KAUHAJOKI KURIKKA NURMO TÖYSÄ YLISTARO ALAJÄRVI EVIJÄRVI ISOKYRÖ KAUHAVA LAPPAJÄRVI SEINÄJOKI VIMPELI ÄHTÄRI ILMAJOKI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI LAPUA SOINI YLIHÄRMÄ KARIJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI TEUVA (Peräseinäjoki 03-04) TOIMINTAKYKYINEN, LUOVA JA HYVINVOIVA ETELÄPOHJALAINEN Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, aluekoordinaattori Arja Hyytiä, diabeteshoitaja Terhikki Latvala, ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, liikuntakoordinaattori Elina Leikkainen, terveydenhoitaja Johanna Niku, sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro.

16 TYYPIN 2 DIABETEKSEN ILMAANTUVUUDEN SEKÄ SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN VAARATEKIJÖIDEN VÄHENTÄMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON NORMAALIN TOIMINNAN OSANA Dehkon 2D-hankkeen tavoitteena oli vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta sekä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä. Varhaisella seulonnalla pyrittiin löytämään korkean riskin henkilöt ja oireettomasti tyypin 2 diabetesta sairastavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nämä henkilöt voitiin ohjata tarvittaviin asiakaslähtöisiin elämäntapamuutoksiin ja varhaiseen hoitoon. Tällä pyrittiin vähentämään lisäsairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Kuntakierroksella keväällä ja kesällä 2003 toteutettiin vastuulääkärin johdolla päättäjien, keskeisten virkamiesten ja muiden toimijoiden virittäminen Dehkon 2D-hankkeen tavoitteille ja toimintaperiaatteille. Arkitodellisuus esiteltiin kuntakohtaisin tiedossa olevin sairastavuus- ja kustannustilastoin. Kuntakierros toistettiin vuonna Tavoitteena oli kuulla kuntakohtaisista jo toteutuneista tai suunnitteilla olleista terveyden edistämisen toimenpiteistä. Vastuulääkäri esitti asiantuntijaluennon "Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä" (Liite 8. Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin asiantuntijaesitys, kuntakierros v.2007). Dehkon 2Dhanketyöntekijöiden keräämässä kuntakohtaisessa koosteessa esiteltiin kuulijoille ja toimijoille tyypin 2 diabeteksen ehkäisytyön lähtötilanne ja edistyminen. (Liite 9. Esimerkki erään kunnan raportista). Korkeasta sairastavuudesta huolimatta Etelä-Pohjanmaan kunnissa ei ollut lähtötaso- ja seurantamittareita sisältävää kokonaisvaltaista hyvinvointiohjelmaa. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyttä edistävät seutukunnat - Järviseudun pilottihanke pyrki tukemaan alueensa kuntia rakentamaan mm. kuntakohtaisen hyvinvointiohjelman. Dehkon 2D-hankkeen aikana kirjattiin Etelä-Pohjanmaan Liiton Maakuntaohjelmaan ja Peruspalveluohjelmaan 2030: "Hyvinvoinnin edistämisessä korostuu ennaltaehkäisy, kuntakohtaiset suunnitelmat ja hyvinvoinnin edistäminen toimintakäytäntöjen tasolla, lapset ovat tärkeä kohderyhmä". Hankkeen aluekoordinaattori toimi työnsä ohella ennaltaehkäisytyön edistämiseksi erilaisissa päättäjäverkostoissa.

17 15 Ennaltaehkäisevän työn resursointi kunnissa oli vaatimatonta. Terveyden edistämisen yhdyshenkilöt oli nimetty terveyskeskuksissa, mutta verkoston laajempaa aktiivista toimintaa ei eri syistä ollut. Hanketyöntekijöiden kuntakierrosten seurauksena kunnissa tehtiin päätöksiä resurssien kohdistamisesta ja lisäyksistä sekä toiminnan järjestelyistä. Hankkeen vaikutuksesta käynnistyi korkean riskin henkilöiden hoitopolkujen rakentamistyö. Korkean riskin henkilöiden hoitopolkuja ei ollut vielä hankkeen loppuvaiheessakaan kirjattu kaikissa toimintayksikössä tai niitä ei hyödynnetty arkityössä Dehkon 2D-hankkeen toimintakartoituksen mukaan. Terveyskeskuksissa oli varattu korkean riskin henkilöiden seulontaan ja ohjaukseen niukasti tai ei lainkaan työaikaa. Erityisesti hankkeen alkuvaiheessa kentällä hämmennystä aiheutti se, kenen vastuulla oli ohjata seulotut korkean riskin henkilöt. Selkeitä vastauksia henkilöstöresursseja koskeviin kysymyksiin ei saatu kaikista kunnista. Vaikutti siltä, ettei selkeää työnjakoa tai ennaltaehkäisevän työn ajan määrittelyä oltu selkeästi sovittu. (Liite 44. Diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon resurssi sekä moniammatilliset työryhmät). Dehkon 2D-hanketyön seurauksena myös työterveyshuollossa käynnistettiin korkean riskin henkilöiden tyypin 2 diabetesriskin seulonta osana työterveyshuollon normaaleja työterveystarkastuksia. Seuranta- ja ohjauskäytännöistä sovittiin hoitopolkujen rakentamisen yhteydessä alueen terveyskeskusten kanssa. Osoittautui, että riskiseulonta ja siihen liittyvä ohjaus soveltuivat erinomaisesti työterveyshuollon käytännöiksi. Diabeteksen hoidon resursointi oli hyvin vaihtelevaa. Diabeteksen hoito ja ohjaus kasaantuivat pääosin yhdelle hoitajalle ja yhdelle lääkärille. Myös työterveyshuollon diabeetikot ohjautuivat samalle diabeteshoitajalle. Hoitopolkujen ja palveluketjujen rakentaminen ja kirjaaminen hankkeen tuella ja kustannuksella tähtäsi mm. julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapintakäytäntöjen selkiyttämiseen ja niistä yhdessä sopimiseen. Nämä kuten ennaltaehkäisynkin rajapintakäytännöt olivat sopimatta hankkeen käynnistyessä. Pieniä resurssilisäyksiä tapahtui hankkeen aikana. Dehkon 2D-hankkeen vaikutuksiin voitiin lukea, että diabeteksen hoitoon liittyvä erityisosaaminen sai sille kuuluvan painoarvon. Tyypin 2 diabeteksen yleisyys sekä ohjauksen ja hoidon haasteet ymmärrettiin vähitellen. Diabetestyötä tekevät kokivat saavansa hankkeen välittämän tutkimustiedon ja julkisuuden kautta tukea työllensä.

18 16 Perusterveydenhuollon ja kuntajohdon sitoutumisen aste, koordinoivan henkilöstön sekä yhteisten palaute- ja suunnittelufoorumien puuttuminen vaikeuttivat tai olivat este toimintatapojen muuttamiselle. Toteutuakseen laajalla ja kokonaisvaltaisella tasolla ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen vaativat moniammatillista, monen toimialan ja toimijatahon yhteistyötä, yhteisistä käytännöistä sopimista ja johdon tukea. Korkean riskin henkilöitä ei suurelta osin tunnistettu eikä seulottu hankkeen alkaessa. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskitesti oli toimijoille tuntematon (Liite 10. Tyypin 2 diabetesriskitesti) Se otettiin vähitellen järjestelmälliseen käyttöön hankkeen aikana. Kuntakohtainen diabeteksen ja sen lisäsairauksien ilmaantuvuus, Kelan erityiskorvattavaa diabeteslääkehoitoa saavien määrä eivätkä hoitokustannukset olleet terveydenhuollon virkamiesten ja muun henkilöstön tiedossa. Dehkon 2D-hanke välitti koko hankeajan saamiaan tunnuslukuja kentän toimijoille, virkamiehille ja päättäjille. Korkean riskin henkilöiden ja jo diabetesta sairastavien suuresta määrästä ja henkilöstön resurssipulasta huolimatta yksilöohjaus oli edelleen vallitseva ohjauskäytäntö. Erilaisten saatavilla olleiden tunnus- ja seurantalukujen perusteella olisi ollut mahdollista käynnistää usean toimijatahon yhteistyöllä lisää ennaltaehkäiseviä toimintamalleja mm. erikoissairaanhoidon menokehityksen hillitsemiseksi. Kunnallisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa ei ollut sydän- ja aivotapahtumapotilaiden seurantajärjestelmää. Hankkeen alkaessa käytäntönä oli, että ko. potilaat ohjautuivat erikoissairaanhoidosta suoraan lääkärin vastaanotolle eikä tieto heistä siirtynyt järjestelmällisesti korkean riskin potilaita kohtaaville hoitajille. Näin ollen tämä potilasryhmä jäi vaille järjestelmällistä verensokerirasitusta, elämäntapaohjausta ja elämäntapamuutosten seurantaa. Erikoissairaanhoidon sydänvalvonnassa ja neurologian osastoilla aloitettiin hankkeen aikana sydän- ja aivotapahtumapotilaiden verensokerirasitukset. (Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä- Pohjanmaalla v ). Keuhkosairauksien osasto ohjeisti, että uniapneatutkimuksiin tuleville potilaille tehdään verensokerirasitus jo perusterveydenhuollossa. Kirjalliset suositukset perusterveydenhuollolle olivat tekeillä hankkeen loppuvaiheessa. Raskausdiabeteksen seulonnasta, hoidosta ja seurannasta oli olemassa alueellinen hoitopolkumalli jo hankkeen alkaessa, mutta käytännön toteutuksessa oli suurta vaih-

19 17 telua kuntien välillä. Hankkeen aikana kannustettiin erityisesti raskauden jälkeiseen seurantaan, mikä kirjattiin myös kuntakohtaisiin hoitopolkuihin. Perhelähtöistä ja ryhmämuotoista elämäntapaohjausta on kokeiltu yksittäisissä terveyskeskuksissa. Hanketyöntekijöiden toimipaikkakäyntien yhteydessä kävi ilmi tarve liittää elämäntapaohjaus osaksi perhevalmennusta. Diabetestietojärjestelmä oli käytössä vain erikoissairaanhoidossa. Korkean sairastumisriskin henkilöiden seurantajärjestelmää ei ollut kunnissa käytössä, koska tyypin 2 diabetesriskitestin tapaista seulontatyökalua ei ennen hanketta käytetty. Kunnan diabeetikoiden määrä ei ollut yksittäisten toimintayksiköiden eikä terveysyhtymän tiedossa. Hanketyön tuloksena syntyi v Ähtärinjärven terveysyhtymässä käytännönläheinen ja toimiva atk-pohjainen diabeetikoiden ja korkean riskin henkilöiden rekisteri osana sairauskertomusjärjestelmää. (Liite 12. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmä, Ähtärin malli). Malli esiteltiin alueellisessa Ideaseminaarissa ja valtakunnallisilla Dehko-päivillä v ja se pyrittiin juurruttamaan muihinkin terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoihin. Kentän toimijat kokivat, etteivät tietyt sairauskertomusjärjestelmät mahdollistaneet helposti toteutettavaa seurantajärjestelmää. Lisäksi tottumattomuus järjestelmällisen seurantajärjestelmän hyödyntämiseen hidasti toimivan mallin käyttöönottoa. Hankkeen myötä seurantajärjestelmien kehittämisessä tapahtui edistymistä. Vuonna 2007 korkean riskin henkilöiden rekisteri oli käytössä yhteensä 16 eteläpohjalaisessa terveyskeskuksessa ja diabetesta sairastavien rekisteri 20 terveyskeskuksessa. Vastauksen antoi yhteensä 21/27 toimintayksikköä. Kunnallisista työterveyshuolloista seitsemässä oli korkean riskin henkilöiden rekisteri ja 12 yksikössä oli diabetesrekisteri. Yksi yksityinen työterveyshuolto laati käyttöönsä sekä korkean riskin että diabeetikoiden rekisterit. Rekisterit oli rakennettu osaksi sairauskertomusjärjestelmää. (Liite 13. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmät toimintayksiköissä v. 2007). Vastuulääkärin johdolla panostettiin vahvasti valtakunnallisen diabetestietojärjestelmän kehittämiseen. Tällaisen tavoitteellisen järjestelmän luominen kilpistyi mm. siihen, etteivät valtakunnalliset sairauskertomusjärjestelmät "keskustelleet" keskenään. Korkean riskin henkilöiden määrän hahmottaminen olisi välttämätöntä tyypin 2

20 18 diabeteksen ehkäisytyön systemaattisen suunnittelun ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Sähköisen helppokäyttöisen rekisterin perustaminen ja arkikäyttöön juurruttaminen olisivat oleellisia sairastavuuden ja kustannusten vähentämiseksi. Keskeiset virkamiehet ja päättäjät tarvitsisivat terveydenhuollon toimijoilta nähtävissä olevat trendit. Niiden avulla kyettäisiin budjetoimaan ja varaamaan riittävät henkilöresurssit hoidon ohella terveyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kirjatut korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut puuttuivat perusterveydenhuollon yksiköistä hankkeen alkaessa, joten alkuvaiheessa hanke tähtäsi ensisijaisesti hoitopolkurunkojen rakentamiseen. Dehkon 2D-hankkeen diabeteshoitaja ja terveydenhoitaja kävivät konkreettisesti toimintayksiköissä ja tukivat kentän toimijoita hoitopolkujen rakentamiseen ja sittemmin niiden päivittämiseen. Heidän lisäkseen muutkin hanketyöntekijät osallistuivat etenkin hoitopolkuihin liittyvien palveluketjujen mallintamiseen ja sisältöjen täsmentämiseen. Hoitopolkujen rakentamisen alkuvaihetta helpottamaan laadittiin yksinkertainen hoitopolkumalli, jota jaettiin kuntakäynneillä hoitopolkujen ja palveluketjujen rakentamiseen osallistuville. (Liite 14. Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista). Hoitopolkujen rakentamisen tueksi palkattiin hankkeen kustantamana terveyskeskuksen hoitaja laatimaan hoitopolut joko alusta alkaen tai jatkamaan rakenteilla olevia alkuvuonna Dehkon 2D-hanke maksoi hoitajan palkan kuntakoosta riippuen 2 viikon 2 kuukauden ajalta. Omasta työstä vapautettu hoitaja velvoitettiin selvittämään lisäksi kunnallisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapintakäytännöt. Vuoden 2007 toimintakartoituksen mukaan korkean riskin henkilöiden hoitopolku oli olemassa 18 terveyskeskuksessa tai asemalla ja diabetesta sairastavien hoitopolku oli 21 terveyskeskuksessa tai asemalla. Vastaukset saatiin yhteensä 21/27 toimintayksiköstä. Valitettavaa oli, etteivät valmiiksi kirjatut hoitopolut olleet joka toimintayksikössä kaikkien toimijoiden tiedossa tai käytettävissä tai niitä ei hyödynnetty arkityössä. Kunnallisissa työterveyshuolloissa oli kirjattu korkean riskin hoitopolku seitsemällä ja diabeetikon hoitopolku kahdellatoista vastauksen antaneesta 15/22 toimintayksiköstä. Vain yhdessä yksityisessä työterveyshuollossa oli sekä korkean riskin henkilöiden että diabeetikoiden hoitopolku 5/13 vastanneesta. (Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v. 2007).

21 19 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke p. Riskitesti 15p. Raskausdiabetes Lyhyt käynti tkavustajan vastaanotolla DM (fp-gluc >8,0, Diabetesinterventio /seuranta P-gluc >11,1) NGT, IFG (6,1-6,9), sokerirasitus IGT (7,8-11,0), DM (fp-gluc 7,0-8,0) rasva-arvot RR hoitajan tai lääk. vast.otto Sydäninfarkti tai muu valtimotapahtuma Kohonnut paasto-sokeri (6,1-6,9) tai heikentynyt glukoosinsieto (7,8-11,0) Hoitajan vastaanotto SUUNNITELMA EHKÄISYOHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista INTERVENTIO: -painonhallintaryhmä -liikuntaryhmä -tupakasta irti-ryhmä -mielialaryhmä -ITE-ryhmä -yksilöohjaus Seurantakäynnit vuosittain: rasva-arvot, sokerirasitus Tavoitteena oli liittää hoitopolkuihin painonhallinnan, liikunnan, ravitsemuksen ja mielenterveyden palveluketjut. Dehkon 2D-hankkeen aloitteesta järjestettyihin kuntapalavereihin kutsuttiin useita eri toimijatahoja. Osoittautui, että nämä samassa kunnassa työskentelevät henkilöt saattoivat tutustua toisiinsa ensimmäistä kertaa. Sadoissa kuntakohtaisissa toimijapalavereissa kannustettiin käytännönläheisin esimerkein kirjaamaan hoitopolkuihin yhteisesti sovittuja käytäntöjä, mm. kunnasta löytyvä ryhmätarjonta valinta- ja läheteperusteineen ja yhteystietoineen. Painonhallinnan ohjaus toteutui terveydenhuollossa hankkeen alkaessa lähes täysin yksilöohjauksena henkilöstön resurssipulasta ja suuresta asiakasvirrasta huolimatta. Esimerkiksi painonhallintaryhmä toimi vuosittain vain Seinäjoen seudun terveysyhtymässä ja tyypin 2 diabeetikoiden ensitietoryhmä ainoastaan Lapuan terveyskeskuksessa (Liite 17. Moniammatillisesti toteutettu tyypin 2 diabeetikoiden ensitietoryhmä, Lapuan malli). Dehkon 2D-hankkeen kustantamana järjestettiin mm. PPPpainonhallintaryhmänohjaaja-koulutukset 60 henkilölle, VLCD-ohjaajakoulutus ja psykologien koulutus. Kunnissa käynnistyi monipuolinen ryhmätoiminta, jonka malleja levitettiin ympäri maakuntaa koko hankkeen ajan. Ryhmien lukumäärä lisääntyi merkittävästi vuosina , mutta vuonna 2007 aikaisempaa harvempi toimintayksikkö järjesti ryhmämuotoista ohjausta. (Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v ).

22 20 Aluekoordinaattori ja vuonna 2006 palkattu liikuntakoordinaattori osallistuivat vahvasti liikunnan palveluketjujen työstämiseen, kuntakohtaisten liikuntakalentereiden kehittämis- ja päivittämistyöhön sekä liikuntakoulutuksen toteuttamiseen (Liite 16. Liikunnan palveluketjumalli). Päivitettävän liikuntakalenterin tavoitteena oli olla osa kuntakohtaista hoitopolkua ja siihen liittyvää liikunnan ja painonhallinnan palveluketjua. Dehkon 2D-hankkeen aloitteesta kuntiin perustettiin aiemmin tuntemattomia ns. matalan kynnyksen ryhmiä aikaisemmin vähän liikkuneille. Toimijoita kannustettiin kirjaamaan liikuntakalentereihin merkinnät ryhmien rasittavuustasoista. Tarkoituksena oli helpottaa erityisesti terveydenhuoltohenkilöstöä ohjaamaan asiakkaita kuntotasoaan vastaavaan ryhmään. Usean hankkeen ja toimijatahon yhteistyönä syntyi Sen käytön opastamiseen osallistuivat Dehkon 2D-, Verka-, Liihota- ja Liikkumisresepti-hankkeiden sekä Eptek ry:n työntekijät. Ravitsemuksen palveluketjujen rakentamisen haasteellisuus kulminoitui tosiasiaan, että näitä mahdollistavia palveluja oli kunnissa niukasti. Terveydenhuollossa ravitsemusneuvonta oli joko terveydenhoitajan tai ruokapalveluesimiehen vastuulla. Hankkeen aikana ei yhdessäkään Etelä-Pohjanmaan kunnassa ollut ravitsemusterapeuttia. Tästä syystä asiakkaita lähetettiin satunnaisesti keskussairaalan ravitsemusterapeuttien ohjattavaksi. Keskussairaalan tarjoamaa alueellista ravitsemusterapeutin ostopalvelua hyödynnettiin niukasti. Ravitsemussuunnittelijan toimintayksikkökäyntien tavoitteena oli selkeyttää ravitsemusohjauksen vastuuta, sisältöä, kirjaamistapoja ja ravitsemusterapiaan sekä ryhmiin lähettämisen käytäntöjä ja kirjata niitä hoitopolkuun liittyvään ravitsemuksen palveluketjuun (Liite 19. Ravitsemuksen hoitopolkumalli). Toistuvalla ravitsemuskoulutuksella ja käytännönläheisellä aineistolla pyrittiin vahvistamaan toimijoiden osaamista ja lisäämään väestön tietoisuutta ravitsemuksen terveysvaikutuksista. Myös terveydenhuollon ulkopuolisia toimijoita, joiden työ liittyi elämäntapaohjaukseen, koulutettiin hankkeen mukaisiin periaatteisiin vahvistamaan terveydenhuollossa toteutettua ohjausta. Dehkon 2D-hankkeen ja Pohjanmaa-hankkeen samansuuntaisilla toimilla pyrittiin varmistamaan mielenterveyden palveluketjujen rakentaminen. Pohjanmaahankkeen työn tuloksena nimettiin depressiohoitajat terveyskeskuksiin. Palveluketjujen rakentamisen yhteydessä Dehkon 2D-hanketyöntekijät pitivät esillä uutta mahdol-

23 21 lisuutta ohjata asiakkaita depressiohoitajille ja kannustivat täydentämään tällä palveluketjuja. Terveydenhuoltohenkilöstöä ohjattiin kirjaamaan mittaustulokset, asiakaslähtöiset tavoitteet ja ohjauksen sisältö sairauskertomusjärjestelmiin. Tarkalla kirjaamisella vältettiin toistoja ja päällekkäistä työtä sekä varmistettiin ohjauksen ja seurannan jatkuvuus myös ohjaajan vaihtuessa. Lisäksi kuntalaiset hakeutuivat oma-aloitteisesti terveydenhuollon vastaanotoille väestöstrategisten toimenpiteiden seurauksena. Aktiivisen seulontatyön tuloksena selvisi, että jopa lähes 20 % kunnan väestöstä sairasti tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta (Liite 12. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmä, Ähtärin malli). Lähtötilanteessa oli tiedossa, että Etelä-Pohjanmaalla oli erityiskorvattaviin diabeteslääkkeisiin oikeutettuja miehistä 4,05 % ja naisista 3,07 % (Kela 2002). Määrä kasvoi huikeasti jo suhteellisen lyhyenä aikana, vajaasta 7000 henkilöstä noin 8000 henkilöön. Hankkeen lopussa v erityiskorvausoikeus oli Etelä-Pohjanmaalla jo miehistä 4,75 % ja naisista 3,54 % (Kela 2007). Näihin lukuihin eivät sisälly ne diabeteslääkkeitä käyttäneet, joille erityiskorvausoikeutta ei ollut vielä haettu tai joille sitä ei ollut myönnetty. Diabeteslääkkeitä ostaneita suomalaisia oli vuonna 2006 yhteensä henkilöä, joista diabeteksen vuoksi erityiskorvaukseen oikeutettuja oli vuoden 2006 lopussa yhteensä henkilöä (Reunanen ym. Suom Lääkäril 2008; 21: ). Tehostuneen seulonnan seurauksena tyypin 2 diabetesta tai esiastetta sairastavien ilmaantuvuus lisääntyi hankkeen aikana, mutta jatkuvan ja pitkäjänteisen toimintamallin ja väestöstrategian seurauksena on oletettavaa, että ilmaantuvuus tasoittuu vuosien kuluessa. Kehittyneempien seurantajärjestelmien, tehostuneen seulonnan ja toimintatapojen myötä voidaan puuttua ajoissa sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kunnan kaikkien eri toimialojen välistä esteetöntä tiedonkulkua, kokonaisvaltaista terveydenedistämistyötä, terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja.

24 22 Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kuvio toimijoiden työn tueksi ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SAIRAUDEN HOITO YKSILÖN ELÄMÄNLAATU YHTEISKUNNALLISET SÄÄSTÖT OMAT VALINNAT RATKAISEVAT - painonhallinta - terveelliset ruokatottumukset - päivittäinen liikkuminen - tupakoimattomuus EHKÄISYN POLKU ELÄMÄNTAPAMUUTOKSET TYYPIN 2 DIABETES KORKEAN RISKIN ENNUSMERKKEJÄ: - MBO - VERENSOKERI - VEREN RASVAT - VERENPAINE - VYÖTÄRÖLIHAVUUS - RASKAUSDIABETES - SYDÄN- JA VERISUONI- TAPAHTUMAT HOIDON POLKU YKSILÖN ELÄMÄNLAATU JA YHTEISKUNNALLISET KUSTANNUKSET LISÄSAIRAUDET - sydän ja verisuonet - aivot - hermosto - silmät - munuaiset - jalat PERIMÄ JA IKÄ Epshp Dehkon 2D-hanke / 2005 / Arja Hyytiä ja Hilpi Linjama 2.3 TYYPIN 2 DIABETEKSEN SAIRASTUMISRISKIN JA OIREETTOMAN DIABETEKSEN TUNNISTAMINEN Tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskitesti oli käytännönläheinen työkalu, jonka käyttöönotto tähtäsi tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin tai oireettoman diabeteksen tunnistamiseen. Riskitestistä tuli vastaanottotilanteita uudistava seulonnan työkalu. Terveydenhuollossa riskitesti jalkautui vähitellen diabetestyötä tekevien kokemusten kautta. Syksyllä 2003 toteutettiin koulutustarvekysely D2D-vastuuhenkilöille. Tulokset osoittivat suurta lisäkoulutuksen tarvetta (Liite 20. Koulutustarvekysely D2Dvastuuhenkilöille v. 2003). Terveydenhuollon toimijat koulutettiin hankkeen ja perusterveydenhuollon järjestämissä toimintayksikkö-, kunta- ja aluekohtaisissa tilaisuuksissa. Koulutuksissa korostettiin, että tyypin 2 diabetesta on mahdollista ennaltaehkäistä tai siirtää mahdollisimman myöhäisiin elinvuosiin. Koulutussisältöinä olivat seulottujen korkean riskin henkilöiden muutosvaiheen tunnistaminen, asiakaslähtöinen tavoiteasettelu ja kirjaaminen sekä kokonaisvaltainen elämäntapaohjaus. Dehkon

25 23 2D-hankkeen toteuttamien koulutusten jälkeen asiakasohjaus keskittyi aikaisempaa enemmän painonhallinnan, ravintokuidun, rasvan laadun ja liikunnan merkitykseen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi viestitettiin kunnan muille toimijoille ja väestölle, että aikaisemmin sokeritautina pidetty sairaus on vakavia lisäsairauksia aiheuttava sydän- ja verisuonitauti. Koko hankkeen ajan korostettiin pienten, säännöllisten elämäntapamuutosten merkitystä. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä ja sen hoitoa koskeva uutisointi lisääntyi. Tiedotusvälineiden asiallinen viestintätapa tuki hankkeen väestöstrategiaa ja tavoitti myös henkilöt, jotka eivät olleet terveydenhuollon seurannan piirissä. Riskitestauksesta tuli systemaattinen toimintatapa mm. naisten joukkotarkastuksiin, raskausdiabeteksen seurantaan ja työterveyshuollon tarkastuksiin (Liite 21. Diabetesriskitestaus naisten joukkotarkastuksissa, Alavuden malli). Joissakin kunnissa riskitestaus ulotettiin kutsuntatarkastukseen, ajokorttitarkastukseen ja työttömien terveystarkastukseen. Väestöstrategisesti sairastumisriskitestiä hyödynnettiin laajasti erilaisissa joukkotapahtumissa. Terveydenhuollon toimijoille riskitesti oli luonteva tapa ottaa puheeksi aiemmin vaikeina pidetyt asiat ja se toimi parhaimmillaan kuin vastaanottotilanteen asialistana. Diabetesriskitestaus oli luonteva lisä erityisesti työterveyshuollon terveystarkastuksiin. Ylipaino ja vyötärölihavuus ovat tyypin 2 diabetekseen sairastumisen keskeisiä riskitekijöitä. Hankkeen käynnistyessä tiedettiin, että Etelä-Pohjanmaalla olivat maan lihavimmat miehet ja kolmanneksi lihavimmat naiset. Asiakkaiden painoa ei mitattu terveyskeskusten kaikilla vastaanotoilla ennen hankkeen käynnistymistä. Sittemmin perusterveydenhuollon toimijat kirjasivat painon sairauskertomukseen seurantaa varten. Vyötärönympäryksen mittaaminen oli uusi asia ja toimintamalli. Hankkeen avaustilaisuudessa joulukuussa 2003 käynnistettiin vyötärönympäryksen mittaamistoiminta jakamalla henkilöstölle satoja mittanauhoja. Sairauskertomusjärjestelmiin luotiin hankkeen aikana "huomiopaikka" painon, vyötärönympäryksen ja riskipisteiden kirjaamiseen. Hanke vauhditti osaltaan valtakunnallisia sairauskertomusjärjestelmiä tuottavia yrityksiä kehittämään edellä mainittuja kirjauskäytäntöjä.

26 24 Aikuisten ja lasten ylipainosta ei ollut paikallistason sairastumisriskiä ennakoivaa tietoa. Sairauskertomusjärjestelmistä ei helposti kyetty tekemään yhteenvetotilastoja. Hankkeen vauhdittamana saatiin kuitenkin 19 kunnasta peruskoululaisten painotilastot (Väestöpohja , ). Kattavan yli oppilaan otoksessa ylipaino tai lihavuus on 23 %:lla peruskoululaisista (pituus-paino yli +20 %). Lihaviksi luokiteltavia oppilaita oli peräti 9 % ja heistä joka kolmas oli vaikeasti lihava. (Liite 22. Tervehet mukulat ja peruskoululaisten painotilasto Etelä-Pohjanmaalla). Verensokerirasitukset ohjeistettiin valtakunnallisen projektisuunnitelman mukaisesti (Suunnitelma tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma Dehkon 2D-hanke. Suomen Diabetesliitto ry 2004). Tyypin 2 diabeteksen riskitestissä 15 pistettä tai enemmän saaneet asiakkaat ohjattiin verensokerirasitukseen. Tämän seurauksena tehtyjen verensokerirasitusten määrä lisääntyi voimakkaasti perusterveydenhuollossa (Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä-Pohjanmaalla v ). Esimerkiksi Seinäjoen seudun terveysyhtymässä laboratorioon perustettiin erillinen jonojärjestelmä verensokerirasitukseen ohjatuille. Aiemmin verensokerirasitus toteutettiin 0, 1 ja 2 tunnin arvoista, mutta valtakunnallinen hanke suositteli 0 ja 2 tunnin määrityksiä. Keväällä 2004 todettiin, että niin Etelä-Pohjanmaalla kuin muissakin pilottisairaanhoitopiireissä verensokerin ottotapa ja määritysmenetelmä vaihtelivat suuresti. Toimijoilla ei ollut välttämättä näistä tarkkaa tietoa, jolloin diagnoosiperusteissa saattoi olla epätarkkuutta. Etenkin terveyskeskuksissa näytteenotto- ja määrityskäytännöt yhtenäistyivät hankkeen valtakunnallisen suosituksen mukaiseksi: verinäyte otetaan laskimosta ja määritetään plasmasta. Sovittujen hoitopolkujen perusteella hoitajien oli mahdollista ohjata korkean riskin henkilöt verensokerirasitukseen ja kolesterolimittaukseen ilman lääkärissä käyntiä. Hanke selkeytti diagnoosirajat ja toimijat oppivat tunnistamaan diabeteksen esiasteet (IGT, IFG) (Liite 23. Glukoosipitoisuuden diagnostiset raja-arvot). Tämän seurauksena korkeisiin verensokeriarvoihin puututtiin aikaisempaa herkemmin, jolloin asiakkaat saivat elämäntapaohjauksen ja tarvittavan lääkityksen huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa. Toimintayksiköistä saatujen vastausten perusteella voidaan todeta veren rasvaarvojen mittausmäärien lisääntyneen vähintään neljänneksellä hankkeen aikana v Valtakunnallinen hanke ohjeisti mittaamaan veren rasva-arvot seulon-

27 25 nassa löytyneiltä korkean riskin henkilöiltä, mutta ei varsinaisesti ohjeistanut seuraamaan kolesterolimittausten määrissä toimintayksikkökohtaisesti tapahtuvaa muutosta. Tämä saattoi selittää sitä, että v saatiin tieto veren rasva-arvojen mittausmääristä jokaiselta vuodelta vain kuudesta terveyskeskuksesta. Yksityisistä työterveyshuolloista ei saatu tietoja veren rasva-arvomittausten määrien muutoksista. Vain yksi yksityinen työterveyshuolto ilmoitti, että kokonaiskolesterolimäärityksiä tehtiin yhteensä 199 vuonna (Liite 24. Veren rasva-arvojen mittausmäärien muutos v ) Dehkon 2D-hanke oli perusterveydenhuollon hanke. Myönteistä oli, että myös erikoissairaanhoidossa aloitettiin systemaattiset verensokerirasitukset valtimotapahtumapotilaille sydänvalvonnassa, sisätautien ja neurologian osastoilla (Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä-Pohjanmaalla v , Liite 14. Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista). Raskausdiabeetikoiden hoidosta ja jatkoseurannasta oli alueellinen ohjeistus jo ennen hanketta, mutta käytäntöjä tarkennettiin kunnittain hankeaikana. Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti koulutti koko hankkeen ajan terveydenhuollon henkilökuntaa tyypin 2 diabeteksen tunnistamiseen, seulontaan ja hoitoon liittyvissä asioissa. Henkilöstön kiinnostuksen lisääntymistä kuvasi esimerkiksi se, että erikoissairaanhoidon järjestämien vuotuisten alueellisten diabetespäivien osallistujamäärä kolminkertaistui hankeaikana. Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikössä käynnistettiin uusi painonhallintaan suuntautunut 35+ -ryhmäohjausmalli. Lastentautien erikoislääkärit jalkautuivat luennoimaan Dehkon 2D-hankkeen järjestämiin viiteen seutukunnallisiin koulutukseen. (Liite 25. Seutukuntakoulutuksen ohjelma, Kauhavan tilaisuus v. 2008, Liite 26. Alueellisen diabetespäivän ohjelma v. 2006). Terveydenhuollon toimijoita kannustettiin ja opastettiin kirjaamaan vastaanottotilanteiden ja ryhmäohjauksen sisältö. Sairauskertomusjärjestelmiin luotiin ns. fraaseja elämäntapaohjauksen kirjaamista varten. Asiakaslähtöisellä kirjaamisella ja tavoiteasettelulla pyrittiin välttämään muutenkin kiireisen henkilöstön päällekkäistä ohjausta. Asiakkaan edistymistä tai tilapäistä repsahdusta voitiin seurata ohjaajasta riippumatta.

28 26 Korkean riskin henkilöiden seulonta ei yksin riittänyt muuttamaan totuttuja toimintamalleja perusterveydenhuollossa. Toimipaikoissa ei alun perin eikä paikoin hankkeen viimevaiheessakaan tiedetty seulottujen ja kiinnijääneiden korkean riskin henkilöiden suurta määrää. Toiminnan sisällön suunnitteluun, uusien toimintamallien ja seurantajärjestelmien käynnistämiseen olisi tarvittu tieto korkean riskin ja jo diabetesta sairastavien henkilöiden kokonaismäärästä. Dehkon 2D-hankkeen virittämänä Ähtärinjärven terveysyhtymässä rakennettiin jo hankkeen alkuvaiheessa korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden rekisteri osaksi sairauskertomusjärjestelmää. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden määrän seurantajärjestelmien toteutustavat ja rakentamisajankohdat vaihtelivat (Liite 13. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden rekisterit toimintayksiköissä v. 2007). Esimerkiksi Ähtärinjärven sähköinen rekisteri ja Ylistaron diabeteshoitajan oma kirjanpito osoittivat konkreettisen kansanterveyshaasteen sekä terveydenhuollon toimijoille että päätöksentekijöille. Soinin ja Ylistaron kuntalaisista jo 10 prosentilla oli todettu diabetes. Sen lisäksi noin 10 prosentilta kuntalaisista löytyi tyypin 2 diabeteksen esiaste (IFG, IGT) Dehkon 2D-hankkeen aikana käynnistyneen seulonnan myötä. Tämän ja henkilöstöresurssien valossa ryhmämuotoista ohjausta olisi tarvittu huomattavasti enemmän jokaisessa kunnassa sekä yksityisessä työterveyshuollossa. Hanke kustansi PPP-painonhallintaryhmänohjaajakoulutuksen 60 henkilölle sekä heille työnohjaajaksi yhdeksän psykologin koulutuksen. VLCD-koulutukseen osallistui 22 lääkäri-hoitajatyöparia. Ryhmäohjaus lisääntyi voimakkaasti v Vaikka ryhmien ja ryhmäohjausta järjestävien toimintayksiköiden määrissä tapahtui v selkeää vähenemistä, on muistettava että hankkeen alkaessa v ryhmiä toteutettiin terveydenhuollossa hyvin satunnaisesti tai ei lainkaan. (Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v ). Ainoastaan yksilöohjaukseen perustuva toimintatapa sekä hoitajien useaan muuhunkin työtehtävään jaettu työaika olivat ylivoimaisen vaativa tehtävä asiaa koko sairaanhoitopiirin käytäntöjä tuntevien hanketyöntekijöiden näkökulmasta katsottuna. Psykologien tuki ryhmäohjauksessa on paljolti vielä hyödyntämätön voimavara. Tulevaisuuden haaste yksilöohjauksen rinnalla on suunnitelmallinen, monipuolinen ja moniammatillinen ryhmäohjauksen toimintamallien toteuttaminen.

29 27 Toimintayksiköiden henkilöstöresursseja ei lisätty samassa suhteessa kuin korkean riskin henkilöitä ja oireettomasti diabetesta sairastaneita löytyi seulonnassa. Hoitajien ja lääkäreiden työtä ja ohjauspainetta helpottamaan olisi tarvittu erityistyöntekijöitä. Etelä-Pohjanmaan kunnista puuttuivat ravitsemusterapeuttien toimet eikä perusterveydenhuollossa ollut tarkasti sovittuja läheteperusteita keskussairaalan ravitsemusterapiayksikköön. Keskussairaalan ravitsemusterapiayksikkö tarjosi terveyskeskuksille ostopalvelua, mutta sitä käytettiin väestöpohjaan nähden niukasti. Konsultaatiopäivät ja ravitsemusterapeutin ryhmäohjaus sekä suorat ravitsemusterapialähetteet keskussairaalaan lisääntyivät jonkin verran hankeaikana. Ostettujen ravitsemuskoulutusten määrä laski ja voitiin olettaa, että kunnissa hyödynnettiin Dehkon 2D-hankkeen ravitsemussuunnittelijan koulutuksia. (Liite 27. Ravitsemusterapiakonsultaatioiden käyttö Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon toimintayksiköissä v ). Terveyskeskusfysioterapeuttien asiantuntijuutta olisi kuntoneuvolatyyppisesti voitu hyödyntää joissakin kunnissa enemmänkin ennaltaehkäisyssä ja liikunnan palveluketjujen osana. Joissakin kunnissa tällaisen työn esteenä olivat pääosin hoitoon keskittyvät muut fysioterapian painopistealueet. Dehkon 2D-hanketyöntekijät kannustivat fysioterapeutteja ilmoittautumaan aktiivisesti yhteistyökumppaneiksi. Fysioterapeutit ja kuntohoitajat osallistuivat liikunnan asiantuntijoina mm. hoitajajohtoisiin painonhallinta- ja hoidonohjausryhmiin. (Liite 17. Moniammatillisesti toteutettu tyypin 2 diabeetikoiden ensitietoryhmä, Lapuan malli). Työterveyshuolto oli avainasemassa korkean riskin henkilöiden tunnistamisessa. Hanke koulutti työterveyshuoltohenkilöstöä tunnistamaan asiakkaidensa korkean sairastumisriskin, löytämään oireettomasti diabetesta sairastavat sekä ohjaamaan painonhallintaan, hyviin ruokavalintoihin ja arkiliikuntaan. Työterveyshuollon henkilöstöä kannustettiin markkinoimaan tyypin 2 diabetesriskin seulonta osaksi työterveystarkastusta tehtäessä työterveyspalvelusopimuksia. Yritysten kanssa solmituilla laajoilla työterveyssopimuksilla mahdollistettiin mm. verensokerirasitusten tekeminen omassa työterveyshuollossa. Muussa tapauksessa työnterveyshuoltopalveluja ostaneen yrityksen työntekijä siirrettiin omasta työterveyshuollosta jo ennestään kuormitetun kansanterveystyön diabeteshoitajan seurantaan ja ohjaukseen.

30 28 Työterveyshuoltojen ja yritysten yhteistyönä kehitettiin malleja ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. (Liite 28. Hyvään oloon porukassa (HOP) pitkäkestoinen (18 kk) elämäntapaohjauksen ryhmämalli, Kuortaneen Urheiluopisto, Liite 29. D2D riskikartoituksen tulokset PPTH:lla v. 2005). Työpaikkaruokailun käytäntöjä kartoitettiin ja kehitettiin yhteistyössä opinnäytetöiden tekijöiden ja työyhteisöjen henkilöstön kanssa. (Liite 30. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeeseen liittyvät tutkimukset ja opinnäytetyöt). Painonhallintaryhmiä ei järjestetty hankkeen alussa työterveyshuolloissa, mutta niitä käynnistettiin hankeaikana muutamassa työterveyshuollon yksikössä (Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä- Pohjanmaalla v ). Diabeteksen sairastavuus oli Etelä-Pohjanmaalla muuta maata yleisempää jo vuonna Tämä tuotiin moniammatillisten toimijoiden ja päättäjien tietoisuuteen niin Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkärin kuntakierroksilla v ja 2007 kuin muiden hanketyöntekijöiden kuntakäynneilläkin. Tämän lisäksi esiteltiin herätteeksi tarkoitettuja kuntakohtaisia vakavien lisäsairauksien tilastoja ja kustannuslaskelmia. Tavoitteena oli, että kunnissa käynnistetään ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja, joilla on mahdollista hillitä kuntien maksettavaksi tulevia erikoissairaanhoidon kustannuksia. Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä toteutetun D2D Väestötutkimuksen (2004) mukaan vuotiaista miehistä 42 prosentilla ja naisista kolmasosalla oli jo tyypin 2 diabetes tai sen esiaste. Tähän liittyen ja asian konkretisoimiseksi laadittiin arvio tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavien lukumääristä kunnittain. Taulukossa esiteltiin myös Kelan erityiskorvattavaa diabeteslääkitystä saavien määrä. Tämä arviotaulukko julkaistiin eteläpohjalaisessa hanketiedotteessa (Tiarootus), jaettiin kuntakäynneillä ja se ylitti maakuntalehden uutiskynnyksen. Pelkästään tietoisuus tämän ikäluokan korkean riskihenkilöiden määrästä motivoi terveydenhuollon toimijoita jatkamaan seulontaa ja ulottamaan sen vähitellen myös muihin ikäryhmiin. (Liite 31. D2D Väestötutkimuksen tulokset kuntakohtaisena tilastollisena arviona). D2D Väestötutkimus toistettiin vuonna 2007, mutta tulokset olivat julkaisematta ennen tämän raportin valmistumista. Eteläpohjalaisten vapaa-ajan liikunta oli valtakunnallisen tutkimustiedon mukaan vähäistä. Kuntakohtaista tietoa ei ollut asukkaiden liikkumistottumuksista tai kokonaisvaltaisesta liikuntatarjonnasta. Dehkon 2D-hankkeen kuntakäynneillä sekä vas-

31 29 tuulääkärin toimesta korostettiin moniammatillisille kohderyhmille liikunnan vaikuttavuutta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntaan liittyvää monipuolista koulutusta vietiin kentän moniammatillisille toimijoille kohdennettujen käyntien yhteydessä. Sisältönä olivat mm. liikunnan vaikutukset, annostelu ja teho sekä niihin liittyvä ohjausaineisto. Valtakunnallisesta hankkeesta ei ollut saatavissa yhtenäistä liikunnan vaikutuksiin liittyvää koulutusaineistoa, joten Dehkon 2D-hanke ja Kuortaneen Urheiluopisto rakensivat toimijoiden tilattavissa olevia koulutuskokonaisuuksia. Diabetesvastaaville syksyllä 2003 toteutettu koulutustarvekysely osoitti täsmätiedon tarpeen. Vastaava kysely liikuntatoimijoille keväällä 2004 osoitti diabetes- ja ennaltaehkäisytietouden tarpeen (Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v. 2004) Julkisen perusterveydenhuollon fysioterapiahenkilöstön ja liikuntatoimen henkilöstöresurssit olivat niukat ja ylikuormitetut. Esimerkiksi yhden liikuntasihteerin työpanos jaettiin kahden kunnan kesken. Useassa kunnassa liikuntasihteerin toimenkuva sisälsi myös vapaa-aikaan ja kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Kunnista puuttui eri toimialojen ja moniammatillisten toimijoiden yhteistoimintakulttuuri, joka olisi mahdollistanut ennakoivan tiedonkulun, liikuntaohjaukseen liittyvän täsmäosaamisen ja uusien toimintamallien hyödyntämisen. Kunnissa ei ollut hankkeen alkaessa vähän liikkuville tai ylipainoisille ns. matalan kynnyksen ryhmiä, joihin mm. terveydenhuoltohenkilöstö olisi voinut ohjata asiakkaita. Oli ilahduttavaa, että hankeaikana syntyi yhteistyöllä ja keskinäisellä avunannolla uusia toimintamalleja (Liite 33. Matalan kynnyksen ryhmä, Kurikan malli, Liite 35. Liikuntayhteistyö, Kyrönmaan Opiston malli). Dehkon 2D-hanke sai tukea myös muilta liikuntaan liittyviltä hankkeilta. Hankkeen alkuvaiheessa oli vain kahdessa kunnassa jonkinasteinen liikuntakalenteri. Useamman hankkeen ja toimijatahon yhteistyöllä suunniteltiin ja toteutettiin maakunnan laajuinen sähköinen liikuntakalenteri johon kaikki palveluntuottajat saattoivat päivittää liikuntapalvelutarjontansa. Vuonna 2007 tehdyn kartoituksen perusteella kävi ilmi, etteivät kaikki palveluntuottajat olleet vielä hyödyntäneet nykyaikaista tiedonvälityskanavaa. Näin ollen merkittävä määrä ryhmistä oli kirjaamatta v kaikkien toimijoiden nähtäväksi ja hyödynnettäväksi. (Liite 34.

32 30 Sähköiseen liikuntakalenteriin kirjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät v ). Verka-, Dehkon 2D-, Liihota- ja Liikkumisresepti-hankkeet kouluttivat liikuntapalvelujen tuottajia käyttöön. Hankkeen alkaessa hoitopolkuihin liittyvien liikunnan palveluketjujen tarvetta ei tunnistettu eikä niitä ollut kunnissa. Liikunnan palveluketjuja kirjattiin Dehkon 2D- ja Liihota-hanketyöntekijöiden tuella. Korkean riskin henkilöiden hoitopolkuun liittyvä liikunnan palveluketju oli valmiina 8/26 kunnassa ja suunnitteilla kahdessa kunnassa vuonna Vastaavasti diabetesta sairastavien liikunnan palveluketju oli valmiina 10/27 kunnassa ja suunnitteilla kolmessa kunnassa. (Liite 16. Liikunnan palveluketjumalli). Eteläpohjalaisten ruokailutottumukset olivat valtakunnallisten tutkimusten mukaan hankkeen alkaessa muuta maata epäterveellisempiä mm. kovan rasvan ja ravintokuidun saannin osalta. Kuntatasolla ei ollut hankkeen alkaessa tietoa asukkaiden ruokailutottumuksista. Myöskään kouluterveyskyselystä saatavat elämäntapatiedot eivät olleet laajasti moniammatillisten kuntatoimijoiden ja päättäjien tiedossa. Diabeetikoiden ja korkean riskin henkilöiden ravitsemusohjaus toteutettiin ennen hanketta lähes täysin yksilöohjauksena. Ohjausta antoivat myös terveyskeskusten ruokahuoltopäälliköt, jolloin ohjausta ei voitu kirjata sairauskertomusjärjestelmään. Syksyllä 2003 diabetesvastaaville suunnatun koulutustarvekyselyn perusteella ravitsemuskoulutukselle oli välttämätön tarve (Liite 20. Koulutustarvekysely D2Dvastuuhenkilöille v. 2003, Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v. 2004). Jo keväällä 2004 järjestettyihin kuntakohtaisiin ravitsemuskoulutuksiin osallistui yli 600 moniammatillista toimijaa. Lukuisissa hankkeen aikaisissa koulutuksissa, kuntakäynneillä ja viestinnässä painotettiin ravintokuidun, pehmeän rasvan laadun ja päivittäisten painonhallintaa tukevien ruokavalintojen merkitystä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä. Terveydenhuoltohenkilöstön lisäksi koulutettiin muita moniammatillisia toimijoita, joiden työ liittyi elämäntapaohjaukseen (mm. liikuntatoimijat, kotitalousopettajat, ruokapalveluhenkilöstö). Ravitsemusohjauskäytäntöjä kirjattiin ravitsemuksen palveluketjuihin hankkeen järjestämien toimintayksikkökäyntien tukemana. Vuonna 2007 ravitsemuksen kirjalli-

33 31 nen palveluketju oli diabeetikoille seitsemässä ja korkean riskin henkilöille neljässä terveyskeskuksessa yhteensä 21 vastanneesta. Ryhmämuotoista ohjausta kehitettiin ja ravitsemukselliseen osuuteen annettiin tukea kiinnostuneille toimintayksiköille koko hankkeen ajan ravitsemussuunnittelijan toimesta. Työterveyshuollossa käynnistettiin ravitsemusohjauksen huomioivia työpaikkalähtöisiä toimintamalleja. Kolmannella sektorilla yhdistys- ja järjestötoiminnassa nostettiin esiin ravitsemukselliset tietoiskut ja vaikutettiin kokoustarjoilusisältöihin. Terveydenhuoltohenkilöstölle välitettiin jo olemassa olevaa ja valmistettiin omaa havainnollista asiakasohjausaineistoa. (Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto, Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista). Asiakkaan ruokailutottumusten kartoittamiseen tarjottiin työvälineitä mm. ruokailutottumustestien muodossa. Erilaisissa paikallisissa ja maakunnallisissa joukkotapahtumissa toteutettiin ruokavalintoihin liittyviä käytännönläheisiä näyttelyitä. Ruokatottumusten merkitys nousi yleiseen tietoisuuteen hankeaikana. Joukkoruokailun ateriat olivat merkittävä osa myös korkean riskin henkilöiden ruokailua. Hankeaikana ruokapalveluhenkilöstö tuli koulutuksen ja tiedotuksen kautta entistä tietoisemmaksi omasta merkityksestään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kirjalliset yhteisesti sovitut suositusten mukaiset elintarvikkeiden hankintakriteerit puuttuivat kunnallisista ruokapalveluista, joten Dehkon 2D-hanke kokosi ja lähetti mahdollisimman laajalle toimijajoukolle ja virkamiehille suositeltavat hankintakriteerit. Myös yksityiset ravintolat, kahvilat, huoltoasemat, elintarvikekaupat ja valmistajat informoitiin hankkeen keskeisistä periaatteista tavoitteena saada aikaan muutos tarjonnassa. Yksityisillä yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää kevyempää ja terveellisempää tarjontaa tai teemaviikkoja kilpailu- ja imagovalttina. Lautasmallin käyttö ja Sydänmerkki-ateriajärjestelmä yleistyivät hankkeen aikana. Koulu- ja päiväkotiruokailun ravitsemuksellisessa laadussa tapahtui selkeitä myönteisiä muutoksia. Kokoustarjoilussa tapahtui selvästi havaittavia muutoksia ja saatu palaute oli hyvää. (Liite 38. Tiedote kouluruokailumuutoksista Etelä-Pohjanmaalla v ).

34 UUSIEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN JA KÄYTÖSSÄ OLEVIEN TUKEMINEN Pääpaino oli terveydenhuollon toiminnan muutoksen tukemisessa ja ohjaussisältöjen koulutuksessa koko Dehkon 2D-hankkeen ajan. Terveydenhuollon toimijoiden rinnalle kutsuttiin jo kuntakierroksista 2003 alkaen kunnan muiden toimialojen sekä kolmannen sektorin henkilöt ja organisaatiot. Tämän yhteistyön tuloksena on syntynyt suuri määrä erilaisia toimintamalleja, joista noin 100 on dokumentoitu (Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä-Pohjanmaalla). Suomen Diabetesliitto oli vuonna 2003 määritellyt Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmassaan kolme strategiaa: korkean riskin, varhaisen diagnoosin ja hoidon sekä väestöstrategiat. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeessa edettiin näiden pohjalta (Liite 40. Kuvio: Kolmea tietä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn). Dehkon 2D-hanketyöntekijöiden toimintatavat sekä ennaltaehkäisytyön ja väestöstrategian käytännön toteutuminen on kuvattu kahdella kuviolla (s.34-35): terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen sekä terveydenhuollon ulkopuolisten toimijatahojen toimintamallit ja käytännöt. Hankkeen alkaessa todettiin, ettei terveydenhuollossa oltu totuttu tilastoimaan korkeassa riskissä olevien tai jo diabetesta sairastavien määriä. Uusien toimintakäytäntöjen tarpeen hahmottaminen oli näin ollen vaikeaa. Dehkon 2D-hanke osoitti omalta osaltaan tyypin 2 diabetekseen ja ylipainoon liittyvän valtavan kansanterveydellisen haasteen. Heti eteläpohjalaisen Dehkon 2D-hankkeen avaustilaisuuden jälkeen joulukuussa 2003 syntyivät ensimmäiset merkittävät ideat uusista toimintamalleista (Liite 21. Diabetesriskitestaus naisten joukkotarkastuksissa, Alavuden malli, Liite 41. Miesten ja naisten terveystarkastukset, Isojoen malli) Toimintayksiköissä ja kunnissa oli sisäisenä pulmana, ettei hyviä toimintakäytäntöjä tai asiakasohjausaineistoa järjestelmällisesti levitetty oman työyhteisön muille työntekijöille tai eri toimintayksiköille. Hanketyöntekijöiden kuntakäyntien yhteydessä kerättiin tietoa uusista ja jo käytössä olevista toimintakäytännöistä. Näitä toimintamalleja

35 33 vietiin konkreettisesti toimintayksiköihin kuntakäyntien yhteydessä ja esiteltiin hankkeen järjestämissä Ideaseminaareissa. Valtakunnallisilla Dehko-päivillä v palkittiin Kauhavanseudun kansanterveystyön kuntayhtymän diabetestyöryhmän toimintamalli ja Dehko-toimijasymposiumissa v palkittiin Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän Soinin terveysaseman liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli (Liite 42. Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli). Tavoitteena oli antaa malleja edelleen hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi, koska perusterveydenhuollon haasteet olivat kunnasta riippumatta jokseenkin yhteneväiset. Hanketyöntekijöiden roolina olikin toimia "postinkantajana", toimijoiden yhteensaattajana, opastajana ja kannustajana. Hanketyöntekijöiden toimittama eteläpohjalainen hanketiedote Tiarootus oli uusi toimintamalli v (Liite 43. Etelä-Pohjanmaan hanketiedote Tiarootus). Tiarootuksen levikki kasvoi hankeaikana kolmesta sadasta noin 1600:aan. Toimintakartoituksen mukaan terveydenhuollon henkilöstö koki saaneensa vinkkejä uusista asiakasohjausmateriaaleista ja toimintamalleista sekä koulutuksista. Terveydenhuollon toimijat kertoivat välittäneensä Tiarootusta eteenpäin. Jakelun piiriin kuuluivat terveydenhuoltohenkilöstön lisäksi laaja joukko hankkeen muita kumppaneita sekä Etelä- Pohjanmaalla että ympäri Suomea. Perusterveydenhuollon henkilöstön ammatillista osaamista vahvistettiin koko hankkeen ajan toistuneilla toimipaikkakäynneillä ja kuntakohtaisesti räätälöidyillä tai alueellisilla yleiskoulutuksilla. Alusta alkaen terveydenhuollon ulkopuoliset tahot kutsuttiin mukaan tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyöhön. Hanketyöntekijöiden sadoissa vuosittaisissa koulutustilaisuuksissa ja toimintayksikkökäynneillä nivottiin yhteen liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja mielenterveyden näkökulmat riippumatta siitä, mikä oli tilaisuuden pääasiallinen aihealue. Hankkeen aikana kannustettiin perusterveydenhuollon toimijoita järjestämään vertaiskoulutusta. D2Dvastuulääkärit ja hoitajat kouluttivat terveyskeskusten ja kuntien henkilöstöä paikallisissa koulutuksissa. Hanketyöntekijät välittivät tietoa muista luennoitsijoista ja tyypin 2 diabetekseen liittyvistä koulutusaiheista. (Liite 44. Ravitsemus ja liikunta. Korkean riskin ja väestöstrategia).

36 2.5 TOIMINTAMALLIEN TOTEUTETTAVUUDEN, VAIKUTUSTEN JA KUSTANNUSTEN ARVIOINTI TERVEYSKESKUSTEN JA TYÖTERVEYSHUOLTOJEN TOIMINTAMALLIEN JA KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN DEHKON 2D-HANKKEEN AIKANA 34 Valtakunnallinen Dehkon 2D-hanke Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke ja hanketyöntekijät PERUSTERVEYDENHUOLLON TOIMIJOILLE SUUNNATTU VÄLITÖN JA VÄLILLINEN VIESTINTÄ JA KOULUTUS Etelä-Pohjanmaan Tiarootus (hanketiedote) TOIMIJOIDEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN TYÖKALUJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA SEURANTAAN Koulutustarvekyselyt Lääkärijohtoiset kuntakierrokset ja koulutukset Koulutukset ja Ideaseminaarit Satoja toimipaikkakäyntejä D2D-Tiedonkeruu käytännön toimintamalliksi Olemassa olevien mallien jalostaminen Ideat kehittämisprosesseihin Uusien mallien ja hyvien käytäntöjen levittäminen Opastaminen paikallisten resurssien käytön tehostamiseen Noin 100 dokumentoitua toimintamallia Hankkeen tuottama asiakasohjausaineisto Muun aineiston välittäminen Taulukkopohjat lähtötason kartoittamiseen ja seurantaan Liikuntakalenterin prosessi Perusterveydenhuollon toimintamuutokset Terveyskeskukset, kunnalliset ja yksityiset työterveyshuollot ALAHÄRMÄ ALAVUS ISOJOKI KAUHAJOKI KURIKKA NURMO TÖYSÄ YLISTARO ALAJÄRVI EVIJÄRVI ISOKYRÖ KAUHAVA LAPPAJÄRVI SEINÄJOKI VIMPELI ÄHTÄRI ILMAJOKI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI LAPUA SOINI YLIHÄRMÄ KARIJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI TEUVA (Peräseinäjoki 03-04) TOIMINNAN MUUTOKSET Tyypin 2 diabetesriskitesti ja vyötärön mittaus Laboratoriomittausten yhtenäistäminen Elämäntapaohjauksen korostuminen Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden rekisterit Lisäaikaa diabetestyöhön Työryhmätyöskentelyn käynnistyminen Rekisterit ja kuntakohtaiset lasten painotilastot Tapahtumat, mm. Maatalousnäyttelyn Terveystori OHJAUSTAVAN MUUTOKSET Ennaltaehkäisy hoidon rinnalle Moniammatillisuus Painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan asiakaslähtöinen syvennetty ohjaus Ryhmämuotoisen ohjauksen käynnistyminen Palveluvalikoiman laajeneminen Luovan ammattitaidon käyttö asiakasohjauksessa Terveydenhuoltoväen jalkautuminen kansan pariin VERKOSTOITUMINEN Rajat ylittävä moniammatillisuus Muita toimijoita terveydenhuoltoväen tueksi Ennaltaehkäisytyön merkityksen kirkastuminen D2D-teemojen mukaisen väestöstrategian lisääntyminen terveydenhuollon toteuttamana (yleisöluennot, lehtiartikkelit, vanhempainillat) Median tuki HOITOPOLKUJEN JA PALVELUKETJUJEN RAKENTAMINEN Korkean riskin henkilöiden tunnistaminen ja jatkoohjaustoiminnan käynnistyminen Systemaattinen kytkentä työterveyshuoltoon ja joukkotarkastuksiin Sovitut ja kirjatut hoitopolut rakentamis- ja päivittämistyö Ammatillisen osaamisen vahvistaminen (elämäntapaohjaus, diabetesosaaminen, lääkehoito, jalkojenhoito) Kunnan eri toimijat perusterveydenhuollon toiminnan tukijana sekä hoito- ja palveluketjujen osana OSAAVA JA MONIAMMATILLINEN TOIMIJAJOUKKO TARJOAA TIETOA, OHJAUSTA JA HOITOA KORKEAN RISKIN HENKILÖILLE, DIABEETIKOILLE JA MUULLE VÄESTÖLLE Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, aluekoordinaattori Arja Hyytiä, diabeteshoitaja Terhikki Latvala, ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, liikuntakoordinaattori Elina Leikkainen, terveydenhoitaja Johanna Niku, sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro

37 TERVEDENHUOLLON ULKOPUOLISTEN TOIMIJATAHOJEN TOIMINTAMALLIEN JA KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN DEHKON 2D-HANKKEEN AIKANA Valtakunnallinen Dehkon 2D-hanke Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke ja hanketyöntekijät TOIMIJOILLE JA VÄESTÖLLE SUUNNATTU VÄLITÖN JA VÄLILLINEN VIESTINTÄ SEKÄ KOULUTUS Etelä-Pohjanmaan Tiarootus (hanketiedote) TOIMIJOIDEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Paikallisella, seutukunnallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille Lääkärijohtoiset kuntakierrokset ja koulutukset Koulutukset ja Ideaseminaarit Tapahtumat ja näyttelyt Yleisötilaisuudet ja vuosijuhlat TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Yhdessä tekemisen meininki "terveystalkoot" ja tapahtumat Kolmannen sektorin toimijat mukaan terveydenhuollon suunnittelu- ja kehittämispalavereihin ja koulutuksiin Ennaltaehkäisy hoidon rinnalle Elämäntapanäkökulman liittäminen muuhun toimintaan Noin 100 dokumentoitua toimintamallia TYÖKALUJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA SEURANTAAN Aineistokansiot: Tervehet mukulat, Köksäkisällit Esite: Toimintaideoita yhdistyksille ja yhteisöille, muu tuotettu aineisto Hankkeen ja yhteistyökumppanien aineiston välittäminen Elintarvikkeiden hankintakriteerit Näyttelyvinkit teematapahtumiin Liikuntakalenterin prosessi Perusterveydenhuollon ulkopuolisten tahojen toimintamuutokset ALAHÄRMÄ ALAVUS ISOJOKI KAUHAJOKI KURIKKA NURMO TÖYSÄ YLISTARO ALAJÄRVI EVIJÄRVI ISOKYRÖ KAUHAVA LAPPAJÄRVI SEINÄJOKI VIMPELI ÄHTÄRI ILMAJOKI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI LAPUA SOINI YLIHÄRMÄ KARIJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI TEUVA (Peräseinäjoki 03-04) PÄÄTÖKSEN- TEKO- JÄRJESTELMÄ KUNNAN ERI TOIMIALAT JA OPPILAITOKSET YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA HANKKEET VAPAA SIVISTYSTYÖ (Kansankansalais- ja kesäyliopisto, Kuortaneen Urheiluopisto) YKSITYISET YRITYKSET JA SÄÄTIÖT OSAAMIS- KESKUS Foodwest MEDIA TOIMINNAN MUUTOKSET TOIMINNAN SISÄLLÖN MUUTOKSET VERKOSTOITUMINEN VÄESTÖSTRATEGINEN VAIKUTTAMINEN Tietoiskut ja luennot Tapahtumat Tarve elämäntapoihin liittyvään koulutukseen D2D-asiaa järjestöjen jäsentiedotteisiin Työpaikkalähtöinen ennaltaehkäisytoiminta (joukkoruokailu, kokoustarjoilut, tyhypäivät, henkilöstölehden tiedottaminen, työterveyshuoltoon ja yrityksiin D2D-painotukset) Tyypin 2 diabetesriskitesti ja vyötärönmittaus Painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan liittäminen muuhun toimintaan Havainnollistavan aineiston käyttö (ruokakuvat, näyttelyt, esitteet) Liikunnallisuus yhdistystoiminnassa Kokoustarjoilut D2D-suuntainen tuotekehittely Rajat ylittävä toiminta Tietoisuuden lisääntyminen muiden toimijoiden työstä ja tavoitteista Asiantuntijavaihto ja vertaistuki Paikallis- ja maakuntalehtien, maakuntaradion ja TV:n tietoiskut, uutisoinnit, toimintamalliesittelyt ja D2D-ajankohtaisaiheet Jalkautuminen sinne missä ihmiset ovat: apteekit, kirjastot, ruoka-, maatalous- ja urheilukaupat, katsastusasemat, järjestöt Varuskunnan terveyspäivä Tapahtumat, messut ja näyttelyt Joukkoruokailun toteuttajasta myös terveyden edistäjäksi (kouluruokaremontit, lounasruokailu, kokoustarjoilut, hankintakriteerit ) Median kautta vaikuttaminen Yhteistyökumppanina perusterveydenhuolto (terveyskeskukset, kunnalliset ja yksityiset työterveyshuollot ) OSAAVA JA MONIAMMATILLINEN TOIMIJAJOUKKO TARJOAA TIETOA, OHJAUSTA JA HOITOA KORKEAN RISKIN HENKILÖILLE, DIABEETIKOILLE JA MUULLE VÄESTÖLLE Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, aluekoordinaattori Arja Hyytiä, diabeteshoitaja Terhikki Latvala, ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, liikuntakoordinaattori Elina Leikkainen, terveydenhoitaja Johanna Niku, sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro

38 TOIMINTAMALLIEN TOTEUTETTAVUUDEN, VAIKUTUSTEN JA KUSTANNUSTEN ARVIOINTI Dehkon 2D-hankkeen toteutettavuus Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin keskitettyyn hanketyöntekijämalliin. Hanketyöntekijöiden pysyvyys ja kokoaikaisuus helpottivat kentän toimijoiden yhteydenottoja ja tarvittavan asiantuntijatuen saamista. Sairaanhoitopiirimme hanketyöryhmään kuului valtakunnallisen hankkeen kautta palkattu Suomen Diabetesliittoon työsuhteessa ollut, Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella palkattu aluekoordinaattori. (Liite 3. Dehkon 2D-hankkeen henkilöstö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä). Keskitetyn ja pysyväisluontoisen hanketyöryhmän etuna oli päällekkäisen työn välttäminen ja toisten erityisosaamisen hyödyntäminen. Hanketyöryhmä vei mahdollisimman samansisältöisen mutta kuntakohtaisesti räätälöidyn informaation tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn keskeisistä asiasisällöistä kentän moniammatillisille toimijoille. Tämä toimintatapa ja läheinen yhteistyö muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa lisäsi tietoisuutta terveyden edistämisen merkityksestä ja nopeutti osaltaan ennaltaehkäisevän viestin leviämistä ja uskottavuutta. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kaikkien jäsenkuntien julkinen terveydenhuolto osallistui Dehkon 2D-hankkeeseen Julkisen terveydenhuollon lisäksi yksityisille työterveyshuollon palvelun tuottajille tarjottiin tasavertainen mahdollisuus osallistua, monipuolinen tieto- ja aineistotuki sekä maksuttomat koulutukset. Dehkon 2D-hanke varmisti sujuvan toimintayksikkökohtaisen tiedonkulun kutsumalla yhteyshenkilöksi D2D-vastuulääkärin ja D2D-vastuuhoitajan 60 toimintayksiköstä. Myös yksityisen työterveyshuollon yksiköt osallistuivat hankkeeseen vaihtelevalla aktiivisuudella. Yksityinen terveydenhuolto kytkettiin selkein rajapintakäytäntösopimuksin julkisen perusterveydenhuollon ennaltaehkäisy- ja diabeteksen hoitokäytäntöihin. Dehkon 2D-hankkeessa oli ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä työtä ilman tiukkoja organisaatio- tai omistussuhderajoja. Ennaltaehkäisevää työtä ei painotettu kunnis-

39 37 sa eikä olemassa olevaa kuntakohtaista tilastotietoa hyödynnetty toimintakäytäntöjen muuttamisen perusteena. Hanke kannusti kentän toimijoita hyödyntämään omaa osaamista sekä oman kunnan sisällä että alueellisesti. Hanketyöntekijät välittivät toimintayksikkökäynneillä ja hanketiedote Tiarootuksen avulla hyviä toimintakäytäntöjä alueen toimijalta toiselle. Lisäksi hyviä toimintamalleja levitettiin hankkeen järjestämissä Ideaseminaareissa ja Eteläpohjalaisilla Terveysmessuilla. (Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä-Pohjanmaalla). Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake otettiin laajasti pysyvään käyttöön ja se koettiin hyväksi ja helpoksi työvälineeksi sekä keskustelun avaajaksi. Riskitestilomakkeen täyttö itsessään toimi jo pienimuotoisena interventiona. (Liite 10. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisruskin arviointilomake). Kaikkia terveydenhuollon toimijoita kehotettiin käyttämään diabetesriskitestiä systemaattisena seulonta- ja seurantavälineenä sekä antamaan elämäntapaohjausta korkean riskin henkilöille. Koulutustarvekyselyjen mukaan toimijat kokivat tarvitsevansa erityisesti liikuntaan, ravitsemukseen, painonhallintaan ja mielenterveyteen liittyvää koulutusta. (Liite 20. Koulutustarvekysely D2D-vastuuhenkilöille v. 2003, Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v. 2004). Käynnistynyt tyypin 2 diabeteksen riskiseulonta ja D2D-Väestötutkimuksen tulokset tammikuussa 2006 osoittivat korkean riskin henkilöiden ja piilevästi tyypin 2 diabetesta sairastavien suuren määrän. (Liite 31. D2D-Väestötutkimuksen tulokset kuntakohtaisena tilastollisena arviona). Hankkeen alkaessa toimintayksiköissä ei ollut käytössä seurantajärjestelmää, joten terveydenhuollon toimijoidenkaan tiedossa ei ollut elämäntapaohjausta ja hoitoa tarvitsevien henkilöiden todellinen määrä. Saattoi olla, että tästä syystä elämäntapaohjausta annettiin pääsääntöisesti yksilöllisesti ja ryhmätoimintaa oli tarjolla niukasti tai ei lainkaan. Hankeaikana toimintayksiköihin rakennettiin seurantajärjestelmiä, mutta tieto ei välttämättä kulkenut yksittäiseltä työntekijältä toimintayksikön muille toimijoille, johdolle, eikä perusterveydenhuollon ja kunnan päättäjille. Ennakoivaa tietoa tarvittiin ennaltaehkäisevien toimien suunnitteluun, toimintatapojen arviointiin ja tulevien painopisteiden valintaan. Hankkeen alkuvaiheessa syksyllä 2003 oli diabetestyöhön varattu niukasti työaikaa, vähimmillään yhden hoitajan työajasta muutama tunti viikossa. Hankkeen päättyes-

40 38 säkin kunnissa oli diabetestyöhön varattu niukasti työaikaa, minimissään kaksi tuntia viikossa / 3000 asukasta. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan terveyskeskuksissa oli hankkeen alkaessa noin 30 lääkärin vaje. Hankkeen loppuvaiheessa v arvioitiin lääkärivajeen olleen noin 16 %, josta noin puolet oli hoidettu ostopalveluna. Hankeaikana diabetestyöhön annettiin muutamissa terveyskeskuksissa jonkin verran lisäresursseja. Hankkeen päättyessä kokoaikainen diabeteshoitaja oli edelleen harvinaisuus, vaikka valtakunnallisen Dehko-ohjelman suositus on yksi kokopäivätoiminen diabeteshoitaja / diabetespotilasta (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma , Suomen Diabetesliitto 2000). Esimerkkinä oli asukkaan kunnan yksi nimetty diabeteshoitaja, jonka työajasta 5 % on varattu ennaltaehkäisytyöhön. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy oli v uusi asia eikä siihen osattu varata työaikaa. Tiedossa olevien tyypin 2 diabeteksen esiastetta tai jo diabetesta sairastavien määrä lisääntyi hankeaikana. Siitä huolimatta terveyskeskuksissa ja asemilla oli vallitseva käytäntö, että yhden ja saman diabeteshoitajan vastuulla olivat sekä diabeteksen että sen esiastetta sairastavien hoito ja elämäntapaohjaus. Diabetestyön ohella diabeteshoitajaksi nimetyn hoitajan vastuulla oli useissa kunnissa mm. ehkäisy- ja äitiysneuvola, kotisairaanhoito, hoitotarvikejakelu, Holter- ja RRvuorokausiseurannat sekä kouluterveydenhuolto. Tämän lisäksi kunnalliset ja yksityiset työterveyshuollot ohjasivat asiakasyrityksen kanssa tehdyn suppean ostosopimuksen vuoksi asiakkaita verensokerirasitukseen kansanterveystyön puolelle. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapintakäytännöistä sovittiin hoitopolkujen rakentamisen yhteydessä v Siitä huolimatta hankkeen lopullakin diabetesta sairastavia työterveyshuollon asiakkaita jäi jo ennestään kuormitetun yksittäisen terveyskeskuksen diabetesvastuuhenkilön seurantaan ja ohjaukseen. Edelleen kunnissa on arvioitava diabetestyöhön käytettävän työajan riittävyyttä ja mm. ryhmämuotoisen ohjauksen lisäämisen tarvetta. Dehkon 2D-hanke kannusti kunnallisen ja yksityisen työterveyshuollon palveluntuottajia kehittämään yhdessä yritysjohdon kanssa konkreettisia ryhmämuotoisia seulonnan ja elämäntapaohjauksen toimintamalleja. Hankkeen aikana syntyi uusia työ-

41 39 paikkalähtöisiä innovaatioita, mm. tyky-luennot, henkilöstölehden artikkelit ja tietoiskut, työpaikkatapahtumat ja työpaikkaruokailun kehittäminen. Oli ainutlaatuista, että julkisen terveydenhuollon varoin tarjottiin sama materiaali- ja koulutustarjonta myös yksityisille palveluntuottajille. Työterveyshuollon kautta on mahdollista vaikuttaa asiakasyritysten henkilöstön elämäntapoihin ja terveyteen. Asiakasyritysten ja työterveyshuoltopalveluja tarjoavien toimintayksiköiden välisissä neuvotteluissa tulisi huomioida nk. laaja sopimusmalli, joka mahdollistaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon liittyvät seulonta- ja ohjauskäytännöt oman työterveyshuollon toimesta. Dehkon 2D-hankkeen vaikuttavuudeksi voidaan todeta, että kuntien virkamiehille, luottamushenkilöille ja toimijoille osoitettiin ennaltaehkäisevän työn tarpeen lisäksi tyypin 2 diabetesta tai esiastetta sairastavien kasvava määrä. Painonhallintaryhmiä toimi hankkeen alkaessa säännöllisesti vain yhdessä kunnassa. Teholtaan matalan kynnyksen liikuntaryhmiä ei ollut lainkaan eikä ryhmien rasittavuustasoa oltu merkitty palvelutarjontaan. Diabeetikoiden ensitietoryhmä toimi vain yhdessä kunnassa. Hitaasti mutta varmasti käynnistyi ja lisääntyi toivottu ryhmämuotoinen ohjaus. (Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v ). Hankkeen aikana esiteltiin olemassa olevia toimintamalleja, mm. ensitietoryhmät. Haasteena oli suunnitella järjestelmällisesti ryhmätoiminta ja ohjausvastuut pitkällä aikavälillä sekä seurata ryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Pysytteleminen perinteisessä virka-ajassa oli tavanomainen käytäntö, joka saattoi osaltaan olla ryhmän järjestämisen, ohjaamisen tai asiakkaan kannalta ryhmään osallistumisen este. Suunnitelmallisuudella voitaisiin parantaa korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden yhä lisääntyvän määrän hallintaa, työntekijän työvuorojärjestelyjä ja työssäjaksamista. Toimintayksikön johto, lähiesimiehet ja työntekijät mahdollistavat parhaimmillaan uudet ennaltaehkäisevät toimintatavat. Kehittämisen ja yhteisen sopimisen tarpeista esimerkkejä ovat mm. kuntien diabetestyöryhmä ja kirjatut hoitopolut. Diabetestyöryhmiä oli v vain kolmessa terveyskeskuksessa. Yhteistyöryhmien perustamiseen kannustettiin mm. esittelemällä Kauhavan palkittua diabetestyöryhmän mallia muille kunnille. Ennaltaehkäisyn ja

42 40 hoidon hoitopolkujen sekä niihin liittyvien palveluketjujen vaillinaisuus tai suoranainen puuttuminen hankaloittivat terveydenhuollon ja sen ulkopuolisen moniammatillisen henkilöstön osaamisen ja resurssien hyödyntämistä. Ohjauksen laatua voitaisiin edelleen kehittää suunnittelemalla moniammatillisissa työryhmissä liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja mielenterveyden palvelutarjontaa, sisältöä ja seurantaa. Tämä keventäisi myös yksittäisten perusterveydenhuollon vastuutoimijoiden työtaakkaa. Hankkeen päättyessä osoittautui, että tukitoimista ja annetuista malleista huolimatta tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon pääasiallinen vastuu oli perusterveydenhuollossa usein yksittäisillä lääkäreillä ja hoitajilla. Viiden hankevuoden jälkeen kuntien johtavien virkamiesten, päättäjien ja käytännön työntekijöiden haasteena oli ennaltaehkäisevän ja hoitotyön koordinointi. Systemaattinen, jopa kuntien välinen yhteistyösuunnittelu monipuolistaisi palvelutarjontaa, jakaisi ohjausvastuuta ja tehostaisi vertaisoppimista. Tulevaisuuden haasteeksi jäi perustaa säännöllisesti kokoontuvat, moniammatilliset foorumit arvioimaan kuntakohtaisia tarpeita. Kuntien päätöksentekojärjestelmässä tarvitaan tietoa kuntalaisten terveystilasta, mm. kansantautien sairastavuus, diabeteksen lisäsairaudet, ylipainotilastot, yksilöidyt erikoissairaanhoidon kustannukset, elämäntavat, kouluterveyskysely ym. Koko kuntaa koskevilla yhteistyö- ja suunnittelufoorumeilla tulisi olla suora yhteys kunnan hyvinvointi- ja terveyden edistämisen strategiaan. Dehkon 2D-hankkeen vaikutukset Dehkon 2D-hankkeen taustalla oli suomalaisesta DPS-tutkimuksesta (Diabetes Prevention Study) saatu tieto (Tuomilehto ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001; 344: ). Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että elintapojen korjaaminen voi ennaltaehkäistä tyypin 2 diabetesta.

43 41 Tietämys tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn mahdollisuudesta ja keskeisistä periaatteista lisääntyi hankkeen aikana sekä eteläpohjalaisten ammattilaisten että suuren yleisön keskuudessa. Alusta alkaen hanketyöntekijöiden koulutukseen suhtauduttiin myönteisesti. Aluksi kentältä tulleet koulutustoiveet olivat yleisellä tasolla, mutta hankkeen edetessä toimijat osasivat tilata yhä täsmällisempiä asiasisältöjä. Oletettavaa oli, että ainakin osittain Dehkon 2D-hankkeen vaikutuksesta eri toimialojen toimijat tunnistivat tarpeensa lisäkoulutukselle ja hankkivat aktiivisesti hoidon ja ohjauksen laatua parantavaa täydennyskoulusta. Valtakunnallisen Dehkon 2D-hankkeen käynnistämän seulonnan, D2D Väestötutkimusten tulosten ja toimintayksiköiden keräämien tilastotietojen perusteella tuli tietoisuuteen tyypin 2 diabeteksen yleisyys ja sen tuoma valtava kansanterveyshaaste. Vastuulääkärin johdolla hanketyöntekijät veivät viestiä tyypin 2 diabeteksen hoidon ja lisäsairauksien aiheuttamista suurista kustannuksista kuntajohdolle, luottamushenkilöille ja muille toimijoille koko hankkeen ajan. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen merkitystä korostettiin pitkän tähtäimen kustannusten säästäjänä erityisesti kuntien tiukan taloudellisen tilanteen ja hoitohenkilökunnan rajallisten resurssien vuoksi. Kuntalaisten keskuudessa ja tiedotusvälineiden viestinnässä mielikuva tyypin 2 diabeteksesta sokeritautina muuttui todellisuutta vastaavaksi, vakavaksi valtimotaudiksi. Myös tietoisuus tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä ja vyötärölihavuuden vaikutuksista lisääntyi. Painonhallinta-, ravitsemus-, liikunta- ja mielenterveysasiat nostettiin aivan uudenlaiseen asemaan hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden välisissä ohjaustilanteissa sekä myös yleisessä keskustelussa. Dehkon 2D-hankkeen merkittävimpiä vaikutuksia oli se, että mm. kunnan muut toimialat, yhdistykset ja järjestöt, oppilaitokset, työyhteisöt ja yritykset tulivat vähitellen osaksi ennaltaehkäisytyön kenttää (Liite 45. Toimijoiden palaute Dehkon 2D-hankkeen merkityksestä). Hanke näytti omalta osaltaan esimerkkiä kutsumalla jo keväästä 2003 alkaen toimintayksikkö- ja koulutuskäynneille mahdollisimman moniammatillisen ja monitoimialaisen osallistujajoukon. Hankkeen vahva viesti oli, ettei tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyö ole yksin perusterveydenhuollon asia. (Liite 44. Diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon resurssi sekä moniammatilliset työryhmät, Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v. 2007)

44 42 Diabetestyöhön varattu aika lisääntyi terveydenhuollon toimintayksiköissä vähitellen. Silti hankkeen päättyessä resurssitilanne oli tarpeeseen nähden edelleenkin vähäinen. Yksittäisten diabeteslääkäreiden ja -hoitajien lisäksi ennaltaehkäisevään työhön pyrittiin sitouttamaan aikaisempaa laajempi toimijajoukko. Terveydenhuoltohenkilöstö koki, että ennaltaehkäisevän ja diabeteksen hoitotyön arvostus lisääntyi. Hanke osoitti ennaltaehkäisevän ja diabetestyön merkityksen. Lääkäreiden ja hoitajien päivittäistä työtaakkaa helpottamaan tarvittaisiin erityistyöntekijöitä. Silti esimerkiksi kahdessa kunnassa tehty aloite ravitsemusterapeutin palkkaamisesta ei johtanut toimien perustamiseen eikä ostopalveluissa tapahtunut merkittävää lisäystä. Vuonna 2007 kuntien päättäjille ja johtaville virkamiehille lähetettiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon, Dehkon 2D-hankkeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteistyössä laatima lausunto, jossa vedottiin perustamaan ravitsemusterapeutin virkoja paikallistasolle. (Liite 27. Ravitsemusterapiakonsultaatioiden käyttö Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon toimintayksiköissä v , Liite 46. Lausunto ravitsemusterapeuttiresurssien tarpeesta). Tyypin 2 diabeteksen riskitestin käyttö oli uusi toimintatapa työterveyshuollon yksiköissä ja väestöseulonnoissa. (Liite 10. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake). Dehkon 2D-hanke selkiytti ja yhtenäisti verensokerirasituksen näytteenotto- ja analysointitavat. Hankkeen mukaisia verensokerirasitusten, veren rasva-arvojen ja verenpaineen viitearvoja toistettiin kirjallisessa ja koulutuksellisessa viestinnässä koko hankkeen ajan. Koulutustarvekyselyn 2003 mukaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöstö tarvitsi tietojen päivittämistä (Liite 20. Koulutustarvekysely D2D-vastuuhenkilöille v. 2003, Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v. 2004). Aterianjälkeisen verensokerin mittaamista korostettiin. Verensokerirasitus otettiin käyttöön suositeltavana diagnoosityökaluna paastoverensokerimittausten asemesta. Korkean riskin henkilöiden kohdalla verensokerirasitus yksinkertaistettiin valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Verensokerirasituksessa määritettiin 0 ja 2 tunnin arvot aikaisemman 0, 1 ja 2 tunnin arvojen sijasta. Verensokerirasitukset ja veren rasva-arvojen mittaukset lisääntyivät perusterveydenhuollossa huomattavasti systemaattisen seulonnan ja sovittujen lähetekäytäntöjen myötä. Myös erikoissairaanhoidossa aloitettiin systemaattiset verensokerirasitukset sydän- ja aivovaltimotapahtumapotilaille, mikä viisinkertaisti niiden määrän sisätautien ja neurologian osas-

45 43 toilla. (Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä-Pohjanmaalla v , Liite 24. Veren rasva-arvojen mittausmäärien muutokset v ). Kuntakohtaisten korkean riskin henkilöiden ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitopolkujen ja palveluketjujen rakentaminen käynnistyi hankkeen tukemana. Yhteisistä toimintalinjauksista sopiminen ja niiden kirjaaminen eteni hitaasti, koska rakentamiseen tarvittiin moniammatillista toimijajoukkoa, johdon tukea ja yhteispalaverikulttuuria. Dehkon 2D-hankkeen tuella ja kustantamana rakennetut diabeteksen hoitopolut on olemassa valtaosassa kunnista, mutta niiden päivittäminen ja täydentäminen vaatii edelleen vastuuttamista ja panostusta. Ennaltaehkäisyn hoitopolku puuttui edelleen joistakin kunnista tai sitä ei ollut päivitetty. Painonhallinnan, ravitsemuksen, liikunnan ja mielenterveyden palveluketjujen rakentamisen esteenä olivat kunnista puuttuvat ko. palvelujen tarjoajat tai ostomahdollisuudet (mm. painonhallinta-, hoidonohjaus- ja ensitietoryhmät, matalan kynnyksen liikuntaryhmät, ravitsemusterapiapalvelut, ylipainoisten lasten ja heidän perheidensä ryhmät). Toisaalta perusterveydenhuollossa oli sopimatta lähetekäytäntöjä, joiden perusteella edellä mainittuja ostopalveluja olisi hankittu asiakkaille. Hanketyöntekijöiden asiantuntijuutta hyödynnettiin osittain puuttuvan palvelutarjonnan tai ostopalvelujen paikkaamiseen. (Liite 15. Korkean riskin henkilöiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v. 2007). Dehkon 2D-hankkeen ja muiden toimijoiden verkostoituminen oli odotettua parempaa. (Kappale 1.1. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankeen organisaatio). Hyvien toimintamalleja leviämisen edistämiseksi Dehkon 2D-hanke järjesti kentän toimijoille ja muille yhteistyökumppaneille kolme Ideaseminaaria. Ruokapalveluhenkilöstölle järjestettiin kolme Ideaseminaaria hankkeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikön yhteistyönä. Toimintamallin esittely lisäsi esittelijän ja hänen työyhteisönsä arvostusta sekä yhteistyötä toimintayksiköiden ja kuntien välillä ja toimi osaltaan oppimisprosessina. Eteläpohjalaisia toimintamalleja on esitelty sittemmin myöskin valtakunnallisissa tilaisuuksissa. (Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä- Pohjanmaalla). Dehkon 2D-hanke välitti toimijoille mm. Suomen Diabetesliiton, Suomen Sydänliiton, KKI-ohjelman, Kotimaiset kasvikset ry:n, Leipätiedotuksen ja Margariinitiedotuksen valtakunnallista asiakasohjausaineistoa. Vuosittain koottiin ja välitettiin toimijoille

46 44 painonhallintaan, ravitsemukseen ja liikuntaan liittyvän suositeltavan aineiston listaukset yhteys- ja tilaustietoineen. Kuortaneen Urheiluopiston hankkeiden (Liikkumisresepti ja liikuntahoito, Liihota) ja sairaanhoitopiirin Liikkumisresepti-hankkeen tuottamaa aineistoa esiteltiin ja välitettiin kuntakäynneillä ja koulutuksissa. Lisäksi Etelä- Pohjanmaan Dehkon 2D-hanketyöntekijät tuottivat pelkistettyä ja helppokäyttöistä asiakasohjausaineistoa (mm. ikäryhmäkohtaiset elämäntapaohjeet ja 32 ruokakuvaa). Terveydenhuollon toimijoiden palautteen mukaan he kokivat aineiston hyödylliseksi arkityötä helpottavaksi. Toimintakartoituksen v.2007 vastausten perusteella eniten käytettyä asiakasohjausaineistoa olivat diabetesriskitesti, ruokakuvat, ruokatottumuksiin liittyvät testit, liikuntakortit ja usein kysyttyä koosteet. (Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen tuottama ja välittämä aineisto, Liite 47. Dehkon 2D-hankkeen tuottaman ja välittämän aineiston käytön aste v. 2007, Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista, Liite 48. Elämäntapaohjeet ikäryhmittäin) Dehkon 2D-hankkeen mukaista elämäntapaohjausta haluttiin kohdistaa lapsiin ja heidän vanhempiinsa jo varhaisessa vaiheessa. Lapsille ja vanhemmille suunnattu Tervehet Mukulat -aineistokansio suunniteltiin ja toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä. Kansiot luovutettiin koulutustilaisuuksissa, jotka järjestettiin v kuntien koulutoimen, päivähoidon ja terveydenhuollon henkilöstölle. Tavoitteena oli tukea ja innostaa moniammatillisia toimijoita sekä lasten huoltajia elämäntapoihin liittyvän terveyskasvatuksen toteuttamisessa. Kotitalousopettajien ja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin kanssa toteutettiin Köksäkisällit-aineistokansio, jonka tavoitteena oli tukea yläkouluikäisten kotitalousopetuksen elämäntapakasvatusta. Kuntakohtaisesti yhteen vedetyistä peruskoululaisten painotilastoista saatiin ennakoivaa tietoa 19 kunnasta hankkeen vauhdittamana. Kattavassa v laaditussa yli oppilaan otoksessa ylipaino tai lihavuus todettiin 23 prosentilla peruskoululaisista (pituus-paino yli +20 %). Lihavaksi luokiteltavia oppilaita oli peräti 9 % ja heistä joka kolmas oli vaikeasti lihava. (Liite 22. Tervehet mukulat aineisto ja peruskoululaisten painotilastot Etelä-Pohjanmaalla). Dehkon 2D-hankkeen kannustamana koulut, päiväkodit ja terveydenhuoltohenkilöstö toteuttivat liikunnallisuuden lisäämiseen ja hyvien ruokailutottumusten sekä elämäntapojen kohentamiseen tähtääviä toimintamalleja, mm. vanhempainillat, liikunnalliset iltapäiväkerhot, tapahtumapäivät

47 45 sekä koulu- ja päivähoitoruokailun muutokset. (Liite 38. Tiedote kouluruokailun muutoksista Etelä-Pohjanmaalla). Dehkon 2D-hanketta arvioivien kartoitusten ja tutkimusten tähänastisia tuloksia esitellään tarkemmin kappaleessa kolme (3. Eteläpohjalaisia tuloksia). Oman alueemme tuloksia saatiin Kansanterveyslaitoksen valtakunnallisesta hankkeen vaikuttavuustutkimuksista, D2D-Tiedonkeruusta, D2D-Väestötutkimuksesta sekä prosessikyselystä. Dehkon 2D-hankkeen kustannukset Sairaanhoitopiirin vuosittainen hankebudjetti oli , josta puolet oli Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoitusta. Edellä mainitusta summasta maksettiin osuus valtakunnallista hanketta hallinnoivalle Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Suomen Diabetesliitto sai Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) rahoituksen sekä valtakunnallisen että aluekoordinaattoreiden palkkauskustannuksiin. Etenkin hankkeen alkuvaiheessa kentän toimijat toivoivat, että hankerahoitusta olisi osoitettu suoraan kentän käytettäväksi. Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin vastuulääkärin näkemyksen perusteella keskitettyyn hanketyöntekijämalliin, jonka oletettiin mahdollistavan tasapuolisen koulutuksen ja tiedon jakamisen kaikille terveydenhuollon toimintayksiköille. Tehtiin laskelma, että mikäli rahoitus olisi jaettu kuntiin asukasmäärän mukaan, rahallinen merkitys olisi jäänyt toiminnan laajuuteen ja tarpeisiin nähden vähäiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä sairaanhoitopiirien rahoittaman Dehkon 2D-hankkeen rahoitusosuus jaettuna Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä asukasta kohti olisi käytännössä tarkoittanut suuruusluokkaa 1,03 / asukas / vuosi. Laskennassa on väestön osalta käytetty viiden vuoden keskiarvoa ( asukasta). Vertailun vuoksi terveydenhuoltomenot Etelä-Pohjanmaalla asukasta kohti olivat keskimäärin 1419 / asukas / vuosi (Tilastokeskus 2006: Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon menot). Hanke osoitti kuntiin suoraa rahoitusta hoitopolkujen laatimiseen. Terveydenhuoltohenkilöstölle kustannettiin koulutuksia ja tarjottiin hankkeen kustantamaa aineistoa.

48 46 Esimerkki Mikäli Etelä-Pohjanmaalla toimintamalliksi olisi valittu keskitetyn hanketyöntekijätiimin sijasta rahanjakomalli (1,03 /hlö/vuosi), olisi 2000 asukkaan terveyskeskus/kunta saanut toimintaansa varten viiden vuoden aikana yhteensä noin Keskitetyn ja tasa-arvoisen hankemallin mukaisesti Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanke kustansi mm. 60 halukkaalle PPP-painonhallintaryhmänohjaajakoulutuksen (n. 500 /hlö) ja työterveyshuollon etäkoulutuksen (yht ). Sairaanhoitopiirissä maksettiin hoitopolkujen tekemisestä terveyskeskuksille yhteensä Pienen kunnan osuus tarkoitti noin 1300 kertakorvausta. Ilman keskitettyä mallia kuntien vastuulle olisi jäänyt mm. moniammatillisen toimijajoukon ravitsemuksen, liikunnan, painonhallinnan ja diabeteksen hoidon täsmäkoulutus. Samaan tapaan kunnissa olisi vaadittu koordinoivaa ja toteuttavaa resursointia asiakasohjausaineiston ja muun tukimateriaalin tuottamiseksi ja välittämiseksi. (Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto). 2.6 VÄESTÖN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN JA VÄESTÖSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Vastuulääkärin johdolla toteutetut kuntakierrokset 2003 ja 2007 suunnattiin kuntien keskeisille virkamiehille, päättäjille ja eri toimialojen työntekijöille sekä sidosryhmille. Kuntakohtaisten sairastavuustilastojen ja hoitokustannusten esittelyn avulla pyrittiin virittämään moniammatilliset toimijat yhteistyöhön ja laaja-alaiseen terveydenedistämistyöhön kunnassa. Kuulijoille tarjottiin malli omaa kuntaa laajemmasta seutukunnallisesta osaamisen vaihdosta. Keväällä 2008 Jatkohankkeen puitteissa toteutettiin lastentautien erikoislääkäreiden kanssa seutukunnalliset koulutukset. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ei tietoisesti alkuvaiheessa painotettu väestöstrategiaan. Päämääränä oli "trimmata" perusterveydenhuolto tyypin 2 diabeteksen riskiryhmien tunnistamiseen, seulontaan ja monipuoliseen elämäntapaohjaukseen ennen kuin väestön tietoisuus asiasta voimakkaasti lisääntyy. Tavoitteena oli hoitopolkujen ja palveluketjujen sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapintakäytäntöjen selvittämisen avulla luoda valmius asiakasvirran vastaanottamiseen ja sovitun käytännön mukaiseen hoitoon ja ohjaukseen.

49 47 Terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen henkilöstö joutui niukoista resursseista ja vaativasta yhteiskunnallisesta muutoksesta huolimatta kohtaamaan myös oman muutosvalmiutensa toimintatapojen muuttamiselle. Hanke tarjosi toimijoille esimerkkejä erilaisista yleisönäyttelyistä sekä muista väestöstrategian muodoista. Terveyskeskukset ja työterveyshuollot suuntasivat aikaisempaa enemmän tiedotusta ja käytännön ohjausta tilaisuuksien, teemaviikkojen, yleisöluentojen ja median kautta. Esimerkkejä olivat oivalliset kyläkierrokset, jotka toteutettiin yhteistyössä terveyskeskuksen, yhdistysten ja kunnan muiden toimialojen kanssa. Liikuntapainotteisia terveysja perhetapahtumia oli useassa kunnassa. (Liite 45. Toimijoiden palaute Dehkon 2Dhankkeen merkityksestä, Liite 49. Kylätoiminta, Kauhajoen malli) Suun terveydenhoidon henkilöstö osallistui joissakin kunnissa aktiivisesti kokonaisvaltaiseen terveydenedistämistyöhön. Seinäjoen terveyskeskuksen ylihammaslääkärin johdolla toteutettiin Tervehet Mukulat -aineistokansion suun terveydenhoitoa käsittelevä osio. Liikunta- ja fysioterapiatoimijat lisäsivät erityisesti matalan kynnyksen ryhmäliikuntatarjontaa ja osallistuivat liikunnan asiantuntijoina mm. painonhallintaryhmien ohjaukseen. Dehkon 2D-hankkeen toimesta panostettiin ja painotettiin liikunnan merkitystä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa. Haasteena oli se, että alueen fysioterapiatoimijoiden määrä suhteessa muihinkin tehtäviin oli kohtuullisen niukka. Yksityisellä sektorilla asiakkaat maksavat käynneistään ja KELA korvaa vain sairausperusteisen fysioterapian. Alkuvaiheessa jotkut yksityiset palveluntuottajat tarjosivat myös ennaltaehkäisyyn tähtääviä ryhmiä, mutta mm. edellä mainitusta syystä asiakkaat eivät hakeutuneet ryhmiin. (Liite 50. Etelä-Pohjanmaan kuntien terapiahenkilöstön ja liikuntatoimijoiden määriä) Pohjanmaan Jalkaterapeuttiyhdistyksen jäsenten työ kunta- tai yksityissektorilla kohdistuu suureen joukkoon väestöä. Oli tärkeää, että tämä ammattiryhmä sai tiedon tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn tutkimuksiin perustuvista periaatteista ja hankkeen toimintatavoista jo vuoden 2004 alussa. Keskussairaalan jalkaterapeutti osallistui kouluttajana mm. apteekkihenkilöstön tilaisuuksiin Vaasassa ja Seinäjoella. Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin aloitteesta Seinäjoen Ammattikorkeakoulu järjesti

50 48 terveydenhuoltohenkilöstölle jalkaterapian täydennyskoulutuskokonaisuuden (15 op). (Liite 51. Jalkojenhoidon täydennyskoulutus hoito- ja hoivahenkilöstölle). Hankeyhteistyöllä vältettiin päällekkäisyyksiä ja säästettiin aikaresursseja. Erinomaisia esimerkkejä väestöstrategiaa toteuttavista yhteistyöhankkeista olivat Soininhoikka-hanke, Vireyttä maalle -maatalousyrittäjiin kohdistuva hanke, PLU:n Sykehanke, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin Terveys on hyvä juttu hanke ja Kuortaneen Urheiluopiston hallinnoima Liihota-hanke (Kuusiokunnat ja Järviseutu), joka sittemmin laajeni koko sairaanhoitopiiriä koskevaksi, sairaanhoitopiirin hallinnoimaksi Liikkumisresepti-hankkeeksi. (Liite 52. Hankeyhteistyö Kuusiokunnissa ja Järviseudulla). Kuntien koulu- ja sivistystoimelle toimitettiin säännöllisesti tietoa uusimmista kouluruokailua koskevista tutkimuksista ja suosituksista. Koululaisten lisääntyvästä ylipainosta saimme viestejä jo aikaisessa vaiheessa. Hankkeen aloitteesta saatiin kuntakohtaiset painotilastot v aikana ja niistä laadittiin kuntakohtainen grafiikka koulujen, terveydenhuollon ja päättäjien herätteeksi ja hyödynnettäväksi. Koulujen ja sivistystoimen henkilökunnan aktiiviset yhteydenotot kannustivat Dehkon 2Dhanketyöntekijöitä yhteistyökumppaneineen toteuttamaan Tervehet Mukulat - aineistokansion laaja-alaiseen opetus- ja terveyskasvatustyöhön. Lasten ylipainon ehkäisy ja pyrkimys myönteisten elämäntapamuutosten aikaansaamiseen tähtäsi ensisijaisesti vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien aikuisten oman tietoisuuden ja tarvittavien muutosten tukemiseen. Ilahduttavaa oli, että alun perin lapsille suunnattu aineisto sopi myöskin terveydenhuollossa toimivien painonhallintaryhmien oheisaineistoksi. Köksäkisällit aineisto toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen Seudun kotitalousopettajien yhdistyksen ja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin kanssa. (Liite 22. Tervehet mukulat aineisto ja peruskoululaisten painotilastot Etelä-Pohjanmaalla). Lehdistö oli jo alussa merkittävä väestöstrategian toteuttamisen kumppani. Paikallislehdet kytkettiin alun alkaen kuntakierrosten yhteydessä väestöstrategiseen julkaisupolitiikkaan. Sittemmin alueen suurimpien maakuntalehtien toimituksetkin oivalsivat, minkä suuruusluokan hankkeesta ja toimenpiteistä on kyse. Hanketyöntekijöiden toimittama eteläpohjalainen hanketiedote Tiarootus toimi useasti uusien artikkeleiden virikkeenä. Hankkeen edetessä lisääntyivät alueradion ja MTV:n yhteydenotot ja tietoiskut. Hanke toimitti aktiivisesti medialle juttuaiheita ja ehdotti kohderyhmiä. Lääkä-

51 49 reiltä ja muulta terveydenhuoltohenkilöstöltä saatu palaute osoitti, että tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä koskeva viestintä sai aikaan väestötasolla aktiivista, omaehtoista hoitoon ja ohjaukseen hakeutumista. Aiheeseen liittyvä viestintä lisäsi terveydenhuoltohenkilöstön elämäntapaohjauksen uskottavuutta. Erään itsekin diabetesta sairastavan diabetesyhdistyksen puheenjohtajan näkemyksen mukaan diabetes sairautena on noussut aivan uudenlaiseen tietoisuuteen. (Liite 53. Lehdistöosumat ja hanketyöntekijöiden kirjoittamat artikkelit). Kirjastot kutsuttiin mukaan väestöstrategiseen viestintään. Suurin osa maakunnan kirjastoista toteutti Maailman diabetespäivän teemaan sopivan näyttelyn ja laittoi esille aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Dehkon 2D-hankkeen toimesta lähetettiin useana vuonna jokaiseen eteläpohjalaiseen kirjastoon kirja- ja aineistolistaukset sekä tyypin 2 diabetesriskin seulontamateriaalia. Kirjastoväki arvosti hanketyöntekijöiden valmisteluapua sekä vinkkejä uuden luotettavan kirjallisuuden hankkimiseksi. Apteekkihenkilöstö informoitiin Dehkon 2D-hankkeen tavoitteista ja toimintatavoista jo vuoden 2004 alusta Proviisoriyhdistyksen kokousten yhteydessä sekä Etelä- Pohjanmaan että Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi apteekit kuuluivat hanketiedote Tiarootuksen jakelulistalle. Apteekkarien valtakunnallinen ammattijärjestö tuki omalla viestinnällään Dehko-työtä. Alueemme luennoivat proviisorit pyysivät ja saivat hankkeemme materiaalia, toimenpidelinjauksia ja tuloksia. Muutoinkin apteekkihenkilöstö oli asenteellisesti ja koulutuksellisesti merkittävä resurssi. Yritysten ja työpaikkojen virittäminen terveyttä edistäviin valintoihin ja työntekijöiden sairastumisriskin hallintaan aloitettiin pilottiyrityksestä, Peräseinäjoen PPTH Oyj:n (sittemmin Ruukki Oyj) yhteistyöllä. Johdon sitoutuminen ja työterveyshuollon kytkeminen tavoitteelliseen ennaltaehkäisytyöhön johti uusiin toimintamuotoihin. Näistä mainittakoon henkilöstölehden käyttäminen elämäntapaohjaukseen ja henkilöstön terveysindikaattoreista tiedottamiseen. Ennaltaehkäisevät toimet laajenivat myöskin yrityksen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yksiköihin. Etelä- Pohjanmaalla haasteen muodosti yritysten koko, sillä valtaosa yrityksistä on pkyrityksiä. Työterveyshuollon haasteena oli perustellusti markkinoida laajoja työterveyshuollon sopimuksia, jotka sisältävät mm. verensokerirasitusten tekemisen ja kokonaisvaltaisen elämäntapaohjauksen. Näin vältettiin asiakkaan siirtäminen omasta

52 50 työterveyshuollosta kansanterveystyön puolelle. Hankkeen loppuvaiheessa työpaikat ja yritysten johto aktivoituivat hyödyntämään hankkeen julkisuuteen tuomia sairauksien ennaltaehkäisyn teemoja mm. työhyvinvointi-toiminnassa. (Liite 29. D2D riskikartoituksen tulokset PPTH:lla v. 2005) Ruokapalvelun järjestäjät ja elintarvikealan yritykset kutsuttiin jo vuoden 2004 alussa mukaan ennaltaehkäisytalkoisiin. Koulutusten lisäksi näille tahoille toimitettiin elintarvikkeiden suositeltavat hankintakriteerit sekä vinkkejä kokous- ja lounastarjoilujen uudistamiseen. Dehkon 2D-hanketyöntekijät ja yhteistyökumppanit olivat tervetulleita elintarvikekauppojen teematapahtumiin. Väestön ostokäyttäytymiseen pyrittiin vaikuttamaan Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikön Miten valitsen viisaasti osto-oppaan avulla. Dehkon 2D-hankkeen aloitteesta yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kauhajoen ravitsemisalan yksikön kanssa toteutettiin kolme ruokapalveluhenkilöstön Ideaseminaaria. Hanke tarjosi tukea joukkoruokailun laadullisten muutosten toteutumiseen. Hankeaikana ruokapalveluhenkilöstö tuli koulutuksen ja tiedotuksen kautta entistä tietoisemmaksi omasta merkityksestään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kirjalliset yhteisesti sovitut suositusten mukaiset elintarvikkeiden hankintakriteerit puuttuivat kunnallisista ruokapalveluista, joten Dehkon 2D-hanke kokosi ja lähetti mahdollisimman laajalle toimijajoukolle ja virkamiehille suositeltavat hankintakriteerit. Myös yksityiset ravintolat, kahvilat, huoltoasemat, elintarvikekaupat ja valmistajat informoitiin hankkeen keskeisistä periaatteista tavoitteena saada aikaan muutos tarjonnassa. Yksityisillä yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää kevyempää ja terveellisempää tarjontaa tai teemaviikkoja kilpailu- ja imagovalttina. Lautasmallin käyttö ja Sydänmerkki-ateriajärjestelmä yleistyivät hankkeen aikana. Koulu- ja päiväkotiruokailun ravitsemuksellisessa laadussa tapahtui selkeitä myönteisiä muutoksia. Kokoustarjoilussa tapahtui selvästi havaittavia muutoksia ja saatu palaute oli hyvää. (Liite 38. Tiedote kouluruokailumuutoksista Etelä- Pohjanmaalla v ). Järjestöt ja yhdistykset ovat oivaltaneet elämäntapojen esiin nostamisen omassa toiminnassaan. Muutamat suuria joukkoja liikuttaneet yhdistykset ovat toivoneet ja saaneet koulutusta painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta. Seinäjoella sijaitsevassa maakunnallisessa Järjestötalossa toimii 21 järjestöä, jotka tavoittavat kymmeniä tuhansia jäseniä vuositasolla. Järjestöjen keskinäisessä vuorovaikutuk-

53 51 sessa myöskin Dehkon 2D-hankkeen asiasisältö on tullut tutuksi. Hanketyöryhmä laati Toimintaideoita yhteisöille ja yhdistyksille esitteen ennaltaehkäisevän toiminnan aktivoimiseksi. Hanketyöntekijät ovat esitelmöineet lukemattomissa kolmannen sektorin tapahtumissa ja koulutuksissa. Yhdistysten kokoontumiskäytännöissä on havaittavissa muutoksia mm. terveystestien ja tietoiskujen yleistymisenä, tarjoilun laadun muutoksena ja liikkumisen lisääntymisenä. Myönteinen suuntaus on, että diabetesyhdistykset ovat sisäistäneet hoidon laadun varmistamisen ohella tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn merkityksen. Suomen Diabetesliiton aluesihteerien ja Dehkon 2D-hankkeen toimijoiden välinen yhteistyö on ollut sujuvaa. Kumppanuus E- P:n Sydänpiirin kanssa on näkynyt yhtenäisinä toimintalinjauksina. Yleisötapahtumat olivat kanava väestön diabetesriskin seulontaan, tietoisuuden herättämiseen ja elämäntapaohjaukseen. Hankkeen järjestämä suurtapahtuma Eteläpohjalaiset Terveysmessut kokosi yleisön lisäksi yhteen laajan joukon moniammatillisia toimijoita ja hankkeen sisältölinjausten mukaisin kriteerein valittuja näytteilleasettajia. Seutukuntakohtaisilla ja yhdistysten sekä yritysten näyttelyosastoilla oli mahdollisuus vaihtaa kokemuksia ja verkostoitua. Ilahduttavaa oli, että mm. Eteläpohjanmaan Messut pyrki seuraavina vuosina toistamaan vastaavan tyyppisiä messuja. Dehkon 2D-hanke oli mukana näytteilleasettajana valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa tapahtumissa, mm. toisen asteen koulutusmessut, Kauhajoen Ruokamessut, Miestä väkevämpi hengellinen tapahtuma, varuskuntatapahtumat, alueelliset liikunta- ja terveystapahtumat. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin mahdollistama Terveystori valtakunnallisissa Farmari-maatalousnäyttelyssä 2006 Seinäjoella oli uusi avaus väestöseulonnalle ja mutkattomalle elämäntapainterventiolle. Ilahduttavaa oli, että Terveystori sekä mm. Dehkon 2D-hanke esiteltiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, valiokuntaneuvos Pentti Arajärvelle, pääministeri Matti Vanhaselle sekä lukuisalle joukolle muita valtakunnallisia ja valtakunnallisia vaikuttajia. Asiakasohjaus- ja valistusaineistoa valmistettiin Etelä-Pohjanmaan hanketyöntekijöiden ja sidosryhmien toimesta. Hankkeen alkaessa havaittiin, että terveydenhuollon toimijat käyttivät niukasti tai ei lainkaan jo olemassa olevaa aineistoa. Lisäksi oli tarve uudelle tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ohjaukseen soveltuvalle heräteaineistolle. Hankeaikana tuotettua aineistoa käytettiin korkean riskin henkilöiden ohjauksen li-

54 52 säksi diabeetikoiden ohjauksessa, ryhmäohjauksessa ja väestöstrategisesti erilaisissa tapahtumissa, koulutuksissa ja messuilla. Varsinaisen asiakasohjausmateriaalin lisäksi valmistettiin täsmäaineistoa, joista esimerkkejä ovat Tervehet Mukulat aineisto, Köksäkisällit aineisto, Välipaloista puhtia päivään reseptivihko, ruokapalvelun elintarvikehankintakriteeristö sekä visuaaliset ruokakuvat ja julisteet. (Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto, Liite 47. Dehkon 2Dhankkeen valmistaman ja välittämän aineiston hyödyntäminen toimintayksiköissä, Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista). Hankkeen järjestämillä koulutuksilla oli sekä suoria että välillisiä vaikutuksia. Perusterveydenhuollon vastuuhenkilöiden asiantuntijuutta hyödynnettiin perinteisen asiakastyön lisäksi erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Erikoissairaanhoidon asiantuntijat tukivat osaltaan Dehkon 2D-hankkeen työtä eri tavoin. Keväällä 2004 kutsuttiin kansalais- ja kansanopistojen, Kuortaneen Urheiluopiston, Härmän kuntokeskuksen, Kylpylä Kivitipun, Ähtärin Mesikämmenen, Etelä-Pohjan Kesäyliopiston ja Tampereen Yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen edustajat yhteiseen tiedotus- ja koulutustilaisuuteen. Sen seurauksena ko. tahot järjestivät omana koulutuksenaan aiheisiin liittyviä kursseja, täydennyskoulutusta, yleisötilaisuuksia ja perustivat hankkeita. Terveydenhuollon toimijoiden lisäksi Dehkon 2D-hankkeen työntekijät ovat kohdistanut koulutusta moniammatillisille toimijoille ja yhteisöille aina maallikkotasoon asti. Hanketyöntekijöiden ajan rajallisuuden vuoksi toimitettiin erilaisten koulutusten järjestäjille ehdotuksia koulutusaiheiksi, kouluttajien yhteystietoja, aineistoa ja ideoita opinnäytetöiden aiheiksi. Monella eri tasolla tehty koulutustyö tuki väestöstrategista viestintää ja edesauttoi yksilöä ja perheitä ymmärtämään ennaltaehkäisyviestin. Tavoitteena oli yhtenäinen viesti riippumatta viestijätahosta tai tasosta. Liikuntaan liittyviä nk. matalan kynnyksen ryhmiä ei ollut tarjolla yhdessäkään kunnassa hankkeen alkaessa. Alusta alkaen hankkeen tavoitteena oli, että kunnat rakentavat 2-3 kertaa vuodessa päivitettävän liikuntakalenterin ryhmäliikuntaan liittyvine rasittavuustasomerkintöineen. Hankkeen aloitteesta käynnistyi LifeIT:n hankkeen johdolla nettipalvelimen rakentaminen yhteistyössä monen sidosryhmän kanssa. Tästä muodostui monialainen, kunnallinen liikuntakalenteri, jonka tavoitteena oli tarjota terveydenhuollon toimijalle valikoima päivitetyistä liikuntamahdollisuuksista, joihin asiakkaita voi ohjata. Parhaimmillaan palvelin toimii väestöstrategi-

55 53 sena liikuntakalenterina, josta käyvät ryhmien lisäksi ilmi liikuntareitistöt, tapahtumat ja erimuotoiset ja tasoiset liikuntapalvelut. Liikuntakalenterin sisältö rakentui eri toimijatahojen, julkisten ja yksityisten, järjestämistä liikuntamuodoista ja palveluista. Kaikille toimijatahoille ja käyttäjille suunniteltu oli maksuton ja avoin. Parhaimmillaan täydensi Liikkumisresepti hanketta ja Dehkon 2D-hankkeen erästä kulmakiveä, hoitopolkuihin liitettävää liikunnan palveluketjua. Väestötasolla tietoisuus elämäntapojen merkityksestä omaan ja jälkipolven sairastumisriskiin lisääntyi, mikä ilmeni selkeästi eri tapahtumissa, koulutuksissa, henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa sekä perusterveydenhuollon toimijoiden palautteissa. Sama suuntaus oli havaittavissa terveydenhuollon ammattilaisten suhtautumisessa ravitsemuksen, liikunnan ja painonhallinnan käyttämiseen ennaltaehkäisyn ja/tai diabeetikon hyvän hoitotasapainon säilyttämisen työkaluina. Hankkeen alussa perusterveydenhuollon henkilöstön tietoisuus oli pääosin yleisellä tasolla. Osasyynä tähän saattoi olla se, ettei Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ollut eikä ole yhtään ravitsemusterapeutin tointa perusterveydenhuollossa (Liite 50. Etelä- Pohjanmaan kuntien terapiahenkilöstön ja liikuntatoimijoiden määriä). Lisäksi moniammatilliselle henkilöstölle suunnattu terveysliikuntaan, ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvä täydennyskoulutustarjonta oli alueella vähäistä ennen hanketta. Hankkeen loppuvaiheessa kentän toimijat toivoivat syvennettyä tietoa, mikä näkyi asiantuntijoille esitettyinä erityisosaamista vaativina ja täsmennettyinä kysymyksinä. Perusterveydenhuollon toteuttama elämäntapaohjaus sai monipuolista ja pääosin asiantuntijuuteen perustuvaa tukea medialta. Erilaisissa tapahtumissa ja mediassa on edelleen välitettävä tutkittua ja kansanomaista tietoa. Esimerkiksi nuoret perheet tai opiskeluikäiset eivät useinkaan ole tietoisia perinnöllisestä alttiudestaan tai raskausdiabeteksen yhteydestä tyypin 2 diabetekseen. Toisen asteen koulutusmessuilla ilmeni, että käsite diabetes oli edelleenkin joillekin tuntematon sekä sanana että sairautena.

56 54 3 DEHKON 2D-HANKKEEN TULOKSET JA ARVIOINTI 3.1 DEHKON 2D-HANKKEEN TOIMINTAA JA TULOKSIA ARVIOIVAT KARTOITUKSET JA TUTKIMUKSET D2D- TIEDONKERUU v KANSANTERVEYS- LAITOKSEN PROSESSIKYSELY D2D-VASTUU- HENKILÖILLE v D2D- VÄESTÖTUTKIMUS v.2004 JA v.2008 TOIMINTA- YKSIKÖIDEN TOIMINTA- KARTOITUKSET v KOULUTUSTARVE- KYSELY v.2003 DIABETES- VASTUUHENKILÖILLE JA v.2004 LIIKUNTA- TOIMIJOILLE VERENSOKERI- RASITUSTEN MITTAUSMÄÄRÄN MUUTOS v RASVA-ARVOJEN MITTAUSMÄÄRÄN MUUTOS v HOITOPOLKUJEN LÄHTÖ- JA LOPPUTILANTEEN KARTOITUKSET v TOIMINTAYKSIKÖISSÄ RAVITSEMUS- OSUUDEN ARVIOINTIKYSELY v.2007 KOULURUOAN RAVITSEMUKSELLISEN LAADUN ARVIOINTI v.2003 JA v.2007 LIIKUNTA- OSUUDEN ARVIOINTIKYSELY v.2007 SÄHKÖISEN LIIKUNTAKALENTERIN KÄYTTÖASTEEN ARVIOINTI v.2007 HYVÄT TOIMINTAKÄYTÄNNÖT, KIRJAAMINEN JA KERÄÄMINEN v.2006 HANKETYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSIIN LIITTYVÄT TOIMINTALUVUT v DEHKON 2D- HANKKEESEEN LIITTYVÄT OPIN- NÄYTETYÖT JA TUTKIMUS v HENKILÖSTÖ- KARTOITUS v tai 2008 TULOKSIA SEURAAVISSA LIITTEISSÄ: D2D-Tiedonkeruun tulokset Etelä-Pohjanmaalla: Liitteet Kansanterveyslaitoksen prosessikyselyt v : Tapaninen S. Dehkon 2D-hanke. Kvalitatiivinen arviointi Dehko-raportti 2006:2. Suomen Diabetesliitto. Vuosien tiedot julkaisematta 10/08. D2D-Väestötutkimus v.2004 ja v Liite 31. D2D Väestötutkimuksen tulokset kuntakohtaisena tilastollisena arviona. Vuoden 2007 tulokset julkaisematta 10/08. Toimintayksiköiden toimintakartoituksia: Liite 13. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmät toimintayksiköissä v Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v Liite 47. Dehkon 2D-hankkeen valmistaman ja välittämän aineiston käytön aste toimintayksiköissä v.2007 Henkilöstökartoitukset v.2003 ja v Koulutustarvekyselyt v.2003 ja v.2004: Liite 20. Koulutustarvekysely D2D-vastuuhenkilöille v.2003, Liite 32. Koulutustarvekysely liikuntatoimijoille v Verensokerirasitusten mittausmäärän muutos v : Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä- Pohjanmaalla v Veren rasva-arvojen määrän muutos v : Liite 24. Veren rasva-arvojen määrän muutokset v Hoitopolkujen lähtö- ja lopputilanteen kartoitukset v : Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v Liite 9. Esimerkki erään kunnan raportista. Ravitsemusosuuden arviointikysely v.2007: Liite 69. Ravitsemusosuuden arviointikysely Kouluruoan ravitsemuksellisen laadun arviointi v.2003 ja v.2007: Liite 38. Tiedote kouluruokailun muutoksista Liikuntaosuuden arviointikysely v.2007: Liite 70. Liikuntaosuuden arviointikysely Sähköisen liikuntakalenterin käyttöasteen arviointi v. 2007: Liite 34. Sähköiseen liikuntakalenteriin kirjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät v Hyvät toimintakäytännöt, kirjaaminen ja kerääminen v.2006: Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä-Pohjanmaalla, Kappale 2.5, kuviot ja (terveydenhuolto ja terveydenhuollon ulkopuoliset toimijatahot) Dehkon 2D-hankkeeseen liittyvät opinnäytetyöt ja tutkimus: Liite 30. Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeeseen liittyvät tutkimukset ja opinnäytetyöt. Maakunnan moniammatillinen toimijajoukko, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt ja johtavat viranhaltijat saavat toimintamuutoksen tueksi tietoa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyön ja Dehkon 2D-hankkeen vaikutuksista sekä tunnistavat nykytilanteen ja tarpeet.

57 3.2 D2D-TIEDONKERUUN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA SIITÄ SAATUJA TULOKSIA 55 Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen Dehkon 2D-hanke Valtakunnallinen tiederyhmä Kansanterveyslaitos E-P:n sairaanhoitopiiri D2D Tiedonkeruun käynnistäminen ja toimintamallin opettaminen perusterveydenhuollon toimijoille LOMAKKEET JA OHJEISTUS TIEDONKERUUN KOULUTUS KERÄTTYJEN TIETOJEN TALLENNUS JA TIEDONSIIRTO Tiedonkeruu toteutettiin paperilomakkeilla Tiedonkeruuseen lupautui yht henkilöä, joista seurantatietoja saatiin noin 1100 henkilöltä. Tavoite tiedonkeruusta sähköisellä diabeteksen hoitojärjestelmällä ei toteutunut tietojärjestelmien yhteensopivuussyistä Toimipaikkakohtainen tiedonkeruukoulutus v.2004 Asiakasseurannan, kirjaamisen ja ohjaussisältöjen koulutus koko hankkeen ajan Verensokerirasitusten yhtenäistäminen toimintayksiköissä keväällä 2004 Toimipaikkakohtainen tiedonkeruukoulutus v.2004 Asiakasseurannan, kirjaamisen ja ohjaussisältöjen koulutus koko hankkeen ajan Tavoitteena oli tiedonkeruun lisäksi ohjata henkilökuntaa asiakkaan muutosvaiheen tunnistamiseen ja asiakaslähtöisten tavoitteiden mukaiseen etenemiseen ohjaus- ja seurantatyössä Tilastointi- ja seurantajärjestelmän rakentamisideat toimintayksikköihin Oman alueen tietojen keskitetty tallennus mahdollisti korjaavan ja kannustavan palautteen tiedonkeruuta suorittaville henkilöille Toimintayksikkö- ja seutukuntakohtaiset epätieteelliset tulokset esiteltiin v.2008 ProWellness -diabeteksen hoitojärjestelmän ennaltaehkäisyosion kehittäminen valtakunnallisen Dehkon 2D-hankkeen toimesta. Kehittämis- ja jatkojalostusideat valtakunnallisesta hankkeesta. Keskitetty tallennus keskussairaalan sähköiseen ProWellness -diabeteksen hoitojärjestelmän ennaltaehkäisyosioon v Esitietolomakkeet valtakunnalliseen optiseen lukuun. Valtakunnallinen tietojen käsittely ja hankkeen vaikuttavuuden arviointi Kansanterveyslaitoksen toimesta. Tallennetut lomakkeet palautettiin toimintayksikköihin. Terveyskeskusten ja asemien (27), kunnallisten työterveyshuoltojen (15/22) ja yksityisten työterveyshuoltojen tiedonkeruu (10/13) ALAHÄRMÄ ALAVUS ISOJOKI KAUHAJOKI KURIKKA NURMO TÖYSÄ YLISTARO ALAJÄRVI EVIJÄRVI ISOKYRÖ KAUHAVA LAPPAJÄRVI SEINÄJOKI VIMPELI ÄHTÄRI ILMAJOKI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI LAPUA SOINI YLIHÄRMÄ KARIJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI TEUVA (Peräseinäjoki 03-04) Tiedonkeruuseen lupautui yht henkilöä, seurantatietoja kerättiin noin 1100 henkilöltä (v kevät 2008). Seulonta ja verensokerirasitusten lisääminen tuottivat tulosta. Tiedonkeruuseen osallistuneista miehistä 72 %:lla ja naisista 56 %:lla oli poikkeava verensokerirasituksen tulos. (Liite 60. Glukoosiaineenvaihdunta). Tiedonkeruuseen osallistuvilla oli runsaasti riskitekijöitä (mm. poikkeavat veren rasva-arvot, kohonnut verenpaine. (Liite 57. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Tavoitearvoista poikkeavien mittaustulosten yleisyys) Lääkehoidon määrä ei ollut suhteessa riskitekijöiden yleisyyteen. Diabeteslääkehoito oli vain 5,4 %:lla. Valtaosalla tiedonkeruuseen osallistuneista oli kohonnut verenpaine, mutta lääkehoito vain 14,4%:lla. (Liite 61. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Lääkkeiden käyttö sukupuolen ja iän mukaan) Henkilöiden seurantamittausten tuloksissa tapahtui huomattavia myönteisiä muutoksia (Liite 65. Glukoosiaineenvaihdunnan lähtötilanne ja muutos, Liite 66 ja Liite 67. Mittauksissa saavutetut muutokset) Ohjaus painottui yksilöohjaukseen. Ryhmäohjausta sai 8,1% eli 69 henkilöä. (Liite 62. ja Liite 63.) Tupakoivia oli 11,7% tiedonkeruuseen osallistuvista. Tupakointi oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. (Liite 59. Tupakoivien osuus sukupuolen ja iän mukaan). Liikkumisreseptin sai noin 5 % tiedonkeruuseen osallistuneista. (Liite 64. Liikkumisresepti, ohjaus lääkärin hoitoon ja jatkokäynnin sopiminen). Liikuntaa rajoittavasta sairaudesta ilmoitti 9 %. (Liite 58. Sairaudet ja lääkkeet) Toimintayksiköissä ei ollut käytössä sähköistä diabeteksen hoitotietojärjestelmää. Palautetiedon puuttuessa tiedonkeruun toteuttaminen vaati erityistä sitoutumista. Ohjaus muuttui asiakaslähtöiseen, konkreettisia tavoitteita sisältävään suuntaan. Tiedonkeruulomakkeiden kautta välittyi kokonaiskäsitys asiakkaan elämäntavoista ja tilanteesta, mutta lomakkeita ei hyödynnetty laajasti asiakasohjauksen ja seurannan työvälineenä. PERUSTERVEYDENHUOLLON TOIMIJAT TUNNISTAVAT KORKEAN RISKIN HENKILÖT JA SEULOVAT JO VARHAISVAIHEESSA DIABETESTA SAIRASTAVAT HENKILÖT. TIEDONKERUUN JA SIITÄ SAADUN PALAUTTEEN JA TULOSTEN PERUSTEELLA ON MAHDOLLISTA ARVOIDA TOIMINNAN VAIKUTTAVUUTTA. Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, aluekoordinaattori Arja Hyytiä, diabeteshoitaja Terhikki Latvala, ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, liikuntakoordinaattori Elina Leikkainen, terveydenhoitaja Johanna Niku, sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro

58 ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEESEEN LIITTYVIÄ VALTAKUNNALLISESTI JA ALUEELLISESTI KERÄTTYJÄ TULOKSIA VALTAKUNNALLISESTI KERÄTTYJÄ TULOKSIA D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA Otteita Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness) ja Kansanterveyslaitoksen tuottamista tuloksista: D2D-Tiedonkeruun tavoitteena oli arvioida hankkeen juurruttaman korkean riskin henkilöiden seulonnan, varhaisen puuttumisen ja elämäntapaohjauksen vaikuttavuutta. Tiedonkeruun arviointi toteutettiin Kansanterveyslaitoksen toimesta valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan (Liite 54. D2D Tiedonkeruulomakkeiden täyttäminen). Projektisuunnitelman mukaan Dehkon 2D-hanke ei ollut tutkimusprojekti, vaan kansanterveysprojekti, jonka tavoitteena oli tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy. Samalla se oli myös lihavuuden ehkäisyprojekti. (Dehkon 2D-hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan. Suomen Diabetesliitto ry 2005). Perusterveydenhuollon toimintayksiköiden henkilöstö koulutettiin hanketyöntekijöiden toimesta keräämään tiedot seulotuista korkean riskin henkilöistä valtakunnalliselle lomakkeistolle. D2D-Tiedonkeruuseen lupautui v kevät 2008 Etelä- Pohjanmaalla yht henkilöä ja seurantatietoja kerättiin noin 1100 henkilöltä (Liite 55. D2D Tiedonkeruuseen lupautuneiden henkilöiden ja käyntien määrä v ). Tiedonkeruuseen osallistui 27/27 terveyskeskusta tai asemaa, 15/22 kunnallista työterveyshuoltoa ja 10/13 yksityistä työterveyshuoltoa. Tiedonkeruuta toteuttivat pääosin yksittäisten terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen D2Dvastuuhenkilöt. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon toimintayksiköissä ei ollut käytössä sähköistä diabeteksen hoitotietojärjestelmää, vaan kaikki yksiköt keräsivät tiedot paperilomakkeilla. Palautetiedon puuttuessa tiedonkeruun toteuttaminen vaati erityistä sitoutumista. Seinäjoen keskussairaalan diabeteksen hoitotietojärjestelmään hankittiin ennaltaehkäisyosio, johon lomakkeilla kerätyt

59 57 tiedot tallennettiin keskitetysti. Valtakunnalliseen optiseen lukuun lähetettiin tietyt lomakkeet. D2D-Tiedonkeruulomakkeisiin kirjattujen tietojen mukaan mittauksia ei tehty 9-15 prosentille tiedonkeruuseen lupautuneista (paino, vyötärönympärys, veren rasvaarvot, verenpaine). (Liite 56. Mittausten toteutumisen aste D2D-tiedonkeruuseen osallistuneilla henkilöillä). Perusterveydenhuollon toimijat tunnistivat ja seuloivat oikeaa kohderyhmää, sillä tiedonkeruuseen osallistuvilla oli runsaasti riskitekijöitä. Kokonaiskolesteroliarvo oli kohonnut 76 prosentilla ja LDL-kolesteroliarvo oli kohonnut 73 prosentilla. Liian matala HDL-kolesteroliarvo oli joka viidennellä. Triglyseridi-arvo oli koholla 43 prosentilla miehistä ja kolmasosalla naisista. Ylipaino ja tavoitearvot ylittävä vyötärönympärys oli 90 prosentilla. Verenpaine oli koholla noin 70 prosentilla (yli 130/80 mmhg). Hälyttävää oli, että huomattavasti kohonnut diastolinen verenpaine (>86 mmhg) löytyi joka toiselta henkilöltä. (Liite 57. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Tavoitearvoista poikkeavien mittaustulosten yleisyys). Kansanterveyslaitoksen tulosten mukaan 53 % tiedonkeruuseen osallistuvista ilmoitti sairastavansa verenpainetautia, mutta heistä vain 14,4 prosentilla oli verenpainelääkitys. (Liite 58. D2D-Tiedonkeruu Etelä- Pohjanmaalla, Sairaudet ja lääkkeet sukupuolen ja iän mukaan). Tupakoivia oli 11,7 % tiedonkeruuseen osallistuvista. Tupakointi oli yleisempää nuoremmissa ikäryhmissä. (Liite 59. Tupakoivien osuus sukupuolen ja iän mukaan). Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin seulonta ja verensokerirasitusten lisääminen tuottivat tulosta. Ennen hanketta oli yleisenä käytäntönä mitata ainoastaan asiakkaiden paastoverensokeri. Keväällä 2004 yhtenäistettiin verensokerirasituskäytännöt, jonka tuloksena diagnoosien tekeminen tarkentui. Lisäksi verensokerirasitusten yleistyminen seuloi henkilöitä, joilla oli taipumus kohonneisiin aterianjälkeisiin verensokeriarvoihin. Tiedonkeruuseen osallistuneista miehistä 72 %:lla ja naisista 56 %:lla oli poikkeava verensokerirasituksen tulos. Tyypin 2 diabetes löytyi 22 % miehistä ja 33 % naisista. Heikentynyt sokerinsieto (IGT) löytyi joka neljänneltä mieheltä ja joka kolmannelta naiselta. (Liite 60. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Glukoosiaineenvaihdunta ikäryhmän ja sukupuolen mukaan).

60 58 Lääkehoidon määrä ei ollut suhteessa riskitekijöiden yleisyyteen. Sairaanhoitopiirin keskitetyn tallennusjärjestelmän mukaan diabeteslääkehoito oli vain 5,4 %:lla. Valtaosalla tiedonkeruuseen osallistuneista oli kohonnut verenpaine, mutta lääkehoito oli Kansanterveyslaitoksen tulosten mukaan vain 3,7 21,4 prosentilla (n=1918) henkilöistä (Liite 58. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Sairaudet ja lääkkeet sukupuolen ja iän mukaan). Etelä-Pohjanmaan keskitetyn tallennusjärjestelmän mukaan verenpaineen lääkehoito oli 43 prosentilla kaikista D2D-Tiedonkeruuseen osallistuneista (n=2075). Ylipainon yleisyydestä huolimatta laihdutuslääkehoito oli niukkaa. Verenpainelääkehoito oli 43 %:lla. Kolesterolilääkitystä käytti vain joka neljäs, vaikka valtaosalla kokonaiskolesteroli- ja LDL-arvot olivat koholla. Syynä saattoi olla se, että moni asiakkaista halusi kokeilla elämäntapamuutosten vaikuttavuutta ennen lääkehoidon aloittamista. Masennuslääkehoito oli 9 %:lla ja muu mielenterveyslääke noin 3 %:lla. (Liite 61. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Lääkkeiden käyttö sukupuolen ja iän mukaan). D2D-vastuuhenkilöiltä saadun palautteen mukaan lääkärit aloittivat ja tehostivat lääkehoitoa varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen hanketta. Ohjaus painottui yksilöohjaukseen. Ryhmäohjausta sai 8,1 % eli 169 henkilöä. (Liite 62. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Interventiomuodot keskitetyn tallennusjärjestelmän mukaan). Kansanterveyslaitoksen tulosten mukaan asiakkaita ohjattiin myös terveydenhuollon ulkopuolisiin ja omatoimisiin ryhmiin, mutta niitä ei eri syistä hyödynnetty. Kaikille ei ollut sopivaa interventiomuotoa tarjolla. (Liite 63. D2D- Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Interventiomuodot ikäryhmittäin). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on panostettu kahteen liikkumisresepti - hankkeeseen. Kansanterveyslaitoksen tulosten mukaan liikkumisreseptin sai noin 5 % tiedonkeruuseen osallistuneista. (Liite 64. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Liikkumisresepti, ohjaus lääkärin hoitoon ja jatkokäynnin sopiminen). Liikuntaa rajoittavasta sairaudesta ilmoitti 9 %. (Liite 58. Sairaudet ja lääkkeet sukupuolen ja iän mukaan). Korkean riskin henkilöiden ylipaino ja liikuntaa rajoittavat sairaudet vaativat liikuntaneuvonnassa erityisosaamista. Joissakin kunnissa oli tiedossa, että korkean riskin henkilöiden ja jo diabetesta sairastavien osuus väestöstä oli jopa 20%. Kuitenkaan kaikissa terveyskeskuksissa ei ollut "omaa" fysioterapeuttia. Fysioterapeuttien ja muiden liikuntatoimijoiden vähyys oli haaste mm. liikkumisreseptin kirjoittamiselle

61 59 sekä siihen liittyvälle ohjaukselle ja seurannalle. (Liite 50. Etelä-Pohjanmaan perusterveydenhuollon terapiahenkilöstö v.2008). Varhainen puuttuminen elämäntapaohjauksen ja hoidon muodossa oli tuloksellista. Verensokerirasitusten tulokset paranivat seuranta-aikana huomattavalla osalla tiedonkeruuseen osallistuneista. Kansanterveyslaitoksen tulosten mukaan verensokeriarvot normaalistuivat noin 10 prosentilla keskimäärin 15 kuukauden seurantaaikana. Kohonnut paastoglukoosi (IFG) ja heikentynyt sokerinsieto (IGT) vähenivät selkeästi. (Liite 65. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Glukoosiaineenvaihdunnan lähtötilanne ja muutos sukupuolen ja iän mukaan). Etelä-Pohjanmaan keskitetystä tallennusjärjestelmästä poimituissa mittaustuloksissa tapahtui myönteisiä muutoksia. Kaikkien seurantamittarien (paino, BMI, vyötärönympärys, verenpaine, veren rasva-arvot) keskiarvo muuttui tavoiteltavaan suuntaan. (Liite 66. D2D-Tiedonkeruu Etelä-Pohjanmaalla, Mittauksissa saavutetut muutokset keskiarvoina v ). Tuloksia esiteltiin alueen toimijoille kuntakäynneillä ja seutukuntakoulutuksissa keväällä Kansanterveyslaitoksen tuloksissa esitelty vuosittainen muutos oli samansuuntainen. (Liite 67. D2D-Tiedonkeruu Etelä- Pohjanmaalla, Mittauksissa saavutetut muutos / vuosi). Tiedot elämäntapamuutoksista olivat Kansanterveyslaitoksen toimesta julkaisematta hankeraportin valmistuessa D2D-VÄESTÖTUTKIMUS V JA 2007 D2D-Väestötutkimus toteutettiin Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä v.2004 ja (Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Puolijoki H, Saltevo J, Vanhala M, Saaristo T, Saarikoski T, Sundvall L ja Tuomilehto J. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D). Suomen Lääkärilehti 2006:3; , ). Tutkimus vahvisti käsitystä tyypin 2 diabeteksen ja sen esiasteiden yleisyydestä ja riskihenkilöiden seulonnan ja varhaisen hoidon tarpeellisuudesta. Ikäluokassa vuotta 42 prosentilla miehistä ja kolmasosalla naisista

62 60 oli tyypin 2 diabetes tai sen esiaste. Dehkon 2D-hanke vei tiedon paikallisille toimijoille kuntakohtaisina arviolukuina. (Liite 68. Etelä-Pohjanmaan kuntien sairastavuusarvio, kuntakartta, Liite 31. D2D Väestötutkimuksen tulokset kuntakohtaisena tilastollisena arviona). Käytännön toimijoiden kannalta D2D-Väestötutkimus auttoi hahmottamaan kuntatasolla vielä diagnosoimattomien korkean riskin henkilöiden ja tyypin 2 diabetesta sairastavien määrän. Mikäli kunnassa oli olemassa korkean riskin henkilöiden ja jo diabetesta sairastavien seurantajärjestelmä, oli siitä saatavan vertailutiedon mukaan mahdollista tehostaa ja kohdentaa seulontaa. Vuonna 2007 toistetun D2D-Väestötutkimuksen tuloksia ei oltu julkaistu loppuraportin valmistumiseen mennessä VALTAKUNNALLINEN PROSESSIKYSELY Kansanterveyslaitos toteutti toimintayksiköiden D2D-vastuuhenkilöille suunnatun valtakunnallisen prosessikyselyn vuosina Vastaukset vuosilta on julkaistu Diabetesliiton Dehko-raporttisarjassa (Tapaninen S. Dehkon 2D-hanke Kvalitatiivinen arviointi DEHKO-raportti 2006:2. Diabetesliitto). Vuosien tuloksia ei oltu julkaistu loppuraportin valmistumisen aikaan ETELÄ-POHJANMAAN ALUEELLISIA TULOKSIA Tuloksia on esitelty edellä tekstissä. Tarkentavat liitteet löytyvät kuviosta Dehkon 2Dhankkeen toimintaa arvioivat kartoitukset ja tutkimukset (kappale 3.1). Perusterveydenhuollon toimintayksiköiden toimintaa kartoitettiin vuosittaisilla kyselyillä v Toimintakartoituksesta voitiin seurata tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprosessin edistymistä toimintayksiköissä. Toisena tavoitteena oli toimia vastaajan ja hänen työyhteisönsä toiminnan arvioinnin välineenä suhteessa Dehkon 2Dhankkeen antamaan tukeen ja ohjaukseen. Koulutustarvekyselyt v ja 2004 ohjasivat hankkeen koulutustarjontaa ja aineiston tuottamista. Hoitohenkilöstön elämäntapaohjauksen ja diabeteksen hoidon

63 61 osaaminen vahvistui Dehkon 2D-hankkeen järjestämien satojen vuosittaisten toimintayksikkö-, kunta-, seutukunta- ja alueellisten koulutusten ja muilta toimijatahoilta saadun tuen myötä. Satojen henkilökohtaisten vuorovaikutustilanteiden avulla Dehkon 2D-hankkeen asiasisältö levisi terveydenhuoltoa laajemmalle ja näkyi runsaina koulutus- ja luentopyyntöinä. Korkean riskin henkilöiden järjestelmällinen seulonta käynnistyi Dehkon 2Dhankkeen vaikutuksesta. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake otettiin laajaan käyttöön mm. joukkotarkastuksissa ja työterveystarkastuksissa. Diabetesriskitesti helpotti ylipainon ja elämäntapojen puheeksi ottamista vastaanotoilla. Osoittautui, että riskiseulonta ja siihen liittyvä ohjaus soveltuivat erinomaisesti työterveyshuollon käytännöiksi. Verensokerirasitusten ja veren rasva-arvojen mittauskäytännöt yhtenäistettiin Dehkon 2D hankkeen valtakunnallisen ohjeistuksen mukaiseksi. Seulonta lisäsi mittausmääriä huomattavasti. (Liite 10. Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake, Liite 11. Verensokerirasitusten määrän muutokset Etelä-Pohjanmaalla v , Liite 24. Veren rasva-arvojen mittausmäärien muutos v ). Dehkon 2D-hankkeen rahoituksella ja voimakkaalla tuella toimintayksiköt aloittivat korkean riskin henkilöiden ja diabetesta sairastavien hoitopolkujen rakentamisen. Hoitopolkuihin liittyvien liikunnan, ravitsemuksen, painonhallinnan ja mielenterveyden palveluketjujen rakentamista tuettiin useiden hankkeiden ja hanketyöntekijöiden avulla (Dehkon 2D-, Liihota-, Liikkumisresepti- ja Pohjanmaa-hanke). Hoidon ja ohjauksen käytännöt yhtenäistyivät ja selkiytyivät sovittujen hoitopolkujen ja palveluketjujen seurauksena. Yksityisten ja kunnallisten työterveyshuoltojen sekä perusterveydenhuollon työnjakoa selkiytettiin hoitopolkujen ja palveluketjujen rakentamistyöllä. (Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v. 2007). Ryhmämuotoinen ohjaus käynnistyi terveydenhuollon toimintayksikössä Dehkon 2D-hankkeen kustantamien koulutusten ja ryhmätoiminnan käynnistämistuen seurauksena. Korkean riskin henkilöille suunnatut painonhallinta-, hoidonohjaus- ja mata-

64 62 lan kynnyksen liikuntaryhmät yleistyivät selkeästi hankeaikana. (Liite 18. Ryhmien ja ryhmiä järjestäneiden toimintayksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v ). Elämäntapaohjausaineistoa valmistettiin ja välitettiin toimijoille sekä terveydenhuollossa että sen ulkopuolella. Toimijat oppivat hyödyntämään erilaista aineistoa yksilöja ryhmäohjauksessa sekä erilaisissa tapahtumissa ja väestöstrategiassa. Esimerkkinä kokonaisvaltaisesta elämäntapa-aineistosta on Tervehet Mukulat aineistokansio. (Liite 22. Tervehet Mukulat aineisto ja peruskoululaisten painotilastot Etelä-Pohjanmaalla, Liite 36. Dehkon 2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto, Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista, Liite 48. Elämäntapaohjeet ikäryhmittäin, Liite 47. Dehkon 2D-hankkeen valmistaman ja välittämän aineiston käytön aste v. 2007). Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmiä otettiin käyttöön ja kehitettiin sairauskertomusjärjestelmien osaksi. Ennen hanketta määriä ei seurattu toimintayksiköissä. Vuonna 2007 oli käytössä korkean riskin henkilöiden rekisteri 16 eteläpohjalaisessa terveyskeskuksessa ja diabetesta sairastavien rekisteri 20 terveyskeskuksessa (vastanneita 21). Kunnallisista työterveyshuolloista seitsemässä oli korkean riskin henkilöiden rekisteri ja 12 yksikössä oli diabetesrekisteri. Yksi yksityinen työterveyshuolto laati käyttöönsä sekä korkean riskin että diabeetikoiden rekisterit. (Liite 13. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden seurantajärjestelmät toimintayksiköissä v. 2007). Selkeitä vastauksia henkilöresursseihin koskeviin kysymyksiin ei saatu kaikista terveyskeskuksista ja työterveyshuolloista. Muutamissa terveyskeskuksissa lisättiin diabeteshoitajien työaikaa, mutta toisaalta korkean riskin henkilöiden ohjaus aiheutti jo sinänsä lisäkuormitusta. Tästä huolimatta harva diabeteshoitaja saattoi keskittyä kokopäiväisesti korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitoon ja ohjaukseen, vaan heidän työaikansa sisälsi myös muiden vastuualueiden tehtäviä. Tiedossamme oli hankkeen alkaessa moniammatillinen diabetestyöryhmä vain muutamassa kunnassa. Vuonna 2007 diabetestyöryhmiä oli yhteensä 11 kunnassa (vastaajia 21/26). Terveyden edistämisen työryhmiä oli neljässä kunnassa (vastaajia 21/26). Kunnallisten työterveyshuollon vastausten perusteella diabetestyöryhmiä toimi kolmessa ja terveydenedistämisen työryhmä yhdessä yksikössä neljästä vasta-

65 63 uksen antaneesta (lomakkeen palautti 15/22). Valtaosa kunnallisen työterveyshuollon edustajista jätti vastaamatta moniammatillisia työryhmiä koskevaan kysymykseen. Oli mahdollista, ettei kunnallisen työterveyshuollon yksikössä ollut omaa diabetestyöryhmää, vaan he osallistuivat koko terveyskeskuksen työryhmään. Toisaalta mahdollista oli, ettei heillä ollut tietoa terveyskeskuksen käytännöistä. Yksityisissä työterveyshuolloissa ei ollut kumpaakaan työryhmää (vastaajia 5/13). Uusia ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja käynnistyi Dehkon 2D-hankkeen kannustamana. Niitä esiteltiin oman alueen toimijoille ja valtakunnallisesti. Toimintakäytännöt levisivät mm. Dehkon 2D-hankkeen järjestämien toimintayksikkökäyntien ja Ideaseminaarien kautta. Toimintamalleja on dokumentoitu sekä terveydenhuollossa että terveydenhuollon ulkopuolella (Liite 39. Hyvät toimintakäytännöt Etelä-Pohjanmaalla). Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeessa korostettiin liikunnan ja ravitsemuksen merkitystä koko hankeajan. Hanketyöryhmässä toimivat kokopäivätoiminen ravitsemussuunnittelija ja liikuntakoordinaattori. D2D-vastuuhenkilöille ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille toteutettiin ravitsemus- ja liikuntaosuuksiin liittyneet sähköiset arviointikyselyt. Toimijat kokivat, että hanketyöryhmän keskitetty ravitsemuksen ja liikunnan asiantuntija-apu lisäsi heidän omaa osaamistaan ja edisti asiakasohjauskäytäntöjen monipuolistumista. (Liite 69. Ravitsemusosuuden arviointikysely, Liite 70. Liikuntaosuuden arviointikysely). Hankeaikana syntyi toimivia matalan kynnyksen liikuntaryhmämalleja. (Liite 33. Matalan kynnyksen ryhmä, Kurikan malli). Useamman hankkeen ja toimijatahon yhteistyöllä suunniteltiin ja toteutettiin maakunnan laajuinen sähköinen liikuntakalenteri -palvelin helpottamaan toimijoiden asiakasohjausta ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Sähköisen liikuntakalenterin täyttöastetta kartoitettiin tammi- ja lokakuussa 2007 sekä tammikuussa Täyttöasteen perusteella liikuntakoordinaattori yhdessä kentän toimijoiden kanssa arvioi liikuntapalveluihin, ryhmätoimintaan ja sähköisen liikuntakalenterin kehittämiseen liittyviä ja Dehkon 2D-hankkeen toimintaperiaatteisiin perustuvia muutostarpeita. (Liite 34. Sähköiseen liikuntakalenteriin kirjatut matalan kynnyksen liikuntaryhmät v ).

66 64 Liikuntatoimijat ja terveydenhuollon toimijat käynnistivät hankeaikana yhteistyön ja keskinäisen avunannon toimintamalleja. (Liite 35. Liikuntayhteistyö, Kyrönmaan kansalaisopiston malli) Vuonna 2007 ravitsemuksen kirjallinen palveluketju oli diabeetikoille seitsemässä ja korkean riskin henkilöille neljässä terveyskeskuksessa yhteensä 21 vastanneesta. (Liite 15. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden hoitopolut ja palveluketjut toimintayksiköissä v. 2007). Kahdessa kunnassa tehtiin aloite ravitsemusterapeutin toimen perustamisesta. Kuntien päättäjille ja johtaville virkamiehille lähetettiin lausunto ravitsemusterapeutin tarpeesta. Hankkeen loppuessa perusterveydenhuollossa ei edelleenkään ollut ravitsemusterapeuttien toimia. Koulu- ja päiväkotiruokailun ravitsemuksellisessa laadussa tapahtui selkeitä myönteisiä muutoksia. Lautasmallin käyttö ja Sydänmerkki-ateriajärjestelmä yleistyivät hankkeen aikana. Koulu-, päivähoito- ja työpaikkaruokailun käytännöt ja mm. kokoustarjoilut muuttuivat terveystietoisempaan suuntaan. Työterveyshuoltojen toimijat kutsuivat työpaikkaruokailusta vastaavia yhteistyökumppaneiksi. (Liite 38. Tiedote kouluruokailumuutoksista Etelä-Pohjanmaalla v ). Maakunnan alakoulujen ruokapalveluhenkilöstölle v.2007 suunnatun kyselyn lisäksi yhdessä kunnassa kartoitettiin syksyllä 2008 koulujen ja päiväkotien koko henkilöstön kokemuksia toteutetusta kouluruokaremontista. Edistystä oli tapahtunut kasvisten valikoiman ja tarjoamisen, rasvan laadun, leipävalikoiman ja suolan osalta. Muutokset koettiin pääosin myönteisinä lasten lisäksi myös henkilöstön oman työpaikkaruokailun kannalta. Lämpimän aterian söi päivittäin 93 % henkilöstöstä. Kouluja päivähoitoruokailussa oli ohjattu terveellisiin ruokatottumuksiin ilahduttavan monin keinoin. Ruoan vaikutuksista keskusteltiin. Opettajien oma malli koettiin tärkeäksi. Halukkuus vastata kyselyyn osoitti, että henkilöstö oli kiinnostunut ruokailuun liittyvistä asioista ja halusi olla osaltaan edelleen kehittämässä ruokailua. Esimerkiksi erään koulun vuoden painopistealueeksi oli valittu kouluruokailu.

67 65 Toimijoiden kokemuksia Dehkon 2D-hankkeen merkityksestä saatiin toimintakartoituksesta v Toimijat kokivat, että hanke antoi syvyyttä työhön ja lisäsi ennaltaehkäisyn ja hoidon osaamista. Työyhteisöissä muodostui hankkeen vaikutuksesta yhteiset hoitopolut ja pelisäännöt. Asiakkaat saivat viimeisimmän tiedon ohjauksessa, heidän intonsa omahoitoon lisääntyi sekä seurantaa ja lääkehoidon aloittamista tehostettiin. Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet tulivat tutuksi. (Liite 45. Toimijoiden palaute Dehkon 2D-hankkeen merkityksestä). Kuntajohto, virkamiehet ja päättäjät viritettiin näkemään ennaltaehkäisytyön merkitys terveydenhuollon kustannusten hallinnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin varmistajana. Hanke saattoi virkamiehiä sekä toimijoita yhteen ja viritti heidät tunnistamaan oman roolinsa kansanterveyden näkökulmasta. Vastuulääkärin johdolla toteutettiin kuntakierrokset v ja (Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys v. 2007). Ravitsemus, painonhallinta ja matalan kynnyksen liikunta tulivat osaksi toimintaa päivähoidossa, kouluissa, oppilaitoksissa, ruokahuollossa ja liikuntatoimessa. Kansalaisopistot ja kirjastot tukivat hankkeen väestöstrategian toteuttamista. Dehkon 2D-hanke korosti koko hankkeen ajan, että ennaltaehkäisy ei ole ainoastaan terveydenhuollon asia. Hanke kutsui terveydenhuollon lisäksi terveydenhuollon ulkopuolisia toimijoita yhteistyöhön. Lisääntynyt yhteistyö ja verkostoituminen näkyi välittöminä yhteydenottoina, vastavuoroisena asiantuntijavaihtona ja yhteisinä toimintamalleina. Hankkeen vaikutuksesta monet yhdistykset, järjestöt ja yritykset liittivät elämäntapainterventioita muuhun toimintaansa. Työpaikkoja viritettiin uusille työhyvinvointia ja terveyttä edistäville toimintatavoille. Työterveyshuolto käynnisti henkilöstön tyypin 2 diabetesriskitestauksen. Työhyvinvointipäiviin ja henkilöstölehtiin liitettiin elämäntapatietoiskuja. Opinnäytetöiden kautta kartoitettiin henkilöstöruokailun laatua ja käyttöastetta. Työnantajat saivat yleisellä tasolla uutta tietoa henkilöstönsä terveystottumuksista. Tiedotusvälineiden tuki hankkeen painopisteteemoille näkyi myönteisesti mm. terveyskeskusten vastaanotoilla. Paikallis- ja maakuntalehdet kutsuttiin alun alkaen tukemaan väestöstrategiaa. Hankkeen edetessä lisääntyivät alueradion ja MTV:n yh-

68 66 teydenotot ja tietoiskut. Myös ammatilliset lehdet olivat kiinnostuneita hankkeen toimintaperiaatteista ja tuloksista. Eteläpohjalainen hanketiedote Tiarootuksen kautta terveydenhuoltohenkilöstö ja muut yhteistyökumppanit kokivat saaneensa vinkkejä uusista asiakasohjausmateriaaleista, toimintamalleista ja koulutuksista. (Liite 53. Lehdistöosumat ja hanketyöntekijöiden kirjoittamat artikkelit, Liite 43. Etelä- Pohjanmaan hanketiedote Tiarootus). Monen toimijatahon yhteistyöllä toteutettiin lukuisia väestöön kohdistuvia terveystapahtumia ja tempauksia. Kauhavan Lentosotakoulun terveystapahtumissa 80 % varusmiehistä sai uutta elämäntapatietoa. Kansanterveyshaaste osoitettiin mm. sairastavuus- ja kustannuslukujen avulla. Dehkon 2D-hankkeen pyynnöstä saatiin 19 kunnasta yhteen vedetyt peruskoululaisten painotilastot. Kattavassa v laaditussa yli oppilaan otoksessa ylipaino tai lihavuus todettiin 23 prosentilla peruskoululaisista (pituus-paino yli +20 %). Lihavaksi luokiteltavia oppilaita oli peräti 9 % ja heistä joka kolmas oli vaikeasti lihava. Lapsuusajan ylipainon yhteyttä aikuisiän sairastavuuteen on toistuvasti painotettu eri yhteyksissä, myös terveydenhuollon ulkopuolella. Painotilastoista saatiin ennakointitietoa, jonka perusteella kunnissa käynnistettiin monia lapsiin ja vanhempiin kohdistuvia toimintamalleja. (Liite 22. Tervehet mukulat aineisto ja peruskoululaisten painotilastot Etelä-Pohjanmaalla). 3.4 HUOMIONOSOITUKSET JA PALKINNOT KANSAINVÄLINEN TUNNUSTUS The WHO Counteracting Obesity Award 2006 valtakunnalliselle Dehkon 2Dhankkeelle, Istanbul VALTAKUNNALLISET TUNNUSTUKSET Vuoden 2006 alueellinen Terveysteko-tunnustus Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2Dhankkeelle, Sosiaali- ja Terveysministeriö, Seinäjoen aluekierros

69 67 Dehkon 2D-hankkeen palkinto Kauhavanseudun kansanterveystyön kuntayhtymälle Dehko-ryhmän toimintamallista, Valtakunnalliset Dehko-päivät, Tampere Dehkon 2D-hankkeen palkinto Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän Soinin terveysaseman Liikkumisreseptin ryhmätäyttö -toimintamallille, Dehko-toimijasymposium, Helsinki ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN ALUEELLISET TUNNUSTUKSET TOIMIJOILLE Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen tunnustus vastuulääkäri Eeva Korpi- Hyövältille pitkäaikaisesta diabeteksen hoito- ja ennaltaehkäisytyöstä, Dehkon 2Dhankkeen Eteläpohjalaiset Terveysmessut Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen tunnustus Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän Soinin terveysasemalle kokonaisvaltaisesta D2D-työstä, Dehkon 2D-hankkeen Juhlaseminaari, Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen kuntakohtaiset tunnukset (27 kuntaa) erikseen nimetystä tavoitteita tukevasta toiminnasta, Dehkon 2D-hankkeen Juhlaseminaari, Seinäjoki Dehkon 2D-hankkeen kunniakirja alueellisen ohjausryhmän jäsenille, D2D vastuuhenkilöille ja merkittäville yhteistyökumppaneille v JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4.1 TAVOITTEISIIN JA TOIMINTAAN PERUSTUVAT JOHTOPÄÄTÖKSET TAVOITE 1. Vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen läheisesti liittyvien sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöi-

70 68 den vallitsevuutta merkittävästi henkilöillä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski on korkea; hankkeen käynnistämät ehkäisytoimet toteutetaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon normaalin toiminnan osana. Varhainen puuttuminen ja tehostunut elämäntapaohjaus ja hoito vähensivät alustavien tietojen mukaan korkean riskin henkilöiden sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä (Kansanterveyslaitos, D2D Tiedonkeruu). Dehkon 2D-hankkeella oli suora vaikutus terveydenhuollon toimijoiden työtavan ja sisällön muuttumisessa. Useaan toimijatahoon ja asiakasryhmään kohdistuvan hankkeen välillisiä vaikutuksia on käytännössä mahdoton todistaa, mutta määrällisillä ja laadullisia kartoituksilla osoitettiin muutosten suunta. Dehkon 2D-hankkeen osuutta vaikuttavuudesta on vaikea arvioida, sillä elämäntapa- ja diabetesteemat olivat toistuvasti esillä myös monilla muilla toimijatahoilla ja tiedotusvälineissä. Tehostuneen seulonnan seurauksena tyypin 2 diabetesta tai esiastetta sairastavien ilmaantuvuus lisääntyi hankkeen aikana, mutta jatkuvan ja pitkäjänteisen toimintamallin ja väestöstrategian seurauksena on oletettavaa, että ilmaantuvuus tasoittuu vuosien kuluessa. On liian aikaista sanoa, vähenikö sydän- ja verisuonisairauksien sairastavuus pitkällä aikavälillä. TAVOITE 2. Tunnistaa tyypin 2 diabetes oireettomassa varhaisvaiheessa niiltä henkilöiltä, joilla diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riski on korkea. Aiemmista perusterveydenhuollon toimintakäytännöistä poiketen tavoitettiin tyypin 2 diabetesriskin seulonnalla korkean riskin henkilöitä ja oireettomasti tyypin 2 diabetesta sairastavia varhaisessa vaiheessa. Moniammatillisella väestöstrategialla ja terveydenhuollon ulkopuolisten toimijoiden tuella tavoitettiin huomattavasti terveydenhuollon seulontaa suurempi väestö. Seulontakäytäntö soveltui erinomaisesti sekä perusterveydenhuoltoon että moniammatilliseen väestöstrategiseen toimintaan. Dehkon 2D-hankkeen ohjeistuksen myötä erikoissairaanhoidossa käynnistettiin valtimotapahtumapotilaiden verensokerirasitukset. Toimintakäytännöllä tavoitettiin keskitetysti tämä jo valtimotapahtumavaiheeseen edennyt korkean riskin henkilöiden joukko. Etelä- Pohjanmaalla aloitettiin tehostettu raskausdiabeetikoiden raskaudenjälkeinen seuranta tyypin 2 diabeteksen varhaiseksi toteamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Tämä

71 69 toimintamalli vaatii edelleen tehostamista perusterveydenhuollossa yhdistämällä seulonta muihin terveydenhuollon käytäntöihin kuten naisten joukkotarkastuksiin. TAVOITE 3. Kehittää uusia ja tukea jo käytössä olevia tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja ja käytäntöjä perusterveydenhuollossa. Kirjatut ja yhdessä sovitut hoitopolut olivat uusi tapa yhtenäistää käytäntöjä ja sopia sisällöistä. Korkean riskin henkilöiden ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitopolkujen ja palveluketjujen rakentaminen edisti työn sujumista ja kohdensi toimenpiteitä korkean riskin henkilöille. Rekisterien ja tilastojen avulla hahmotettiin elämäntapaohjausta ja hoitoa tarvitsevien korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden kokonaismäärää. Ryhmäohjaus lisääntyi voimakkaasti ja koulutusten myötä elämäntapaohjaus jäntevöityi. Perusterveydenhuollon toimijat verkostoituivat ja hyödynsivät toistensa asiantuntijuutta sekä henkilökohtaisesti että ryhmissä. Terveydenhuollon toimijat jalkautuivat kansan pariin ja hyödynsivät luovasti ammattitaitoaan mm. tapahtumissa ja tiedotusvälineyhteistyössä. TAVOITE 4. Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia. Etelä-Pohjanmaalla dokumentoitiin noin 100 toimintamallia ja muita toimintakäytäntöjen muutoksia on huomattavasti enemmän. Toimintamallien vaikuttavuutta mitattiin ja arvioitiin vain osittain. Jatkossa tarvitaan sekä yksilöllisten että ryhmämuotoisten toimintatapojen arviointia, joka antaa motivaation pitkäjänteiselle toiminnan suunnittelulle ja kohdistamiselle. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoimia voidaan toteuttaa sekä osana terveydenhuollon toimintaa että kunnan muiden toimialojen ja kolmannen sektorin kautta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta eivät välttämättä vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Kyse on kokonaisvaltaisesta ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon kustannusten syy-seuraussuhteen hahmottamisesta sekä käytössä olevien synergiaetujen hyödyntämistä.

72 70 TAVOITE 5. Lisätä väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä sekä tukea tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman väestöstrategian toteutumista. Dehkon 2D-hanketyöntekijät ja terveydenhuollon toimijat lisäsivät väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä hyödyntämällä monipuolisesti tiedotusvälineiden mahdollisuuksia ja terveysviestintätukea. Eri toimialojen ja kolmannen sektorin henkilöstön koulutukset, yleisötilaisuudet ja tapahtumat sekä lasten kautta vanhempiin vaikuttaminen olivat merkittäviä tietoisuuden lisäämisen kanavia. 4.2 EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI TERVEYDENHUOLTO EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI Tyypin 2 diabeteksen riskitestaus liitetään laajasti kaikkien terveydenhuollon toimijoiden työhön seulonnan ja ohjauksen välineeksi. Riskitestaus ja elämäntapaohjaus juurrutetaan normaalikäytännöksi ja seulontaa jatketaan mm. naisten, miesten, työterveyshuollon, kutsunta- ja ajokortti-ikäisten sekä työttömien terveystarkastuksissa. Korkean riskin henkilöiden (IFG, IGT, raskausdiabeetikot, valtimotapahtumapotilaat) seulonta, ohjaus ja seuranta nostetaan yhtä tärkeäksi tehtäväksi kuin jo diabetesta sairastavien hoitaminen ja elämäntapaohjaus, koska he ovat yhtä suuressa vaarassa sairastua valtimotauteihin. Dehkon 2D-hankkeen tavoitteen mukaisesti tällä pyritään ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen tai siirtämään se mahdollisimman myöhäisiin elinvuosiin sekä ennaltaehkäisemään jo diabetekseen sairastuneiden vakavia lisäsairauksia. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden määrä tilastoidaan järjestelmällisesti. Sairaanhoitopiirin tietokannoista analysoidaan sairausryhmäkohtaisesti kunnille koituvat kustannukset. Seurantatietoa hyödynnetään toimintayksikön ja kunnan ennal-

73 71 taehkäisevän toiminnan ja hoidon suunnitelmissa sekä työtapojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Työterveyshuolloissa on lisättävä tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytyötä. Korkean riskin henkilöiden ja diabetesta sairastavien ohjaus ja hoito olisi toteutettava kansanterveystyön kuormituksen vuoksi mahdollisimman pitkälle työterveyshuollon omana toimintana. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja lasten painotilastot osoittavat tulevaisuuden haasteet. Terveyskeskuksissa on arvioitava, millaisilla henkilö- ja työaikaresursseilla voidaan todellisuudessa vastata edellä mainittuihin tarpeisiin. Työaikaa on varattava diabetesvastuulääkärille ja diabeteshoitajalle potilastyön lisäksi myös toiminnan, koulutuksen ja laatuseurannan koordinointiin. Perusterveydenhuollossa tulee olla yksi kokopäiväinen diabeteshoitaja diabeetikkoa kohti. (Diabeteksen ehkäisyn hoidon kehittämisohjelma , Suomen Diabetesliitto 2000). Erikoissairaanhoidon lisäksi Etelä-Pohjanmaan kunnissa ei ole yhtään ravitsemusterapeutin tointa. Lääkäreiden ja hoitajien työn tukemiseen, henkilöstön kouluttamiseen ja ravitsemusosaamisen koordinointiin tarvitaan kuntiin yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohti. Samalla periaatteella on huolehdittava jalkojenhoitajien ja/tai jalkaterapeuttien sekä liikunnan asiantuntijoiden riittävyydestä. (Diabeteksen ehkäisyn hoidon kehittämisohjelma , Suomen Diabetesliitto 2000). Jokaiseen terveyskeskukseen perustetaan moniammatillinen diabetestyöryhmä, jonka tehtävänä on sekä korkean riskin henkilöiden että diabeetikoiden hoidon ja ohjauskäytäntöjen arviointi, seuranta ja toiminnan suunnittelu. Diabetestyöryhmän asiantuntemusta hyödynnetään muiden terveydenhuollon ja kunnan toimijoiden osaamisen ja työn kehittämisessä. Seulonnassa löytyneiden korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden määrä osoittaa tarpeen monipuolisen ryhmämuotoisen ohjauksen voimakkaalle lisäämiselle. Tarvitaan pitkäjänteistä suunnittelua, vastuun jakamista, tulosten kirjaamista ja toiminnan arviointia.

74 72 Erikoissairaanhoidossa korkean riskin henkilöiden seulontaa lisätään ja kehitetään työnjakoa perusterveydenhuollon kanssa. Rakennetaan yhteistyössä Dehkon 2D hankkeen periaatteiden mukaiset hoitopolut ja palveluketjut. Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutuksessa ja perustutkintovaiheen opiskelijoiden työnharjoittelussa syvennetään ennaltaehkäisyn, painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan osaamista. Terveydenhuollon henkilöstön mediaosaamista hyödynnetään väestöstrategisesti alueellisessa ja paikallistason viestinnässä. Kansallisen Dehko-ohjelman tavoitteet juurrutetaan käytäntöön (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Suomen Diabetesliitto 2000) KUNNAN MUUT TOIMIALAT EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI Jokainen kunta tarvitsee kokonaisvaltaisen hyvinvointiohjelman. Virkamiesvalmistelu ja luottamushenkilöorganisaatio tarvitsee toiminnan ja taloussuunnittelun pohjaksi systemaattisesti kerättyä seurantatietoa kuntalaisten terveydentilasta sekä toiminnan vaikuttavuudesta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Kaikkeen päätöksentekoon liitetään terveysvaikutusten arviointi ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta. On välttämätöntä perustaa kuntiin säännöllisesti kokoontuvat terveyden edistämisen foorumit. Näissä käsitellään ja kehitetään kuntalaisten terveyden ja elämäntapojen kannalta keskeisiä mittareita, toimintatapoja ja resursseja. On nähtävä, että kansansairauksien ennaltaehkäisy lähtee perheistä ja on muidenkin toimialojen kuin vain terveydenhuollon tehtävä. Kuntakohtaiset moniammatilliset ja räätälöidyt toimintamallit väestöstrategisten toimien tukemana johtavat vähitellen väestön parempaan terveydenhallintaan ja kuntien kustannusten hallintaan.

75 73 Joukkoruokailun kansanterveydellinen vaikutus on suuri. Elintarvikehankintapäätökset tehdään valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Päivähoidossa, kouluissa ja työpaikoilla hyödynnetään mahdollisuutta ohjata asiakkaan valintoja. Ruokapalveluhenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa korostetaan ennaltaehkäisyn, painonhallinnan sekä yksilöllisen energiansaannin ja kulutuksen näkökulmia. Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön perustutkinnon ja täydennyskoulutuksen koulutusohjelmissa ja opetussuunnitelmissa syvennetään ennaltaehkäisyn, painonhallinnan, ravitsemuksen ja liikunnan sisältöjä KOLMAS SEKTORI JA YRITYKSET EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI Eri toimijatahojen yhteistyön lisäämisessä on vieläkin käyttämättömiä mahdollisuuksia ja toimintamalleja ohjata väestöä hyviin elämäntapoihin ja valintoihin. Työterveyshuollon palvelutarjonnassa ja palvelujen ostamisessa painotetaan laajempaa työterveyssopimusta, joka sisältää ennaltaehkäiseviä toimintatapoja, mm. ryhmämuotoista ja työpaikkalähtöistä elämäntapaohjausta. Elintarvikevalmistajat, kahvilat, ravintolat ja ruokakaupat tukevat asiakkaan mahdollisuutta tehdä hyviä ja kevyempiä valintoja.

76 ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN VISIO Eteläpohjalaisten kuntien asukkaat ja toimijat hyödyntävät aktiivisesti luotettavilta tahoilta saatavaa elämäntapoihin liittyvää tietoa omassa, läheistensä ja jälkipolvensa elämässä. He osaavat hyödyntää saamaansa tietoa myös työhönsä liittyvissä yhteyksissä. Kuntien eri toimialojen virkamiehet, työntekijät ja luottamushenkilöt ymmärtävät kuntansa ja oman roolinsa kansanterveyden näkökulmasta. He osaavat Dehkon 2D hankkeen sekä Jatkohankkeen päätyttyä tehokkaasti hyödyntää tuotettua seuranta- ja vaikuttavuustietoa. Yksityisten palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden asiantuntijuutta käytetään julkisten terveydenhuoltopalvelujen täydentäjinä. Ravitsemuksen, painonhallinnan, liikunnan ja mielenterveyden palvelujen sisältöä ja valikoimaa kehitetään. Ennaltaehkäisyn, sairauksien hoidon ja elämäntapaohjauksen sisällöt kirjataan päivitettäviin hoitopolkuihin ja palveluketjuihin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän virkamiesjohto ja peruskuntien edustajista koostuva luottamushenkilöjohto on vakuuttunut Dehkon 2D hankkeen linjauksien suuntaisten toimien tarpeellisuudesta jatkossakin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä rakentaa terveydenhuoltolakiluonnoksen päälinjausten mukaiset ja kuntayhtymän omaan terveyden edistämisen strategiaan sopivat toimintaedellytykset maakunnan toimijoiden tueksi sekä eteläpohjalaisten terveydentilan kohentamiseksi vuoden 2009 alusta alkaen.

77 75 5 LOPPUSANAT Sinä kentän toimija, yhteistyökumppani, taloudellisesti tai muuten tämän työn mahdollistanut ja muulla tavalla rinnallamme kulkenut, Dehkon 2D-hankkeen tavoitteena oli parantaa ja vaalia yksittäisen kansalaisen terveyttä ja sitä kautta hänen toimintakykyään, elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan. Toimintakäytäntöjä kehittämällä pyrittiin tukemaan työntekijöitä ja toimijoita vaativassa ja pitkäjänteisessä ennaltaehkäisy- ja hoitotyössä. Loppuraportista ilmenevä toiminta ja tulokset eivät ole yksittäisen henkilön aikaansaannoksia, vaan kyseessä olivat eteläpohjalaiset ja valtakunnalliset ennaltaehkäisytalkoot. Tuloksia arvioitaessa on vielä liian aikaista sanoa, vähenikö eteläpohjalaisten sairastavuus hankkeen virittämän moniammatillisen työn tuloksena. Nähtävissä on, että olimme oikeassa suunnassa. Viiden vuoden ajan haimme uusia keinoja diabeteksen ehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen, elämäntapaohjaukseen ja lisäsairauksien estämiseen. Työ jatkuu. Kiitämme yhteistyöstä! Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanketyöryhmä

78

79 76 VALTAKUNNALLINEN TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMAN TOIMEENPANOHANKE, DEHKON 2D-HANKE v JA JATKOHANKE (Diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisy osaksi terveydenhuollon arkea) v.2008 SAIRAANHOITOPIIRIT JA ASUKASMÄÄRÄT Liite 1. Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit aloittivat Dehkon 2Dhankkeessa vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit aloittivat varsinaisen toiminnan v

80

81 Liite 2. DEHKON 2D-HANKKEEN HENKILÖSTÖ ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1(2) Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri Eeva Korpi-Hyövälti v (oman toimen ohella yht. n.2 kk/vuosi) Tulosyksikköjohtaja, sisätautien ylilääkäri, Matti Rekiaro v (oman toimen ohella) Diabeteshoitaja Terhikki "Pörri" Latvala v (oman toimen ohella, 2-8 kk/vuosi) Aluekoordinaattori, fysioterapeutti Arja Hyytiä (100%) Sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro (80%), (100%) Ravitsemussuunnittelija, laillistettu ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama (50%), (100%) Terveydenhoitaja Johanna Niku ja (100%) Liikuntakoordinaattori, fysioterapeutti Elina Leikkainen (100%) JATKO- DEHKON 2D-HANKE HANKE Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke 2008 Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen ennaltaehkäisyhanke Esitys ja valmistelu

82 MUUT ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEESSA TYÖSKENNELLEET HENKILÖT 2(2) Yo, medianomiopiskelija Jussi Rekiaro Kuvaus ja graafinen suunnittelu Geronomiopiskelija Hanne Visti Työharjoittelu (3 vko) Ravitsemusterapeuttiopiskelija Satu Matintupa, työharjoittelu ja aineiston suunnittelu (6 vko) Sisät.-kir.sairaanhoitaja Heli Björlin D2D Tiedonkeruun tallennus Merkonomi-yo Sasu Hyytiä Toimistoapu Lääket. kand. Henni Hyytiä Posterien ja luentoesitysten työstäminen, käännöstyö Ravitsemusterapeuttiopiskelija Terhi Markkula, työharjoittelu ja aineiston suunnittelu (6 vko) JATKO- DEHKON 2D-HANKE HANKE Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke 2008 Sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen ennaltaehkäisyhanke

83 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Liite 3. 1(3) D2D-VASTUULÄÄKÄRIT JA -HOITAJAT VUOSINA TERVEYSKESKUS TAI -ASEMA D2D-vastuulääkäri D2D-vastuuhoitaja Alahärmä Tapani Saarela Päivi Hautala Jaana Siikavirta Irma Kari Alajärvi Kari Ahokas Kirsti Mäkinen Marketta Ketonen Alavus Vilho Vuotari Merja Hovinmäki Erkki Kesti Evijärvi Eila Rantalahti Annukka Hautala Ilmajoki Hanna Urpala Raija Vierikko Isojoki Jorma Mäntynen Tellervo Kotomäki Antti Tuunanen Isokyrö Matti Norja Outi Maunuksela Sirja Paldanius Jalasjärvi Väinö Mattila Marja-Leena Erkkilä Terttu Paasto Raija Virnala Karijoki Stina Lähteenmäki Pirjo Luoma-Keturi Kauhajoki Tarja (Kaunismäki) Vanhapiha Seija Haavisto Tapio Oksanen Leena Koskinen Kauhava Hanna Malmi Marketta Sironen Kortesjärvi Hanna Malmi Tuire Hautanen Agnes Luoma Kuortane Ilkka Mannismäki Raija Saarimäki Tuula Kujanpää Mirella Takala Kurikka Veli Sillanpää Sonja Lehtimäki Harri Kurunmäki Arja Ranta Päivi Lehtola Tuija Taipalus Lappajärvi Tarja Keto Kaija Nyyssölä Tuomo Orava Marjatta Tammela Tuire Hautanen Lapua Jukka Nikula Taina Passinmäki Kati Karjanlahti Jaana Rintamäki Lehtimäki Lars Lindholm Hanna Katajamäki Nurmo Tuija Alapiha Marjatta Vainio Taisto Trygg Outi Antila Liisa Mikkola Peräseinäjoki Ritva Ventelä Kirsi Vuolle Lenita Kangas Aino Luukkonen Seinäjoki Jorma Hankaniemi Marja-Leena Kurhela Gabriel Craciun Anne (Favorin) Sauna-aho Liisa Långsjö Sirpa Lähdes Soini Ahti Honkola Katja Kulmala Virpi Salo Teuva Heikki Korpi Pirkko Järvi-Laturi Töysä Hannu Liesmäki Riitta Lanttola Vimpeli Leena Uusitalo Maarit Holkko Päivikki Joensuu Aino Ylitalo Ylihärmä Raimo Rasivirta Gretel Mantere Johanna Pöyhönen Ylistaro Kaisu Nivukoski Anne Nummela Ähtäri Suvi Ylinen Marja Uusi-Kilponen

84 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 2(3) D2D-VASTUULÄÄKÄRIT JA -HOITAJAT VUOSINA KUNNALLINEN TYÖTERVEYSHUOLTO D2D-vastuulääkäri D2D-vastuuhoitaja Alahärmä Risto Erkko Tarja Takala Alajärvi Kari Ahokas Ulla Takala Päivi Puusaari Minna Tuomela Alavus Riitta Humalajoki Kirsti Mäntylä Laura Puoliväli Mirva Laapio Evijärvi Eila Rantalahti Soile Ikonen Ilmajoki Timo Kosonen Maria Rahko Riikka Mäki-Marttunen Isojoki Antti Tuunanen Leena Poikonen Isokyrö Leena Korhonen-Hurskainen Tanja Saukko Sirja Paldanius Jalasjärvi Väinö Mattila Timo Tumpula Karijoki Marianne Halenius Sirkka (Lindstedt) Jaakkola Kauhajoki Kirsi Tuominen Hillervo Kujanpää Kyösti Rinne Sirpa Mättö Mari Ala-Kokko-Nevala Kauhava Raili Peljo Liisa Ylipelkonen Ritva Alanen Anne-Marja Annala Kortesjärvi Agnes Luoma Kurikka Liisa Lempiäinen Anna-Liisa Ania Päivi Rita-Luopa Lappajärvi Tarja Keto-Tenhunen Riitta (Sironen) Saari Kristiina Sävilammi Lapua Pekka Talola Timo Turja Helena Lahtinen Raija Koivuluoma Lehtimäki Lars Lindholm Seija Rintamäki Seinäjoki Erkki Liikala Terttu Palokangas Eeva Kostamovaara Kari Pienimäki Mari Toivonen Johanna Pernaa Susanna Niiranen Soini Ahti Honkola Anna-Liisa Hautakangas Teuva Markku Salomäki Satu Tamsi Sari Antinluoma-Rintakomsi Vimpeli Tarja Niemi Marja-Leena Rauhala Ylihärmä Suvi Lahti Ähtäri Harri Ylinen Elisa Hirvilampi

85 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 3(3) D2D-VASTUULÄÄKÄRIT JA -HOITAJAT VUOSINA YKSITYINEN TYÖTERVEYSHUOLTO D2D-vastuulääkäri D2D-vastuuhoitaja Asematien lääkärikeskus, Ilmajoki Jari Niemi Atria Oyj / Työterveys, Nurmo Markku Seuri Päivi Asikainen Finn-Power työterveyshuolto, Kauhava Minna Haveri-Joona Mari Harju Pia Pahkakangas Lapuan Lääkärikeskus Tarja Kiviniemi Jaana Kattelus Lääkäriasema ILO, Tuuri Veikko Ahonen Minna Lassila Niina (Seppälä) Köykkä Riikka Saarimäki Lääkäriasema K. Niemelä, IPSORUM OY Kalevi Niemelä Ilmajoki ja Seinäjoki Seinäjoen Lääkäritalo Teija Kalijärvi Johanna Pahkajärvi Tarja Uusitalo SL-Lääkintäpalvelut, Ähtäri Seppo Luoma Kirsti Kiviniemi SUOMEN TERVEYSTALO Medivire Työterveyspalvelut Oy, SeinäjokPäivi Kangasluoma Seinäjoen Työterveyskeskus Oy, SeinäjoHelena Suojanen sivutoimipisteet: Härmä Kauhajoki Kurikka Sirkka-Liisa Miilumäki Raija Pihlajasalo Pirkko Arponen Terhi Hirsimäki Sirpa Heinimäki Marita Tulensalo Raija Perkiö Vimpelin Lääkärikeskus Oy Marja-Liisa Kivipelto Hanna Peräaho Leea Lapinkorpi

86

87 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 4. DEHKON 2D-HANKKEEN VASTUUTYÖRYHMÄ ETELÄ-POHJANMAALLA vuosina Kaikki jäsenet myös alueellisen ohjausryhmän jäseniä JÄSENEN NIMI AMMATTI TOIMIPAIKKA/SIDOSRYHMÄ KOKOUKSIIN OSALLISTUMINEN MUUTA YHT Craciun Gabriel ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus 1 2 Jäänyt v pois työkiireiden vuoksi. Favorin Anne diabeteshoitaja Seinäjoen terveyskeskus 1 nimi muuttunut Sauna-ahoksi Hankaniemi Jorma diabetesvastuulääkäri Seinäjoen terveyskeskus Hyytiä Arja aluekoordinaattori Dehkon 2D-hanke Korpi-Hyövälti Eeva (puh.joht.) vastuulääkäri Dehkon 2D-hanke Kurhela Marja-Leena th/diabeteshoitaja Seinäjoen terveyskeskus Latvala Terhikki diabeteshoitaja Dehkon 2D-hanke Linjama Hilpi ravitsemussuunnittelija Dehkon 2D-hanke Niku Johanna terveydenhoitaja Dehkon 2D-hanke 1 3 Palokangas Terttu työterveyshoitaja Seinäjoen tk / Työterveysyksikkö Rekiaro Matti sisätautien ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Rekiaro Riitta-Liisa (sihteeri) sairaanhoitaja-sihteeri Dehkon 2D-hanke Sauna-aho Anne (ent. Favorin) (ks. Favorin) 1

88

89 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/dehkon 2D-hanke Liite 5. 1(2) ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ v JÄSENEN NIMI AMMATTI TOIMIPAIKKA/SIDOSRYHMÄ KOKOUKSIIN OSALLISTUMINEN HUOM KOKOUKSIA YHTEENSÄ Alanko Juha sisätautien ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala 3 3 v alkaen Craciun Gabriel ylilääkäri Seinäjoen terveyskeskus 1 Jäänyt pois ohjausryhmästä v työkiireiden takia. Eklund Anu-Sofia lehtori SeAMK, ravitsemisalan yksikkö 1 1 Kaija Nissisen sij. Hankaniemi Jorma tk-lääkäri Seinäjoen tk/diab.vastuulääkäri Hautamäki Aulis rehtori Järvi-Pohjanmaan Kansalaisopisto Honkola Ahti ylilääkäri Soinin terveysasema Hyytiä Arja aluekoordinaattori EPSHP/Dehkon 2D-hanke Hyötyläinen Timo liikuntasihteeri Kurikan kaupunki Isyyslomalla v. 2004, virkavapaa v Kangas Antero toimialavastaava Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Ari Puro-Ahon sij. Kettula Anne projektikoordinaattori Kuortaneen Urheiluopisto Korhonen Jarmo (pj.) shp:n hallituksen pj. EPSHP Keväästä 2005 alkaen Korpi-Hyövälti Eeva vastuulääkäri EPSHP/Dehkon 2D-hanke Kulmala Katja diabeteshoitaja Soinin terveysasema 1 Diabeteshoitaja vaihtunut v Kurhela Marja-Leena th/diabeteshoitaja Seinäjoen terveyskeskus Laine Väinö työterveyslääkäri Seinäjoen Lääkäritalo Latvala Terhikki diabeteshoitaja EPSHP/Dehkon 2D-hanke Siirtynyt eläkkeelle v Leikkainen Elina fysioterapeutti EPSHP/Dehkon 2D-hanke 4 3 Hankkeessa Linjama Hilpi ravitsemussuunnittelija EPSHP/Dehkon 2D-hanke Lähdesmäki Liisa projektikoordinaattori EPSHP/Liikkumisreseptihanke Lähteenkorva Jukka johtaja Foodwest Oy / Elintarvikekehitys Mustonen Marja Leena toiminnanjohtaja Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Mäki-Kala Katri lehtori SeAMK, sosiaali- ja terveysalan yks Niku Johanna terveydenhoitaja EPSHP/Dehkon 2D-hanke 4 1 Hankkeessa sekä Nissinen Kaija yliopettaja SeAMK, ravitsemisalan yksikkö Vanhempainlomalla v Pahkajärvi Johanna työterveyshoitaja Seinäjoen Lääkäritalo Äitiyslomalla v Palokangas Terttu työterveyshoitaja Seinäjoen tk/työterveysyksikkö Pennanen Maria vs. liikuntatoimen pääll. Kurikan kaupunki 1 Timo Hyötyläisen sij. JATKUU -> Pihlajamäki Jaakko sairaanhoitopiirin johtaja EPSHP Puolijoki Hannu johtajaylilääkäri EPSHP Puro-Aho Ari tuottaja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Hoitovapaa v. 2004, vuorotteluvapaa v. 2006, vv Rekiaro Matti sisätautien ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala 1 2 Vv. syksy 2004 ja 2005 siirtynyt pois sisät.ylil. tehtävästä Rekiaro Riitta-Liisa (siht.) sairaanhoitaja/sihteeri EPSHP/Dehkon 2D-hanke Salo Virpi diabeteshoitaja Soinin terveysasema Sauna-aho Anne diabeteshoitaja Seinäjoen terveyskeskus

90 Sillanpää Jussi shp:n hallituksen pj. EPSHP 3 2 Ohjausryhmän puh.joht. kevääseen 2005 saakka Tall Juha kehityspäällikkö E-P:n yrittäjät/s.s. Diabetesyhdistys Talvitie Timo lastentautien erik.lääkäri EPSHP/diab.vastuulääkäri/lastent Uusitalo Tarja työterveyshoitaja Seinäjoen Lääkäritalo 2 Johanna Pahkajärven äitiysloman sij. Vihriälä Kari johtava psykologi EPSHP/terv.edist.työryhmän pj VARAJÄSENET Hyytiä Jorma rehtori Kuortaneen Urheiluopisto Anne Kettulan varalla Talvitie Aila diabeteshoitaja EPSHP/lastentaudit 1 Timo Talvitien varalla 2(2)

91 DEHKON 2D-HANKKEEN VALTAKUNNALLINEN JOHTORYHMÄ, VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATTORI JA ALUEKOORDINAATTORIT SEKÄ ETELÄPOHJALAISTEN EDUSTAJAT Dehkon 2d-hankkeen johtoryhmä Puheenjohtaja: Pihlajamäki, Jaakko, sairaanhoitopiirin johtaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Varapuheenjohtaja: Uusitupa, Matti, professori, Kuopion yliopisto Sihteeri: Kiuru, Satu, Dehko-sihteeri, Suomen Diabetesliitto Esittelijä: Saaristo, Timo, valtakunnallinen koordinaattori, Suomen Diabetesliitto Jäsenet: Huttunen, Jorma, toimitusjohtaja, Suomen Diabetesliitto Kesäniemi, Antero, professori, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Niskanen, Leo, professori, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (v alusta) Oksa, Heikki, toimialueen johtaja, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Puolakka, Jukka, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Puska, Pekka, pääjohtaja, Kansanterveyslaitos Vanhala, Mauno, ylilääkäri, Laukaan terveyskeskus / Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Valtakunnallinen koordinaattori ja sairaanhoitopiirien aluekoordinaattorit Valtakunnallinen koordinaattori Saaristo, Timo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori Hyytiä, Arja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori Korpela, Kaija Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori Pölönen, Auli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori Pesonen, Karita Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin aluekoordinaattori Lehmusaho, Mervi Liite 6. 1(2)

92 Eteläpohjalaisten edustajat Eteläpohjalaiset edustajat Työryhmä / tehtävä Ajanjakso Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallisen johtoryhmän puheenjohtaja Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki Epshp Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti Epshp Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen aluekoordinaattori Arja Hyytiä Epshp Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen aluekoordinaattori Arja Hyytiä Epshp Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen aluekoordinaattori Arja Hyytiä Seinäjoen seudun terveysyhtymän terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi Epshp Dehkon 2D-hankkeen ravitsemuskoordinaattori Hilpi Linjama v , Jatkohanke 2008 Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallisen v , Jatkohanke 2008 seurantaryhmän jäsen Valtakunnallisen koordinaattorin ohjausryhmän v jäsen Valtakunnallisen koordinaattorin ohjausryhmän v jäsen ja koordinaattorityöryhmän jäsen Valtakunnallisen koulutus- ja v interventiotyöryhmän jäsen Valtakunnallisen koordinaattorityöryhmän jäsen v Valtakunnallisen koordinaattorin ohjausryhmän jäsen Suomen Diabetesliiton Diabeteslehden toimitusneuvosto v v (2)

93 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN KUNNAT, TERVEYSYHTYMÄT JA TERVEYSKESKUKSET Liite 7. 1(3) Etelä-Pohjanmaan kunnat v kuntaa Etelä-Pohjanmaan kunnat v kuntaa Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7687/08

94 Etelä-Pohjanmaan terveyskuntayhtymät ja terveyskeskukset v (3) Lähtötilanne Dehkon 2D-hankkeen alkaessa v Terveyskeskukset: Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Teuva, Vimpeli ja Ylihärmä Terveyskuntayhtymät: Alavudenseudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Alavus, Kuortane, Töysä Kauhavan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä: Kauhava ja Kortesjärvi Kristiinanseudun terveyskeskus: Isojoki ja Karijoki (Kristiinankaupunki Vaasan sairaanhoitopiirissä) Kyrönmaan kansanterveystyön kuntayhtymä: Isokyrö (Vähäkyrö ja Laihia Vaasan sairaanhoitopiirissä) Seinäjoen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Seinäjoki, Nurmo, Peräseinäjoki ja Ylistaro Ähtärinjärven kansanterveystyön kuntayhtymä: Ähtäri, Lehtimäki, Soini Etelä-Pohjanmaan terveyskuntayhtymät ja terveyskeskukset v Muutoksia terveysyhtymien ja terveyskeskusten ylläpitäjissä vuodesta 2003 Terveyskeskukset: Alahärmä, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Teuva ja Ylihärmä Terveyskuntayhtymät: Järviseudun terveyskeskus: Alajärvi ja Vimpeli Kauhavan seudun terveyskeskus: Kauhava ja Kortesjärvi Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä: Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Lehtimäki ja Soini Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskus: Karijoki (Kristiinankaupunki Vaasan sairaanhoitopiirissä) Kyrönmaan kansanterveystyön kuntayhtymä: Isokyrö (Vähäkyrö ja Laihia Vaasan sairaanhoitopiirissä) Seinäjoen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro Kuntaliitos: Seinäjoki-Peräseinäjoki > Seinäjoen kaupunki Muutoksia terveysyhtymien ja terveyskeskusten ylläpitäjissä vuodesta 2003

95 Etelä-Pohjanmaan terveyskuntayhtymät ja terveyskeskukset v (3) Muutoksia terveysyhtymien ja terveyskeskusten ylläpitäjissä vuodesta 2005 Terveyskeskukset: Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka, Lapua, Teuva ja Ylihärmä Terveyskuntayhtymät: Järviseudun terveyskeskus: Alajärvi ja Vimpeli Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Alahärmä, Evijärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Lappajärvi Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskus: Karijoki (Kristiinankaupunki Vaasan sairaanhoitopiirissä) Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä: Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri, Lehtimäki ja Soini Kyrönmaan kansanterveystyön kuntayhtymä: Isokyrö (Vähäkyrö ja Laihia Vaasan sairaanhoitopiirissä) Seinäjoen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä: Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro Etelä-Pohjanmaan toteutuvat terveyskuntayhtymät, liikelaitokset ja terveyskeskukset Muutoksia terveysyhtymien ja terveyskeskusten ylläpitäjissä vuodesta Suunnittelutyö ja päätökset tehtiin Dehkon 2D-hankkeen ja Jatkohankkeen aikana ja veivät voimavaroja kuntatoimijoilta. Terveyskeskukset: Lapua Terveyskuntayhtymät ja liikelaitokset: JIK-Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka ja Jurva (kuntaliitoksen myötä Vaasan sairaanhoitopiiristä) Järviseudun terveyskeskus (nimi v.2009?): Alajärvi, Lehtimäki, Soini ja Vimpeli Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi ja Ylihärmä sekä Evijärvi ja Lappajärvi yhteistoiminta-alueen jäsenkuntina Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä: Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri Seinäjoen terveyskeskus: Seinäjoki ja Isokyrö yhteistoiminta-alueen jäsenkuntana (Lapua ostaa työterveyspalveluja) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä: Kauhajoki, Teuva, Karijoki ja Isojoki Kuntaliitokset: Alajärvi-Lehtimäki > Alajärven kaupunki Kurikka-Jurva > Kurikan kaupunki Seinäjoki-Nurmo-Ylistaro > Seinäjoen kaupunki Kauhava-Alahärmä-Ylihärmä > Kauhavan kaupunki

96

97 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Venus von Willendorf e. Kr Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä Eeva Korpi-Hyövälti Kuntakierros Itävalta, paleoliittisen kivikauden pienoisveistos Painoindeksin ja kuolleisuuden yhteys Norjalainen väestötutkimus, 1,7 milj > 15 vuotiasta Ylipainoiset Alajärven ala-asteilla asteilla KOULULAISTEN LIIKAPAI- NO ALAJÄRVELLÄ % A ala-asteb ala-astec ala-aste Kouluterv.hoit. Paula Etula Diabeteshoitaja Kirsti Mäkinen D alaaste A ala-aste B ala-aste C ala-aste D ala-aste 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Yhteensä Yläaste Ala-aste Kouluterv.hoit. Paula Etula Diabeteshoitaja Kirsti Mäkinen Yhteensä Yläaste Ala-aste 1

98 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Ristiretki roskaruokaa vastaan Morgan Spurlock: : Super Size Me Ohjaaja vaaransi terveytensä ruokadokumentin tähden Mc Donald`sin pikaruokaa, 1 kk/ 14 kg lisää painoa Spurlock kärsi masennuksesta, impotenssista ja keskittymisvaikeuksista Helsinginsanomat /kulttuurisivut 9/2004 Varusmiespalvelun keskeytykset vähenivät oleellisesti tasoryhmillä Kainuun prikaatissa kunnon perusteella kolme tasoryhmää v Allasjumppaa kävelykyvyn kohentamiseksi Keskeytysprosentti 17 % 2% Tärkeintä on, että varusmiehet kokisivat täällä liikunnaniloa,, joka jatkuu siviilissä. HS lauantaina

99 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Iltauutiset Iltauutiset Väestötutkimus 2004(45-74v) Satunnaisotanta Osallistumis-% Vyötärölihavuus DM tiedossa DM tutk.. jälkeen Gluk-av av-häiriö Miehet % 69 % 7,4 % 16 % 42 % Naiset % 76 % 4,3 % 11 % 33 % Elinajanodotteen kehitys v 2002 miehet 74,9 v v 2002 naiset 81,5 v v 2030 miehet 79,2 v v 2030 naiset 84,5 v Hoidon tehostuminen? Kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin? Lihavuus täyttää kaksi keskussairaalaa Pikaruoka-annoksia annoksia 10 kertaa enemmän kuin 15 v sitten Vuodeosasto-, poliklinikka- ja lääkehoito aiheutti 200 mil kulut vuonna 2004 Duodecim 2004;120: Mediuutiset 5/2007 3

100 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Diabeteksen ylimääräiset hoitokustannukset Suomessa /yksilö/vuosi x 8 x Tyyppi 1 Tyyppi 2 Komplikaatioita ei ole Komplikaatioita on Mediuutiset 5/2007 Kangas T.: Dehko-päivät , Tampere-talo DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v yhteensä DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v DM2 50 DM 1. MUUT SEINÄJOKI LAPUA ALAVUS ILMAJOKI ALAJÄRVI ISOKYRÖ KURIKKA JALASJÄRVI KAUHAJOKI ÄHTÄRI YLISTARO LAPPAJÄRVI NURMO ALAHÄRMÄ TÖYSÄ JURVA KUORTANE TEUVA VIMPELI KAUHAVA ISOJOKI SOINI EVIJÄRVI KORTESJÄRVI LAIHIA DM DM MUUT ALAHÄRMÄ v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 ALAJÄRVI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 ALAVUS v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 EVIJÄRVI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 ILMAJOKI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 MUUT DM 1. DM DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v ISOJOKI v2001 MUUT v2002 DM 1. v2003 DM2 v2004 v2005 v2006 ISOKYRÖ v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 JALASJÄRVI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 JURVA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v KAUHAJOKI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 KAUHAVA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 KORTESJÄRVI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 KUORTANE v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 KURIKKA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v MUUT DM 1. DM

101 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v DIALYYSIHOIDOSSA KÄYNEET POTILAAT v LAIHIA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 LAPPAJÄRVI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 LAPUA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 LEHTIMÄKI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 NURMO v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 SEINÄJOKI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 MUUT DM 1. DM2 SOINI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 TEUVA v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 TÖYSÄ v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 VIMPELI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 YLISTARO v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 ÄHTÄRI v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 MUUT DM 1. DM DRG-ryhmä 113 "Suuri raaj amp verenk syy, ei ylär/varvas" Mukaan poimittu Reisi- ja sääriamputaatiot sekä polven eksartikulaatio (NFQ20, NGQ20 ja NGQ10) Hoitojaksot v : asukasta Reisi-sääriamputaatiot vuosina Seinäjoki Kauhajoki Jalasjärvi Lapua Alajärvi Alavus Kurikka Ilmajoki Ylistaro Ähtäri Evijärvi Lappajärvi Isojoki Lehtimäki Nurmo Ylihärmä Kauhava Teuva Soini Töysä Vimpeli Karijoki Kortesjärvi Kuortane v v v v v v v DRG-ryhmä 113 "Suuri raaj amp verenk syy, ei ylär/varvas" Mukaan poimittu Reisi- ja sääriamputaatiot sekä polven eksartikulaatio (NFQ20, NGQ20 ja NGQ10) JALKATYÖRYHMÄN KÄYNNIT /1000 aukasta KUNNITTAIN v Hoitojaksot / 1000 asukasta v (v2006 asukasluvun mukaan) Laskettu v. 2005/2006 asukasluvun mukaan 3 2,6 2, ,6 1,6 1,5 1,5 1,3 1,1 1,1 1, ,9 0,8 0,8 0,8 0,7 0,6 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,4 0,2 0 Lehtimäki Evijärvi Isojoki Ylihärmä Lappajärvi Ylistaro Jalasjärvi Kauhajoki Ähtäri Alajärvi Alavus Kurikka Lapua Soini Ilmajoki Seinäjoki Töysä Karijoki Vimpeli Kauhava Teuva Kortesjärvi Nurmo Kuortane v ,4 0,3 0,3 0 0,5 0,1 0 0,3 0 0,1 0,1 0 0,1 0, ,3 0, ,2 0 v ,7 0, ,5 0,3 0,1 0,3 0,6 0,5 0 0,1 0 0,1 0, v ,3 0 1,3 0,3 0,2 0,2 0, ,1 0,3 0,1 0,4 0,3 0,1 0, ,2 0,2 v2003 0,5 0,7 0,8 0 0,5 0,2 0 0,1 0,1 0,1 0 0,1 0, , ,1 0, v2002 0, ,2 0 0, ,1 0,2 0,1 0 0,1 0,1 0, ,1 0 v ,5 0 0,1 0,1 0,7 0 0,3 0,1 0,1 0,4 0,2 0, ,3 0,1 0,2 0,4 0 0 v2000 1,6 0,3 0, ,4 0,2 0,3 0 0,1 0 0,1 0, ,1 0 0, , v2006 v ,4 v2004 v2003 v2002 9,1 8,9 v2001 8,7 v2000 7,3 6,8 6,8 6,3 5,8 5,6 5,5 5,2 5 4,8 4,1 4,1 4 3,8 3,6 3,6 3 2,9 2,4 1,8 1,2 1 0,9 0,2 Ilmajoki Alahärmä Ylistaro Kauhajoki Soini Jalasjärvi Isojoki Lappajärvi Kortesjärvi Seinäjoki Kuortane EPSHP YHT Kurikka Evijärvi Kauhava Teuva Alajärvi Lapua Ylihärmä Vimpeli Nurmo Ähtäri Alavus Isokyrö Karijoki Lehtimäki Töysä Jurva 5

102 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Seinäjoen keskusssairaalassa hoidetut sydäninfarktit v Aivoinfarktit v Hoitojaksot / 1000 as Hoitotojaksot / 1000 asukasta v (v2006 asukasluvun mukaan) Päädiagnoosi i630 - i639 Vimpeli Lappajärvi Kortesjärvi Evijärvi Lapua Isokyrö Kuortane Jalasjärvi Ilmajoki Alavus Kurikka Soini Kauhajoki Kauhava Alajärvi EPSHP yht Ylistaro Töysä Alahärmä Isojoki Lehtimäki Ylihärmä Seinäjoki Ähtäri Teuva Nurmo Karijoki 10,2 9,1 7,8 7,2 20,1 18,6 18,1 17,4 17,2 17,1 17,1 16,8 16,3 16,5 15,4 15, ,2 13,3 12,9 12,3 12,2 23,9 23,9 23,5 23,3 v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 Jalasjärvi Isojoki Evijärvi Lappajärvi Kortesjärvi Lapua Kauhava Kauhajoki Kurikka Lehtimäki Soini Isokyrö Töysä Ähtäri Ilmajoki Yhteensä Teuva Alavus Ylistaro Alahärmä Alajärvi Vimpeli Karijoki Kuortane Seinäjoki Nurmo Ylihärmä 10, ,3 20,4 19,1 18,7 18,4 18, ,9 17, ,9 16,9 16,2 16,3 15,7 15,7 15, ,7 14,6 13,9 13,3 22, ,9 v2000 v2001 v2002 v2003 v2004 v2005 v2006 v vuotiaan miehen ongelmat Suvussa molemmin puolin isovanhemmilla diabetes Lukion jälkeen: 140 kg, 187 cm, BMI v, paino 92 kg, BMI 26 Tupakoi askia/ päivä 10 v Työnjohtajatehtävissä liikunta vähentynyt Syö yleensä illalla suuren aterian Liikkuu koiran kanssa muutaman km 33-vuotiaan miehen ongelmat Työterveyshuollon rutiinitarkastus 2003 P-gluk 17 mmol/l, HbA1c 13 %, Kol 6,69 RR 210/ /119 mmhg Vibratiotunto -/-, akillesheijaste -/- C-peptidi 0,80, Nu- alb-mi 54 µgrµ gr/min Makulopatia oik, prolif. retinopatia vas Kol 5,8, HDL 0,54, LDL 3,3, Trigly 4,58 33-vuotiaan miehen diagnoosit H 36,01*E11,3 NIDDM c maculopathia dx H36,02*E11,3 NIDDM c retinop. prol. sin N 08,30*E11,2 NIDDM c microalb.uria G63,2*E11,4 NIDDM c polyneuropathia I 10 Hypertonia arterialis E 78,2 Hyperlipidemia E 66 Obesitas Lihavuus ja hedelmällisyys Duodecim 2000; 116: Boomsma CM,Hum Reprod Update 2006 Sperman laatu ja hedelmällisyys heikkenee Elintavoista johtuva lihavuus/pco PCO- oireyhtymä Nainen muuttuu hormonaalisesti androgeeniseen suuntaan Lapsettomuusriski 3-kertainen, 3 BMI > 30 kg/m 2 / anovulaatio syynä 6

103 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Lihavalla riskiraskaus Lisääntynyt keskenmenoriski (PCO, lihavuus) Raskausdiabetes (47 37, 18 norm v. 2006) Verenpaineen nousu ja raskausmyrkytys 2-3-kertainen riski Ennenaikainen synnytys/ pitkittynyt synnytys Lapsilla pidentynyt sairaalahoito Hinta: 1463, raskaus-dm 2181, Yht , dg O24 ja hätäsektio, ero norm 3369 Lihavuuden aiheuttamia sairauksia arvio tieteellisen näytön vahvuudesta (luokat A-D) A 1 Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine Metabolinen oireyhtymä Sepelvaltimotauti Obstruktiivinen uniapnea Astma Kihti Polvien nivelrikko A A B A C B B A Lihavuuden aiheuttamia sairauksia arvio tieteellisen näytön vahvuudesta (luokat A-D) A 2 Sappikivet Rasvamaksa Eräät syöpämuodot Rintasyöpä Kohdunrungon syöpä Paksunsuolen syöpä Heikentynyt elämänlaatu A B A B B B Lääkärin toiminta lihavuuden huomioiminen terveellä Merkittävä lihavuus Lievästi lihavalla keskivartalolihavuus Tietoa ylipainoon liittyvistä terveysvaaroista tarjotaan - riskinarvio Tarkistetaan, onko kiinnostusta laihduttamiseen Lääkärin toiminta lihavuuden huomioiminen sairastuneilla Laihdutuksen vaikutus sairastuneilla Hyöty muuhun hoitoon verrattuna Esitellään eri laihdutusmahdollisuudet Tarjotaan lisätietoa laihduttamisesta 10 % laihtuminen- arvioitu hyöty Verenpaine -10 mmhg DM: - VS 50% Poikkeava sok.. rasitus - Gluc laskee > 30%, -insuliiniherkkyys paranee >30 % -DM:n ilmaantuvuus laskee 40-60% Rasvat Kol - 10 %, LDL 15% HDL+8%, Trigly -30% Kuolleisuus 20% DM-kuolleisuus 30% Lihavuuskuolleisuus - 40% Haslam BMJ 2006;333:

104 Liite 8. Kuntakäynnin asiantuntijaesitys Tietoisuus ylipainon terveysriskeistä Miksi lihomisen kierre ei katkea? Sydänsairaudet 92 % T 2 Diabetes 83 % Aivoinfarkti 83 % Uniapnea 69 % Hedelmällisyysongel- mat 68 % Nivelrikko 57 % Astma 35 % Erilaiset syövät 14 32% BMI ja vyötärö- lantiosuhde vieraita Queenslandin maalaiset eivät hahmottaneet omaa ylipainoaan, mutta tunsivat terveysriskit! Kohtuullisuuden idea voisi palata länsimaisen yksilön elämää ohjaavaksi voimaksi vain, jos järki jalostaisi halun. Kirjoittaa HS:n kolumnissa lokakuussa 2005 Jari Ehrnrooth, kulttuurihistorian dosentti ja kirjailija Coulson FR. Rural Remote Health, 2006 Kunnassa tarkistettavia asioita 1. Päivitettyjä hoitopolkuja hyödynnetään (sis. tyypin 2 diabetes / korkea diabetesriski / painonhallinnan, liikunnan, ravitsemuksen ja mielenterveyden palveluketjut) Kyllä / Ei 2. Ryhmätoimintaa on tarjolla säännöllisesti (painonhallinta, ensitieto- ja hoidonohjausryhmät) Kyllä / Ei 3. Jatkuvasti päivitettävä korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden iden diabetesrekisteri on olemassa Kyllä / Ei 4. Diabetestyöryhmä ja/tai terveydenedistämisen työryhmä kokoontuu säännöllisesti Kyllä / Ei 5. TEP-liikuntakalenteria päivitetään (taho?) Kyllä / Ei 6. Matalan kynnyksen liikuntaryhmiä toimii kunnassa säännöllisesti Kyllä/ Ei 7. Koululaisten painoista yhteenveto vuosittain Kyllä / Ei 8. Koulu- ja päivähoitoruokailua toteutetaan joka yksikössä ravitsemussuositusten mukaisesti (esim. runsas kuidun saanti, pehmeä rasvan laatu, lautasmalli) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 2007 Kyllä / Ei DIABETESREKISTERI Lehtimäellä, Soinissa ja Ähtärissä DM-luokitus Pieni riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (<7) Jkv kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (7-11) Koht. kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (12-14) Suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (15-20) Hyvin suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (>20) Kohonnut paastoglukoosi (IFG, fp-gluc 6,1-6,9) Heikentynyt glukoosinsieto (IGT, 2h Gluc 7,8-11,0) Ruokavaliohoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tablettihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Insuliinihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tyypin 1 diabetes (E10) Muu diabetestyyppi (E12-14) Kaikki yhteensä LEHTIM ÄKI 92 Soini: asukkaita 2579, tutkittuja asukkaita DM 850, DM-potilaita 246 = 10 % IFG + IGT potilaita korkean riskin potilaita 67 = SO INI ÄHT ÄRI YHT KAI KKI Terveyden edistäminen häviää kunnissa sairaanhoidon laskujen varjoon 8

105 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 9. Dehkon 2D-hanke 1(10) Esimerkki erään kunnan raportista KUNTA X (kunnan nimi on poistettu) TOIMENPITEITÄ EPSHP:N DEHKON 2D-HANKKEEN (D2D) AIKANA SEKÄ OTTEITA MUISTIINPANOISTA Dehkon 2D hanke = Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke E-P:n sairaanhoitopiirissä = D2D -hanke D2D-hanke käynnistyi v Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin kuntakäynti kesällä 2003 Joulukuussa 2003 informoitiin D2D-hankkeesta. Toimijoille luovutettiin D2D-hankkeen toimintaperiaatteita esittelevä aineistokansio Syksyllä 2003 toteutettu koulutustarvekysely: Kunnassa nostettiin välttämättömiksi aiheiksi terveysneuvonnan menetelmät ja muutosvaihemalli, liikunta ja sen merkitys, ravitsemus, painonhallinta ja lihavuuden hoito, verensokerin ja painon seuranta ja hoito, mikroalbuminurian ruokavaliohoito, ryhmänohjaus ja elämäntapaneuvonta. X.X.2003 Kuntakohtainen D2D-hankkeen esittely, paikalla X henkilöä. D2D-vastuuhenkilöt (nimet on poistettu) Diabeteslääkäri xx Diabeteshoitaja XX Vastaava terveydenhoitaja XX Työterveyshoitaja XX Työterveyslääkäri XX D2D kuntakäynti kevät 2007 Aloite tilaisuuden järjestämiseksi on tehty Dehkon 2D hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin lähettämällä kirjeellä kunnanjohtaja XX:lle. Tämän jälkeen järjestelyistä ja kutsuttavista on vastannut kunnan nimeämät henkilöt. Tilaisuudessa sisät. osastonylilääkäri Eeva Korpi-Hyövältin 30 min puheenvuoro aiheesta Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä, esitys käsittelee aihetta inhimillisen näkökulman lisäksi myös kuntatalouden kannalta. Muut puheen vuorot tulevat kunnasta. Terveydenhuollon ryhmät v Ei ryhmäohjausta korkean diab.riskin henkilöille tai diabeetikoille. Työterveyshuollossa painonhallintaryhmä henkilöstölle. Fysioterapiassa reumaatikoille. Suunnitteilla mm. korkean diab. riskin henkilöille. v Yksi ensitietoryhmä tyypin 2 diabeetikoille ja esiastetta sairastaville. v Diabeetikoille ensitietoryhmä ja heille + yleisölle avoin Terveysfoorumi alkuvuodesta Tupakasta irti ryhmästä keskusteltiin, mutta ei toteutunut v Terveysfoorumi, 4 iltaa, avoin kaikille. Kansalaisopisto kustantaa ohjaajan palkkiot ja hoitaa ilmoitukset lehteen. v Ensitietoryhmä, viisi kokoontumiskertaa. Terveysfoorumi, 4 iltaa, avoin kaikille. Kansalaisopiston kustantaa ohjaajan palkkiot ja hoitaa ilmoitukset lehteen. Suunnitteilla ryhmäohjaus mikroalbuminurisille diabeetikoille

106 Hoitopolut 2(10) v Heinäkuussa diabeteshoitaja XX sai luvan tehdä kokopäiväisesti D2D- ja diabeteksen hoitotyötä. Terveyskeskuksen ja työterveyshuollon tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin liittyvien hoitopolkujen ja ennaltaehkäisykäytäntöjen lähtötilanne kartoitettiin X.X.2003: Kohonnut verenpaine todettiin aamuvastaanotoilla (ilman ajanvarausta) sekä 5 sivuneuvolassa, työterveyshuollossa, kouluterv., äitysneuvolassa, kotisairaanhoidossa, lääk. vast.otoilla, vuodeosastoilla, ehkäisyneuvolassa jne. Verenp. mittaaja antaa myös asiakasohjauksen Käypä Hoito-suosituksen mukaan. Korkeaa verenpainetta ohjataan päivystykseen, minkä jälkeen jatkoseuranta neuvolassa. Lääkäri saattaa lisäksi ohjeistaa 4-5 x seurantamittauksen ja kontrollin sen jälkeen lääkärille. Kun hoitotaso on saavutettu on seuranta n. 1 x 1-3 kk:ssa. Suositellaan kotimittaria ja ainakin 5% painonpudotusta, annetaan elämäntapaohjaus. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt todettiin diab.hoitajan vastaanotolla, koulu- ja työterveyshuollossa. Periaatteessa mittaukseen tarvitaan lääkärin lupa. Diabetesta jo sairastavilta vuositarkastuksen yhteydessä, mikäli riskipisteet ovat koholla ja jos ne aiemminkin ovat olleet koholla. Työterveyshuollossa kontr. kaikilta, joilla on nk. laajempi työterv.huoltosopimus työnantajan kanssa. Koululääkäri ohjaa rasva-arvojen mittaukseen oppilaat, joilla on perinnöllinen hyperkolesterolemia. Terveyskeskuksen rasva-aineenvaihd. liittyvissä mittauskäytännöissä on tarvetta sisäisen tiedonkulun täsmennyksiin. Useimmiten asiakasohjaus tapahtuu puhelimitse. Hoitaja esittää asiakkaan mittaustuloksen lääkärille, joka kirjaa vastauspaperille toimintaohjeet, jotka asiakas sitten saa vastaanotosta (neuvonnasta?) kirjallisen materiaalin lisäksi. Terveydenhoitajat antavat kirjall. ja toisinaan myös suullisen ohjauksen. Liikapaino riskitekijänä: Asiakkaat punnitaan ja pituus ja paino kirjataan Pegasos-järjestelmään, missä ei ole BMI-laskentaa. Se katsotaan taulukosta. Vyötärönympärystä mitataan D2D hankkeen tultua eri vastaanotoilla. Liikapainoisia henkilöitä riittää kaikille vastaanotoille ja neuvoloihin. Tarve herkkään puuttumiseen on herännyt. Ei toistaiseksi yleisiä painonhallintaryhmiä, työterveyshuolto on järjestänyt henkilökunnalle nk. oman ryhmän. Lastenneuvolassa ja kouluterv.huollossa paino ja pituus lapsilta kerran vuodessa ja tarpeen mukaan. Yli- ja alipainoiset erityisseurannassa. Lastenneuvolassa paino ja pituus joka käynnillä. Raskausdiabetes: raskausaikana seuranta ja ohjaus keskussairaalan ohjeen mukaan. Raskaudenjälkeistä seurantaa ei toteutettu, mutta nyt sovittiin, että jälkitark. yhteydessä lähete sok.rasitukseen, minkä jälkeen asiakas itse varaa ajan diab.hoitajalta. Hän saa verens.koevastauksen ja ohjauksen sekä seuranta-ajan. Seuranta oli asiakkaiden vastuulla. Merkintä raskausdiabeteksesta tehtiin äitiysneuvolassa paperiseen sairauskertomukseen, jolloin tieto raskausdiabeteksesta ei ollut raskauden jälkeen saatavilla atk:lta. Sydäninfarktin sairastaneet: seurantakäytännöstä ei ollut tarkkaa selvyyttä. Yhteydenotto ja seurannasta sopiminen olivat asiakkaan vastuulla. Seurantaa toteutettiin lääkärin vastaanotolla, jossa verikokeet (mm. veren rasvat) määritettiin. Sairastettu sydäninfarkti saattoi tulla esiin mm. rokotusten, Marevan-kokeiden tai verenpaineseurannan yhteydessä. Osastolla oli sydänyhdyshenkilö, mutta infarktin sairastaneet eivät kuuluneet hänen tehtäväalueeseensa. Keskussairaalasta toivottiin tieto infarktin sairastaneista diabeteshoitajalle. Aivoinfarkitipotilaat käyvät pääsääntöisesti vuosikontrollissa lääkärillä. Sok.rasituksia tehtiin myös heille enenevässä määrin D2D hankkeen myötä. Diabetesriskin seulonta: Riskitestiä ei juuri täytetty. D2D-hankkeen myötä riskitestilomakkeita jaettiin eri yksiköihin ja tuotiin esille ja riskitestaus on lisääntynyt kovasti. Testilomake laitetaan myös paikallislehteen. Yli 15 pistettä saaneet ohjataan kunkin lomakkeen vastaanottajan toimesta ja sok.rasitus tehdään ohjeen mjukaan. Kohonnut paastoverensokeri, IFG: Paastoverensokeria mitattiin paljon eri vastaanotoilla (rutiinikäytäntö). Myös asiakkaat pyysivät verensokerimäärityksiä. Verensokerimittarit olivat kaikkien terveydenhoitajien käytössä. Pitkäaikaista verensokeria (GhBA1c) seurattiin paljon. Omaseuranta aloitetaan. Vuositark. lääkärillä, jonne diab.hoit. varaa asiakkaalle ajan. Aterianjälkeinen verensokeri, IGT: Aterianjälkeisen verensokerin mittausta tehostettiin. D2D käynnin jälkeen sok.rasitukseen ohjataan enemmän ja useamman toimijan toimesta kuin aiemmin. Yhteiset kriteerit. Diabeteshoitajan työaika muuttui osa-aikaisesta kokopäiväiseksi heinäk Kohonneen verensokeriarvon omaavien potilaiden ohjaus: terveydenhoitajat ohjasivat, lääkärit lähettivät diabeteshoitajan vastaanotolle, diabeteshoitajalle keskitettiin ohjausta työajan lisääntyessä. Seuranta noin 3-6 kk:n välein. Vuositarkastus lääkärin vastaanotolla. Kaikkien terveydenhoitajien vastaanotoilla on verensokerimittarit. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen on nyt lisätty aterianjälkeistä verens.mittausta. HbA1c arvoa kontrolloidaan runsaasti. Korkeanriskin omaavien henkilöiden seuranta on nyt D2D hankkeen myötä siirretty aamuvastaanotoilta diabeteshoitajan ohjaukseen. Omaseurantaa suositaan. Lääkäri ohjaa runsaasti asiakkaita suoraan diab.hoitajalle. Seuranta 3-4 kk välein ja vuositarkastus lääkärillä.

107 3(10) Tyypin 2 diabeteksen toteaminen tapahtuu pääosin lääkärin vastaanotolla joskin seulonnan lisäännyttyä myös diab.hoitajan vast.otolla entistä enemmän. Seuranta aiemmin kyläneuvoloissa, mutta nyt keskitetään diab.hoitajalle. Diab.hoitaja tekee kotikäyntejä mm. vanhusten luo. Vuosikontrolli lääkärillä ja diab.hoitaja ohjaa muutoinkin tarvittaessa lääk. vast.otolle. Diab.hoitajalla kontrollik. 3-6 kk välein. Haasteena yhtenäistää lääkärin ja diab.hoitajan antama ohjeistus käynneistä. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisytoiminta: Kaikki lääkärit ja terv.hoitajat antavat elämäntapaohjausta. Asiakkaalle kopioidaan Ravitsemussuositukset -kirjasta ohjeita ja ohjataan tarvittaessa tk:n ravitsemuspäällikkö XX:n ohjaukseen. Rav.terapiapalveluita ei osteta keskussairaalasta, tarvetta kumminkin on. Tyypin 1 diabeetikoille tätä on järjestetty keskussairaalasta. Terveydenhoitajat kokevat omaavansa perustiedot, mutta erityisosaamisesta on tarve. Lääkäreitä on ollut liikkumisreseptikoulutuksessa, kirjoitettuja reseptejä / täsmäohjausta vielä puuttuu. Lisäkoulutusta saadaan vielä liikkumisreseptin kouluttajalääkäri XX:ltä. Terveydenhoitajat kartoittavat liikuntatottumuksia ja arvioivat liik. Lisäämisen mahdollisuuksia. Liikuntaohjaus on olennainen osa diabetesneuvolan, koulu- ja työterveyshuollon toimintaa. Lastenneuvolassa ei erityistä liikuntapainotusta. Liikunnan vaikuttavuudesta on tietoa mm. insuliiniresitenssiin, kolesteroliiin ja verenpaineeseen. Asiakkaat vaativat perusteluja muuttaakseen liikuntatottumuksiaan. Kirjatut korkean diab.riskin henkilöiden ja diabeetikkojen hoitopolut puuttuvat. Käypä Hoito suositukset ovat käytössä. Käytössä on lomake diabeetikoiden vuositarkastuksia varten. Henkilökunta kokoontuu arvioimaan tilannetta. Diabetestyöryhmä on toiminut n. 7 vuotta. Nyt on laajennettu, mukana myös työterveyshuolto ja kotitalousopettaja yläasteelta. Korkean diab.riskin ja diabeetikkojen rekisteri puuttuu: henkilömäärät eivät ole tiedossa. Kelan erit.korv. lääkitystä sai XXX henkilöä v Diab.hoitaja arvioi joulukuussa -03, että hoidossa on yli 200 tyypin 2 diabeetikkoa, joihin lukeutuvat erityiskorv. Saavat ja dieettihoitoiset asiakkaat (huom. Kelan tilasto v.2002). Korkean riskin henkilöitä arviolta Silmänpohjakuvaukset tehty 100%, johon sisältyvät myös dieettihoitoiset diabeetikot. Nyt tulee koko ajan lisää diabeetikoita, ennakoidaan, että tästä syystä ei päästäne 100% kuvaustehoon. Tyypin 2 diab. ehkäisyasia on otettu tietyillä tahoilla vastaan innokkaasti. Suunnitteilla on hoitokäytäntöihin liittyvä palaveri. Kunnassa X ei ole yksityistä työterveyshuoltoa / lääkäriasemaa. Yksityisten vastaanottojen jälkeinen asiakasneuvonta ym. tapahtuu terveyskeskuksessa. Tempauksissa tai muualla riskitestilomakkeen (yli 15 pistettä) täyttäneet ohjataan diab.hoitajalle tai oman alueen terv.hoitajalle. v Ravitsemusaiheista näyttelymateriaalia toimitettiin terveyskeskukseen avausta varten. Mikroalbuminurian seulontaa silmänpohjakuvausten yhteydessä ei koettu kunnassa X tarpeelliseksi Hoitopolkuja kartoitettiin Raskausdiabeetikot ohjautuivat diabeteshoitajan vastaanotolle raskauden jälkeiseen seurantaan puolen vuoden kuluttua (sokerirasitus ja veren rasva-arvot). Pegasos-sairauskertomusjärjestelmästä poimittiin käsin tilastotietoja mm. sokerirasitusten määristä. Ohjelmasta ei saatu yhteenvetotilastoja. D2D Tiedonkeruukoulutus , osallistujia 16. Vuonna 2007 tiedonkeruussa mukana yhteensä terveyskeskuksesta 56 ja työterveyshuollosta 27asiakasta. v Diabeteshoitajan raportti huhtikuussa: hänelle palautettuja riskitestilomakkeita on n Sokerirasitukseen ohjattuja 85 henkilöä, joista 80 kävi. Poikkeava paastoglukoosiarvo löytyy 19 ja poikkeava 2 h arvo 11 henkilöltä. Uusia diabeetikkoja löytyy lisäksi 5. Interventioon ohjataan n. 25 henkilöä. Kaikki tehdään entisin resurssein. Työterveyshoitajan raportti syyskuussa: Riskitestilomakkeita on palautettu 630, joista sok. Rasituksia tehdään 299. Poikkeava paastoarvo 58:lla ja poikkeava 2 h arvo 57:llä. Uusia diabeetikoita löytyy 19. Interventioon on ohjattu kaikkiaan 115.

108 4(10) v Terveyskeskuksen laboratorio otti D2D-hankkeen koordinoinnin seurauksena käyttöön Gluc 201+/P - verensokerimittarin ja koekäyttöön Urin Albumin -albumiinimäärityslaitteen munuaisten vajaatoiminnan seurantaan. Palaveri diabetesasioista 5/2006, osallistujia 15. Diabetesseulonta sujui hyvin. Toinen työterveyshoitaja palkattiin syksyllä v Ravitsemus Helmikuussa 2007 kunnan X terveyskeskus ja työterveyshuolto raportoivat veren sokerirasitusten ja rasva-arvojen mittausten lisääntyvistä määristä Liite 1 ja Liite 2. Lääkehoitoisia diabeetikoita oli n.300 ja saman verran arvioitiin olevan dieettihoitoisia. D2D Väestötutkimuksen arvion mukaan Kunnassa X olisi kuitenkin vajaa tuhat tyypin 2 diabeetikkoa tai esiastetta sairastavaa. Korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden rekisteriä ei edelleenkään ole käytössä. Diabetesriskitestaus on vakiintunut osaksi terveydenhuollon toimintaa (työterveyshuolto, äitiysneuvola, naisten joukkotarkastukset). Moniammatillinen diabetestyöryhmä kokoontuu 2 x vuodessa suunnittelemaan toimintaa Hoitopolkuihin on kirjattu ryhmäohjaus, mutta tarkennuksia käytäntöihin kaivattiin. Tavoitteena hoitopolkujen siirtäminen intranetiin vuoden 2007 aikana. v Ravitsemusyhdyshenkilönä toimii jatkossa ravitsemuspäällikkö XX (terv.keskus) Yleisötilaisuus lähiruoasta, kevyt tarjoilu. Järjestäjinä kotitalousopettaja XX seurakunnan emäntä XX. Ravitsemusterapiapalveluja ei ostettu keskussairaalasta. v Kartoitettiin ravitsemuspalvelut X.X Listattiin kunnan toimijatahot, jotka voivat olla yhteistyössä hyvän ravitsemuksen edistämisessä D2D-hankkeen merkeissä D2D-hankkeen ravitsemuskoulutus koko henkilöstölle, 52 osallistujaa. Ravitsemusohjausta annettiin yksilövastaanotoilla. Ruokahuoltopäällikkö XX ohjasi ryhmiä ja vuodeosaston asiakkaita. Painonhallintaryhmässä ruokamalleja päivän aterioista XX toteuttamana. Kotitalousopettaja XX:n toivotaan kouluttavan henkilökuntaa terveelliseen ruokavalioon liittyvästä aiheesta. Teemapäivä on jo ollut. Tavoite toiminnan jatkuvuus. Toteutunut? Pikkukokkikursseja kotitalousopettajan ohjaamana. Martoilla sekä Maa- ja kotitalousnaisilla aktiivista toimintaa kunnassa. Tarjottavalla ruoalla ja ruokanäyttelyillä koettiin olevan merkittävä havainnollistava vaikutus. Ikääntyneillä haasteena oli mm. riittävä kasvisten syönti. Ravitsemus koettiin haastavana aiheena, koska uutisoinnissa oli vaikea erottaa todellinen tietoa epäoleellisesta. v Lisää ruokakuvia kentän toimijoille Tervehet Mukulat -aineistokansio esiteltiin X.X.2005 johtajaopettajien kokouksessa ja päivähoidon johtajalle. Koulujen, päivähoidon ja terveystoimijoiden käyttöön luovutettiin perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien aineistokansio lisäpolttomahdollisuudella olevan cd-levyn kera (jakelu 3 kansiota/kunta: terveystoimi, päivähoito ja koulutoimi). Köksäkisällit -aineistokansio yläasteen kotitalousopetuksen käyttöön Välipalareseptivihko koululaisten käyttöön ja toimijoiden tilattavaksi. Yläkoulu X:n opiskelijat olivat näytteilleasettajina D2D-hankkeen Eteläpohjalaisilla Terveysmessuilla kotitalousopettaja XX:n johdolla. D2D-hankkeen ravitsemuskoulutus: "Paino hallintaan mihin keskityn asiakkaiden ohjauksessa?", XX osallistujaa. Koulutuskalvot ja aineistoa terveyskeskuksen käyttöön. Kevyesti kokaten kurssi kansalaisopistossa paikallisen Dehko-ryhmän aloitteesta. Ryhmään ohjattiin mm. terveyskeskuksen painonhallintaryhmäläisiä. 10 kokoontumiskertaa.

109 v v Liikunta v (10) Kotitalousopettaja, vararehtori XX on ollut mukana aktiivisesti D2D-hankkeen toiminnassa sivistystoimen edustajana. EU-rahoitteinen kansainvälisyysprojekti pureutuu mm. leiväntuotantoon tutustumiseen, osallistujat pitivät ruokapäiväkirjaa, oppilaiden ruokailutottumuksia selvitettiin. D2D hankkeen myötä myös koulun keittiöhenkilökunta on aktiivisesti mukana teemapäivissä ja tapahtumissa. Oppilaat käänsivät Makuelämyksiä Euroopasta ruokareseptikirjan suomeksi. X.X.06 vietettiin Agrimarketin avajaisia. Mukana ovat kotitalousopettaja XX:n lisäksi oppilaat, jotka esittelevät miehille erilaisia ruokavaihtoehtoja. Terveydenhoitajat mittasivat verensokereita ja verenpainetta sekä teettävät riskitestauksia. Kotitalousopettaja esitteli D2D-yhteistyötä ja kansainvälisyysprojektin tuloksia D2D-hankkeen Ruokapalvelun Ideaseminaarissa tammikuussa D2D-hankkeen ravitsemuskoulutus: "Mikroalbuminuria mitä ruoaksi, kun munuaisten toiminta heikkenee?", 43 osallistujaa. Kevyesti kokaten kurssi kansalaisopistossa. Ryhmään ohjattiin mm. terveyskeskuksen painonhallintaryhmäläisiä. 10 kokoontumiskertaa. Kansainvälisyys-projektin viimeisenä vuotena teemana on mm. kansansairaudet, jotka ovat lisääntyneet myös kunnan partnerimaissa. Ravitsemustilanteen kartoitus X.X Painonhallintaryhmille on edelleen kipeästi tarvetta. Käynnissä ei ollut ryhmää. Ravitsemusterapeutin vastaanotolle keskussairaalaan lähetettiin asiakkaita (mm. proteiinirajoitus, keliakia, ruoka-allergia, kasvisruoka). Ravitsemussuunnittelijan ostopalvelua tilattiin kuntaan mm. ryhmäohjaukseen. Hoitopolkuun tarvittiin tarkennusta ravitsemusterapeutin lähetekäytäntöjen osalta. Terveysfoorumeissa tarvitaan jatkossakin ruokapalveluhenkilöstön osaamista. Lääkäri korosti painonhallintakoulutuksen merkitystä myöskin keittiöhenkilökunnalle. Kevyesti kokaten kurssi kansalaisopistossa. Ryhmään ohjattiin mm. terveyskeskuksen painonhallintaryhmäläisiä kokoontumiskertaa. Sisältää puolen tunnin tietoiskun. Eloiltamat tapahtumaan suunnitteilla grillausteemaa näyttelynä. Terveyskeskuksen henkilökunnasta vain harva syö työaikana. Näin ollen johtavan lääkärin mukaan "kohennus olisi aloitettava omasta talosta". Kunnallisessa ruokapalvelussa toteutetaan pitkälle ravitsemussuositusten mukaisia käytäntöjä. Haasteena mm. työterveyshuolloille on vaikuttaa työntekijöiden ruokailutottumuksiin. Liikkumisreseptikoulutettuja lääkäreitä on. Reseptit ja kirjallinen täsmäohjaus puuttuu, liikunnan palveluketju on kirjaamatta ja vaikuttanee osaltaan edellä mainitun toteutumiseen. Liikuntapainotus haasteena lastenneuvolassa. Liikunnan vaikuttavuudesta on tietoa mm. insuliiniresistenssiin, kolesteroliin ja verenpaineeseen. Asiakkaat vaativat perusteluja muuttaakseen liikuntatottumuksiaan. Liikuntapalvelukartoitus on tehty. Liikkuva Terve Koulu projekti 7.luokkalaisille. Liikunta kuuluu valinnaisena ja alkutarkastus terveydenhoitajan vast.otolla. Verenpaine ja paino kontrolloidaan, lihas- ja kävelytestaus. Terveellinen ravitsemustietoutta jaetaan. Seuranta ½ vuoden kuluttua. Liikuntakortti osallistujilla omaseurantaan. Ohjaajilla valmiit lomakkeet. 1/3 7.-luokkalaisista valitsee tämän, joukossa tavallisia (ei huippu-urheilijoita) oppilaita ja tulevat porukoissa. Tulokset projektista? Liikuntatiet. opiskelija XX on kouluttanut terv.huollon toimijoita kunnan Hyvinvointi-projektissa. 3 tunnin sessio on sis. liikuntatietoutta eri sairausryhmille. Palaute on myönteistä. Toisto? v Yhdeksän matalan kynnyksen liikuntaryhmää terveyskeskuksessa liikuntapalvelukartoituspalaveri. Ensimmäinen hahmotelma liikuntakalenterista. Ei heti kiinnostusta TEP liikuntakalenterin nettiversioon. Laatijoina terveyskeskuksen fysioterapeutti XX ja kunnan liikunnanohjaaja XX. Seuraava liikuntakalenterikokous , jolloin esiteltiin kalenteri täydennettynä. Fysioterapia ja liikuntatoimi suunnittelivat toimintapäivää kuntalaisille syksyllä Toteutuminen? Nuori Suomi liikuntaseikkailua toteutettiin kouluissa.

110 v Kuusi matalan kynnyksen liikuntaryhmää terveyskeskuksessa. D2D-hankkeen koulutus , jolloin esiteltiin mm. Soinin esimerkki liikkumisreseptin ryhmätäytöstä ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Liikkumisreseptihanketta. 6(10) v D2D-hankkeen liikuntakoordinaattorin resurssikysely tk:n fysioterapiaan 02/2007: Tarpeellisena nähdään painopisteen suuntaamista enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Henkilöstö: 2 fysioterapeutin ja 1.5 kuntohoitajan virkaa. Kuntoneuvola toimii sekä avoimena että lähetteillä. Fysioterapeutti osallistuu mm. PPP-painonhallintaryhmien ja Terveysfoorumien ohjaamiseen. Liikunnan palvelulinjan ei koettu vielä olevan valmis. TEP-palvelu ( koettiin hyödylliseksi. Liikuntasihteeri jäänyt eläkkeelle > liikunta-asioita hoitanut vapaa-aikasihteeri Annukka Käkelä. Liikunnan hoitopolun päivityspalaveri X.X.2006: Liikkumisreseptin ryhmätäyttö otettu käytänteeksi. Ryhmätäyttö ollut X.X.2006, 6 osallistujaa. Reseptin saaneet muodostivat ryhmän, joka kokoontui seurantakäyneille liikkumaan eri lajien parissa kerran kuukaudessa n. vuoden ajan. Lääkärit allekirjoittivat reseptit. Seurannan mukaan 50 % osallistujista on hyötynyt saamistaan ohjeista. Liikuntaneuvonnan kirjaamistavat vaihtelivat > Tilanne nyt? Fysioterapeuteilla ei oikeutta nähdä HOIlehteä > Tilanne nyt? TEP-liikuntakalenterissa päivitettynä vain muutama ryhmä keväällä 2006 Urheiluseuran X kilta sai KKI-hankerahaa syksyllä 2006: kohderyhmänä yli 40-vuotiaat miehet ja naiset, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Perustettu terveysliikuntaryhmiä (kpl?) Liikuntatoimijoiden yhteistyö- ja liikunnan palveluketjun päivityspalaveri X.X.2006: Nähtiin selkeä tarve uusille matalan kynnyksen sekä erityisesti miesten ryhmille. Koska kansalaisopiston allasryhmät olleet erityisen suosittuja, on myös vapaa-aikatoimi järjestänyt vesijumppaa. Kuntosalien yleiskunnosta oltiin huolissaan ja pohdittiin mahdollisuutta käydä tarkistamassa laitteet myös tk:n fysioterapeutin kanssa > Toteutunut? Seutukunnassa alkanut Syke-hanke (PLU =Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu) syksyllä 2006, minkä avulla vertaisohjaajat voivat kouluttautua normaalia huokeammalla hinnalla. Mukana erilaisissa infoja koulutustilaisuuksissa ollut n. 10 kuntalaista X:n kylällä terveysliikuntaluento X.X.2006, n. 30 osallistujaa. Illan jälkeen kylällä alkanut terveysliikuntaryhmä, jossa jumpannut 14 aktiivista osallistujaa. Kansalaisopiston kurssitarjonnassa kaudella neljä tanssi- ja 20 muuta liikuntaryhmää, sisältäen myös erikseen miehille suunnattuja ryhmiä Haasteena kunnan liikuntatoimen tuki terveystoimelle. v Tanssi-iskuja eri puolilla seutukuntaa. Tavoitteena tuoda tanssi kansan pariin ja kuntoilumuodoksi (Paikallislehti X.X.07). Maalisk. fysioterapia viestitti sinänsä tärkeänä pidetyn D2D hankkeen työläydestä, työtä on muutoinkin paljon. Aluekoordinaattori lähetti eri käyttöön tarkoitettuja excel-taulukkopohjia helpottamaan jatkossa mm. tehdyn työn dokumentointia. Lisäksi toimitettiin viitearvotaulukko ym. materiaalia. Vapaa-aikatoimi aloittanut vuodenvaihteessa miehille matalan kynnyksen vesijuoksuryhmän ( tilanne: 7 osallistujaa) Syksylle suunnitteilla SuomiMies Seikkailee -ryhmä (valtakunnallinen kampanja) Liikuntakalenterissa netissä, osoitteessa keväällä 2007 päivitettynä neljän eri toimijan ryhmät. Yhteensä 10 matalan kynnyksen ryhmää. X.X.07 Liikunnasta elämyksiä ja elinvoimaa -luento KKI-hankkeen ryhmien "päätöstilaisuudessa", yli 50 osallistujaa Liikuntaneuvontaluento ja -palaveri kunnan X terveyskeskuksen terveydenhoitajille X.X.2007 Tarvetta liikunta-aiheiselle koulutukselle, erityisesti ikääntyneet. Koulutusaika sovittu (liikunta ja ravitsemus) syksylle. PLU järjestänyt perheliikuntapäivän (Pvm?), 130 osallistujaa PLU ja Teuvan vapaa-aikatoimi järjestäneet pyöräilykampanjan avauksen, 40 osallistujaa. Yksi liikuttaja (PLU/Syke-hanke) valmistunut keväällä 07 Painonhallinta v PPP-painonhallintaohjaajakoulutuksen käyneitä hoitaja löytyi psykiatrisen hoidon toimijoista. Ryhmänohjaajakurssilla työterveyshoitaja ja fysioterapeutti. Työterveyshuolto on järjestänyt painonhallintaryhmän henkilökunnalle. Psykiatrisen hoidon asiakkaille painonhallintaryhmiä.

111 v D2D-hankkeen kustantamaan PPP-painonhallintaryhmänohjaajakoulutukseen osallistuivat työfysioterapeutti XX ja työterveyshoitaja XX. Työterveyshuollossa toteutettiin painonhallintaryhmä terveyskeskuksen henkilökunnalle. Miesten painonhallintaryhmä käynnissä. VLCD-ryhmä (erittäin niukkaenerginen painonhallintaryhmä) keväällä. 7(10) v D2D-hankkeen kustantamaan VLCD-koulutukseen osallistuivat joht.lääkäri XX ja terveydenhoitaja XX. Yksi VLCD-ryhmä (erittäin niukkaenerginen painonhallintaryhmä), 15 osallistujaa, joista kaksi keskeyttänyttä. Ryhmän päätyttyä keskimääräinen painonpudotus oli 11,5 kg ja vuoden seurannassa keskimääräinen painonpudotus -9,5 kg (6 henkilöä). v Yksi PPP-painonhallintaryhmä terveyskeskuksessa. Yksi VLCD-ryhmä (erittäin niukkaenerginen painonhallintaryhmä) terveyskeskuksessa. Keskimääräinen painonpudotus -11 kg. Kokemukset hyvät, keskeyttämisprosentti alhainen. Ohjaajana lääkäri-hoitaja-työpari. Osa kurssilaisista jatkoi Kevyesti kokaten kurssilla kansalaisopistossa. v Muuta D2D-hankkeen kustantamaan PPP-painonhallintaryhmänohjaajakoulutukseen osallistuivat sairaanhoitaja XX ja terveydenhoitaja XX. XX aloittaa mahdollisesti jatkossa VLCD-ohjaajana ryhmissä. PPP-painonhallintaryhmille on selkeä tarve. Ryhmän käynnistäminen oli suunnitelmissa. Toteutunut? Vertaisohjaajien järjestämille ryhmille olisi tarvetta, erityisesti terveyskeskuksen painonhallintaryhmän jatkona (palveluketju). v.2002 Hemo Cue- verensokerimittarikoulutukseen osallistua 12 henkilöä. v.2003 Oheismateriaaliksi kaivattiin tiedottavaa ja jaettavaa aineistoa asiakkaille. Materiaalin kappalemääriksi arvioitiin kpl kutakin laatua. Tarvittiin myös henkilökunnalle lisäkoulutukseen liittyvää aineistoa. Maksuttomuus oli tärkeä kriteeri. Terveyden edistämisen yhdyshenkilöä ei tiedetty olevan. Oliko tai onko nyt v.2007? Paikallislehdessä artikkeleita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyasiasta jo keväällä sekä joulukuussa D2D hankkeen avaustilaisuuden jälkeen. D2D-vastuulääkäri ja D2D-vastuuhoitaja osallistuivat työparina Diabetesliiton kolmipäiväiseen diabeteskoulutukseen. v.2004 Hoitotyönjohtaja aloitti virassa alkuvuodesta. Ensisijaiseksi koulutusaiheeksi haluttiin v.03 puolella mainituista ryhmänohjaukseen liittyvä koulutus. Hankkeen lainaama MBO (metabolinen oireyhtymä)-video oli käytössä ja lähetettiin edelleen naapurikunnan toimijoille. Teemapäiviin ja tempauksiin ideoitiin mukaan myös kolmas sektori. Syyskuussa Sydänyhdistys, urheiluseura X:n suunnistusjaosto, kirkonkylän kyläyhdistys, kunnan liikunta- ja terveystoimi järjestävät Sydänmarssin. Osallistujat riskitestataan ja D2D-vastuulääkäri XX luennoi mm. diabeteksen ennaltaehkäisystä. Noin 100 osallistujaa (Paikallislehti X.X.2004). Psykologin työpanosta aiotaan hyödyntää ryhmätilanteissa ja terveydenhuollon toimijoiden tukena. Toteutunut? Kunnan X kotisivuille oli koottu järjestöjen yhteystiedot: > Vapaa-aika > Yhdistysluettelo v v.2006 Seutukunnallinen tapaaminen D2D-hankkeen terveysmessuihin liittyen. Kunnasta yläkoulun terveellinen ruoka projekti messuilla. Hankkeen toimesta kutsutaan järjestykset ja yhdistykset mukaan ennaltaehkäisytalkoisiin syksyllä Toimintaideapaperia levitetään eri reittejä toimijoille edelleen

112 8(10) Lokakuussa avautuu nuorten oma nettiportaali, johon D2D hanke toimittaa tyypin 2 diab. ennaltaehkäisyyn liittyvää nuorille sopivaa materiaalia. v.2007 Seutukunnan kunnat päättivät tammik. selvittää kuntaliitosten edellytykset. Samalla laaditaan sos.- ja terveystoimen palvelujen järjestämistä koskeva suunnitelma. (Sanomalehti X.X.2007). Sydänyhdistyksen toiminnassa tietoiskuja ravinnosta ja painonhallinnasta. Martat sekä Maa- ja kotitalousnaiset: arvioidaan tarvetta painotta nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Kansalaisopisto: terveysfoorumia jatketaan. Tarvetta on painonhallinta- ja liikuntaryhmiin. Yhteistyö kotitalousopettajan ja terveydenhuollon kanssa toimi hyvin. Yläasteella järjestettiin tilaisuus oppilaille X.X.2007 "Kropan kevennys ja kunnon kohennus"(arja Hyytiä) osallistujia n.300, hyvä vastaanotto. Samana iltana oppilaiden vanhemmille ja muulle yleisölle järjestettiin samansisältöinen tilaisuus (Arja Hyytiä ja lääkäri XX), osallistujia n.120. Koulutuksessa oli esillä oppilaiden kokoama ravitsemusnäyttely. Sama näyttely oli esillä oppilaille seuraavana päivänä. APUA-CD luovutettu terveyskeskukseen kaikkien toimijoiden käyttöön, sisältää D2D-aineistoa. Väestöstrategia Paikallislehdessä julkaistiin diabetesriskitesti keväällä Tervehet Mukulat -aineistokansio esiteltiin X.X.2005 johtajaopettajien kokouksessa ja päivähoidon johtajalle ja annettiin perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien ja päivähoidon käyttöön (jakelu 3 kansiota/kunta: terveystoimi, päivähoito ja koulutoimi). D2D-hankkeen Eteläpohjalaiset Terveysmessut Seinäjoki Areenassa, jossa terveyskeskusten toimijat olivat näytteilleasettajina kunnan yhteistyökumppaneiden kanssa seutuosastoilla. D2D-hankkeesta koetut hyödyt v Julkisuus > diabetestietous on lisääntynyt, kuntalaiset osaavat kysyä, "tiedonjano alkaa olla valtava". Liikkumisreseptin ryhmätäytön on mahdollista juurtua kuntaan X. Korkean riskin henkilöiden ja jo diab. sairastavien määrä on niin suuri, ettei yksilöohjaus tässä laajuudessa liene pitkään mahdollista D2D-hankkeen tarjoama PPP-painonhallintaryhmäohjaajakoulutus on koettu hyväksi. Vuositarkastusten merkitys on korostunut. Diabeetikot saavat hoitotarvikejakelun yhteydessä myös muuta ohjausta. Terveysfoorumeissa väki lisääntyy ja myös vaihtuu. Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Tarve lisätä edelleen. VLCD-kurssin anti kertautuu ryhmäläisten kautta läheisiin. Diabetestyöhön ja työterveyshuoltoon on saatu lisäresursseja (kunnan toimijoiden mukaan ei vieläkään riittävästi). Julkisuus ja riskitestaus ovat saaneet vyötärölihavatkin liikkeelle. Hoitohenkilökuntaa kannustavat työn suhteen pururadoilla, sauvakävelyllä ja hiihtämässä olevien henkilöiden lisääntynyt määrä. Agrimarket ja K-market ovat olleet mukana ennaltaehkäisytyössä Diabeteksen komplikaatiotilastot osoittavat kunnassa X pientä infarktisairastavuutta, vaikka potentiaalia riittääkin. Lehdistö on ollut hyvin mukana. "Meirän kuntalaanen on sellaanen, jotta jos se saa päähänsä ruveta eristämähän terveyttänsä niin vastaanotolle on päästävä heti" (diabetesvastuulääkäri XX, X.X.2006) KUNTAKÄYNNIN MUISTIO X.X.2007: Osallistujat: XX osallistujaa + 5 D2D-hanketyöryhmän jäsentä Kuntakäynnillä X.X.2007 esiin nousseita muita jo toteutuneita myönteisiä muutoksia: Hyvää yhteistyötä tehdään kunnassa eri toimialojen kesken. Yhteistyö on ollut voimavara monipuoliselle tekemiselle yhtenäinen viesti kantautuu joka taholta. Järjestöt ovat aktiivisia ja ovat ottaneet yhteyttä terveyskeskuksen toimijoihin.

113 9(10) Vuoden terveysteko kunnassa X oli pururadan jatkeen tekeminen järjestön toimesta. Apteekki innokkaasti mukana mm. teemapäivien järjestäjänä. Koulujen opetuksessa huomioidaan ruokailutottumukset ja terveyskasvatus, D2D-yhteistyö koulujen kanssa on ollut kiitettävää. Kunnassa X on maakunnan keskiarvoa enemmän diabeetikoita ja verenpainetautia sairastavia, mutta keskiarvoa vähemmän sydäninfarktisairastuvuutta. Lukema saattaa kertoa mm. systemaattisesta ja tehokkaasta verenpaineeseen puuttumisesta ja verenp. hoidosta. Erittäin kauan sitten Kunnan X terveyskeskuksessa otettiin käyttöön mm. vuositarkastus kohonneen verenpaineen hoidossa ja seurannassa. Jo vuonna 1997 paikallislehteen laitettiin ilmoitus, jossa pyydettiin diabeetikoita ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen vuositarkastusten tekemiseksi. Systemaattista diabetestyötä on tehty kunnassa pitkään. Kansainvälisen organisaation edustaja XX toi esiin suomalaisten napakan ja suoran tyylin / toimintatavan asiakkaan liikapainoon puuttumisessa. Vertailun vuoksi esimerkkinä oli Britannia, jossa vanhemmille ei voida kertoa lapsen ylipainosta, koska se on epäkorrektia. Liikapainoisia lapsia on tästä syystä jopa otettu sijaisperheeseen liikapainoon puuttumiseksi. XX kertoi maailmalla arvostettavan mm. suomalaista liikuntaosaamista ja kouluruokailua. Sitä pidetään erittäin korkeatasoisena. Liikuntaohjausta antavat kunnassa X kaikki terveydenhuollon toimijat. Näin ollen sama viesti välittyy asiakkaalle jokaiselta toimijalta. Asiakkaat välittävät viestiä eteenpäin. Katukuvassa näkyy entistä runsaammin liikkuvia kuntalaisia. Yhteiskoululla järjestettiin oppilaille, opettajille, vanhemmille ja yleisölle tilaisuus (Arja Hyytiä ja lääkäri XX). Hyvää palautetta on saatu, vaikutusta on nähtävissä. Kunnan X uimahalli on aktiivisessa käytössä, toimintaa on paljon ja uutuutena on miesten vesijuoksu. Aamu-uintivuorolla on jopa ahdasta. Osoittautuu, että aamu-uintimahdollisuus on vain kerran viikossa. Onko mahdollista lisätä aamuaikoja? Järjestöt ovat saaneet kunnan tiloista ilmaisia salivuoroja. Terveyskeskuksen toimipaikat ovat kautta linjan valveutuneet tunnistamaan diabetesriskiä. Seurannassa olevat ja ohjausta saavat asiakkaat levittävät viestiä mm. naapurustoon, jotka hakeutuvat omatoimisesti riskitestiin. Hoitopolut ovat selkeyttäneet toimintaa. Ensitietoryhmiä pyritään järjestämään vuosittain. Kunnan yläkoulussa on käynnissä "Healthy Food" projekti, jonka tavoitteet ovat samansuuntaisia Dehkon 2D-hankkeen kanssa. Koululla on toteutettu mm. reseptikirja yhteistyössä yhteistyömaiden koulujen kanssa, ruokakulttuuripäiviä, jalkapallo-ottelu, oppilaskysely ruokailutottumuksista, terveysmessujen ja Agrimarketin näyttelyt, luontoretki maastoon, tutustuminen lähiruokayrityksiin, leivän tiet teemapäivä ja Kroppa kevenee - kunto kevenee tilaisuus luentoineen ja näyttelyineen. Koulussa on aloitettu maksullinen välipalatarjoilu. Ruokapalveluhenkilöstö on ollut aktiivisesti mukana toiminnassa. Yläkoulun rehtori XX pyysi tilaisuuden jälkeen kotitalousopettajaa tuomaan kuntakierrostilaisuudessa pitämänsä esityksen henk.koht. koulun johtokunnan kokoukseen. Hieno kytkentä oppilaitoksen johtoon! Kuntakäynnillä X.X.2007 esiin nousseita kehittämistarpeita: Terveyden edistämistyön suhde sairaudenhoitoon? Miten terveyden edistämistä arvioidaan ja suunnitellaan kunnassa X? Terveyden edistämisen kytkeminen kunnan strategioihin entistäkin voimakkaammin Kunnanjohtaja XX:ää askarrutti, mitä toimia kunnassa tarvittaisiin jatkossa diabeteksen sekä sydänja verisuonitautien ehkäisyyn (vrt. määrät jäljempänä). Kunnan päätöksentekoon kautta linjan terveyttä edistävä näkökulma, sillä terveydenhuolto on kuormitettu jo sairauksien hoitamisella. Terveydenhuollon tueksi ja rinnalle tarvitaan muiden hallintokuntien ja toimijatahojen osaamista ja resursointia. Ennaltaehkäisy alkaa terveydenhuollossa jo äitiys-, lasten ja perheneuvolassa. Tätä työtä on muidenkin tahojen mahdollista tukea. Millä foorumilla ja millä vuotuisella raportointiajoituksella (budjetin valmistelu) tieto mm. diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään kuuluvien / jo hoidossa olevien määristä siirtyy terv.keskuksen diabetesvastuuhenkilöiltä a) muille toimijoille terveydenhuollon sisällä, b) terv.huollon resursseista ja linjauksista päättäville sekä c) kuntajohdolle päätöksenteon perustaksi? Miten jatkossa tieto moniammatillisen ja hallinnonrajat ylittävän toiminnan tehokkuudesta saavuttaa eri toimjjat ja päätöksentekijät? Arvioiko mm. kunnan tarkastuslautakunta erikoissairaanhoidon menoja, ja sisältöä suhteessa kunnan ennaltaehkäisy- / terveyden edistämistoimien panostuksiin? Liikuntatoimen tuki terveydenhuollolle.

114 10(10) Lasten liikapainoon puuttuminen ja perheiden hyvien tottumusten tukeminen. Vanhemmat ovat avainasemassa. Koulu on merkittävässä asemassa. Perusta tottumuksille luodaan jo neuvolaiässä. Lapsille ei tarvitse puhua liikapainosta, vaan terveellisestä ruokailusta ja riittävästä liikunnasta. Vanhemmat, perhepäivähoitajat ym. lasten kanssa työskentelevät tarvitsevat tietoa muutosten tueksi. Liikapainoon puuttuminen vaatii rohkeutta, mutta toisaalta oikeanlaista ja neutraalia tapaa puuttua. Keskustelussa heitettiin kysymys tarvittaisiinko varhaisen puuttumisen osaamisen tueksi koulutusta. Haasteena on koululaisten fyysisen aktiivisuuden kahtiajakautuminen: toiset liikkuvat paljon, osalla tottumukset ovat epäterveellisiä. Koulumatkaliikunta on vähenemään päin: mopojen ja skootterien määrä lisääntyy. Vanhempien rooli ja tiedon tarve? Kouluissa ja päivähoidon vanhempainilloissa on säännöllisesti tarjottava tietoa, jotta jokainen ikäluokka vanhempineen tulee valistetuksi. Ennaltaehkäisy ei ole projekti vaan jatkuvaa toimintaa, jolla on selkeä tavoite kuntalaisten hyvinvointi, elämänlaatu ja kustannushyöty. Tiedusteltiin, missä vaiheessa liikkumisreseptiasia etenee kunnassa X. Todettiin, että koulutettuja lääkäreitä ja hoitajia on alueella runsaasti ja myös liikkumisreseptin ryhmätäyttömallia on kokeiltu. Liikuntakalenteri on olemassa. Liikuntakalenterin päivittämiseen kaivataan edelleen kaikkien järjestöjen osallistumista, koordinointi on kuntien/liikuntatoimien vastuulla. Liikkumisreseptiä voitaisiin hyödyntää vieläkin tehokkaammin, koska se on erit. hyvä työkalu sellaisten asiakkaiden ohjauksessa, jotka liikkuvat vähän. Liikuntatoimen budjettiin ehdotettiin lisäystä, lääkäri XX nosti esiin mm. naapurikunnan pyöräilykampanjan tyylisen väestötason haasteen. Hän tunnisti myös sen, etteivät kampanjat eivät synny itsestään, vaan vaativat tekijöitä. Myös Liikuttajia kaivattiin lisää. Taloudellista panostusta tarvitaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Kouluruokailussa on tehty työtä, mutta edelleen siihen tarvitaan panostusta. Ruokailu, lepo ja liikunta ovat myös koululaisten oppimisen kannalta oleellisia. Kuntatalouden haasteena on lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden yhteensovittaminen. Ennaltaehkäisy ei välttämättä vaadi suuria panostuksia, mutta tulokset näkyvät vuosien / vuosikymmenen viiveellä. D2D-hankkeen vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövältin esityksestä kävi kuitenkin ilmi useita laskennallisia ja kuntatalouteen kytköksissä olevia lukuja. Terveydenhuollossa haasteena on jatkuva korkean riskin asiakasmäärien kasvu. Henkilöstömäärä ei kasva samassa suhteessa, joten tulevaisuudessa tarvitaan resursointia ja uusia toimintamalleja. Tähän mennessä mm. koulu- ja lastenneuvolatarkastukset on voitu toteuttaa laatusuositusten mukaisesti. Ala-asteen 2.lk ja yläasteen 8.lk:n painokäyrä on tiedossa ja näyttää yläasteelle siirryttäessä tukevoitumista. Miten tähän tietoon kunnassa reagoidaan? D2D Väestötutkimuksen arvion mukaan ( , Kansanterveyslaitos) kunnassa X on vuotiaiden ikäluokassa tyypin 2 diabeteksen esiaste tai jo tyypin 2 diabetes noin 1000 henkilöllä. Tämän lisäksi jo nyt erityiskorvattavaa diab.lääkitystä saavia on noin 300. Tiedossa ei ole dieettihoitoisten diabeetikkojen määrä. Tiedossa ei ole alle 45 v ja yli 74 v korkean riskin henkilöiden ja jo diabetesta sairastavien määrä. Ennakoinnin ja työnjaon tarkistamisen näkökulmasta tarve korkean riskin henkilöiden sekä diabeetikkojen rekisteriin on ilmeinen. Miten työttömien henkilöiden riskien seulonta on järjestetty, sillä he eivät kuulu työterveyshuollon piiriin eivätkä välttämättä tarvitse vielä terveyskeskuspalveluja? Terveydenhuolto tarvitsee apua ja toimintamallien arviointia suhteessa lisääntyvään tarpeeseen niin ennaltaehkäisyn kuin hoidonkin suhteen. Edellä mainittu rekisteri mahdollistaisi esimerkiksi resurssitarpeen ja toimintamallimuutosten tarpeen perusteet. Väestön valveutuneisuus ja tarpeet ovat kytköksissä kunnan palvelurakenteeseen ja ennakointitoimenpiteisiin. Eräs väestöstrateginen aktivointi-idea oli "maapallon ympärihiihto": Hiihtämällä/pyöräilemällä/kävelemällä kartutetaan "kilometripankkia" tavoitteena päästä maailman ympäri (esim. koululuokkien väliset kisat). Kokeilupaikkakunnilla on todettu, että pienten lasten vanhemmat kuljettaessaan lapsiaan mm. hiihtoladuille aktivoituvat hiihtämään myös itse. Päiväkodeissa ja kouluissa asian voi integroida myös piirustustunneille ym. Kokemuksia on myös vastaavista kollektiivisista ja leikkimielisistä työpaikkahaasteista. Valmis koulumallikin on saatavilla.

115 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 11. Dehkon 2D-hanke 1(3) VERENSOKERIRASITUSTEN MÄÄRÄN MUUTOS ETELÄ-POHJANMAAN 12 TERVEYSKESKUKSESSA v Terveyskeskus Muutos 2005 Muutos 2006 Muutos 2007 Muutos tai asema * Lkm % % % % Alajärvi , , , ,1 Alavus , , , ,2 Evijärvi , , , ,9 Ilmajoki , , , ,0 Kauhajoki , , , ,5 Kuortane , , , ,0 Lappajärvi , , ,2 77 4,1 Teuva , , , ,8 Töysä , , ,7 51-7,3 Vimpeli , , ,6 20-9,1 Ylihärmä , , , ,8 Ylistaro , , , ,6 YHT , , , ,5 * Tieto verensokerirasitusten määristä kaikilta hankevuosilta saatiin yht. 12 / 27 terveyskeskuksesta tai asemalta. Verensokerirasitusten määrän muutos Etelä-Pohjanmaan 12 terveyskeskuksessa Lkm Lkm Vuosi

116 VERENSOKERIRASITUSTEN MÄÄRÄN MUUTOS 2(3) KAHDESSA YKSITYISESSÄ TYÖTERVEYSHUOLLOSSA v Toimipiste* Yksityinen työterveyshuolto A Yksityinen työterveyshuolto B 5 68 YHT *Tieto verensokerirasitusten muutoksesta saatiin 2/12 yksityiseltä työterveyshuollolta. Verensokerirasitusten määrän muutos kahdessa yksityisessä työterveyshuollossa v Työterveyshuolto A Työterveyshuolto B Työterveyshuolto A Työterveyshuolto B 5 68 Vuosi

117 VERENSOKERIRASITUSTEN MÄÄRÄN MUUTOS SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALAN 3(3) SYDÄN- JA NEUROLOGIAN OSASTOILLA v Osasto Muutos 2005 Muutos 2006 Muutos 2007 Muutos % % % % A32 (kardiologian osasto) , , , ,5 CCU (sydänvalvonta) , , ,7 A42 (neurologian osasto) , , ,4 A42K (neurologian kuntoutusosasto) , , ,0 YHT , , , ,3 Verensokerirasitusten määrän muutos Seinäjoen keskussairaalan sydän- ja aivovaltimotapahtumapotilailla v Lkm Lkm

118

119 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Liite 12. MALLI KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKKOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ, ÄHTÄRI, SOINI, LEHTIMÄKI Lähde: ylilääkäri Harri Ylinen DM-LUOKITUS LEHTIMÄKI SOINI ÄHTÄRI YHT MUUT KAIKKI Pieni riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (<7) Jkv kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (7-11) Koht. kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (12-14) Suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (15-20) Hyvin suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (>20) Kohonnut paastoglukoosi (IFG, fp-gluc 6,1-6,9) Heikentynyt glukoosinsieto (IGT, 2h Gluc 7,8-11,0) Ruokavaliohoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tablettihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Insuliinihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tyypin 1 diabetes (E10) Muu diabetestyyppi (E12-14) Kaikki yhteensä Asukasluku Diabeetikoiden osuus väestöstä 6.2 % 10 % 6.2 % 7 % Diabeetikot + korkeassa riskissä olevat 12 % 19 % 11 % 14 % DM-LUOKITUS LEHTIMÄKI SOINI ÄHTÄRI YHT MUUT KAIKKI Pieni riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (<7) Jkv kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (7-11) Koht. kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (12-14) Suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (15-20) Hyvin suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (>20) Kohonnut paastoglukoosi (IFG, fp-gluc 6,1-6,9) Heikentynyt glukoosinsieto (IGT, 2h Gluc 7,8-11,0) Ruokavaliohoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tablettihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Insuliinihoitoinen tyypin 2 diabetes (E11) Tyypin 1 diabetes (E10) Muu diabetestyyppi (E12-14) Kaikki yhteensä Asukasluku Diabeetikoiden osuus väestöstä 6.0 % 9.7 % 5.8 % 6.7 % Diabeetikot + korkeassa riskissä olevat 11 % 17 % 11 % 13 % Muut = työterveyshuollon tunnistamat ja seulomat muiden paikkakuntien asiakkaat

120

121 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v Liite 13. KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABETESTA SAIRASTAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄT 1(2) TERVEYSKESKUKSISSA JA -ASEMILLA v.2007 Vastanneita 21/27 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN DIABEETIKOIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEURANTAJÄRJESTELMÄ ATK Ei ole ATK Ei ole Muu seuranta Ei vastausta Muu seuranta Ei vastausta Ilmajoen terveyskeskus X X Isojoen terveyskeskus X X Jalasjärven terveyskeskus X X Järviseudun terveyskeskus Alajärven toimipiste X X Vimpelin toimipiste X X Kauhajoen terveyskeskus X X Kristiinankaupungin-Karijoen tk Karijoen terveysasema X X X X Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Alahärmän terveysasema X X Evijärven terveysasema X X Kauhavan terveysasema X X Kortesjärven terveysasema X X Lappajärven terveysasema X X Kurikan terveyskeskus X X Kuusiokuntien terveys ky Alavuden pääterveysasema X X Kuortaneen terveysasema X X Töysän terveysasema X X Ähtärin pääterveysasema X X Lehtimäen terveysasema X X Soinin terveysasema X X Kyrönmaan terveyskeskus ky Isonkyrön terveysasema X X Lapuan terveyskeskus X X Seinäjoen seudun terveyskeskus Seinäjoen terveyskeskus X X Nurmon terveysasema X X Peräseinäjoen ta X X Ylistaron terveysasema X X Teuvan Sos.- ja terveyskeskus X X Ylihärmän terveyskeskus X X X YHT SEURANTAJÄRJESTELMÄ YHT. 16 terveyskeskuksessa 20 terveyskeskuksessa

122 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v (2) KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄT KUNNALLISISSA TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Vastanneita 15/22 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN REKISTERI DIABETESTA SAIRASTAVIEN REKISTERI SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEURANTAJÄRJESTELMÄ ATK Ei ole ATK Ei ole Muu seuranta Ei vastausta Muu seuranta Ei vastausta Kunnalliset työterveyshuollot YHT SEURANTAJÄRJESTELMÄ YHT. 7 kunnallisessa työterveyshuollossa 12 kunnallisessa työterveyshuollossa KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄT YKSITYISISSÄ TYÖTERVEYSHUOLLOISSA Vastanneita 5/13 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN DIABETESTA SAIRASTAVIEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ SEURANTAJÄRJESTELMÄ ATK Muu Ei ole ATK Muu Ei ole seuranta Ei vastausta seuranta Ei vastausta Yksityiset työterveyshuollot YHT SEURANTAJÄRJESTELMÄ YHT. 1 yksityisessä työterveyshuollossa 1 yksityisessä työterveyshuollossa

123 Liite 14. Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista sekä ennaltaehkäisevästä toimintatavasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke p. Riskitesti 15p. Raskausdiabetes Lyhyt käynti tkavustajan vastaanotolla sokerirasitus rasva-arvot DM (fp-gluc >8,0, P-gluc >11,1) RR Diabetesinterventio /seuranta NGT, IFG (6,1-6,9), IGT (7,8-11,0), DM (fp-gluc 7,0-8,0) hoitajan tai lääk. vast.otto Sydäninfarkti tai muu valtimotapahtuma Kohonnut paasto-sokeri (6,1-6,9) tai heikentynyt glukoosinsieto (7,8-11,0) Hoitajan vastaanotto SUUNNITELMA EHKÄISYOHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI Pelkistetty malli projektisuunnitelman hoitopolkumallista INTERVENTIO: -painonhallintaryhmä -liikuntaryhmä -tupakasta irti-ryhmä -mielialaryhmä -ITE-ryhmä -yksilöohjaus Seurantakäynnit vuosittain: rasva-arvot, sokerirasitus ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SAIRAUDEN HOITO YKSILÖN ELÄMÄNLAATU YHTEISKUNNALLISET SÄÄSTÖT OMAT VALINNAT RATKAISEVAT - painonhallinta - terveelliset ruokatottumukset - päivittäinen liikkuminen - tupakoimattomuus EHKÄISYN POLKU ELÄMÄNTAPAMUUTOKSET TYYPIN 2 DIABETES KORKEAN RISKIN ENNUSMERKKEJÄ: - MBO - VERENSOKERI - VEREN RASVAT - VERENPAINE - VYÖTÄRÖLIHAVUUS - RASKAUSDIABETES - SYDÄN- JA VERISUONI- TAPAHTUMAT HOIDON POLKU YKSILÖN ELÄMÄNLAATU JA YHTEISKUNNALLISET KUSTANNUKSET LISÄSAIRAUDET - sydän ja verisuonet - aivot - hermosto - silmät - munuaiset - jalat PERIMÄ JA IKÄ Epshp Dehkon 2D-hanke / 2005 / Arja Hyytiä ja Hilpi Linjama 1

124

125 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v.2007 Liite 15. 1(4) KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN HOITOPOLUT TOIMINTAYKSIKÖISSÄ v.2007 TERVEYSKESKUKSET JA -ASEMAT Vastanneita 21/27 KORKEAN RISKIN HENKILÖN HOITOPOLKU DIABEETIKON HOITOPOLKU On Hyödyn- Jokaisen On Päivi- On Hyödyn- Jokaisen On Päiviole- netään toimijan päivi- te- ole- netään toimijan päivi- temassa arkityössäkäytössä tetty tään massa arkityössä käytössä tetty tään Ilmajoen terveyskeskus X X X 2007 X X X 2007 Isojoen terveyskeskus X X X Jalasjärven terveyskeskus X X X 2004 X X X 2004 Järviseudun terveyskeskus Alajärven toimipiste X X X X Vimpelin toimipiste Kauhajoen terveyskeskus X 2008 X X 2008 Kristiinankaupungin-Karijoen tk Karijoen terveysasema X X X X 2007 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Alahärmän terveysasema Evijärven terveysasema X X 2008 X X 2008 Kauhavan terveysasema X X X 2007 X X X 2007 Kortesjärven terveysasema X X 2007 X X X 2007 Lappajärven terveysasema X X X? X X X *) Kurikan terveyskeskus X 2008 X X X 2007 Kuusiokuntien terveys ky Alavuden pääterveysasema X X X 2007 X X X 2007 Kuortaneen terveysasema Töysän terveysasema X X X Ähtärin pääterveysasema X X X 2007 X X X 2007 Lehtimäen terveysasema Soinin terveysasema X X X 2007 X X X 2007 Kyrönmaan terveyskeskus ky Isonkyrön terveysasema EI VASTATTU TÄHÄN OSIOON X X 2007 Lapuan terveyskeskus Sesty Seinäjoen terveyskeskus Nurmon terveysasema X X X 2007 X X X 2007 Peräseinäjoen ta X X 2007 X X 2007 Ylistaron terveysasema X X 2007 X X 2007 Teuvan sos.- ja tk X X X 2007 X X X 2007 Ylihärmän terveyskeskus EI VASTATTU TÄHÄN OSIOON X 2006 YHT

126 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v (4) KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN HOITOPOLUT TOIMINTAYKSIKÖISSÄ v.2007 KUNNALLISISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Vastanneita 15/22 KORKEAN RISKIN HENKILÖN HOITOPOLKU DIABEETIKON HOITOPOLKU On Hyödyn- Jokaisen On Päivi- On Hyödyn- Jokaisen On Päiviole- netään toimijan päivi- te- ole- netään toimijan päivi- temassa arkityössäkäytettävisstetty tään massa arkityössä käytettävisstetty tään Kunnalliset työt.huollot YHT YKSITYISISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Vastanneita 5/13 KORKEAN RISKIN HENKILÖN HOITOPOLKU DIABEETIKON HOITOPOLKU On Hyödyn- Jokaisen On Päivi- On Hyödyn- Jokaisen On Päiviole- netään toimijan päivi- te- ole- netään toimijan päivi- temassa arkityösskäytettävistetty tään massa arkityössäkäytettävistetty tään Yksityiset työt.huollot YHT

127 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v (4) KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN PALVELUKETJUT TOIMINTAYKSIKÖISSÄ v.2007 TERVEYSKESKUKSET JA -ASEMAT Vastanneita 21/27 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN PALVELULINJAT DIABEETIKON PALVELULINJAT RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnitteilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla Ilmajoen terveyskeskus X X Isojoen terveyskeskus X X X X X X X Jalasjärven terveyskeskus X X X X X X Järviseudun terveyskeskus Alajärven toimipiste X X Vimpelin toimipiste Kauhajoen terveyskeskus X X X X Kristiinankaupungin-Karijoen tk Karijoen terveysasema X X X X X X Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Alahärmän terveysasema Evijärven terveysasema X X Kauhavan terveysasema X X X X X X Kortesjärven terveysasema X X X X X Lappajärven terveysasema Kurikan terveyskeskus Kuusiokuntien terveys ky Alavuden pääterveysasema X X X X Kuortaneen terveysasema Töysän terveysasema X X X X Ähtärin pääterveysasema Lehtimäen terveysasema Soinin terveysasema X X X X Kyrönmaan terveyskeskus ky Isonkyrön terveysasema X Lapuan terveyskeskus Sesty Seinäjoen terveyskeskus Nurmon terveysasema Peräseinäjoen ta X X X Ylistaron terveysasema X X X X X X Teuvan Sos.- ja tk Ylihärmän terveyskeskus YHT

128 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitus v.2007 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN JA DIABEETIKOIDEN PALVELUKETJUT TOIMINTAYKSIKÖISSÄ v.2007 KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Vastanneita 15/22 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN PALVELUKETJUT DIABEETIKOIDEN PALVELUKETJUT RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnitteilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla Kunnalliset työt.huollot YHT YKSITYISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Vastanneita 5/13 KORKEAN RISKIN HENKILÖIDEN PALVELUKETJUT DIABEETIKOIDEN PALVELUKETJUT RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN RAVITSEMUKSEN LIIKUNNAN PAINONHALLINNAN MIELENTERVEYDEN valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnit- valmiina suunnitteilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla teilla Yksityiset työt.huollot YHT (4)

129 Liikunnan hoitopolku ja palveluketju X kunnassa / MALLI Liite 16. päivitetty: 04 / 2008 EL ASIAKAS LÄÄKÄRIN VO puh. * motivoidaan liikkumiseen * kirjallinen materiaali esim. liikuntapiirakka, liikkumisen seurantakortti * ohjataan kunnan liikuntapalveluihin - liikuntakalenteri netissä * pois suljetaan kontraindikaatiot * ohjataan tarvittaessa x:n fysioterapian kuntoneuvolaan (TAPA?) tai kirjoitetaan SV 3F -lähete yksityiseen fysikaaliseen Yksityiset fysikaaliset hoitolaitokset 1. NIMI; PUH TERVEYDENHOITAJAN VO puh. * kartoitetaan tämän hetken liikkuminen / Liikuntaohjauksen tsekkauslista * motivoidaan liikunnan aloittamiseen/ lisäämiseen * käydään läpi liikuntapiirakka ja tarvittaessa kirjataan omat tavoitteet täytettävään liikuntapiirakkaan * annetaan liikunnan seurantakortti ja tarvittaessa seuranta-aika * ohjataan tarvittaessa fysioterapian kuntoneuvolaan annetaan asiakkaalle puhelinnumero soittoaika ma-pe klo pyyntö kuntoneuvolakäynnille, sis. ohjaus ja neuvonta * syke- tai askelmittarin voi lainata laina-aika?. Sykemittaria säilytetään MISSÄ? * kerrotaan kunnan erilaisista liikuntaryhmistä ja harrastuspaikoista. Liikuntakalenteri löytyy netistä: * annetaan asiakkaalle tarvittaessa: Toivon aseet kadonneen vyötärön metsästykseen Paino hallintaan -opas liikuntapiirakka * ohjataan tarvittaessa lääkärin konsultaatioon * kirjataan Efficaan, lehti? otsikko? fraasit? Ensitietoryhmät Painonhallintaryhmät Hoidonohjaus ryhmät X-kunnassa KOKOONTUVAT, KAIKILLE AVOIMET RYHMÄT - liikuntatoimen, - kansalaisopiston ja - eri seurojen ja yhdistysten ryhmät (linkki kunnan sivuilta) KUNTONEUVOLA 1-2 käyntiä Fysioterapia puh.? ma-pe klo... X terveyskeskus, osoite... * liikkumisreseptin jatkotäyttö/ryhmätäyttö (tarvittaessa th:n tai lääkärin konsultaatio) ja seurantakortti ja -aika * yksilöllinen alkukartoitus liikkumisesta ja toimintakyvystä haastatellen, testein tai mittauksin (tarvittaessa ryhmäkäynnit) * ohjausta ja neuvontaa liikkumiseen mm. liikuntakalenteri/ryhmät ( kotiohjelma > oppaat, esitteet? * neuvontaa liikunnan merkityksestä sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa > opas? * varataan seurantakäynti n. 3 kk:n päähän * kirjataan FYS-lehdelle, otsikko? fraasi tms? X TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIAN RYHMÄT - tarkoitettu x asiakasryhmille - kokoontuvat ma-pe klo xxx -

130

131 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 17. Lapuan terveyskeskus 1(4) MONIAMMATILLISESTI TOTEUTETTU ENSITIETORYHMÄ, LAPUAN MALLI Diagnoosi: Tyypin 2 diabetes tai sen esiaste Kutsu ensitietoryhmään: n. 0,5 vuotta sairastumisesta Ensitietoryhmän tavoitteet: Tyypin 2 diabetes - vakava valtimotauti Havahtuminen vaaraan - kriisin läpikäyminen ryhmässä Usko omiin mahdollisuuksiin - elämäntapamuutos Sairauden etenemisen ehkäiseminen elämäntapaohjauksella Yhteinen onnistumisen ja oppimisen ilo - palkkiona parempi olo Tieto mahdollistaa valintoja terveyden edistämiseksi Hoidon seuranta terveyskeskuksen väestövastuusolussa

132 ENSITIETORYHMÄN OHJELMA 2(4) Lapuan terveyskeskus diabetestyöryhmä Terveyskeskus järjestää ENSITIETORYHMÄN henkilöille, joilla on hiljattain todettu aikuisiän diabetes tai kohonnut verensokeri Ryhmä kokoontuu Hopearinteen ruokasalissa alkaen klo (ensimmäisellä kerralla kokoontuminen klo 18 Hopearinteen tuloaulassa). Osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. OHJELMA ti ti ti ti ti ti Diabetes, hoito ja elämäntavat Diabetesryhmän esittely Lääkäri Jukka Nikula Diabeetikon ruokavalinnat Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama Ravitsemuspäällikkö Marjatta Mäntynen Vt. ravitsemuspäällikkö Eija Pouhula Diabeetikko ja liikunta Fysioterapeutti Leena Takamaa Diabeetikon omahoito ja jalkojenhoito Th, diabeteshoitaja Taina Passinmäki Sh, jalkojenhoitaja Annikki Ihamäki Sh, diabetesyhdyshenkilö Irja Syrjämäki Sh, diabetesyhdyshenkilö Annikka Ikola Diabeetikko apteekin asiakkaana Farmaseutti Marjo Rinnankoski Farmaseutti Riikka Murtomäki Diabetesliiton esittely Vertaistuki - diabeetikon näkökulma Diabetesyhdistyksen ja -kerhon esittely Yhdessä eteenpäin Sydämellisesti tervetuloa! Jokainen päivä on uusi ja täynnä mahdollisuuksia.

133 ENSITIETORYHMÄN KUTSUKIRJE 3(4) ENSITIETORYHMÄ LAPUALLA Diabeetikon tunnistaa terveistä elämäntavoista. Uusimpien tutkimusten mukaan diabetes voidaan ehkäistä painonhallinnan ja liikunnan avulla. Sairastumisvaara johtuu perintötekijöistä, joihin emme voi vaikuttaa. Tunnistaessamme riskin voimme havahtua ja estää tai ainakin siirtää diabeteksen puhkeamisen elintapamuutosten avulla. Diabeteksen hoidon kulmakivet ovat: RUOKAVALIO, LIIKUNTA ja LÄÄKEHOITO. Puolet suomalaisista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin, joiden riskitekijät kohonnut verenpaine, korkeat veren rasva- ja sokeriarvot ovat hyvin tiedossa. Aikuistyypin diabeteksen neljä haitallista tekijää ovat koholla oleva sokeri, verenpaine, rasvat ja veren hyytymistaipumus. Diabeetikon on puututtava kaikkiin näihin neljään tekijään. Elämäntapamuutos on vaikeaa. Ryhmän avulla ehkä voi löytää yksilöllisiä ratkaisuja elämäntapamuutoksen tekemiseen. Tietoa meillä on riittävästi, mutta usein käytännön toteutus jää puuttumaan. Ennusteen kannalta on kuitenkin ollut lohdullista todeta, että pienetkin painonpudotukset ja myös sokeritasapainon parantuminen vähentävät sydän- ja verisuonikomplikaatioita huomattavasti. Sokeritaudin oireettomassa vaiheessa lyömme laimin hoitoa. Jokaiselle diabeetikolle kuuluu aspiriinivalmiste hyytymistaipumuksen hoitamiseksi. Verenpaine täytyy hoitaa yksilöllisesti kullekin sopivalla valmisteella ja veren rasvat ja kolesterolit olisi saatava tavoitetasolle. Rasvojen tavoitetaso diabeetikolla on LDL alle 2,5 ja verenpaine alle 130/80. Näiden hoitamiseksi on syytä käydä vuosittain lääkärintarkastuksessa omassa väestövastuusolussa. Kuitenkin lääkärin antamaa lääketieteellistä apua tärkeämpää on oma havahtuminen riskin suhteen. Toivottavasti jokainen on yhteisissä tapaamisissa löytänyt yksilöllisiä keinoja oman terveytensä ylläpitämiseksi. Yhteisin ponnistuksin pääsemme parhaisiin tuloksiin. Riittää pienikin muutos päivässä. Diabeetikko ei ole yksin. Tukena ovat diabetesammattilaiset, diabeteskerho Lapualla ja Diabetesliiton palvelut ( Muista vuosikontrolli omassa solussa ja hoidonarvio diabeteshoitajan ja lääkärin toimesta. Terveyttä kaikille. Askelten kulutusjuhlaa ja makunautintoja terveellisen ruuan parissa! Diabetestyöryhmän puolesta Jukka Nikula Diabetesvastuulääkäri

134 ENSITIETORYHMÄN SISÄLTÖ 4(4) Diabeetikon ruokavalinnat - kuidun saannin lisääminen - rasvan oikea laatu ruokailussa - keinoja painonhallintaan - hyvät ruokavalinnat Toteutus keskustellen sekä näyttelyn ja maistiaisten avulla. Diabeetikko ja liikunta - säännöllinen liikunta - oman kuntotason määrittäminen - tavoitteet - fyysisesti aktiivinen arki - verryttely - venyttely- lihasvoima - liikunta ja painonhallinta - miten aloitan - liikuntaverkosto Lapualla Diabeetikon tukiverkosto Diabetesliitto - liiton neuvontapuhelin - yhteiskunnallinen vaikuttaja - julkaisutoiminta - Diabeteskeskuksen diabeteskurssit - järjestötoiminta, Diabetesyhdistys ja diabeteskerho - ohjaus ja neuvonta - kurssit ja kerhot - virkistystoiminta - paikallinen toiminta "Kokeneen" diabeetikon vertaistuki ryhmäkokoontumisten ensimmäisellä ja viimeisellä kerralla. Diabeetikon omahoito - Diabeteshoitajien ja -yhdyshenkilöiden tuki on tärkeä - säännölliset kontrollit - miten omahoito onnistuu - perheen tuki - omahoidon hallinta: verensokerin omaseuranta - diabetes on osa elämääsi, mutta se ei hallitse eikä syyllistä Jalkojen omahoito - miten toteuttaa päivittäinen hoito - varvasjumppa - kenkien ja sukkien valinta - tunnon alentuminen Apteekki diabeetikkoa varten - runkona apteekkien diabetesohjelma - terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy - lääkehoito muun hoidon tukena - diabeetikoilla n. 6 käyntikertaa/vuosi - omahoidon tukeminen yhteistyössä muun terveyden huollon kanssa

135 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 18. Dehkon 2D-hanke / Toimintakartoitukset v (2) RYHMIEN JA RYHMÄTOIMINTAA JÄRJESTÄNEIDEN TOIMINTAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄ ETELÄ-POHJANMAALLA v Lkm Ryhmien määrän muutos v kaikissa perusterveydenhuollon toimintayksiköissä (Terveyskeskukset ja -asemat, kunnallinen ja yksityinen työterveyshuolto) v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 Terveyskeskusten ja - asemien ryhmiä yht. Kunnall.työterveyshuollon ryhmiä yht. Yksit. työterveyshuollon ryhmiä yht. Ryhmien määrä ryhmätyypin mukaan v terveyskeskuksissa ja -asemilla, kunnallisessa ja yksityisessä työterveyshuollossa 70 Lkm v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 Ensitieto- ja hoidonohjausryhmät Painonhallinta- ja VLCDteholaihdutusryhmät Muut ryhmät Muut ryhmät: Vuonna 2004: tupakasta vieroitusryhmät, vertaisryhmät Vuonna 2005: diabetes- ja painonhallintaryhmä, liikuntaryhmä, psykiatrian pkl:n diabeteksen ehkäisy- ja liikuntaryhmä sekä elämänhallintaryhmä, ITE- ryhmä, tupakasta vieroitusryhmä, askelmittarikoulutus, ulkoliikuntaryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ylipainoisten miesten ryhmä, kevyesti kokaten, liikuntaryhmät. Vuonna 2006: allasjumppa, ryhmät työikäisille naisille ja työikäisille miehille, ITE, terveysfoorumi Vuonna 2007: "Kertausryhmä" ruokavalio- ja liikunta-asioista, erittäin ylipainoisten nuorten naisten vertaisryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ulkoliikuntaryhmä.

136 2(2) Ryhmien määrä ryhmätyypin mukaan Etelä-Pohjanmaalla v Etelä-Pohjanmaan Terveyskeskukset ja -asemat Kunnallinen työterveyshuolto Yksityinen työterveyshuolto Toimintayksiköt YHT. sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke Ensitietoryhmät Hoidonopetusryhmät Painonhallintaryhmät VLCD-ryhmät Muut ryhmät* YHT Vuoden 2003 tietoja ei kysytty järjestelmällisesti. Ensitietoryhmiä oli yhdessä kunnassa ja VLCD-ryhmiä vain Seinäjoen keskussairaalassa. Muut ryhmät: v.2004: tupakasta vieroitusryhmät, vertaisryhmät v.2005: diabetes- ja painonhallintaryhmä, liikuntaryhmä, psyk.pkl:n diab.ehk.+ liikuntaryhmä sekä elämänhallintaryhmä, ITE-ryhmä, tupakasta vieroitusryhmä, askelmittarikoulutus, ulkoliikuntaryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ylipainoisten miesten ryhmä, kevyesti kokaten, liikuntaryhmät v.2006: allasjumppa, ryhmät työikäisille naisille ja työikäisille miehille, ITE, terveysfoorumi v. 2007: "Kertausryhmä" ruokavalio- ja liikunta-asioista, erittäin ylipainoisten nuorten naisten vertaisryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ulkoliikuntaryhmä, terveysfoorumi, kevyesti kokaten Ryhmätoimintaa järjestäneiden yksiköiden määrä Etelä-Pohjanmaalla v Etelä-Pohjanmaan Terveyskeskukset ja -asemat Kunnallinen työterveyshuolto Yksityinen työterveyshuolto Toimintayksiköt YHT. sairaanhoitopiiri Dehkon 2D-hanke Ensitietoryhmät Hoidonopetusryhmät Painonhallintaryhmät VLCD-ryhmät Muut ryhmät* YHT Vuoden 2003 tietoja ei kysytty järjestelmällisesti. Ensitietoryhmiä oli yhdessä kunnassa ja VLCD-ryhmiä vain Seinäjoen keskussairaalassa. Muut ryhmät: v.2004: tupakasta vieroitusryhmät, vertaisryhmät v.2005: diabetes- ja painonhallintaryhmä, liikuntaryhmä, psyk.pkl:n diab.ehk.+ liikuntaryhmä sekä elämänhallintaryhmä, ITE-ryhmä, tupakasta vieroitusryhmä, askelmittarikoulutus, ulkoliikuntaryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ylipainoisten miesten ryhmä, kevyesti kokaten, liikuntaryhmät v.2006: allasjumppa, ryhmät työikäisille naisille ja työikäisille miehille, ITE, terveysfoorumi v. 2007: "Kertausryhmä" ruokavalio- ja liikunta-asioista, erittäin ylipainoisten nuorten naisten vertaisryhmä, liikkumisreseptin ryhmätäyttö, ulkoliikuntaryhmä, terveysfoorumi, kevyesti kokaten

137 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Ravitsemuksen hoitopolku malli INTERVENTIO DIABETESRISKISSÄ OLEVA / TYYPIN 2 DIABEETIKKO Liite 19. PAINONHALLINTARYHMÄ yhteyshenkilö, yhteystiedot kuinka usein ryhmiä järjestetään (kertaa / vuosi) mistä saa ajan tasalla olevan tiedon tulevista ryhmistä millä perusteella pääsee ryhmään (esim. BMI>30, diabetesriski) ohjaaja / moniammatillinen toteutus: th/tth, lääk, ft, psyk, ravter, ruokapalvelut, potilasjärjestöt kirjaamiskäytäntö (esim. sairauskertomukseen) VLCD (erittäin niukkaenerginen) - PAINONHALLINTARYHMÄ yhteyshenkilö, yhteystiedot mistä saa ajan tasalla olevan tiedon tulevista ryhmistä ryhmään osallistumisen kriteerit: BMI>35, ikä 18-65v, ei tyypin 1 diabetes /syömishäiriö /raskaus /imetys / akuutti infarkti /vakava sydän-, maksaja munuaissairaus ohjaaja / moniammatillinen taustatuki: th/tth, lääk, ft, psyk, ravter, ruokapalvelut, potilasjärjestöt ENSITIETORYHMÄ yhteyshenkilö, yhteystiedot mistä saa ajan tasalla olevan tiedon tulevista ryhmistä kenelle suunnattu (esim. suurentunut diabetesriski / tyypin 2 diabetes) moniammatillinen toteutus: th/tth, lääk, ft, psyk, ravter, ruokapalvelut, potilasjärjestöt kirjaamiskäytäntö (esim. sairauskertomukseen) RAVITSEMUSTERAPEUTTI ostopalveluna keskussairaalasta vastaanottopäivä omaan toimipisteeseen, p TAI suora lähete Seinäjoen keskussairaalan ravitsemusterapiayksikköön lähettämiskriteerit: diabetes, siihen liittyvä muu ruokavalio (esim. proteiinirajoitus, keliakia, ruoka-allergia, kasvisruoka), ylipainoinen lapsi/nuori, asiakas motivoitunut, tarve perusteelliseen selvitykseen VERTAISRYHMÄ esim. ITE ryhmä Järjestöt, yhdistykset, yritykset, mm. Sydän- ja Diabetesyhdistykset, Painonvartijat yhteystiedot, nettiosoite mistä saa tapahtumakalenterin RUOANVALMISTUS JA RUOKAOSTOSTEN OHJAUS Kansalaisopisto / oppilaitos toimintapaikkana Yhteistyössä esim. ruokahuolto, kotitalousopettajat, ravter, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat mistä saa tiedon ryhmistä voi olla osa ryhmäohjausta YLEISÖTILAISUUDET JA TAPAHTUMAT Kansalaisopisto toimintapaikkana yhteystiedot, nettiosoite mistä saa tapahtumakalenterin OMATOIMINEN TIEDON HANKKIMINEN mistä saa tiedon ajankohtaisista kirjoista, nettisivuista, potilasjärjestöistä (aineistolistaus, terveyskeskuksen tai kirjaston tietopiste jne.) D2D hanke, Etelä-Pohjanmaan shp, rav.suunn. Hilpi Linjama

138

139 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 20. Dehkon 2D-hanke KOULUTUSTARVEKYSELY TERVEYSKESKUSTEN JA -ASEMINEN DIABETESTYÖHÖN VASTUUTETUILLE HOITAJILLE JA LÄÄKÄREILLE, SYKSY 2003 Vastaajina: Diabetestyöstä vastaavat hoitajat ja lääkärit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskuksissa ja asemilla Erittäin tärkeiksi tai välttämättömiksi koetut koulutusaiheet Ravitsemus: painonhallinta, lihavuuden hoito ym. Elämäntapaneuvonta: vaikeudet, haasteet, taito ym. Ryhmänohjaus: ryhmädynamiikkaa, ryhmänohjaustaito (esim. liikunta- ja painonhallintaryhmät) Mikroalbuminuriavaiheen ruokavaliohoito Terveysneuvonnan menetelmät: muutosvaihemalli, empowerment, ryhmänohjaus, Lempäälän malli Liikunta: merkitys, ohjaus, liikkumisresepti ym. Mieliala: henkinen hyvinvointi Veren lipidit: seuranta, hoito ym. Verensokeri: seuranta, hoito ym. Mediaosaaminen: tiedotus, viestintätaidot, materiaalin käyttö ym. KOULUTUSTARVEKYSELY YKSITYISEN TYÖTERVEYSHUOLLON D2D-VASTUULÄÄKÄREILLE JA -HOITAJILLE, SYKSY 2003 Erittäin tarpeellisiksi tai välttämättömiksi koetut koulutusaiheet Ravitsemus: painonhallinta, lihavuuden hoito ym. Tupakka: savuttomuus, tupakasta vieroitus ym. Elämäntapaneuvonta: vaikeudet, haasteet, taito Mieliala: henkinen hyvinvointi ym. Diabetesriskin arviointi: riskipistelomake ym. Liikunta: merkitys, ohjaus, liikkumisresepti ym. Ryhmänohjaus: ryhmädynamiikkaa, ryhmänvetotaito ym.

140

141 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 21. Kuusiokunnat / Alavuden pääterveysasema 1(2) Valtakunnallisten hyvien toimintakäytäntöjen esittely v.2006 DIABETESRISKITESTAUS NAISTEN JOUKKOTARKASTUKSISSA, ALAVUDEN MALLI Vuosi: 2004, 2005, 2006, Sairaanhoitopiiri: Etelä-Pohjanmaa Toteuttajatahot: Terveyskeskus Toteuttajataho tarkemmin: 6 tk / Alavuden Pääterveysasema / neuvola Yhteystiedot: 8 terveydenhoitajaa, 1 terveyskeskusavustaja 6tk / Alavuden Pääterveysasema/nla, Salmentie 10, Alavus puh. neuvola Alkuperäisidean tai toimintamallin kehittäjä: Satu Mäkelä, vastaava terveydenhoitaja 6tk/Alavuden pääterveysasema/nla, Salmentie 10, Alavus, satu.makela@6tk.fi, Merja Hovinmäki, terveydenhoitaja/diabeteshoitaja 6tk/Alavuden pääterveysasema/nla, Salmentie 10, Alavus, merja.hovinmaki@6tk.fi, Lyhyt kuvaus toimintamallista: PAPA-seulonta vuotiaille naisille 5 vuoden välein. Näytteenotto ja haastattelut keskitetään 8 päivälle. Haastattelun suorittaa 6 terveydenhoitajaa ja 2 terveydenhoitajaa ottaa papa-näytteet. Terveyskeskusavustaja jakaa diabetesriskitestilomakkeet ja huolehtii MBO-videon käytöstä. Jokaiselle päivälle kutsutaan 60 naista (yht. n 480). Riskitesti tehdään vain ei diabeetikoille. Asiakkaat kutsutaan n. puolen tunnin välein, samalle ajalle 5-6 henkilöä. Ilmoittautumisen yhteydessä tk-avustaja antaa riskitestilomakkeen täytettäväksi. MBO-video pyörii nonstoppina. Terveydenhoitajat haastattelevat asiakkaat ilmoittautumisjärjestyksessä ja tehdään puuttuvat mittaukset( pituus, paino, BMI, vyötärönympärys, RR, u-prot, u-gluk ja tarv. Hb). Haastattelun yhteydessä käydään läpi perussairaudet, lääkehoito, tupakointi, alkoholinkäyttö, sekä liikunta ja ruokailutottumukset. Lisäksi tutkitaan rinnat. Samalla kartoitetaan halukkuus mahdolliseen ryhmätoimintaan esim. painonhallintaryhmä, tupakanvieroitusryhmä, liikuntaryhmä. Haastattelun jälkeen papa-näyte. Diabetesriskitestin/ haastattelun perusteella ohjataan Korkean Riskin asiakkaat sokerirasitukseen, kolesterolikokeisiin ja diabeteshoitajalle. Annetaan Mikä Nyt Neuvoksi -lehtinen/d2d-esitietolomake/ohjeet sokerirasitukseen sekä diabeteshoitajan yhteystiedot Toimintamallin vaikutukset / kohderyhmä: Käyttäytymisen tai toiminnan muutoksina, Koulutuksena ja tiedonsaantina, Painonlaskuna, Liikuntakertojen lisääntymisenä, Kunnon kohoamisena, Ruokatottumusten muutoksina, Tavoitettavuutena, Muuten Muuten, miten? Naisten kautta ohjaus mennyt koko perheen hyödyksi. Neljän vuoden jälkeen sokerirasitukseen ohjattavien määrä vähentynyt Toimintamallin vaikutukset / omaan työhön: Hoitopolkuihin ja palveluketjuihin, Työnjakoon ja yhteistyöhön, Kirjaamiskäytäntöihin ja seurantajärjestelmiin, Asiakasohjauksen tapaan, Ohjauksen tukiaineistoihin Muuhun, mihin? Motivoinut uusien toimintamallien etsimiseen Toimintamallin vaikutukset / sidosryhmät: Liikuntatoimeen, vapaa-ajantoimeen, Sivistystoimeen, koulutoimeen, Kansalaisopistoon, Ruokapalveluun, Muuhun Muuhun, mihin? Päiväkodit, koulut, ym. naisten viiteympäristöt. Isovanhempien kautta lastenlapsiin jne. Toimintamallilla on ollut vaikutusta: Paikalliseen väestöön

142 Miten? Kattava otanta eri ikäryhmien osalta. Laaja kohderyhmä vuotiaat 2(2) Mikä toimintastrategia: Korkean riskin strategia, Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia, Väestöstrategia Toimintamalli on tuottanut: Asiakasohjausmateriaalia, Muuta Toimintamallin tuotokset tarkemmin: esim sokerirasitukseen 42, joista 7:llä IGT, 5:llä IFG ja 3:lla diabetes Toimintamallin tulevaisuus: Pysyvässä käytössä Lisätietoja jatkosuunnitelmista: Olemme tänä vuonna lisänneet haastatteluun myös diabetesriskitestin lisäksi depressioseulontakyselyn, tästä myös erittäin myönteistä kokemusta. Tarkoitus on jatkaa toiminta pysyvänä käytäntönä, koska kohderyhmä vaikuttaa laajalti monella osa-alueella (töissä, kotona jne.) Toiminnasta on tilastoitu: Osallistujien ikäjakaumat, Sukupuoli, Diagnoosi, Mitattavat arvot (paino, vyötärönympärys, laboratorioarvot), Osallistujatiedot (osallistujien lkm, osallistumiskerrat) Lisätietoja tilastoinnista: Kirjaus tapahtuu Potilastietojärjestelmän Pegasos-ohjelmassa: merkintä asiakkaan perustietoihin; muut riskitiedot; esim. diabetesriskipisteet 15 / Diabeteksen ehkäisy Tilastointitapa: Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä Mallin kehittämisen kustannukset: n 8 työpäivää/vuosi, 9 työntekijää = n. 600 tuntia/vuosi = n euroa Ylläpitokustannukset: lähinnä koulutuskustannukset, jotka ehkä sisältyy ed. kohtaan Ylläpitokulut ovat: Toistuvia vuosikustannuksia Kehitystyöhön käytetty aika: n 600 tuntia (sisältää haastattelut ja valmistelut Ylläpitämiseen käytettävä aika: kts. edellä Toiminnan asiantuntijavaatimukset: Terveydenhuoltoalan koulutus Muita erityistaitoja, mitä: Motivoivan haastattelun toteutumisen ja kannustava ohjaus/neuvonta, asiakaslähtöinen neuvonta Arviointi: Suullisesti Yhteenveto asiakaspalautteesta: Palaute ollut myönteistä ja kannustavaa Toteuttajien arvio: Tuonut sisältöä tarkastukseen enemmän. Kokonaisvaltainen asioiden tarkastelu. Laaja kohderyhmä Toteuttajien esittämät kehitysideat: Depressioseula mukaan Papa-seulontaan. Pysyvä toimintamuoto Kenelle tiedotettiin: 6tk:n muut toimintayksiköt, osa jo toteuttanutkin mallia, Dehkon 2D-hankkeen Ideaseminaari Seinäjoella, D2D-seminaari Hki Tiedotustapa: Suullinen / luento / kirjallinen materiaali Mitkä tavoitteet toteutuvat: Vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta ja sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, Tunnistaa tyypin 2 diabeteksen oireettomassa varhaisvaiheessa, Kehittää uusia tai tukee jo käytössä olevia ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja, Lisää väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä, Arvioi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia Muita kommentteja: Toteutettu olemassa olevaan aikaisempaan toimintaan sisällyttäen

143 Liite 22. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohanke TERVEHET MUKULAT JA PERUSKOULULAISTEN PAINOTILASTO Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ylipainoiset aikuiset Ylipainoiset koululaiset Suomen lihavimmat miehet, kolmanneksi lihavimmat naiset Peruskoululaisten painotilasto 19/26 Etelä-Pohjanmaan kunnassa v Yht oppilasta, väestöpohja % 60 Keskimääräistä sairaampi väestö: diabetesta 1,3-kertaisesti ja sepelvaltimotautia 1,1 -kertaisesti Normaali tai alipaino 14 % 1574 opp. Ylipaino % 23 % Lihavuus 9 % 974 opp opp. 6 % Lihavuus % 3 % Lihavuus yli +60 % Ylipaino tai lihavuus TERVEHET MUKULAT ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA ALAHÄRMÄ ALAVUS ISOJOKI KAUHAJOKI KURIKKA NURMO TÖYSÄ YLISTARO ALAJÄRVI EVIJÄRVI ISOKYRÖ KAUHAVA LAPPAJÄRVI SEINÄJOKI VIMPELI ÄHTÄRI ILMAJOKI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI LAPUA SOINI YLIHÄRMÄ KARIJOKI KUORTANE LEHTIMÄKI TEUVA D2D Hanketyöryhmä KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Aineiston suunnittelusta ja työstämisestä vastasi moniammatillinen työryhmä 3 pilottikoulua 2 pilottipäiväkotia Kuortaneen Urheiluopisto Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU Ruokapalveluhenkilöstö Kouluterveydenhuolto Kunnan koulutoimi Terveystoimi Kunnallinen päivähoito Aineiston tavoitteena on tukea ja innostaa terveyskasvatuksen toteuttamisessa Aihe-alueita ovat ravitsemus, liikunta, uni, lepo ja hammasterveys Tervehet Mukulat aineistokansio ja CD esiteltiin ja jaettiin 26 kunnan koulutoimen, päivähoidon ja terveydenhuollon toimijoille Aineistoa on käytetty opetuksessa, vanhempainilloissa, painonhallintaryhmissä ja erilaisissa tapahtumissa Aineisto on käytännöllinen työväline, joka antaa virikkeitä ja luotettavaa, suosituksiin perustuvaa tietoa päivittäiseen työskentelyyn Tervehet Mukulat kampanjan seurauksena koulujen ja päivähoidon ruoanvalmistustapoja ja elintarvikkeiden hankintaa muutettiin suositusten suuntaan TOIMINTAKYKYISET, LUOVAT JA HYVINVOIVAT LAPSET JA PERHEET Aluekoordinaattori Arja Hyytiä, Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, Fysioterapeutti Elina Leikkainen, Sairaanhoitaja-sihteeri Riitta-Liisa Rekiaro, Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti

144

145 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 23. Dehkon 2D-hanke GLUKOOSIPITOISUUDEN DIAGNOSTISET RAJA-ARVOT Lähde: Suomen Diabetesliitto. Suunnitelma Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toteuttamiseksi. Projektisuunnitelma : Liite 8, s.63.

146

147 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 24. Dehkon 2D-hanke VEREN RASVA-ARVOJEN MITTAUSMÄÄRÄN MUUTOS ETELÄ-POHJANMAAN KUUDESSA TERVEYSKESKUKSESSA v (väestöpohja asukasta) Lkm Kokonaiskolesteroli LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridi 0 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 Kokonaiskolesteroli LDL-kolesteroli HDL-kolesteroli Triglyseridi Lukumäärät sisältävät kaikki terveyskeskusten vuosittaiset veren rasva-arvojen mittaukset. MUUTOKSET PROSENTTEINA Kokonaiskolesteroli LDLkolesteroli HDLkolesteroli Triglyseridit Muutos v , % * + 25,1 + 31,1 + 29,8 + 30,1 * Tieto veren rasva-arvojen mittausten määristä kaikilta hankevuosilta saatiin yhteensä 6 / 27 terveyskeskuksesta.

148

149 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 25.

150

151 Paikka: Järjestäjä: Ohjelma DIABETESPÄIVÄ Törnäväsali,, Törnäväntie 24, Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Sisätautien toimintayksikkö klo Tulokahvi ja näyttelyyn tutustuminen klo Avaussanat, ylilääkäri, dosentti Juha Alanko, EPSHP klo Tulevat oraaliset diabeteslääkkeet, dosentti Jorma Lahtela, TAYS klo Alueelliset HbA1c-arvot ja mikroalbuminurian mittaustulokset terveyskeskuksissa, sairaanhoitaja Helena Vähävuori, EPSHP klo Tauko ja näyttelyyn tutustuminen klo Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä, osastonylilääkäri Eeva Korpi-Hyövälti, EPSHP klo Endokannabinoidijärjestelmä kardiovasku- laarisen riskin hallinnassa, professori Markku Savolainen, OYO klo Lounas klo Lihavuuden lääkehoito eilen, tänään ja huomenna, professori Leo Niskanen, KYS klo Hypogonadismi ja metabolinen oireyhtymä syy vai seuraus, dosentti David Laaksonen, KYS klo Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen klo Diabetesbarometri ja diabeteksen hoidon laadun seurantajärjestelmä, LL Klas Winell klo Potilaasta oman elämäntavan muuttajaksi, VTT tutkija Ritva Engeström,, HY0 klo Palaute ja päivien päätös, Juha Alanko Liite 26. Koulutustapahtuma on maksuton (sis. ohjelmassa mainitut tarjoilut). t). Ilmoittautumiset mennessä diabeteshoitaja Terhikki Latvalalle puh. (06) tai Koulutuspisteet anotaan sisätautien, endokrinologian ja yleislääketieteen erikoistumisopintoihin.

152

153 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 27. Dehkon 2D-hanke RAVITSEMUSTERAPIAKONSULTAATIOIDEN KÄYTTÖ ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAYKSIKÖISSÄ v Lähde: Seinäjoen keskussairaala, Ravitsemusterapiayksikkö. Seinäjoen keskussairaalan ravitsemusterapiayksikön ostopalveluna toteuttamat konsultaatiot terveyskeskuksissa v ,5 40,5 39 Lkm v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 Konsultaatiopäivä terveyskeskuksessa Ravitsemuskoulutus Ryhmäohjaus Asiantuntijana palaverissa Suorat lähetteet Seinäjoen keskussairaalan ravitsemusterapiayksikön ohjaukseen v Lkm v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 Suorat lähetteet keskussairaalan ravitsemusterapiayksikköön

154

155 Hyvään oloon porukassa (HOP) pitkäkestoinen (18 kk) elämäntapaohjauksen ryhmämalli Liite 28. Kuortaneen Urheiluopisto JAKELUVERKOSTON LUOMINEN KUNTIIN MAINOKSET TYÖPAIKOILLE TYÖTERVEYSHOITAJIEN VERKOSTON LUOMINEN JA ROOLIT ILMOITTAUTUMINEN HAKUAIKA RAJATTIIN TYÖTERVEYSHUOLTOON VALINTA RYHMÄN VALINTA-AIKA MÄÄRITELTIIN LIIKKUMISRESEPTIN RYHMÄTÄYTTÖAIKA TYÖTERVEYSHUOLTOSSA PUOLENTOISTA VUODEN PITKÄ INTERVENTIO: * LÄHIJAKSOT KUORTANEEN URHEILUOPISTOLLA 90 HENKILÖÄ LÄHIJAKSO 1 LÄHIJAKSO 2 OMAVALMENTAJA - MALLI LÄHIJAKSO 3 LÄHIJAKSO 4 PAIKALLISET OHEISPALVELUT LÄHIJAKSO 5 LÄHIJAKSO 6 LIIKKUMISRESEPTIN RYHMÄTÄYTTÖ 1½ VUODEN KULUTTUA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA HOP-HANKE Kuortaneen Urheiluopisto / Anne Kettula

156

157 Liite 29. Tuijota omaan napaasi TERÄSRAKENTAJA PPTH-ryhmän uutislehti 3/05 D2D-riskikartoituksen tulokset PPTH:lla Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arvioinnin tulokset: Jonkin verran Kohta- HYVIN PPTH Riski Pieni lisääntynyt lainen SUURI SUURI Asema Hlöt alle yli 20 Paikkakunta A Paikkakunta B Paikkakunta C Paikkakunta D Paikkakunta E Paikkakunta F Yhteensä Paikkakuntien nimet on poistettu Dehkon 2D-hankkeen loppuraporttia varten Työterveyshuollon yhteistyöpäivä pidettiin Seinäjoella Yhteistyöpäivän tavoitteena oli paneutua toimistotöiden riskikartoituksen toteuttamiseen huomioiden henkisen työsuojelun näkökulma sekä sopia lähtötilanteen kartoitustulosten pohjalta D2D-projektin toimenpiteistä. D2D - jatkotoimenpiteet: Toimenpiteet riskin suuruuden mukaan valtakunnallista hoitopolku-mallia noudattaen: alle 7 pieni riski Ei toimenpiteitä 7-11 jonkin verran lisääntynyt Lyhyt opastus (ruokavalio, liikunta, terv. elämäntavat) kohtalainen Lyhyt opastus suuri Sokerirasitus->Tth/tiedonkeruu->tarvittaessa lääkäri-> interventio -> vuosikontrolli yli 20 hyvin suuri Kuten yllä, ensimmäinen käynti 1 kk sisällä Riskikartoitus, toimenpiteet ja seuranta toteutetaan osana säännönmukaisia terveystarkastuksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma sisältää vaadittavat laboratoriotestaukset. Työpaikkakohtaisesti mietitään tulosten pohjalta mahdollisesti tarvittavia erityistoimenpiteitä. Hyödynnetään yhteistyö terveyskeskusten kanssa mm. osallistumalla terveyskeskusten ryhmiin. Jonkin verran lisäkustannuksia aiheutuu mm. tihentyvistä kontrollikäynneistä. Hankkeeseen liittyvää aineistoa julkaistaan jokaisessa Teräsrakentaja-lehdessä - Seuraavaan lehteen kartoituksen tulokset/toimenpiteet riskiluokittain - Lyhyt tietoisku aiheesta - jokainen työterveyshuolto vuorollaan! Valtakunnallista aineistoa jaellaan työpaikoille mm. taukotiloihin. Riskimittauksen tulosta seurataan vuosittain.

158

159 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 30. Dehkon 2D hanke 1(3) ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN DEHKON 2D-HANKKEESEEN LIITTYVÄ TUTKIMUS JA OPINNÄYTETYÖT v Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tutkimuksen aihe Tekijä Vuosi Rasvaa sisältävien elintarvikkeiden käyttö kouluruoassa Etelä-Pohjanmaalla. Alanne, Soili 2004 PD-opinnäytetyö. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke, EPSHP Julkaisusarja C, Raskausdiabeetikoiden interventiotutkimus Korpi-Hyövälti, Eeva Epanet-korkeakouluverkko Tutkimuksen aihe Yhteystiedot Vuosi Uusien terveellisten välipalavaihtoehtojen kehittäminen koululaisille Tahvonen, Raija 2006 Epanet-professori, Turun yliopisto Luomala, Harri Epanet-professori, Vaasan yliopisto Tehostetun ravitsemuskasvatuksen vaikuttavuus lasten ja nuorten Peltola A, 2008 ruokatottumuksiin ja ruisleivän käyttöön. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 2008:147. Tahvonen R ja Luomala H. Hyvinvointi-hanke Tahvonen, Raija 2008 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opinnäytetyön aihe Tekijä Vuosi Työikäisen aikuistyypin diabeetikon hoito ja hoidonohjaus Verto, Tiina 2003 perusterveydenhuollossa Talleta terveyteesi - pudota painoasi: liikunnasta ja ravintoneuvonnasta tukea Kinnunen, Elina 2003 Osuuspankin henkilökunnan laihdutukseen ja painonhallintaan Koskinen, Kaisa Kirkkomännikön koulun ekaluokkalaisten motoriikka, fyysinen aktiivisuus ja Kemppainen, Katja 2004 suhteellinen paino Kumpumäki, Elisa Kuudesluokkalainen - Alavuden Kirkkomännikön koulun kuudesluokkalaisen Korhonen, Petri 2004 vapaa-ajan harrastukset, motoriikka, kestävyyskunto sekä suhteellinen paino Myllylahti, Matti Raskausdiabeetikoiden hoito, ohjaus ja seuranta Kauhajoen terveyskeskuksessa Luikku, Elina Niiranen, Susanna Nuolivirta, Heidi 2005 Tietoa tyypin 2 diabeteksesta ja sen hoidosta sekä Seinäjoen terveyskeskuksen ja Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistyksen tarjoamat palvelut tyypin 2 diabetesta sairastavalle Suurenmoiset koululaiset: ravitsemus- ja liikuntatottumusten yhteys lasten ylipainoon "Ei mulla oo diabetesta, mulla on elämäntapa" - Iäkkäiden 2-tyypin diabetesta sairastavien kokemuksia hoitotasapainostaan, hoitomotivaatiostaan ja diabeteksen kanssa jaksamisesta Vatilo, Hanna Kangasluoma, Virpi Lammi, Tiina Peltola, Elina Kujala, Maarit Talola, Heidi Tastula, Anna Visti, Hanne

160 2(3) Liikkumisresepti diabeteshoitajan työvälineenä "Painonhallinta on hyvä homma, kun vaan tulee toteutettua": painonhallintaryhmän jäsenten näkemyksiä ryhmän toiminnasta, saamastaan tuesta ja kokemastaan hyödystä. Kestävyystyyppinen liikunta obeesien lasten painonhallinnan tukena Sairaanhoitaja lihavuuden perushoidon toteuttajana: terveyden edistämisen kokemuksia ryhmäläisen näkökulmasta Miesten terveystarkastusten tulokset Isojoella Diabetes-ensitietoryhmään osallistuneiden kokemuksia saamastaan terveysneuvonnasta Lasten lihavuuden ennaltaehkäisy ja hoito ravinnon, liikunnan ja unen avulla: opas terveydenhoitajille ja vanhemmille Retinopatia diabeteksen komplikaationa - asiakasohjaus ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostamiseksi Koskinen, Minna Kukkola, Seija- Riitta Lammi, Mari Tapio, Sari Saarenpää, Marjaana Soppela, Sanna Vuorela, Riitta-Liisa Myllykoski, Erika Savolainen, Tuija Antikainen, Sari Hanhikoski, Marika Mäki-Kojola, Jonna Niinimäki, Jonna Virtanen, Elina Jussila, Aulikki Ekola, Seija Seinäjoen Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden / ravitsemisalan yksikkö Opinnäytetyön aihe Tekijä Vuosi Yläasteikäisten nuorten ravitsemus -kyselytutkimus Hakalahden yläasteella Heikkiniemi, Heidi 2003 Kokkolassa ja Kälviän-Ullavan yläasteella Ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä - Ruoan makuun ja terveellisyyteen Kiviluoma Maire 2003 liittyvien asenteiden tutkimus Sodexhon lounasravintola Pohjankestissä Kuluttajien ja leipomoiden näkemys rasvan laadun merkityksestä leipomotuotteissa Lukka, Mari Sydänystävällisen pullan tuotekehitys Henkilöstöravintolan palvelun laadun kehittäminen Valion Seinäjoen tehtaalla Nietula, Hanna 2003 Ollonen, Annika Työikäisten työaikainen ruokailu Myllyviita, Ritva 2003 Asiakastyytyväisyys Vimpelin kunnan avopalvelukeskus Toimelan keittiön Liikala, Johanna 2003 palveluihin Terveelliseen ruokavalioon ohjaaminen Härmän Kuntokeskuksessa Ekola, Kirsi 2004 Lounasruokalista Kortesjärven keskuskeittiölle -ruoan ravintosisältö ja Finni, Marita 2004 vertailu suosituksiin Lehtimäen kunnan keskuskeittiön ruokalistan suunnittelu ja Hautaniemi, 2004 ravintoainelaskelmat. Marjatta Sydänmerkin tunnettuus Etelä-Pohjanmaalla. Palojärvi, Katja 2004 Päivähoitoruokailu ja sen kehittäminen Kurikassa. Piippo, Marita 2004 Nuorten ruokatottumukset ja rasvojen valinta. Pouhula, Eija 2004 Odotettavissa hyvää sydämelle - Sydänystävällinen näyttely ja kansio Rantanen, Tiina 2004 Satakunnan sydänpiirissä. Liikunta työkyvyn tukena Tarkka, Riikka 2004 Etelä-Pohjanmaan ABC- ravintoloiden lounasruokien valmistustapojen Penttilä, Sari 2004 vakiointi Työhyvinvointia voidaan edistää monella tavalla: "Pohojalaanen nainen, Hakanen, Raija ja 2005 lähes täyrellinen yksilö", koulutus- ja virkistyspäivä Kauhajoen kaupungintyöntekijät KTV ry Mäkelä, Anna- Helena DEHKO 2D-ehkäisyohjelman tavoitteiden huomioiminen Kurikan kaupungin Tamminen, Mari kouluruokailussa Liisi Eteläpohjalaisten nuorten terveyden lukutaito Rintakoski, Tiina 2005 Sydänystävällisen työpaikkaruokailumallin kehittäminen ja toteuttaminen Rintala, Maritta 2005 Lapuan Osuuspankkiin Kouluruokailun kehittäminen Jalasjärven kunnassa Lahti, Susanne 2006

161 3(3) Kevyemmät reseptit suurkeittiöille: Taivaallista ja terveellistä -reseptikirjanen Lepistö, Matti ja Uusi-Pohjola, Niina 2006 Aakkoset lapsen ravitsemuksesta -kansion kokoaminen Jalasjärven Moisio, Paula 2006 lastenhoitohenkilöstölle lasten ravitsemuksesta ja erityisruokavalioista. Työaikainen ruokailu ja ravitsemustottumukset Ruukki Constructionin Katajamäki, Eira 2006 Seinäjoen toimipisteessä Katajamäki, Erja Amican ruoka-automaattien toiminnan tutkiminen Nummiola, Heidi 2006 Ammattiin opiskelevien nuorten ruokatottumukset Seinäjoella Itämäki, Mari 2006 Winter, Heidi Eteläpohjalaisten nuorten terveydenlukutaito Rintakoski, Tiina 2006 Ravitsemusohjauskansio tyypin 2 diabeteksesta Kauhajoen Siltanen, Anna 2006 terveyskeskukselle, kotipalvelulle ja -sairaanhoidolle Erityisruokavalioreseptien kehittäminen Diabeteskeskukselle Vastamäki, Kaisa 2006 Kahvila-asiakkaiden tyytyväisyys kahvileipätarjontaan ja suhtautuminen Latva-Salo, 2006 terveellisempiin vaihtoehtoihin Susanna Lasten ja nuorten ravitsemus ja välipalat - Välipalakurssi Kainaston alaasteen Kujanpää, Hanna 2006 oppilaille Henkilöstöravintolan käyttö ja asiakastyytyväisyys Härmän Toppari, Ville 2007 Kuntokeskuksessa Keveiden kahvilatuotteiden kysyntä asiakkaiden ja markkinoinnin kannalta Vallila, Jenni 2007 Kouluruokailu terveyden edistäjänä. Rasvan määrä ja laatu Siltala, Sanna 2007 Etelä-Pohjanmaan alakoulujen ruoassa. Tehostetun ravitsemiskasvatuksen vaikutus lasten ja nuorten leivän käyttö- ja Ilomäki, Marja 2007 ostotottumuksiin Koivukoski, Aila Sydänmerkki-aterian mukainen ruokalistasuunnittelu ja toteutus Pekkanen, Hanna 2008 opiskelijaravintola Risettiin Asiakastyytyväisyys henkilöstöravintoloissa. Case: Atria Suomi Oy Riihimäki, Janika 2008 Nikula, Johanna Opitaan yhdessä ravitsemus ja tapakasvatusoppaan koostaminen Kortesmaa, Eija 2008 Kauhajoen terveyskeskuksen lastenneuvolalle. Neuvolahenkilöstön ravitsemustietämyksen ja ravitsemusohjauksen sekä Hyvärinen, Jenina 2008 lapsiperheiden ravitsemusohjaustarpeiden kartoitus Kauhajoella Wahlroos, Riina Vuorotyöhön liittyvä opinnäytetyö (valmistumassa 10/2008) Ylisalo, Anu 2008 Muut Tutkimuksen aihe Tyypin 2 diabetes: terveystottumukset tänään ja niihin vaikuttaminen, pilottikouluna Lintuviidan ala-aste Projektitutkimus: Työssäkäyvien miesten työaikainen ruokailu. Voidaanko gestaatiodiabetesta ehkäistä ravitsemusohjauksella? Lisensiaattitutkimus: Uupumus ja painonhallinta Tekijä, oppilaitos Ilves, Sirpa Pirkanmaan AMK Asuintupa, Jaana Hämäläinen, Saara Seinäjoen AMK Aaltonen, Sonja Kuopion yliopisto / ravitsemustiede Kokkinen-Jussila, Marketta Vuosi

162

163 Liite 31. D2D-VÄESTÖTUTKIMUKSEN TULOKSET KUNTAKOHTAISENA TILASTOLLISENA ARVIONA Oheisesta taulukosta käyvät esiin kuntien tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavien henkilöiden arvioidut lukumäärät. D2D Väestötutkimus keskittyi ikäluokkaan vuotiaat. Tämän lisäksi on huomioitava, että koko väestöstä arviolta ainakin joka kolmannella on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen (aikuistyypin diabetes). TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYTOIMINNAN KONKREETTINEN HAASTE ETELÄ-POHJANMAAN KUNNISSA Kunta Väestö vuotiaita 1 Tyypin 2 diabetes tai sen esiaste 2 Erit.korv.diab. 3 yhteensä (D2D Väestötutk. ikäluokka) Arvio D2D Väestötutk. pohjalta lääkitystä saavat Koko väestö Miehet Naiset Miehet Naiset Yht Alahärmä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kortesjärvi Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Lehtimäki Nurmo Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ylihärmä Ylistaro Ähtäri Yhteensä Etelä-Pohjanmaan väestötilasto D2D Väestötutkimus (Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Puolijoki H, Saltevo J, Vanhala M, Saaristo T, Saarikoski T, Sundvall L ja Tuomilehto J. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2Dhanke (D2D). Suomen Lääkärilehti 2006:3; , ) 3 KELA Taulukon täydennykseksi kunnan toimijat voivat selvittää esim. diabetesvastuulääkäriltä ja - hoitajalta, kuinka paljon heidän kunnassaan näiden lisäksi on ruokavaliohoitoisia diabeetikoita sekä kuinka suuri osa arvioiduista korkean riskin henkilöistä on jo seulottu terveydenhuollon toimien piiriin. Diabetes uhkaa kasvattaa terveydenhuollon menot kestämättömiksi. Diabeteksen tehokas hoito ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ovat investointeja kansanterveyteen. Tyypin 2 diabetekselle altistava liikapaino yleistyy niin aikuisilla kuin lapsillakin. Verensokerin korkeasta tasosta seuraa riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetesbarometrin mukaan tarvitaan ripeästi toimia, joilla estetään suomalaisten lihominen (Winell, Reunanen. Diabetesbarometri Diabetesliitto 2006). Terveydenhuollon resurssit eivät yksin riitä. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy tapahtuu parhaimmillaan kunnan kaikkien toimialojen ja muiden yhteistyötahojen tuella.

164

165 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 32. Dehkon 2D-hanke KOULUTUSTARVEKYSELY FYSIOTERAPEUTEILLE JA LIIKUNTATOIMIJOILLE KEVÄT 2004 Vastaajina: Fysioterapeutit, kuntohoitajat, liikuntasihteerit, liikunnanohjaajat, kansalaisopistojen liikuntaryhmien ohjaajat, kyläliikuttajat ja vastaavat Diabeteksen syyt Diabeteksen hoito yleisesti ja lääkehoito Diabeteksen lisäsairaudet Diabetes ja liikuntarajoitukset / erityisesti huomioitavat seikat MBO Terveysliikunta Ryhmänohjaus Käytännön työkaluja liikuntaneuvontaan Liikuntarajoitukset eri sairauksissa Fyysisen kunnon mittaaminen Markkinointi ja mediaosaaminen Keinot saada ylipainoinen nuori liikkumaan Liikuntapalvelut yksien kansien väliin

166

167 MATALAN KYNNYKSEN RYHMÄ Kurikka 2006 Liite KOKOONTUMINEN keskiviikko 19.4 klo:10.00 Ohjelman esittely, tutustuminen, perusteita, tavoitteita. Arkiliikkumista, liikuntaa. Sitoutuminen: Video, liikuntakalenteri, nimen miettiminen yhdessä. Kalenteri mukaan. Paikka: Kurikkala Vetäjät: Päivi Antikainen, Heli Sinisalo 2. KOKOONTUMINEN perjantai 28.4 klo:14.00 Testit. Th: verensokeri, vyötärön ympärysmitta, BMI. Ft: fyysiset testit Paikka: ft:n tilat Vetäjät: Päivi Antikainen, Heli Sinisalo, Sonja Lehtimäki 3. KOKOONTUMINEN torstai 4.5 klo:14.00 Teoriaa ravinnosta. Kävely kauppaan ja tutustuminen siellä terveysruokiin Paikka: Kurikkala ja kauppa Vetäjä: Helena Sillanpää 4. KOKOONTUMINEN torstai 11.5 klo:10.00 Kokki-koulu. Kokki opettaa tekemään hyvää ja terveellistä ruokaa. Paikka: Tuiskulan kylätalo Vetäjä: Kokki Esa Yli-Annala 5. KOKOONTUMINEN perjantai 19.5 klo:13.00 Kuntosali ja painot. Jos kiinnostusta, sovitaan Kroppanin Pasin kanssa sinne tutustuminen. Paikka: Terveyskeskuksen ft:n tilat. Vetäjä: Päivi Antikainen 6. KOKOONTUMINEN keskiviikko 24.5 klo:10.00 Tasapaino ja muisti Paikka: Monnari Vetäjä: Heli Sinisalo 7. KOKOONTUMINEN keskiviikko 31.5 klo:10.00 Luusto ja nivelet. Sauvakävely ja keppijumppa. Kevyet eväät mukaan. Paikka: Lähtö Kurikkalan pihasta Urheilukalastajien laavulle. (säävaraus:kurikkala keppijumppa) Vetäjä: Heli Sinisalo 8. KOKOONTUMINEN keskiviikko 7.6 klo:14.00, klo 15 siirtyminen Molskikseen. Rentoutuminen, luento. Vesijuoksuvyö, poreet.. Paikka: Kurikkala/ Molskis Vetäjä: Päivi Antikainen 9. KOKOONTUMINEN torstai 15.6 klo Testit uudelleen. Ja tutustutaan ryhmäläisten toivomaan lajiin. Paikka: ft:n tilat Vetäjät: Päivi Antikainen, Heli Sinisalo, Sonja Lehtimäki 10. SEURANTAKÄYNTI 3 kk kuluttua. Kokoontumiskerrat kestävät aiheesta riippuen n. 1 ½h-2h.

168

169 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke TEP-PALVELIN, osoitteessa / LIIKUNTAKALENTERI TILANNEKATSAUS TAMMIKUU JA LOKAKUU 2007, TAMMIKUU 2008 TEP-palvelun tarkoitus: > Toimia kunnan eri toimijoiden, mm. terveydenhuollon, liikuntatoimen, järjestöjen ja seurojen tiedotuskanavana. > Toimia asiakaslähtöisen neuvonnan tukena. > Nopeuttaa ja helpottaa sopivien ryhmien ja palveluiden etsimistä asiakkaille, mikä edellyttää, että kunnan kaikkien toimijoiden ryhmät on ilmoitettu. > Auttaa kuntalaista omatoimisesti etsimään sopivia palveluita. > Auttaa hahmottamaan kuntien palvelurakennetta ja -tarjontaa. > Lisätä ja helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. > Toimia "kaikki yhdessä paikassa" -palveluna, mikä edistää tasa-arvoisuutta. Huomioitavaa: 1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia 26, joista 22:ssa on oma terveyskeskuksen fysioterapiayksikkö. Siis neljällä terveyskeskuksella yhteinen fysioterapeutti jonkun muun kunnan kanssa 2. Täyttöaste kunnissa 96 % kunnista (25/26) oli joitakin päivitettyjä tietoja tammikuussa Lokakuussa 2007 vastaava luku oli 88 % (23/26) ja tammikuussa % (22/26). Kolmessa kunnassa ei ole yhtään päivitettyä ryhmää lokakuussa Tammikuussa 2008 päivitettyjä ryhmiä ei ole neljässä kunnassa. 3. Terveyskeskusten fysioterapiayksiköt: Tammikuussa 54 % fysioterapiayksiköistä (12/22) ilmoittaa vähintään yhden ryhmän. Lokakuussa täyttöaste on pudonnut 36 %:in (8/22) ja tammikuussa 08 23%:in (5/22) Käsityksemme mukaan fysioterapiayksiköiden järjestämiin ryhmiin joko ohjataan terveydenhuollon henkilöstön kautta tai asiakkaat ilmoittautuvat niihin omatoimisesti. Haasteena ovat ryhmät, joissa osallistumiskertojen määrää ei ole rajoitettu. Usein käykin niin, että aktiivisimmat ja ehkä parempikuntoisimmat ehtivät ensimmäisinä täyttää ryhmät ja harrastavat näissä ilmaisissa ryhmissä koko vuoden. Fysioterapiayksiköiden ryhmiä tulisi kohdentaa tietyille erityisryhmille ja sopivan matalatasoisina, koska fysioterapeutilla on erityisosaamista toiminta- ja liikuntakyvyn kohentamiseen ja liian vähän liikkuvien ohjaamiseen. Useat eri tahot järjestävät avoimia ja tehokkaampia ryhmiä, joihin fysioterapian ryhmistä jatkossa ohjataan. Suositeltavaa olisikin, että asiakkailla olisi rajattu määrä osallistumiskertoja vuodessa, jonka jälkeen esim. vuoden "karanteeni". Näin useammat kuntalaiset, ja varsinkin jo muutostarpeen tunnistavat asiakkaat, saisivat asiantuntevaa ja oikean tasoista ohjausta liikunnan aloittamiseen. Jäävätkö ns. suljetut ryhmät ilmoittamatta TEP-liikuntakalenterista? Millä tavoin muulle henkilöstölle tai kuntalaisille informoidaan toiminnasta? Liite 34. 1(2)

170 Terveyskeskuksessa ei omia fysioterapiatiloja eikä omaa fysioterapeuttia (Karijoki, Nurmo, Töysä, Ylistaro). 2(2) Ryhmiä ilmoittavien toimijoiden määrä vähentynyt 54 % vuoden takaisesta ja 26 % syksystä 07. Terveyskeskusten fysioterapiayksiköiden ilmoittamien ryhmien määrä vähentynyt 47 % vuoden takaisesta ja 4 % syksystä 07. Koodilla "matala kynnys" ilmoitettujen ryhmien määrä vähentynyt 52 % vuoden takaisesta ja 34 % syksystä 07. Ryhmiä päivittäneiden Terveyskeskuksen Helpot, vasta-alkajille sopivat ryhmät, ns. matalan kynnyksen ryhmät Kunta toimijoiden määrä fysioterapian ryhmät matala kynnys Helppo Kaikille sopiva Yhteensä tammi.07 loka.07 tammi.07 loka.07 tammi.08 tammi.07 loka.07 tammi.08 tammi.08 tammi.08 tammi.08 Alahärmä Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kortesjärvi Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Lehtimäki Nurmo Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ylihärmä Ylistaro Ähtäri YHTEENSÄ

171 MINÄ LAITAN ITSENI KUNTOON OPINTOJAKSOSUUNNITELMA 1,5 vuoden ajalle Liite 35. KYRÖNMAAN OPISTO 1(2) Edetään nousujohteisesti puolentoista vuoden aikana liikunnan erilaisia elämyksiä hakien ja sopivaa rasitustasoa etsien. Ravitsemusohjauksessa kiinnitetään huomiota arjen pieniin valintoihin ja opetellaan ryhmässä uusia elämäntapamuutoksia. Asetetaan itsellemme pieniä välietappeja ja kannustetaan toisiamme onnistumaan niihin. Luodaan vahva tukiverkko seuraavaa toimintakautta ja uusia tavoitteita ajatellen. Pitkän tähtäyksen tavoite on puolentoista vuoden päässä. Terveellisten elämäntapamuutosten siirtyminen arjen luontevaksi toiminnaksi ei onnistu hetkessä. Tavoitellaan pysyviä muutoksia. Jokaisen työkauden ohjelma on erillinen kokonaisuus ja muokkautuu ryhmäläisten toiveiden ja palautteiden mukaan lopulliseen muotoon edellisen työkauden aikana. 1. jakso LÄHDE LIIKKEELLE syksy 2006 (28 h) Kohderyhmä: Ne, joilla puntari näyttää 100 kiloa tai enemmän. Ryhmäkoko: 20 henkilöä Kokoontumisaika: tiistaisin klo , Ylistaron Koulukeskuksen liikuntasali Ohjaajina vaihtelevat: fysioterapeutti Anne Kettula ja liikuntaryhmien ohjaaja Anelma Pouttu Tavoitteet: 1. Ryhmäytyminen, innostuminen ja mukana pysyminen 2. Oman lähtötilanteen selkeyttäminen 3. Omien muutostarpeiden löytäminen 4. Liikunnallisten ja ravitsemuksellisten muutosten käynnistyminen Ohjelman sisältö: Tervetuloa porukkaan. Lähtötilanne, omat ajatukset ja toiveet. Musiikki liestyttää, piristää ja vie mennessään Vyötärö - mitataan, löydetään ja muistetaan - metsästysliikkeet Ruokailun rytmi, askelten määrä- kävelylle Ostokset ja valinnat- mitä voisit muuttaa. Kauppaan Rasvat ravinto ja liikunta sopivaa liikuntaa yhdessä Kuidut suolisto, liikunnassa vikkelyys ja nopeus Syysloma - ei kokoontumista Nivelet - Kevyt olo, liikunnassa liikkuvuus ja ryhdikkyys Sydän levossa, liikkeessä ja paineessa - nostetaan sykettä Puntari/vyötärö miltä näyttää puolivälietappi liikettä luille Arkiliikkuminen hyödyksi aamusta iltaan - kävelylle Kiinteytyminen - kuntopiiriliikkeitä toistetaan ja toistetaan Nesteet, ulkotöissä vaikka missä, liiku aina kun voit - harjanvarsi Repsahdukset sallitaan, niistä ohi nopeaan - mielihyvän liikkeitä Lihakset oletko havainnut muutoksia - Joululoman kinkkujumppa Jokainen kerta koostuu teoria- sekä käytännönosuudesta. Teoriaosuus voidaan toteuttaa käytännön liikuntaosuuden aikana. Yksi kokoontumiskerta kestää 2 oppituntia (= 1½ tuntia). Hinta: 25 e/osallistuja (myös opistopassilla). Jos maksaa 1. ja 2. jakson samalla kertaa hinta on yht.40 e 2. jakso OLLAAN LIIKKEELLÄ kevät 2007 (14 t) Kohderyhmä: 1.jaksolle Lähde liikkeelle ryhmään osallistuneet Ryhmäkoko: 20 henkilöä Kokoontumisaika: tiistaisin klo , Ylistaron koulukeskuksen liikuntasali Ohjaajina: Liikuntaryhmien ohjaajat / kyläliikuttajat Tavoitteet: 1. Itseohjautuvuuden käynnistyminen liikunnan ja ravitsemuksen asioissa 2. Elämysten kautta motivoitumisen ylläpitäminen 3. Oman jutun löytäminen 4. Sosiaalisen tuen merkityksen ymmärtäminen /saaminen ja antaminen Ohjelman sisältö: Tasapainoharjoittelua helpolla radalla / Taitoa tasapainosta Lihaskuntopiiri helpot välineet/liikettä lihaksille Kiertoja, nostoja ja taivutuksia / Ryhtiä rankaan Sauvakävely / Sykettä sydämelle Jättipallojumppa / Liikettä lihaksille

172 Tasapainoharjoittelua keskivaikealla radalla / Taitoa tasapainosta 2(2) Kuminauhalla lihasvoimaa / Liikettä lihaksille 27.2 Hiihtoloma ei kokoontumista Luontokävely / Sykettä sydämelle Keppijumppa / Liikettä nivelille Tasapainoharjoittelua vaikealla radalla / Taitoa tasapainosta Liikkuvuutta venytyksillä / Liikkuvuutta nivelille Gymstick jumppa / Liikettä lihaksille Step-jumppa / Sykettä sydämelle Tasapainoharjoittelua supervaikealla radalla / Taitoa tasapainosta Tämän toimintakauden ohjelma on liikuntapainotteinen. Jokainen kerta koostuu käytännönosuudesta, jonka aikana opastetaan liikkeiden oikeita suoritustapoja tai vaihtoehtoliikkeitä sekä kerrotaan missä liikkeen pitäisi tuntua. Yksi kokoontumiskerta kestää 45 min. Hinta: 20 e (myös opistopassilla) Jos maksaa 1. ja 2. jakson samalla kertaa, maksu on 40 e 3. Jakso PYSYTÄÄN ELINIKÄISESTI LIIIKKEELLÄ syksy 2006 (14 tuntia) Kohderyhmä: Ensisijaisesti työkautena Lähde liikkeelle pilottiryhmässä mukana olleet. Ryhmäkoko: 20 henkilöä Kokoontumisaika: tiistaisin klo , Ylistaron koulukeskuksen liikuntasali Ohjaajina: Liikuntaryhmien ohjaajat / kyläliikuttajat Tavoitteet: 1. Säännöllinen ja jatkuva liikkuminen ja ravitsemuksellisten valintojen tekeminen on jo luonteva osa jokapäiväistä arkea 2. Painonhallinta 3. Kurssilaiset oivaltavat ja tiedostavat paikkakunnalla järjestetyt liikunnalliset ja ravitsemukselliset palvelut omatoimisen jatkamisen ja saavutettujen muutosten ylläpitämisen tukemisessa Ohjelman sisältö: Kävelykokous (Aihe: Syksyn ohjelma/ ajatukset) Keppijumppa + venyttelyt Keskikehon lihaskuntojumppa + normaalia tehokkaammat venyttelyt Kuntosaliharjoitus + venyttelyt Kävelylenkki. Kevyt, ripeä ja kova kävelyvauhti miten tunnistetaan? Pyöräilylenkki. Pallohieronta rentouttaa syysloma - ei kokoontumista Keskikehon lihaskuntojumppa + normaalia tehokkaammat venyttelyt Kuntosaliharjoitus + venyttelyt Kävelylenkki. Vauhtileikittelyllä tehokasta vaihtelua Kävelysähly - venyttelyt Sulkapallo + venyttelyt Keppijumppa + venyttelyt Keskikehon lihaskuntojumppa + normaalia tehokkaammat venyttelyt Kävelylenkki, sauvat mukana suihkien rentoutuminen salissa Tämän toimintakauden ohjelma on liikuntapainotteinen. Sisältö on koostettu ryhmäläisiltä saatujen palautteiden pohjalta siten, että toivottuja liikuntalajeja toistetaan vuorottain ohjelmassa. Näin pidetään mielenkiinto yllä ohjelman vaihtelevuudella, mutta myös harjoittelussa tärkeä monipuolisuuden tavoite tulee täytettyä. Yksi kokoontumiskerta kestää 45 min. Hinta: 20 e (myös opistopassilla)

173 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri D2D-hankkeen valmistama ja välittämä aineisto Liite 36. Dehkon 2D-hanke 1(5) DEHKON 2D-HANKKEEN VALMISTAMA AINEISTO TOIMIJAT JA ASIAKASOHJAUS AINEISTO TOTEUTUSVUOSI JAKELU / KÄYTTÄJÄT KOHDERYHMÄ KÄYTTÖTAPA D2D hankkeen toimintatavat Hanketiedote "Tiarootus" X X X X X X 7-8 x vuosi, v.2008 levikki n.1600 D2D-toimijat Sähköpostitiedote toimijoille Internet-sivut D2D / Epshp ( X D2D toimijat, väestö D2D-toimijat,väestö Internet-sivusto D2D Apua-CD X D2D vastuuhenkilöt Ammattilaiset D2D-hankkeen aineisto-cd Ennaltaehkäisyn polku kuvio X D2D toimijat D2D-toimijat Ennaltaehk. työn havainnoll. Hoitopolku mallikuvio X Terveydenhuolto Ammattilaiset Hoitopolkujen rakentamistuki Aineistolistaukset Aineistolistaus: ravitsemus ja painonhallinta X X X X X X D2D toimijat D2D-toimijat Ohjausaineiston valintaan Kirjallisuuslistaus: painonhall., rav. ja liik. X X X X X D2D toimijat, kirjastot D2D-toimijat Ohjausaineiston valintaan Aineistolistaus: liikunta X X X D2D toimijat D2D-toimijat Ohjausaineiston valintaan Aineistolistaus: D2D aihepiireihin liittyvä X X X X Kirjastojen henkilöstö Ammattilaiset Kirjastoaineiston hankintatuki, kirjallisuus teemaviikot Lomakkeet ja taulukot Asiakkaan mittaustulosten seuranta lomake X Terveydenhuolto Asiakkaat Asiakasohjauksen työväline Taulukkopohja: ryhmän tulosten arviointi X Terveydenhuolto, muut Ammattilaiset Ryhmäohjauksen tulosseuranta Lomake: ryhmän tulosten arviointi X Terveydenhuolto, muut Ammattilaiset Ryhmäohjauksen arviointi Taulukkopohja: Koululaisten painotilasto X Terveydenhuolto Ammattilaiset Peruskoululaisten painotilastointi Taulukkopohja: Neuvolaikäisten painotilasto X Terveydenhuolto Ammattilaiset 1-6-vuotiaiden painotilastointi Taulukkopohja: Korkean riskin henk. rekisteri X Terveydenhuolto Ammattilaiset Työn seuranta ja suunnittelu Taulukkopohja: Diabeetikoiden hoitotasapaino X Terveydenhuolto Ammattilaiset Vaikuttavuuden seuranta Asiakasohjausaineisto Elämäntapaohjauksen kulmakivet kooste (A4) X X D2D toimijat D2D-toimijat Asiakasohjauksen työväline Elämäntapaohje työikäisille esite (Toivon aseet X Terv.huolto, D2D toimijat Asiakkaat Ohjausaineisto, tapahtumat kadonneen vyötärön metsästykseen) Elämäntapaohje nuorille esite (Heavy Johnny) X Terv.huolto, oppilaitokset Asiakkaat Ohjausaineisto, tapahtumat Elämäntapaohje ikäihmisille esite (Voiton vinkit) X Terv.huolto, eläkeyhdistykset Asiakkaat Ohjausaineisto, tapahtumat Elämäntapaohje lapsille ja perheille esite X Terv.huolto, D2D toimijat Asiakkaat Ohjausaineisto, tapahtumat (Onni ja Ilona)

174 AINEISTO TOTEUTUSVUOSI JAKELU / KÄYTTÄJÄT KOHDERYHMÄ KÄYTTÖTAPA 2(5) Arkitottumusten katsastus perheille lomake X Terveydenhuolto Asiakkaat Asiakasohjauksen työväline Arkitott. katsastus painonhallintaan lomake X Terveydenhuolto Asiakkaat Asiakasohjauksen työväline Ravitsemus Ravitsemuksen hoitopolku mallikuvio X Terveydenhuolto, muut Ammattilaiset Rav.palveluketjujen tukimater. Ruokakuvat (32 kpl) (sähköinen, A3 juliste) X X X X D2D toimijat Asiakkaat Ohjaus, koulut, väestöstrategia Usein kysyttyä: Maitovalmisteiden ravintoaineet X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Ammattilaiset Taustatietoa asiakasohjaukseen Usein kysyttyä: Ravinnon rasvat X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Ammattilaiset Taustatietoa asiakasohjaukseen Usein kysyttyä: Suola ja verenpaine X X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Ammattilaiset Taustatietoa asiakasohjaukseen Usein kysyttyä: Makeutusaineet X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Ammattilaiset Taustatietoa asiakasohjaukseen Alkoholijuomien energiamääriä esite X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Asiakkaat Asiakasohjausaineisto Grillaajan kesäherkut esite ja näyttelyn toteutus X Terveydenhuolto, muut D2D-toimijat Asiakkaat Miten valitsen viisaasti? A6 kortti (D2D, SeAMK) X D2D-toimijat Asiakkaat Asiakasohjausaineisto Miten valitsen viisaasti? kooste ruokavalinnoista X Ruokapalv., elint.ala, yhdistykset Ammattilaiset Taustatietoa toimintaan Elintarvikehankintakriteerit kooste X Ruokapalvelu, kunnat Ammattilaiset Hankintapäätösten tukiaineisto Ravitsemusnäyttelyn toteutusideat moniste X X X X D2D toimijat D2D-toimijat Tapahtumat, koulu, väestöstr. Välipaloista puhtia päivään esite (D2D, SeAMK) X Terv.huolto, koulu, päivähoito, muut D2D-toimijat Ohjaus, opetus, ruokapalvi. Kaffit & Trahteerit kokoustarjoilureseptit X Ruokapalvelu, muut D2D-toimijat Ammattilaiset Ruoanvalmistus Taivaallista ja terveellistä suurkeittiöreseptit (SeAMK, D2D) X Liikunta Liikunnan hoitopolku ja palveluketju mallikuvio X Liikunta- ja D2D-toimijat Ammattilaiset Liik. palveluketjujen tukimater. Liikkumisreseptin ryhmätäyttö kaavio X Liikunta- ja D2D-toimijat Ammattilaiset Liikuntaohjauksen tukimateriaali Liikunnan tsekkauslista ohjeistus X Liikunta- ja D2D-toimijat Ammattilaiset Asiakasohjauksen työväline Energiankulutus eri liikuntalajeissa taulukko X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakkaat Asiakasohjausaineisto Väittämiä liikunnasta kooste X Terv.huolto, liikuntatoimijat Ammattilaiset Taustatietoa asiakasohjaukseen Posterit, kaaviot ja esitykset Kuntakartta: Epshp sairastavuus X X D2D-toimijat D2D-toimijat Työn suunnittelun tuki Posteri: D2D Organisaatiokaavio X Tapahtumat ja koulutukset Laaja kohderyhmä Hankkeen esittely Posteri: Kolmea tietä tyypin 2 diab.ehkäisyyn X X Tapahtumat ja koulutukset Laaja kohderyhmä Hankkeen esittely Posteri: Hankeyhteistyö X Tapahtumat ja koulutukset Ammattilaiset Hankkeen esittely Posteri: Ruokakuvat ohjausvälineenä X Tapahtumat ja koulutukset Ammattilaiset Hankkeen esittely Terveyden edistämisen tasot kuviot X Terveyden edistämisen toimijat Ammattilaiset Terveyden edistämistyö Esitys: Lihavuus terveyden menettämisen riskitekijänä, vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti X Kuntakierros 2007 Kuntatoimijat Esitys

175 AINEISTO TOTEUTUSVUOSI JAKELU / KÄYTTÄJÄT KOHDERYHMÄ KÄYTTÖTAPA 3(5) Väestöstrategiaan liittyvät Tervehet mukulat aineistokansio (kansio, CD) X Terv.huolto, koulutoimi, päivähoito Ammattilaiset Opetus, vanh.illat, väestöstrat. Köksäkisällit aineistokansio (kansio, CD) X Kotitalousopettajat Ammattilaiset Opetus Tarzan-juliste X Koulu, terveydenhuolto, muut Asiakkaat Heräteaineisto, väestöstrategia Kuta pidempi vyö, sitä lyhyempi elämä juliste X D2D toimijat Asiakkaat Heräteaineisto, väestöstrategia Painonhallitsijan huoneentaulu v.1960 juliste X D2D toimijat Asiakkaat Heräteaineisto, väestöstrategia Salarakas juliste X D2D toimijat Asiakkaat Heräteaineisto, väestöstrategia Toimintaideoita yhdistyksille ja yhteisöille-moniste X Yhdistykset ja yhteisöt Järjestötoimijat Toimintaideoita yhdistyksille Varusmiesten terveystapahtuma -toteutusideat X X X Kauhavan lentosotakoulu Varusmiehet Terveysteemapäivät Englanninkielinen aineisto D2D Organisation in South Ostrobothnia, Poster X Kansainväliset vieraat Ammattilaiset D2D-hankkeen esittely Healthy Kids, Poster X Kansainväliset vieraat Ammattilaiset D2D-hankkeen esittely Food Pictures (10) X Kansainväliset vieraat, asiakkaat Asiakkaat Asiakasohjausaineisto Physical activity and type 2 diabetes X Kansainväliset vieraat Ammattilaiset Asiakasohjauksen tukimateriaali Ruotsinkielinen aineisto Matbilder (22 st.) X X Kansainväliset vieraat, asiakkaat Asiakkaat Asiakasohjausaineisto TOIMIJOILLE VÄLITETTY VALMIS AINEISTO (keskeiset) AINEISTO AINEISTON TUOTTAJA VUOSI JAKELU KÄYTTÖTAPA Tyypin 2 diabeteksen riskitesti Suomen Diabetesliitto X X X X X X Terveydenhuolto, D2D-toimijat Korkean riskin henkilöiden seulonta Mittanauha Suomen Diabetesliitto X X X X X X Terveydenhuolto, D2D-toimijat Korkean riskin henkilöiden seulonta Mikä nyt neuvoksi esite Suomen Diabetesliitto X X X X X X Terveydenhuolto Asiakasohjausaineisto Tyypin 2 diabeteksen Suomen Diabetesliitto X X D2D-avaintoimijat Toiminnan suunnittelun tukimateriaali ehkäisyohjelma julkaisu Dehkon 2D-hankkeen Suomen Diabetesliitto X D2D-avaintoimijat Toiminnan suunnittelun tukimateriaali projektisuunnitelma julkaisu Dehkon 2D-hanke kalvosarja Valtakunnall. Dehkon 2D-hanke X D2D-toimipaikat Toiminnan suunnittelun tukimateriaali Terveysliikunnan paikalliset Sosiaali- ja terveysministeriö X X D2D-avaintoimijat Toiminnan suunnittelun tukimateriaali suositukset julkaisu Ravitsemushoito kehittyvässä Sosiaali- ja terveysministeriö X X D2D-avaintoimijat Toiminnan suunnittelun tukimateriaali palvelujärjestelmässä julkaisu

176 AINEISTO AINEISTON TUOTTAJA VUOSI JAKELU KÄYTTÖTAPA 4(5) Laihdu pysyvästi kalvosarja Duodecim X X X X Terveydenhuolto Ryhmäohjausaineisto MBO-video Med-Video X X Terveydenhuolto Henkilöstön koulutus, ryhmäohjaus Ensitietoa tyypin 2 diabeteksesta Suomen Diabetesliitto X X X X D2D-toimijat Henkilöstön koulutus, asiakasohjaus lehti Tunnetko diabeteksen lehti Suomen Diabetesliitto X D2D-toimijat Henkilöstön koulutus, asiakasohjaus Sinä valitset esite ja juliste Suomen Diabetesliitto X X X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Esimerkki päivän aterioista esite Suomen Diabetesliitto X X X Terveydenhuolto Asiakasohjausaineisto (1800 kcal ja 1200 kcal) Valitse pehmeää rasvaa esite Suomen Diabetesliitto X X X Terveydenhuolto Asiakasohjausaineisto Paino hallintaan esite Hyvä Terveys X X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Kuitutesti lomake Leipätiedotus X X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Testi rasvan laadusta lomake Suomen Sydänliitto X X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Testi suolan saannista lomake Suomen Sydänliitto X X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Testaa syömistottumukset -lomake Suomen Sydänliitto X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto 10 kysymystä alkoholin käytöstä Alkoholiohjelma X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Testaa liikuntatottumukset -lomake Suomen Sydänliitto X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Ravinto ja liikunta tasapainoon Finfood, VRN X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto esite ja juliste Miehen huoltokirja esite Hyvä Terveys X X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Sydän -opas Naisen Sydän, Unilever, Pfizer X X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Kolesteroli -opas Naisen Sydän, Unilever, Pfizer X X D2D-toimijat Asiakasohjausaineisto Villiinny viljasta esite Leipätiedotus X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Hullaannu kasviksiin esite Kotimaiset Kasvikset ry X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Valitse tyylisi esite Kotimaiset Kasvikset ry X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Salaattipaletti esite Kotimaiset Kasvikset ry X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Huolehdi rasvan laadusta esite Margariinitiedotus X X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Vaihda näkyviin, suosi pehmeitä Margariinitiedotus / RTY X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto esite Riemua ruoasta reseptivihko Raisio X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Kevennä reseptivihko Raisio X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Valitse kuitua reseptivihko Raisio X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Välipala esite Kotimaiset kasvikset ry X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Tiedätkö mitä haukkaat esite Suomen Kuluttajaliitto X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjausaineisto Elämänmakua reseptivihko Saarioinen X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjaus, ikääntyneet Hyvät eväät terveysliikkujan Saarioinen X X X X D2D-toimijat, asiakkaat Asiakasohjaus ravinto-opas Terveysliikunnan vaikutukset UKK Instituutti X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjauksen tukimateriaali aloittelijalla kortti

177 AINEISTO AINEISTON TUOTTAJA VUOSI JAKELU KÄYTTÖTAPA 5(5) Kävelyn portaat kortti ja artikkeli UKK Instituutti X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjauksen tukimateriaali Liikkumisresepti lomake UKK Instituutti X X X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjauksen työväline Liikuntapiirakka kortti UKK Instituutti X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus Nuorten liikuntapiirakka kortti UKK Instituutti X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus Liiku riittävästi liikuntapiirakka Liikkumisresepti hanke, X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus, työikäiset (kortti ja juliste) E-P:n sairaanhoitopiiri Liiku läpi elämän liikuntapiirakka Liikkumisresepti hanke, X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus, ikääntyneet (kortti ja juliste) E-P:n sairaanhoitopiiri Iloa liikkeellä liikuntapiirakka Liikkumisresepti hanke, X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus, lapset, vanhemmat, (kortti ja juliste) E-P:n sairaanhoitopiiri koulutoimi Matalan kynnyksen testipaketti Liihota-hanke / Kuortaneen X X X X Liikuntatoimijat Asiakasohjauksen tukimateriaali Urheiluopisto Lasten askelmittariseurannan ohje Liihota-hanke / Kuortaneen Urheiluopisto Tartu tilaisuuteen KKI-ohjelma X X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus, tapahtumat painonhallintakalenteri Suomi Miehen kunto-opas KKI-ohjelma X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus Lähde liikkeelle kuntokalenteri KKI-ohjelma X X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus Liikkumisen seurantakortti KKI-ohjelma X X X X X Liikunta- ja D2D-toimijat Asiakasohjaus

178

179 Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista Ruokakuvat ohjausvälineenä Jakelu: Dehkon 2D-hankkeen vastuuhenkilöt (27 terveyskeskusta ja asemaa, 22 kunnallista työterveyshuoltoa ja 13 yksityistä työterveyshuoltoa) Muut elämäntapaohjausta antavat toimijat (Yhdistykset, yritykset, työpaikat, koulut jne.) Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeessa Yhteensä valmistui 32 ruokakuvaa v Ajatuksia ja muutostarvetta herättävä sekä painonhallintaan ohjaava tehtävä Käyttö: Asiakasohjaus: yksilö- ja ryhmäohjauksen tukimateriaali, vastaanoton odotustilat Väestöstrategia: Tapahtumat, julkiset tilat, koulut ja oppilaitokset, apteekit ja kirjastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Kuvien jakelumuoto: Laminoituina julisteina ja sähköisessä muodossa Tervehet Mukulat- ja Köksäkisällitaineistokansioissa valikoidusti kalvoina Osa käännettiin ruotsiksi ja englanniksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Omenoita 3,6 kiloa Viinerikahvit vai ateria? Iso karkkipussi (350 g) 450 kcal 450 kcal Hilpi Linjama Vatsasi ymmärtää ruokamäärän, mutta ei sen energiamäärää. 400 g 800 g 565 kcal 425 kcal Keventäen olet kylläisempi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Saman verran energiaa (1230 kcal) Hilpi Linjama Syötkö rehuja riittävästi? Tämän verran tarvitset päivässä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama

180 Liite 37. Esimerkkejä ruokakuvista Syötkö ei mitään vai kunnon välipalan? Maito ja vesi ovat välttämättömiä, mehu ei. Alle 1 % rasvaa 250 kcal 250 kcal Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Vad skiljer en godsak från en annan? 230 kcal 200 kcal Fiber 0 g Fett 15 g Fiber 10 g Fett 0 g Syd-Österbottens sjukvårdsdistrikt Projektet DEHKO 2D Du behöver g fiber per dag. Fiber bl.a. förlänger mättnadskänslan. You can loose weight 1 kg per month --- if you skip 300 kcal energy per day Juhlajuoma Ruokajuoma 400 kcal 200 kcal Janojuoma 0 kcal Maidon suositeltava määrä on 3 lasillista päivässä, josta saa riittävästi kalsiumia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri DEHKON 2D -hanke Syd-Österbottens sjukvårdsdistrikt Projektet DEHKO 2D Varför inte välja lättare? 530 kcal 1005 kcal 27 % av dagsbehovet energi 50 % av dagsbehovet energi En vuxens energibehov per dygn är ca 2000 kcal. Ett barns energibehov per dygn är ca 1600 kcal. South Ostrobothnia Hospital District D2D Project Just a little something watching TV? How do You choose? A half bag of chips (150 g) South Ostrobothnia Hospital District D2D Project = 1 kg potatoes = 780 kcal Hilpi Linjama Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama

181 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 38. 1(3) Kouluruokailun muutokset Etelä-Pohjanmaalla vuosina Tiedote Kouluruokailun tilaa selvitettiin vuonna 2004 (Alanne Soili, Rasvaa sisältävien elintarvikkeiden käyttö kouluruoassa Etelä-Pohjanmaalla). Selvitys toistettiin 2007 restonomiopiskelijan opinnäytetyönä (Siltala Sanna, Kouluruokailu terveyden edistäjänä Rasvan määrä ja laatu Etelä-Pohjanmaan alakoulujen ruoassa). Keväällä 2007 kouluruokailua käsittelevään kyselyyn vastasi 103 alakoulun ruokahuollosta vastaavaa henkilöä. Kyselyyn vastanneissa kouluissa ruokaili päivittäin noin oppilasta. Lisäksi haastateltiin yhdeksää ruokapalvelupäällikköä. Keskeistä tuloksissa oli se, että keittiöt ovat siirtyneet käyttämään vähemmän rasvaa sisältäviä elintarvikkeita vuoden 2004 jälkeen. Myös elintarvikkeiden rasvan laatu on aiempaa parempi. Yleisin ruokajuoma vuonna 2007 oli rasvaton maito, jota juotiin 1,9 kertaa enemmän kuin kevytmaitoa. Vuonna 2004 yleisin ruokajuoma oli kevytmaito, jota juotiin 2,8 kertaa enemmän kuin rasvatonta maitoa. Juodun maidon kokonaismenekki oli säilynyt ennallaan. Käytetyin levite oli pysynyt samana maitorasvapohjaisena kevytlevitteenä. Voin ja voikasviöljyseoksen käyttäminen oli vähentynyt ja kasvimargariinien ja kasvirasvalevitteiden lisääntynyt. Öljy oli pysynyt käytetyimpänä ruoanvalmistusrasvana. Voin ja voi-kasviöljyseoksen käyttäminen ruoanvalmistamisessa oli vähentynyt ja margariinien lisääntynyt. Kouluille ruokaa valmistavien keittiöiden käyttämä jauheliha oli vuonna 2007 vähärasvaisempaa kuin vuonna Myös juustojen rasvapitoisuus oli alentunut. Suomen Sydänliitto ry:n laatimien ruoan ravitsemuksellisen laadun kriteerien peruskriteeri toteutui 27 % kouluista ja rasvakriteeri toteutui hyvin 85 % kouluista. Ruokapalvelupäälliköt kokivat tärkeäksi kuidun määrän lisäämisen ja rasvan laadun parantamisen. Lisäksi vanhempiin vaikuttamista pidettiin tärkeänä, esimerkiksi vanhempainiltojen muodossa. Kouluruokailua kehittäviä ruokalatoimikuntia ei oltu vielä perustettu. Lisätietoa muutoksista löytyy liitteestä ja opinnäytetyöstä (Siltala 2007). Tapahtuneiden muutosten myötä koululaisilla on yhä paremmat mahdollisuudet oppia koulussa hyviä ravitsemustottumuksia. On tärkeää, että oppilaat voivat koota kouluateriansa lautasmallin mukaisesti ja oppia tapoja, jotka ylläpitävät sopivaa painoa ja edistävät terveyttä. Koulu- ja lounasruokailussa on tärkeää edelleen vaikuttaa riittävään pehmeiden rasvojen, kasvisten ja runsaskuituisten viljavalmisteiden tarjoamiseen sekä kouluruoan menekin edistämiseen. Asiakaspalautteen kerääminen sekä yhteistyö vanhempien ja koulun muun henkilöstön kanssa ovat merkittäviä tapoja edistää lasten hyvien ruokailutottumusten syntymistä. Tulokset osoittavat, että Dehkon 2D-hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaalla on tehty järjestelmällistä työtä kouluruokailun laadun ja lasten ruokailutottumusten parantamiseksi. Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet maakuntamme terveystalkoisiin. Hilpi Linjama Kaija Nissinen Sanna Siltala Ravitsemussuunnittelija Yliopettaja Restonomiopiskelija Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen AMK Seinäjoen AMK, sairaanhoitopiiri Ravitsemisalan yksikkö Ravitsemisalan yksikkö Dehkon 2D-hanke Kauhajoki Kauhajoki hilpi.linjama@epshp.fi kaija.nissinen@seamk.fi

182 Taulukoita vertailun tueksi 2(3) 1. Ruokajuoma koululounaalla vuosina 2004 ja 2007 Rasvatonta maitoa ei lainkaan tarjolla Kevytmaidon ja rasvattoman maidon menekki Vuosi 2004 Vuosi % kouluista 7 % kouluista Kevytmaitoa 2,8 kertaa enemmän kuin rasvatonta Rasvatonta 1,9 kertaa enemmän kuin kevytmaitoa 2. Käytetyimmät levitteet koululounaalla vuosina 2004 ja 2007 Vuosi 2004 Vuosi 2007 Voi tai voi-kasviöljyseos 36 % kouluista 8 % kouluista Kasvimargariini tai 19 % kouluista 40 % kouluista kasvirasvalevite Kevyt Levi 50 % kouluista 48 % kouluista 3. Käytetyimmät ruoanvalmistusrasvat vuosina 2004 ja 2007 Vuosi 2004 Vuosi 2007 Rypsiöljy 78 % kouluista 76 % kouluista Margariini 15 % kouluista 41 % kouluista Voi tai voi-kasviöljyseos 67 % kouluista 39 % kouluista 4. Jauheliha ja juusto kouluruoan valmistamisessa vuosina 2004 ja 2007 Vuosi 2004 Vuosi 2007 Alle 10 % rasvaa sisältävä 30 % kouluista 53 % kouluista jauheliha käytössä Käytetyin jauheliha % rasvaa Alle 10 % rasvaa Runsasrasvainen eli yli 24 % 55 % kouluista 16 % kouluista rasvaa sisältävä juusto käytössä käytössä Käytetyin juusto Yli 24 % rasvaa % rasvaa

183 5. Peruskriteerin toteutuminen kouluruokailussa vuonna (3) Kuinka monta kohtaa toteutuu Koulut Prosenttia kouluista 5 kohtaa toteutuu % 4 kohtaa toteutuu % 3 kohtaa toteutuu % 2 kohtaa toteutuu 5 5 % 1 kohta toteutuu 1 1 % 6. Peruskriteerin eri kohtien toteutuminen kouluruokailussa vuonna 2007 Peruskriteerin kohta Prosenttia kouluista 2007 Runsaskuituista leipää tarjolla päivittäin 100 % Rasvatonta maitoa tarjolla päivittäin 93 % Tuoreita kasviksia tarjolla päivittäin 83 % Kasvimargariinia tarjolla päivittäin 76 % Öljypohjaista salaatinkastiketta tarjolla päivittäin 44 % 7. Rasvakriteerin toteutuminen kouluruokailussa vuonna 2007 Kuinka monta kohtaa toteutuu Koulua Prosenttia kouluista 8 kohtaa toteutuu 8 9,8 % 7 kohtaa toteutuu 37 45,1 % 6 kohtaa toteutuu 25 30,5 % 5 kohtaa toteutuu 10 12,2 % 4 kohtaa toteutuu 2 2,4 % Lähteet: Alanne Soili. Rasvaa sisältävien elintarvikkeiden käyttö kouluruoassa Etelä-Pohjanmaalla. EPSHP Julkaisusarja C Siltala Sanna. Kouluruokailu terveyden edistäjänä - Rasvan määrä ja laatu Etelä-Pohjanmaan alakoulujen ruoassa. Opinnäytetyö. Syksy Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki. Opinnäytetyö löytyy myöhemmin linkistä: Suomen Sydänliitto. Ravitsemuksellisen laadun kriteerit (mm. peruskriteeri ja rasvakriteeri).

184

185 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 39. Dehkon 2D-hanke 1(7) ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN TOIMINTAMALLIT v TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLIT Verenpaineasiakkaan hoitopolku Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymässä Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä Johtava hoitaja Marita Kojola ja työryhmä Dehko-toiminnan esittelyä, Kauhajoki Kauhajoen terveyskeskus Diabeteslääkäri Tarja Kaunismäki ja työryhmä Morjens, sanoo komiat toisillensa - ryhmäohjaus ylipainoisille ala-asteikäisille ja perheille Seinäjoen keskussairaalan lastentautien poliklinikka Lastentautien erikoislääkäri Timo Talvitie ja sh Marja-Leena Koski Koululaisten liikunta- ja terveysneuvonta Lapuan terveyskeskuksen fysioterapia Fysioterapeutti Aija-Leena Kangas ja työryhmä Tieten Alajärvellä lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyyn laajalla rintamalla Alajärven terveystoimi/liikunta/nuorisotoimi Lääkäri Kari Ahokas ja työryhmä Terveysfoorumi terveyskeskuksen ja kansalaisopiston yhteistyönä Teuvan sosiaali- ja terveystoimi sekä Teuvan kansalaisopisto Lääkäri Heikki Korpi ja Teuvan diabetestyöryhmä ja D2D-projekti Metaboliseen oireyhtymään kuuluvien sairauksien ennaltaehkäisy, hoidon yhtenäistämisen seuranta ja arviointi - hanke Jalasjärven kunnassa Jalasjärven terveyskeskus Vastaava terveydenhoitaja Sinikka Kaakinen ja työryhmä Terveyden edistämisen viikot Alavuden neuvola, hammashuolto, tk-työterveys, psykiatrian pkl, fysioterapia Terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja työryhmä Äidin terveyskortti - raskausdiabeetikoiden jatkoseuranta Kauhajoen terveyskeskuksessa Kauhajoen terveyskeskus Lääkäri Tarja Kaunismäki ja työryhmä Ensitietoryhmä tyypin 2 diabeetikoille ja sen esiastetta sairastaville Lapuan terveyskeskus Lääkäri Jukka Nikula ja työryhmä Terveystori testausta ja ohjausta Farmari -Maatalousnäyttelyssä 2006 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveydenedistämisen vastuuyksikön johtaja Kari Vihriälä ja työryhmä Riskitestaus joukkotarkastuksen yhteydessä Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä, Isonkyrön terveysasema Diabeteshoitaja Outi Maunuksela ja Kyrönmaan terveydenhoitajat

186 Sydämen sankarit - riskitestaustempaus maatalouskaupassa 2(7) Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä Diabeteshoitaja Outi Maunuksela ja Kyrönmaan terveydenhoitajat Dehkon 2D-hankkeen toiminnan jalkauttaminen Kuortaneen terveysasemalla Kuortaneen terveysasema Sairaanhoitaja Mirella Takala ja työryhmä 8-luokkalaisten terveystempaus Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä, Isokyrö terveydenhoitaja Outi Maunuksela ja Kyrönmaan terveydenhoitajat Kadonneen Vyötärön Metsästäjät & Toivon Tarina Kuntayhtymä 6tk/Alavuden pääterveysasema ja tk-työterveys Terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja työryhmä Hoitopolut Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä Alavuden seudun terveydenhuollon ky Diabeteshoitaja Merja Hovinmäki ja työryhmä Hyvän Olon Mini Messut näyttelyitä, tietoa ja mittauksia aikuisväestölle terveyskeskuksessa Alavudenseudun terveydenhuollon ky: terveyskeskuksen neuvola, hammashoitola ja tk-työterveys. Yhteyshenkilö terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja työryhmä Tsemppaa, tumppaa -team Soinin terveysasema/ähtärinjärven ktt ky, Soinin yläaste ja Sydänliitto kouluterveydenhoitaja Marja-Terttu Akonniemi ja työryhmä Soinin miehet - pitkä interventiomalli Soinin terveysasema ja Kuortaneen Urheiluopisto Ylilääkäri Ahti Honkola ja työryhmä Heikentyneen sokerinsiedon (IGT) asiakkaiden liikkumisreseptin täsmentäminen PLU:n (Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu) toimesta polkupyöräergometrin avulla Soinin terveysasemalla Soinin terveysasema ja PLU Ylilääkäri Ahti Honkola ja työryhmä Soinin terveysaseman ulkoliikuntaryhmä Soinin terveysasema Ylilääkäri Ahti Honkola ja työryhmä Miesten ja naisten terveystarkastus Isojoen terveyskeskus/neuvola Diabeteshoitaja Tellervo Kotomäki Naisten diabetesriskitestaus PAPA-joukkotarkastuksen yhteydessä 6tk/Alavuden Pääterveysasema/neuvola Vastaava terveydenhoitaja Satu Mäkelä ja työryhmä Dehkon 2D-hankkeen tavoitteiden mukainen valistamiskampanja Vimpelissä Avopalvelukeskus Toimela, Ravintohuolto Terveydenhoitaja Aino Ylitalo ja Vimpelin kunnan työhyvinvoinnin projektipäällikkö Sirkka Rajala sekä työryhmä Liikkumisreseptin ryhmätäyttömalli Soinin terveysasema Ylilääkäri Ahti Honkola ja työryhmä

187 Liikkumisreseptin ryhmätäyttö yleisötilaisuudessa 3(7) Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri, Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanke, terveyskeskuksen tai työterveyshuollon fysioterapia ja paikalliset hankkeet Fysioterapeutti Elina Leikkainen, Dehkon 2D-hanke Dehkon 2D-hanke, Eteläpohjalaiset Terveysmessut 2005 Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaa Dehkon 2D-hanketyöryhmä D2D-informaatio kunnanvaltuuston jäsenille ja johtaville viranhaltijoille Dehkon 2D-hankkeen aluekoordinaattori ja ko. kunnan terveydenhoitajat / diabeteshoitaja Seinäjoen, Nurmon ja Peräseinäjoen valtuuston jäsenet ja kuntien virkamiehet Tiarootus Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen hanketiedote toimijoille ja yhteistyökumppaneille Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke Hilpi Linjama ja hanketyöryhmä 35+ huomattavasti ylipainoisten tuki- ja liikuntaelinsairaiden ryhmätoiminta Seinäjoen Keskussairaala, TULES-kuntoutus Sh Heli Latva-Nikkola, Fysiatria ja Tules-kuntoutuksen henkilökunta Alavuden pienkotien diabeetikon hoitopolkumalli Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Alavus Diabeteshoitaja Merja Hovinmäki Liikuntahoitojen palvelulinja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä, Alavus Fysioterapeutti Riitta Roth ja työfysioterapeutti Ritva Iivonen TERVEYDENHUOLLON ULKOPUOLISET TOIMINTAMALLIT Karijoen kuntoliikuntakampanja Karijoen Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Antti Rajamäki Miestä Väkevämpi & Dehkon 2D-hanke - riskitestausta ja infoa miesten hengellisessä tapahtumassa Dehkon 2D-hanketyöryhmä Aluekoordinaattori Arja Hyytiä ja hanketyöryhmä Dehkon 2D-hankkeen ja jalkojenhoidon koulutus apteekeille Apteekkariyhdistys, Dehkon 2D-hanke ja Seinäjoen keskussairaalan jalkaterapia Aluekoordinaattori Arja Hyytiä ja työryhmä, jalkaterapeutti Seija Hautamäki D2D-info opettajien koulutuspäivässä Eteläpohjalaisten kuntien koulutoimi ja Dehkon 2D-hanke Arja Hyytiä ja Hilpi Linjama Kauhajoen D2D-kylätoimintamalli Suupohjan Diabetesyhdistys, Kauhajoen kaupunki ja terveyskeskus Puheenjohtaja Seppo Kalliomaa ja diabeteshoitaja Leena Koskinen Joulupukin mini-interventio video Dehkon 2D-hanketyöryhmä Johanna Koivuniemi (Niku) ja hanketyöryhmä

188 D2D Ennaltaehkäisytalkoot - toimintaideoita yhdistyksille ja yhteisöille lehtinen 4(7) Dehkon 2D-hanketyöryhmä Arja Hyytiä, Elina Leikkainen ja Hilpi Linjama Painoliivikokemus D2D-riskitestauksen yhteydessä Farmari-näyttelyn Terveystorilla Dehkon 2D-hanketyöryhmä, Epshp Arja Hyytiä ja hanketyöryhmä Dehkon 2D-hanketyöryhmän Kuntakierros vastuulääkärin johdolla Sairaanhoitopiirin D2D-hanke Vastuulääkäri Eeva Korpi-Hyövälti ja hanketyöryhmä Terveysteemapäivät Kauhavan varuskunnassa Kauhavan lentosotakoulu, Epshp Dehkon 2D-hanke ja Terveyden edistämisen yksikkö, Terveys ry, Tapiola ja Poliisi Yliluutnantti Esko Pietilä ja työryhmä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikön ja Dehkon 2D-hankkeen yhteistyö opinnäytetöissä Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki Yliopettaja Kaija Nissinen Miten valitsen viisaasti kauppaprojekti ja ruokaostosopas Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki Yliopettaja Kaija Nissinen Ideaseminaarit Ruokapalveluhenkilöstölle Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ravitsemisalan yksikkö Kauhajoki ja D2D EPSHP Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama ja yliopettaja Kaija Nissinen Painonhallintakurssit yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ravitsemisalan yksikön ja Kauhajoen terveyskeskuksen kanssa Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki Yliopettaja Kaija Nissinen Ruokakuvat ohjausvälineenä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama ja hanketyöryhmä Potilasopetusvideo terveyskeskusten käyttöön Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Dehkon 2D-hanketyöryhmä Ravitsemuslehtiartikkelit Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Ravitsemisalan yksikkö Yliopettaja Kaija Nissinen Ravitsemus/elintarviketutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusyhteistyö Epanet-verkosto (Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto), Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Foodwest Oy ja Dehkon 2D-hanke Professori Raija Tahvonen ja työryhmä Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin alueliikuntapäivät Eläkeliitto, Etelä-Pohjanmaan piiri Alueliikuntavastaava Anelma Pouttu

189 Eläkeläisyhdistysten Terveys- ja liikuntapäivät 5(7) Eläkeliitto, Etelä-Pohjanmaan piiri E-P:n piirin liikuntavastaava Anelma Pouttu Tunnistatko tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskit? koulun teemapäivä oppilaille ja henkilöstölle sekä avoin te ta kuntalaisille Kristiinankaupungin suomenkielinen yläaste ja lukio ja Kristiinankaupungin koulu Rehtori Antero Kulonpää, rehtori Tiina Ingves, Jaakko Honkaniemi / Lions Club Kristiinankaupunki, Tapio Laitinen / Rotary Club Vertaisliikunnanohjaajien virikepäivät Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri Piirin liikuntavastaava Anelma Pouttu Miehiä kiinnostavat elektroniset laitteet ja tietotekniikka ikääntyvien miesten kuntoliikunnan motivointitekijänä - KKI-hanke +40 v:lle miehille Lapuan kaupunki Liikuntatoimenjohtaja Hannu Kankaanpää ja työryhmä Etelä-Pohjanmaan piirin yhdistysemännät terveydenedistämistalkoisiin Eläkeliitto, Etelä-Pohjanmaan piiri Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin alueliikuntavastaava Anelma Pouttu Terveyspäivä Eläkeliiton paikallisyhdistyksissä Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piiri Piirin liikuntavastaava Anelma Pouttu Kimppaviikko järjestöjen, projektien ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Terveyden edistämisen yksikön tapahtumaviikko Seinäjoen Keskussairaala ja järjestöt TE-koordinaattori Tuula Susi, Seinäjoen Keskussairaala / Terveyden edistämisen yksikkö Seinäjoen keskussairaalan ruokapalvelun värkit Etelä-Pohjanmaan terveyden edistämisen soppaan Seinäjoen Keskussairaala / Ravintokeskus Ravitsemispäällikkö Pirkko Hakanen ja muut ravintokeskuksen esimiehet sekä ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, Dehkon 2D-hanke ja Pirkko Tuominen, ravitsemusterapiayksikkö Minä laitan itseni kuntoon kansalaisopiston ryhmätoimintamalli Kyrönmaan Opisto, Laihia Fysioterapeutti Anne Kettula Sport-kalenteri yläkouluikäisille liikuntamahdollisuuksien esittely ja laijkokeilut Seinäjoen Hiihtoseura ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke Luokanopettaja Päivi Laurila-Järvinen, Törmäsen koulu, Ivalo ja fysioterapeutti Elina Leikkainen, Dehkon 2D-hanke Miljoonan kilon keikka, Impin illan tapahtumat ja muuta KKI toimintaa Ylistarossa Liikuntatoimi ja KKI-liikuttajat Liikuntasihteeri Jari Mäkelä, Ylistaro Diabetesyhdistyksen Diabetestalkoot Suupohjan Diabetesyhdistys Puheenjohtaja Seppo Kalliomaa, Suupohjan Diabetesyhdistys ja diabeteshoitaja Leena Koskinen, Kauhajoki

190 Miesten liikuntapäivä aiemmin liikkumattomille lajikokeiluja ja 6(7) elämäntapanäyttelyitä Liikuntatoimi/KKI Ylistaro Liikuntasihteeri Jari Mäkelä ja fysioterapeutti Anne Kettula Jengit liikkumaan luokkalaisten aktivoiminen joukkuepelilajeihin Ylistaron kunta Liikuntasihteeri Jari Mäkelä ja fysioterapeutti Anne Kettula Hurahda joukkuepeliin Ylistaron Alapään Nuorisoseura Ry Nuorisoseuran puheenjohtaja Jari Perttu ja fysioterapeutti Anne Kettula Hyvään oloon hitaasti työikäisten naisten ohjausmatka elämäntapamuutoksiin Kuortaneen Urheiluopisto Liihota (liikuntahoidoilla tasapainoon) -hanke Fysioterapeutti Anne Kettula, Liihota-hankkeen projektikoordinaattori Askelmittari asiakasneuvonnan välineenä perusterveydenhuollossa - koulutus Kuortaneen Urheiluopisto Liihota (liikuntahoidoilla tasapainoon) -hanke Fysioterapeutti Anne Kettula, Liihota-hankkeen projektikoordinaattori Tartu tilaisuuteen - syksyn starttitapahtumat kahdessa seutukunnassa (11 kuntaa) Kuortaneen urheiluopisto ja Etelä-Pohjanmaan liitto / ESR, paikallistasolla yhteistyössä perusterveydenhuolto, kunnat/kaupungit eri hallintoaloittain, yksityiset, yhdistykset, järjestöt sekä alueella toteutettavat hankkeet Projektikoordinaattori, fysioterapeutti Anne Kettula Päivähoitohenkilöstön liikunnalliset TYKY-illat Alahärmän kunnan lasten päivähoito Päivähoidon johtaja Anita Koivumäki, Alahärmän kunnan päivähoitotoimisto Ruokakolmio telineen käyttö ohjausvälineenä Härmän Kuntokeskus Keittiöpäällikkö Kirsi Ekola Kadonneen vyötärön metsästys työhyvinvointikampanja Metsäliitto, Länsi-Suomen hankinta-alue Hannu Pursio ja Pentti Toivonen, Metsäliitto, Tampere Alueelliset terveysliikuntaryhmät Seinäjoen kansalaisopisto Suunnittelijaopettaja Terhi Pajumäki, Seinäjoen kansalaisopisto Etelä-Pohjanmaan agronomiyhdistys ry - tiedotus- ja koulutustoimintaa ruoan ja ravitsemuksen ammattilaisille ja muille yhdistyksen jäsenille Etelä-Pohjanmaan agronomiyhdistys ry:n puheenjohtaja Kimmo Nissinen, MMM, kotieläintuotannon lehtori Seinäjoen ammattikorkeakoulu maa- ja metsätalous Ilmajoki Kroppa kevenee - kunto kohenee luentotilaisuus Teuvan yhteiskoulu ja terveyskeskus Kotitalouden lehtori Maija-Liisa Saksa ja paikallinen Dehko-ryhmä Ylistaro - marjaretki Ylistaron Isonkylän ala-asteen opettajat, koululaiset ja vanhemmat Ala-asteen opettaja Anna-Leena Takala, Ylistaron Isonkylän Ala-aste, Isorehto Healthy food - Terveellinen ruoka kansainvälisyyshanke Teuvan Yhteiskoulu Kotitalouden opettaja Maija-Liisa Saksa ja paikallinen Dehko-ryhmä

191 Liikuntapäiväkirja 7-luokan kotitalousopetuksessa 7(7) Seinäjoen Lyseo Kotitalouden lehtori Tuula Leiviskä Apteekin D2D-teemapäivä Soinin apteekki, Soinin terveysasema ja Sydänyhdistys Apteekkari Vuokko Drufva Terveys on hyvä juttu - yläasteikäisten terveyden edistämisen malli Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry Toiminnanjohtaja Marja Leena Mustonen Terveellistä ruokaa vauvasta vaariin Ylihärmän keskuskeittiö ja terveyskeskus Vastaava emäntä Eeva-Liisa Kero ja terveyskeskuksen henkilökunta Terveelliseen ruokavalioon ohjaaminen Härmän Kuntokeskuksessa Härmän Kuntoutus Oy, Härmän Kuntokeskus Keittiöpäällikkö Kirsi Ekola Kansalaisopiston terveys- ja liikuntaryhmien osallistujamäärät ja kustannukset Kauhavan-Härmäin kansalaisopisto Rehtori Kaija Ylinen ja muu henkilökunta (kanslisti ja tuntiopettajat), Kauhavan- Härmäin kansalaisopisto Sähköinen liikuntakalenteri TEP toteutettiin monen toimijan yhteistyöllä: Dehkon 2D-hanke, Verka-hanke, Kuortaneen Urheiluopiston Liihota-hanke, Liikkumisresepti-hanke, Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö, Eptek ry, Seinäjoen Järjestötalo, Etelä-Pohjanmaan kuntien liikuntatoimet, Seinäjoen Keskussairaalan fysiatrian poliklinikka. Aluekoordinaattori Arja Hyytiä, projektipäällikkö Arto Lanamäki, projektipäällikkö Liisa Lähdesmäki. Elämäntapaputki toimintamalli nuorten kanssa työskenteleville Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry Terveydenhoitaja Heidi Karjanlahti ja toiminnanjohtaja Marja-Leena Mustonen Tervehet Mukulat aineistokansio päivähoidon, alakoulun ja terveystoimen työkaluksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke ja yhteistyökumppanit Dehkon 2D-hanketyöryhmä: Arja Hyytiä, Eeva Korpi-Hyövälti, Terhikki Latvala, Elina Leikkainen, Hilpi Linjama, Riitta-Liisa Rekiaro Köksäkisällit aineistokansio kotitalousopetuksen terveyskasvatukseen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri ry ja Seinäjoen Seudun kotitalousopettajien yhdistys ry Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, terveydenhoitaja Heidi Karjanlahti, kotitalouden lehtori Tuula Leiviskä, kotitalouden lehtori Saara Haapsaari Terveysteemapäivät Kauhavan varuskunnassa Kauhavan lentosotakoulu, Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hanke ja Terveyden edistämisen yksikkö, Terveys ry, Tapiola, Poliisi Yliluutnantti Esko Pietilä, Pohjanmaan aluesihteeri Liisa Viitanen, aluesihteeri, tupakastavieroitushoitaja Reetta-Maija Luhta, ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, liikuntakoordinaattori Elina Leikkainen

192

193 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 40. KOLMEA TIETÄ TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYYN LIIKUNTA VÄHÄISTÄ EPÄTERVEELLISET RUOKA- TOTTUMUKSET DIABETEKSEEN SAIRASTUMISEN RISKEJÄ EI TUNNISTETA SUOMEN LIHAVIMMAT MIEHET JA KOLMANNEKSI LIHAVIMMAT NAISET KESKIMÄÄRÄISTÄ SAIRAAMPI VÄESTÖ: DIABETESTA 1,3-KERTAISESTI JA SEPELVALTIMOTAUTIA 1,1-KERTAISESTI ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN TERVEYDEN EDISTÄMISEN STRATEGIA KORKEAN RISKIN STRATEGIA VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON STRATEGIA Riskihenkilöiden tunnistamisjärjestelmä ja hoitopolut Riskiryhmien tunnistus, seulonta ja ohjaus tehostuneet Painoa ja vyötärönympärystä mitataan ja kirjataan systemaattisesti Verensokeri- ja kolesterolimittausten määritys ja seuranta yhtenäistetty Verensokerirasitukset, veren rasva-arvojen ja mikroalbuminurian määritykset ovat lisääntyneet D2D-toimintamalli liitetty entisiin ja uusiin kohdennettuihin tarkastuksiin Sovitut ja kirjatut ennaltaehkäisyn ja hoidon hoitopolut kuntiin Hoito- ja ohjauskäytännöt selkiytyneet Rajapinta työterveyshuoltoon selvitetty Hoitopolkujen päivitystä toteutetaan ja niiden toimivuutta parannetaan (liikunta, ravitsemus, painonhallinta ja mielenterveys) Ohjauksessa yksilöllisempi asiakaslähtöinen tavoiteasettelu ja kirjaaminen Ryhmäohjaus lisääntynyt sekä perusterveydenhuollossa että yksityisessä työterveyshuollossa Moniammatillinen yhteistyö: ryhmät, liikuntakalenterit, terveysfoorumit... Osa toimintayksiköistä kirjaa ja seuraa korkean riskin henkilöiden ja diabeetikoiden määriä sekä tehtyjen laboratoriokokeiden määriä (rekisteri) Uudet toimintakäytännöt ja yhteistyömuodot Toimintayksikkö- ja kuntakohtaisia uusia toimintamalleja runsaasti Moniammatillinen yhteistyö: ryhmät, liikuntakalenterit, terveysfoorumit... Ryhmäohjaus lisääntynyt sekä perusterveydenhuollossa että yksityisessä työterveyshuollossa Liikuntakalenterit ( toimijoiden ja kuntalaisten käyttöön Laajalla rintamalla ennaltaehkäisevään työhön (mm. terveydenhuolto, liikuntaala, ravitsemisala, kolmas sektori, opetus ja päivähoito, johto, päättäjät) D2D-osaamisen vahvistaminen ja tukeminen Painonhallinta-, ravitsemus- ja liikuntaosaamista alueen toimijoille Ideaseminaarien ja koulutusten kautta hyvät toimintamallit kaikkien käyttöön PPP-painonhallintaohjaajakoulutus, VLCD-koulutus Psykologien koulutus PPP-ryhmänohjaajien tukijoiksi/työnohjaajiksi Tiedonkeruu- ja hoitopolkukoulutukset. D2D-tiedonkeruussa 1945 hlöä. Paikalliset ravitsemus- ja painonhallintakoulutukset Fysioterapeuttien ja liikuntatoimijoiden koulutukset Ruokapalveluhenkilöstön koulutukset (toimintamallit, uusin aineisto) Vertaiskoulutukset ja ideaseminaarit Ammatillista täydennyskoulutusta (elämäntapaohjaus, diabeetikon hoito) Ohjausaineistoa: Miten valitsen viisaasti esite, ruokakuvat, aineistokansiot, opetuscd:t, Toivon aseet kadonneen vyötärön metsästykseen esite, D2D-APUA-CD. Epshp Liikkumisresepti-hankkeen toimesta käyttökelpoista aineistoa D2Dhankkeen toimijoiden ohjauksen tueksi VÄESTÖSTRATEGIA Lihavuuden ja sepelvaltimotaudin ehkäisy Yleisötapahtumat Terveysmessut "Farmari" 2006 Terveystori Senuko-koulutusmessut 2007 Varuskuntatapahtumat Paikalliset / alueelliset tapahtumat Lapset-nuoret-vanhemmat Tervehet Mukulat - aineistokansiot koulutoimeen, päivähoitoon ja terveyden huollon käyttöön Köksäkisällit -aineistokansio kotitalousopettajien käyttöön Välipaloista puhtia päivään - reseptivihko Heavy Johnnyn rancking-lista Hyvään Oloon ja Terveyteenesite Koulu- ja päivähoitoruokailun kehittäminen Nuorisoportaalit Yhteistyökumppanit "Yhdistykset mukaan ennaltaehkäisytalkoisiin" (liikuntavastaavat ja emännät, muu yhteistyö) Elintarvikekaupat ja -valmistajat Työpaikkaruokailun kehittäminen Kaffit & Trahteerit -reseptivihko Yleisöviestintä Artikkelit paikallis-, maakunta-, ammatti- ja aikakauslehdissä Radio ja televisio Kunnan virkamiehet, eri toimialojen henkilöstö ja päättäjät Kuntakierrokset ja tilannekatsaus vastuulääkärin johdolla v.2003 ja 2007 E-P:n liitto, Maakuntaohjelma , s.39 ja Peruspalveluohjelma 2030: "hyvinvoinnin edistämisessä korostuu ennaltaehkäisy, kuntakohtaiset suunnitelmat ja hyvinvoinnin edistäminen toimintakäytäntöjen tasolla, lapset ovat tärkeä kohderyhmä". Muut yhteistyökumppanit ja viestintä Oppilaitokset, yhteistyöyritykset, osaamiskeskukset, kansallinen ja kansainvälinen D2D-hanke-esittely Oma hanketiedote, Tiarootus, 7-8 numeroa vuodessa, levikki n

194

195 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 41. Isojoen terveyskeskus 1(2) Valtakunnallisten hyvien toimintakäytäntöjen esittely v MIESTEN JA NAISTEN TERVEYSTARKASTUS ISOJOELLA Vuosi: 2004, 2005, 2006, 2007, Sairaanhoitopiiri: Etelä-Pohjanmaa Toteuttajatahot: Terveyskeskus, neuvola Yhteystiedot: Tellervo Kotomäki terv.hoit./diabeteshoitaja Neuvola PL Isojoki puh Alkuperäisidean tai toimintamallin kehittäjä: terveydenhoitaja Tellervo Kotomäki Lyhyt kuvaus toimintamallista: Miesten terveystarkastuksen idea syntyi tarpeesta ennaltaehkäistä aikuistyypin diabetesta. Tarvetta tarkastuksiin on, koska poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus ovat lisääntyneet roimasti. Kaikki vuotiaat miehet kutsutaan kirjeitse viiden vuoden välein (jotka ei ole jo diabetesvastaanotoillani). Miehet käyvät laboratoriossa 2 viikkoa ennen vastaanottoa, aika vastaanotolle on jo varattu mutta sen voi vaihtaa tarvittaessa. Vastaanotolla keskustellaan laboratoriotuloksista ja keskustellaan asiakkaan kanssa elämäntavoista, mitä hyvää on ja missä olisi korjaamisen varaa. Seurantakäynti varataan tarvittaessa. Miehet täyttävät diabetekseen sairastumisriskitestin ja heidät ohjataan tarvittaessa suoraan lääkärille. Käydään läpi myös asiakkaan elämän ilot ja murheet sekä toiveet mistä hän haluaa keskustella. Naisten terveystarkastuksissa vuotiaat naiset kutsutaan papa-joukkotarkastukseen. Jokaiselle tehdään diabetesriskitesti. Naisilta mitataan HB, verensokeri ja verenpaine. Ohjaus tulosten mukaan. Ohjausmateriaali: Mies 40+ Miesten henkiinjäämisopas / Pirkanmaan Sydänpiiri. Kohonnut verenpaine / Suomen Sydänliitto ry. Kolesteroli kohdalleen / Suomen Sydänliitto ry. Esimerkki päivän aterioista, Lautasmallit / Suomen Diabetesliitto. Kihti ja ruokavalio / Sandoz Toimintamallin vaikutukset / kohderyhmä: Käyttäytymisen tai toiminnan muutoksina, Painonlaskuna, Liikuntakertojen lisääntymisenä, Kunnon kohoamisena, Ruokatottumusten muutoksina Muuten, miten? Hyvin ovat osallistuneet Toimintamallin vaikutukset / omaan työhön: Hoitopolkuihin ja palveluketjuihin, Työnjakoon ja yhteistyöhön, Kirjaamiskäytäntöihin ja seurantajärjestelmiin, Asiakasohjauksen tapaan, Ohjauksen tukiaineistoihin, Muuhun Muuhun, mihin? Työmotivaatioon, kun voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi Toimintamallin vaikutukset / sidosryhmät: Liikuntatoimeen, vapaa-ajantoimeen, Sivistystoimeen, koulutoimeen, Kansalaisopistoon, Yhdistyksiin, seuroihin, järjestöihin, Ruokapalveluun Muuhun, mihin? Ennaltaehkäisy on tärkein juttu Toimintamallilla on ollut vaikutusta: Paikalliseen väestöön Miten? Kannattaa jos yksikin diabetekseen sairastuminen on ehkäistävissä tai siirrettävissä Mikä toimintastrategia: Korkean riskin, varhaisen diagnoosin ja hoidon sekä väestöstrategia Toimintamalli on tuottanut: Asiakasohjausmateriaalia, Henkilöstölle suunnattua materiaalia, Artikkeleita tai raportteja, Kyselylomakkeita

196 2(2) Toimintamallin tulevaisuus: Pysyvässä käytössä Toiminnasta on tilastoitu: Osallistujien ikäjakaumat, Sukupuoli, Mitattavat arvot (paino, vyötärönympärys, laboratorioarvot), Osallistujatiedot (osallistujien lkm, osallistumiskerrat) Lisätietoja tilastoinnista: Jos asiakas ei halua osallistua se myös kirjataan TH lomakkeelle Tilastointitapa: Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä Ylläpitokulut ovat: Toistuvia vuosikustannuksia Ylläpitämiseen käytettävä aika: 1 tunti/asiakas (sis. ohjauksen ja kirjaamisen) Toiminnan asiantuntijavaatimukset: Terveydenhuoltoalan koulutuksen, Muita eritystaitoja Muita erityistaitoja, mitä? Ihmissuhdetaidot Arviointi: Suullisesti Yhteenveto asiakaspalautteesta: Hyvä Toteuttajien arvio: Voi kohdentaa voimavarat riskialttiille asiakkaille Kenelle tiedotettiin: Liikuntatoimi, fysioterapia, kunnalliset päättäjät ja terveyskeskuksen henkilökunta Tiedotustapa: Tiedotustilaisuus DEHKO teeman yhteydessä Mitkä tavoitteet toteutuvat: Vähentää tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta ja sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, Tunnistaa tyypin 2 diabeteksen oireettomassa varhaisvaiheessa, Kehittää uusia tai tukee jo käytössä olevia ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja, Lisää väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä, Arvioi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia

197 VASTAANOTOT: Lääkärit Terveydenhoitajat Kunnalliset ja yksityiset työterveyshoitajat Kunnalliset ja yksityiset (työ)fysioterapeutit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D hanke Elina Leikkainen, fysioterapeutti / syksy 2007 Ahti Honkolan alkuperäisidean pohjalta Liite 42. LIIKKUMISRESEPTIN TÄYTTÖ RYHMÄSSÄ Päivämäärät on sovittu etukäteen 5-8 asiakasta kerrallaan Fysioterapeutti ohjaa Kesto n. 1,5 tuntia VALITTAVIA LIIKUNTA- MUOTOJA: Kestävyysliikunta SISÄLTÖ: 1. Näytetään MBO-video (0,5 h) Lihaskuntoliikunta 2. Luentoa liikunnan terveysvaikutuksista ja merkityksestä Tasapainoharjoittelu 3. Jokainen asiakas kirjoittaa itselleen reseptin perustuen omiin tavoitteisiin 4. Jaetaan liikunnan seurantakortit Hyöty- ja arkiliikunta 5. Lääkärin, asiakkaan ja/tai fysioterapeutin allekirjoitus reseptiin 6. Tavoitteet ja liikuntaohje kirjataan asiakkaan papereihin Harjoittelu ja interventiot joko yksin tai ryhmässä SEURANTA: Terveyskeskuksissa / Työterveyshuolloissa / Yksityisellä sektorilla

198

199 DEHKON 2D -hanketiedote Liite 43. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohanke Etelä-Pohjanmaalla TIAROOTUS Tiedotuskanava eteläpohjalaisille D2D-hankkeen toimijoille Julkaistu hanketyöntekijöiden toimittamana v alusta Levikki n myös yli maakuntarajojen Tietoa ja ohjausta D2D-hankkeesta, uusista toimintamalleista, tapahtumista, koulutuksista, materiaalista Laaja moniammatillinen lukijakunta - terveyskeskukset ja -asemat - kunnallinen ja yksityinen työterveyshuolto - erikoissairaanhoito - apteekkien diabetesyhdyshenkilöt - liikunta-ala - ruoka- ja ravitsemisala - järjestöt ja vertaistoiminta - hankkeiden toimijat - koulu- ja sivistystoimi, päivähoito - päättäjät

200

201 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke RAVITSEMUS JA LIIKUNTA KORKEAN RISKIN JA VÄESTÖSTRATEGIA Liite 44.

202

203 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Liite 45. TOIMINTAKARTOITUS v (4) TOIMIJOIDEN PALAUTE DEHKON 2D-HANKKEEN MERKITYKSESTÄ TERVEYSKESKUKSET JA ASEMAT (vastauksia 21/27) Oman työsi/itsesi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Hanke "raamittanut" tehtäviä, tukenut toimintaa, antanut työaikaa lisää. Antanut syvyyttä / tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Mahdollisuus hoitopolkujen työstämiseen, koulutus (esim. VLCD), materiaali Osaa katsoa tarkemmin asiakasta kun tämä astuu sisään Ammattitaitoni diabeteshoitajana syventynyt, tietoa tullut lisää Diabeteksen ennaltaehkäisyn merkitys parantunut ja lisäsairauksien ehkäisyn merkitys lisääntynyt Saanut paljon uutta ohjausmateriaalia ja muitakin vinkkejä työhön. Ja olen voinut hyödyntää teitä luennoilla ym. konsultoinnilla. Muutoksista tullut vakiintunutta käytäntöä, rutiinia Antanut lisää ohjantamateriaalia ja opettanut niitten käyttöä Valtavasti uutta asiatietoa diabeteksesta ja sen ennaltaehkäisystä, tukea ja tsemppiä tehdä tätä työtä On ollut helposti saatavilla paljon materiaalia ja tietojaan on saanut päivitettyä. PPP-koulutuksenkin sain Tietyt asiat muuttuneet jo rutiineiksi ja joustavuutta tullut lisää. Koulutus, uusien mallien hyödyntäminen, ruokakuvat ++ Olen kokenut todella hyödylliseksi, mutta samalla työmääräkin kasvanut valtavasti, kun riskiasiakkaat lähetetty ohjaukseen. Soitan helposti Hilpille ja kysyn neuvoja. Mistä milloinkin. Käytän työssäni ilmaista materiaalia ohjaukseen. Selkeyttänyt toimintatapoja Koulutusta ja materiaalia asiakastyöhön Selkeät ohjeet auttaneet rakentamaan potilasohjauksen järkevästi. Lomakkeisto ollut apuna ohjannassa. Työyhteisösi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Kaikki tietävät minne ihmiset ohjataan Työn sujuvuus parantunut, hoitopolut Työnjako selkiintynyt hoitopolkujen avulla, yhteistyö fysioterapeutin kanssa Hoitopolut, yhtenäinen linja Suurempi huomio kevyisiin ja terveellisempiin vaihtoehtoihin Tietoisuus diabeteksen hoidosta lisääntynyt, hoito yhtenäistynyt Tietotaito diabeteksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä lisääntynyt Diabetes ja sen hoito on tullut tutummaksi koko taloon, annettu sisäistä koulutusta - hoitopolut ym. vakiintuneet käytännöt Sama kieli ja samat työtavat ja päämäärät Koko työyhteisö tietää kuinka ohjausta annetaan samalla lailla Koulutus, kaikki saaneet uutta tietoa, uusia tapoja tehdä diabetestyötä Jämäkkyyttä työhön. Hoitopolut tehty. Selkeämpää. Nyt meneillään käytäntöön "jalkauttaminen", menee hyvin. D2D-hoitopolkukansio (Ehkä) paneuduttu enemmän - herätty huomaamaan, että asialle täytyy tehdä jotain Yhteiset pelisäännöt Selkeät hoitopolut muodostuneet + toimintaohjeet kaikkien tiedossa Yhteiset toimintalinjat -> tosin aikapula/resurssit haitanneet lomakkeiden täytössä Asiakkaan/potilaan kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Ennaltaehkäisyn hyöty Saaneet tarkempaa tietoa, toivottavasti motivoituneet Ryhmät, materiaali Osaa ohjata paremmin ja on saanut hyviä jaettavia prosyyrejä Asiakas hyötynyt ammattitaidon paranemisesta ja yhtenäisemmistä hoitolinjoista Asiakas saa viimeisimmän tiedon ohjauksessa ja lääkitään tehokkaammin Ryhmät vakiintuneet, tietoa jaettu asiakkaille monien linkkien kautta

204 Systemaattinen hoito ja hoidon seuranta Kuvien avulla ymmärtävät paremmin rasvojen merkityksen Materiaalia, tietoa, hoitohenkilöstön asiantuntemus lisääntynyt Turhia juoksuttamisia on saatu vähenemään. Tietotaitoa lisää -> asiakkaan etu Ohjausmateriaali Tehty riskipistekartoitusta. Käyvät kontrolleissa ja ehkä enemmän hoitavatkin itseään. Tulevat esiin piilevät ja muut sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ajoissa ja jopa voidaan ehkäistä taudin puhkeamista Varhainen puuttuminen ja hoidon tehostuminen -> lisäsairauksien minimointi Asiakkaat "heränneet" huomaamaan riskinsä sairastumiseen Kuntalaisten kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): He tietävät kehen ottaa yhteyttä Tietoisuus tyypin 2 diabeteksesta ja koululaisten ruokailun paraneminen Enemmän huomiota ruuan terveellisyyteen (vähäsuolaisuus, kuitupitoisuus, rasvojen saanti, liikunta ruokailun tueksi) Väestötasolla tietoisuus diabeteksen hoidosta lisääntynyt, motivaatio parantunut, tuloksia tullut Kuntalaiset osaa ennaltaehkäistä diabetesta, käyvät esim. verensokerimittauksissa ja riskitestauksissa. Kuntalaiset ovat saaneet paljon tietoa terveellisistä ruoka + liikuntaohjeista, kuntosalikäynnit lisääntyneet Seulontoja tehty ravitsemustietoutta joukkoruokaloihin. Eri lautakuntien kautta saatu diabetestietoutta jakaa kuntalaisille. Löydetään riskiasiakkaat, saadaan hoito ajoissa -> kustannusvaikuttavuus Toivottavasti "sana" on levinnyt ja onkin, tulevat kysymään ja kertomaan esim. sukurasituksiaan ym. Yleinen diabetestietoisuus lisääntynyt Tietoa saatu diabeteksesta ja siihen liittyvät ravitsemus- ja liikuntaneuvot yms. Hoitajille hakeutunut ravitsemusasioissa enenevässä määrin asiakkaita. Joku henkilökunnasta sanoikin, ettei ole muusta kuullut puhuttavankaan kuin diabeteksesta viime vuosina. Hyvä vai huono? Muitakin sairauksia on. Resurssien rajallisuus. Tiedon saanti lisääntynyt diabeteksesta Tieto lisääntynyt valtavasti ja ehkä liikunta ja omahoitokin. Kustannusten pitäminen aisoissa Tietoa diabeteksesta enemmän tarjolla Tuonut paljon tietoa diabeteksen ennaltaehkäisyyn Muuta palautetta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): KIITOS! Resurssit vähentyneet, niitä on tällä hetkellä liian vähän Suuret kiitokset!! Tästä työ jatkuu ja tehdään "uusia aluevaltauksia". Mottoni, jonka sanon asiakkaille: "Niin mukavaa ihmistä kuin itseään kannattaa hoitaa, sitä ei tee kukaan puolesta!" (ainakaan kokonaan?!) Kuten monista vastauksista huomaa, kuntayhtymän laajeneminen vienyt resursseja ja voimavaroja, myös rinnakkaiset projektit: AVOKAS ja perusturvaprojektit, joten nyt tehty vain "arkityötä mahdollisimman hyvin". Tällainen "jokapaikan höylä" ei millään pysty tehdä niin hyvin "lomaketöitä" kuin haluaisi. Aamuvastaanotto-, astma- ja työterveysasiakkaat vievät työajasta "liikaa" diabeetikoilta, joita tulee uusia lähes päivittäin ohjaukseen. Välillä tuntunut raskaalta koko työyhteisöstä, kun uutta käytäntöä on hiottu ja laitettu käytäntöön. Resursseja ei ole lisätty, vaikka työtä on tullut lisää. Käytännöt eri "soluissa" vaihtelevat lääkärien mukaan. Paljon "rasitetaan" (verensokerirasitus) -> jatkoihin esim. IFG, IGT yms. Ei aina pystytä vastaamaan. Asiakas/potilasmäärät ovat kasvaneet niin diabeteshoitajalla kuin sairaanhoitajillakin. Ensitietoryhmä auttaa vain osaa tästä asiakaskunnasta. Loput on lisänä arkipäivän työssä. Olen ollut diabeteshoitajana maaliskuusta -07 lähtien. En ollut kuullut ennen D2D-hankkeesta. Nytkin tuntuu, että en pysy aina ajan tasalla mitä lappoa milloinkin tarvitsee lähettää. Kuitenkin olen työssäni vain 2 pv/vk, silloinkin puhelimet soi ja asiakasta tulee ja menee. Aika ei riitä kaikkeen. PS. Kesken hankkeen vaikea tulla mukaan. Kokonaisuutena hyvä hanke Paperien täyttäminen vaatinut ylimääräistä aikaa, lomakkeiden täyttö ollut vajavaista hankkeen aikana. Siis paljon tietoa on jäänyt papereiden ulkopuolelle 2(4)

205 TOIMIJOIDEN PALAUTE DEHKON 2D-HANKKEEN MERKITYKSESTÄ 3(4) KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT (Vastauksia 15/22) Oman työsi/itsesi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Tietoa, ohjeita, materiaalia Olen aloittanut vasta kesken v. 2007, joten en oikein osaa sanoa Tiedostan diabetesuhan paremmin Erittäin hyvä CD, jota voi hyödyntää luennoilla ja työyhteisössä, hyvät laminoidut kuvat, jotka toivoisin saavani työterveyshuoltoon jatkuvaan käyttöön Olen saanut hyvää tietoa ja hyödyntänyt sitä yksilöohjauksessa Tietoa on tullut lisää, selvät työskentelyohjeet Tavat siirtyneet normaaliin arkityöhön "Kuvat" aivan mahtavia -> niiden välityksellä olen saanut itselleni tietoa Paljon hyvää materiaalia jokapäiväiseen työhön, koulutusta Koulutusta ja materiaalia runsaasti, työn sisällön kehittämistä Lisää työtä Hyvä seula - hoitopolku + hoito Yksi osa työterveyshuollon tarkastusta; selkiinnyttänyt riskipisteasiakkaan seulontaa, ohjausta ja hoitopolkua Ohjausmateriaali, tiedon lisääntyminen. Motivaatio terveysneuvontaan on lisääntynyt. Sujuva hoitoketju, hyvä palvelu potilaalle Työyhteisösi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Käytännöt ja yhteiset pelisäännöt sovittu -> helpottaa ja yhtenäistää työtä Yhteiset toimintatavat, selkeys Samat työtavat kaikilla, samat päämäärät Kaikki "hoitsut" puhuu samaa kieltä Työtapojen päivittäminen, selkeät mallit Toimintatavan yhtenäistäminen Tietämys lisääntynyt, myös koulutus aiheesta lisääntynyt Yksi osa työterveyshuollon tarkastusta; selkiinnyttänyt riskipisteasiakkaan seulontaa, ohjausta ja hoitopolkua Työterveyshuollon rooli/vastuut Asiakkaan/potilaan kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Kaikille sama tieto ja palvelu Saavat parempaa ohjausta ja hoitoa jo varhaisessa vaiheessa Diabetesuhan tiedostaminen ja mitä itse voi tehdä sen välttämiseksi Tehostunut ennaltaehkäisy -> elämänlaatu parantunut Systemaattinen hoito ja hoidon seuranta Kuvien avulla tieto menee hyvin perille Terveydentilan seuraaminen Varhainen puheeksiottaminen, asiakkaan havahduttaminen, varhainen diagnosointi, ennaltaehkäisevät keinot Seuranta ja hoito tehostunut Ennaltaehkäisy. Taudin varhainen toteaminen. Asiakkaat "tarkkailun alla", "herättää" asiakkaan... Lisääntynyt tieto/taito Kuntalaisten kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Terveempää elämää pidempään Löydetään riskiasiakkaat Jopa "päättävät henkilöt" tulleet kertomaan ja kyselemään. Ja ovat lukeneet kaikki lehtijutut esim. v. 2006, niitä oli useammin kuin viime vuonna Terveempiä kuntalaisia, tiedotusta ja ohjaamista. Joitakin ryhmiä. Kuntalaisten terveyden edistäminen, toivottavasti sairauskulujen alentuminen pitkällä tähtäyksellä Hyvinvointi lisääntyy

206 4(4) Muuta palautetta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Huonoa omaatuntoa; tähän asti olisi pitänyt pystyä löytämään aikaa paremmin. Pysyväksi työvälineeksi kuitenkin jäi diabetesriskin arvio-kaavake. Siitä voi konkreettisesti näyttää potilaalle mitä hän itse voi tehdä diabeteksen ehkäisyn hyväksi. Toivoisin, että kunnassani 1 työntekijä olisi vastuussa tiedotuksesta, säännöllisten kokousten kutsumisesta/pitämisestä, kokonaisuuden hallinnasta ja moniammatillisen toiminnan kehittämisestä ja että kokousajat olisivat pitkälle tiedossa etukäteen, työterveyshuollon aikataulutus on pitkälle kiinni eteenpäin, ajat, jotka on sovittu yritysten kanssa, meidän on pidettävä niistä kiinni. Työterveyshuollossa ei ole pystytty viemään DEHKOA suunnitelmallisesti. Pääpaino DEHKON toteutumisessa on avopuolella. - kiitos Koko 2007 vuoden tilaisuudet ovat koskeneet terveyskeskusten yhdistymistä, on kokoustettu mm. pitkäaikaissairauksien hoitopolkujen yhdistämistä Aika monet kyselyn kysymykset eivät koskeneet työterveyshuoltoa, mutta muut vastannevat osaltaan niihin! Vastausaikataulu oli vähän ongelmallinen lyhyytensä vuoksi! En ole ollut työelämässä mukana, kun hanke on alkanut. Perehdytykseen ei ollut aikaa niin, että olisi käyty lävitse hankkeeseen kuuluvia asioita. En ole oikein päässyt mukaan siksi. Tietoa olisi ollut saatavilla kyllä, mutta on ollut niin paljon muutakin tietoa, jota on täytynyt omaksua. Terveyskeskuksen työterv. yksikössä toimin yksin. Monen asian suunnittelu ja toimintaohjeet tulevat kuntayhtymän yhteisten ohjeiden mukaisesti. En ole ryhmiä asian puitteissa pitänyt. TOIMIJOIDEN PALAUTE DEHKON 2D-HANKKEEN MERKITYKSESTÄ YKSITYISET TYÖTERVEYSHUOLLOT (Vastauksia 5/13) Oman työsi/itsesi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Kiinnitän työssäni enemmän huomiota diabeteksen riskitekijöihin. Hyvää ohjausaineistoa saanut ja apua hyvin hanketyöryhmältä tarvittaessa. Lisännyt perustietojani ja on ollut hyvänä taustatukena kertoessani potilaalle db-sairastavuudesta Kovasti teetti työtä, mutta paljon selkeytti hoitolinjoja Työyhteisösi kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Kovasti teetti työtä, mutta paljon selkeytti hoitolinjoja Asiakkaan/potilaan kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): Parempi asioiden hoito (sokerirasitus + diabeteshoitajalle ohjaus työterveyshuollosta) Riskikartoitus hyvä "herättäjä", tietoa on ainakin tullut Osa asiakkaista on todella muuttanut käyttäytymistään ja ravinnonsaantiaan terveempään suuntaan Potilas hyötyi seurannan kestosta ja sai paljon neuvontaa, kyllä tuloksiakin tuli Kuntalaisten kannalta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): En osaa sanoa Eiköhän se pitkällä tähtäyksellä tuota tulosta. Ainakin asia tuli tietoisuuteen. Muuta palautetta (suorat lainaukset, kuntien nimet poistettu): KIITOKSET

207 LAUSUNTO: RAVITSEMUSTERAPEUTTEJA TARVITAAN KUNTIIN JA KUNTAYHTYMIIN Liite 46. 1(4) Esitämme huolemme, että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa ja perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeutin toimia muista sairaanhoitopiireistä poiketen. Etelä-Pohjanmaalla kansantautien sairastavuus on valtakunnallisesti suurta. Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen räjähdysmäinen yleistyminen tuo mukanaan valtavia haasteita. Maakunnassamme asuvat maan ylipainoisimmat miehet ja kolmanneksi ylipainoisimmat naiset ja neljännes peruskoululaisista on ylipainoisia. Tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastaa arviolta lähes joka toinen mies ja joka kolmas nainen vuotiaiden ikäryhmässä. Väestön ikääntyminen edellyttää virhe- ja aliravitsemuksen tunnistamista ja sitä ehkäiseviä toimia, joilla tuetaan hyvää toimintakykyä ja kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Väestön terveyden edistäminen on nostettu hallituksen politiikkaohjelmaan. Ruokatottumukset ja ravitsemus vaikuttavat keskeisesti kuntalaisten työ- ja toimintakykyyn sekä hyvinvointiin. Terveyttä edistävistä toimista muodostuu kustannussäästöjä. Laillistetun ravitsemusterapeutin palvelujen hyödyntäminen vaikuttaa edullisesti väestön terveyteen. Kuitenkin tämä on vielä paljolti hyödyntämättä osana kunnan terveyttä edistävää toimintaa, kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Esitämme, että ravitsemusohjauksen toteutus ja riittävät resurssit huomioidaan kuntien ja kuntayhtymien terveyden edistämisen strategioissa sekä tulevissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Seinäjoella Jarmo Korhonen Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen puheenjohtaja Eeva Korpi-Hyövälti Osastonylilääkäri, Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Sisätautien yksikkö Kaija Nissinen Yliopettaja (ravitsemus) Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikkö Jaakko Pihlajamäki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pirkko Tuominen Johtava ravitsemussuunnittelija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Ravitsemusterapiayksikkö Hilpi Linjama Ravitsemussuunnittelija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Jakelu Kunnan- ja kaupunginjohtajat, perusturvajohtajat, kunnanvaltuustojen puheenjohtajat ja valtuutetut, kunnanhallituksen puheenjohtajat ja jäsenet, tarkastuslautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet, valtuustoryhmien puheenjohtajat, johtavat lääkärit ja johtavat hoitajat, diabetesvastuulääkärit ja hoitajat, terveyskeskusten yhtymävaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajat, kunnan ruokahuoltopäälliköt, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet.

208 Toimenpiteet, joihin kunnassa tai kuntayhtymässä työskentelevä 2(4) ravitsemusterapeutti voi osallistua: Terveydenhuoltohenkilöstön ja kunnan toimijoiden konsultti ja kouluttaja ravitsemusasioissa. Uusimman ravitsemustiedon välittäminen laajasti toimijoiden käyttöön. Työhyvinvointiin tähtäävät toimet, mm. työpaikkalähtöinen ravitsemuskasvatus, työaikaisen ruokailun kehittäminen. Lasten ja perheiden elämäntapoihin vaikuttaminen: äitiys- ja lastenneuvolan antama ravitsemusohjaus, koulu- ja päivähoitohenkilöstön koulutus, koulujen ja päiväkotien kautta väestön ravitsemukseen vaikuttaminen (mm. vanhempainillat, koulujen teemapäivät). Terveydenhuolto-, ruokapalvelu- ja muun henkilöstön koulutus. Peruskoulutusvaiheessa ravitsemuskoulutus on vähäistä, joten täydennyskoulutuksen tarve on osoittautunut suureksi. Ruokapalveluiden kehittäminen suosituksia vastaavaksi, erityisruokavalioiden osaaminen (mm. elintarvikehankinnat, reseptiikka, ruokapalvelun kautta tapahtuva terveyskasvatus). Ravitsemusohjauksen kehittäminen ja toteutus, mm. painonhallinta- ja elämäntaparyhmäohjaus, aineisto, yksilövastaanotto. Ravitsemusohjauskäytäntöjen kirjaaminen paikallisiin hoito- ja palveluketjuihin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ravitsemusviestintä paikallistasolla. Elintarvikekauppojen ja valmistajien informointi ja yhteistyö. Yhteistyön tehostaminen paikallisten yhdistysten, kansalaisopistojen ja muiden toimijoiden välillä ravitsemusasioissa. Tapahtumiin osallistuminen, esim. ravitsemusaiheiset konkreettiset näyttelyt.

209 LIITE. Taustatietoa ravitsemuspalveluiden ja ohjauksen järjestämiseksi. 3(4) 1. Ravitsemushoidon ja ohjauksen tilanne Etelä-Pohjanmaalla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen laillistama ravitsemusterapeutti toimii avainasemassa kunnan ravitsemusohjauksen, palveluiden ja osaamisen koordinoijana. Silti lähes kolme miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ravitsemusterapeutin palveluita ei ole saatavilla. Lähtökohtana ravitsemusterapeuttien suositeltavalle määrälle voidaan pitää kansallisessa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman (DEHKO ) suositusta, yksi ravitsemusterapeutti asukasta kohti. PARAS-hankkeen myötä rakentuvat terveyskuntayhtymät ja liikelaitokset tarjoavat sopivan kokoisen väestöpohjan ravitsemusterapeutin toimen perustamiseen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tämä merkitsisi 6,5 ravitsemusterapeuttia. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelee neljä vakinaista ravitsemusterapeuttia keskussairaalassa. Sairaalan ravitsemusterapiayksikössä on varattu rajallinen 0,5 toimen työpanos terveyskeskuksille myytävään ostopalveluun, joka on täysin riittämätön määrä todelliseen tarpeeseen verrattuna. Kuitenkin ravitsemusterapiapalvelujen mahdollisuudet ovat useissa kunnissa kokonaan hyödyntämättä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke ( ) ja sitä kautta käynnistynyt verkostoituminen on osoittanut suuren tarpeen ravitsemusasioiden koordinoinnille ja ravitsemusterapeuttien toimille osana kuntien ja kuntayhtymien perustoimintaa. Vertailukohtana voidaan pitää kuntien liikuntatoimia, jotka ylläpitävät liikuntapalveluja ja koordinoivat liikuntaverkostoa kunnissa. Vastaavaa verkostoa ei ole luotu kuntiin ravitsemuksen osalta. 2. Ravitsemusohjaus on kustannus-vaikuttavaa STM:n tuoreen raportin (2008) mukaan väestön ravitsemusta, painonhallintaa ja liikuntaa muokkaavien toimenpiteiden kustannukset ovat alhaiset niillä saavutettaviin terveyshyötyihin nähden. Suomen koko väestössä monien eri sairauksien riskiä voitaisiin alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, mikä merkitsisi noin prosentin alenemista nykyisestä sairastavuudesta. Terveyden edistämisellä voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia. D2D-väestötutkimuksen mukaan vuotiaista naisista joka kolmas ja miehistä 42 % sairastaa tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta. Tyypin 2 diabeetikon hoito maksaa keskimäärin 534 /henkilö/vuosi. Lisäsairaudet nostavat kustannuksia huomattavasti: hoitokustannukset ovat keskimäärin /henkilö/vuosi. Suomalaisessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (DPS) osoitettiin, että tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus ehkäisivät merkittävästi tyypin 2 diabetesta. Tehostettua ravitsemusterapeutin ohjausta saaneiden henkilöiden diabetesriski väheni 58 %:lla. Ravitsemushoidon kustannus-vaikuttavuustutkimuksessa (Sheils ym. 1999) arvioitiin yli 55 vuotiaiden diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja ja munuaistauteja sairastavien potilaiden sairaala- ja lääkärikäyntien kustannuksia. He arvioivat, että ravitsemushoidolla saavutetaan kolmessa vuodessa säästöjä, jotka ovat ravitsemushoidon kustannuksia suurempia. Ravitsemushoidon hyödyistä huolimatta ravitsemusneuvonta ja -hoito ovat laiminlyötyjä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Ravitsemusterapeutin työpanosta voitaisiin hyödyntää sekä terveyskeskuksen asiakkaiden ohjauksessa että laajasti kunnan terveyttä edistävissä toimenpiteissä.

210 3. Ravitsemusohjauksen tarve nousee esiin useilla tahoilla 4(4) Hoitohenkilöstön ja lääkärien arvioimana ravitsemusterapeutin palveluja tarvittaisiin huomattavasti nykyistä enemmän, mikäli niitä olisi saatavilla. Tarvetta koetaan olevan potilasohjauksessa, muun henkilökunnan koulutuksessa ja ravitsemushoitokäytäntöjen kehittämisessä niin perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa kuin yksityisessä työterveyshuollossakin. Asiakkaat toivovat enemmän ravitsemusohjausta Diabetesbarometrin mukaan. Lähes viidennes diabeetikoista on erittäin tyytymättömiä ravitsemusterapeutin palvelujen vähäisyyteen. Asiakastyössä ravitsemusterapeutin palveluja tarvitaan yksilöohjaukseen, ryhmien ohjaukseen, ravitsemusaiheisen materiaalin suunnitteluun ja kokoamiseen, henkilökunnan koulutukseen sekä kuntoutustoimintaan. Tilanne on huolestuttava myös siksi, ettei ravitsemusterapiaa ole vuosia kestäneistä yrityksistä huolimatta saatu Kela-korvauksen piiriin. Tämä rajoittaa hakeutumista yksityiselle vastaanotolle. Kuitenkin Kela edellyttää ravitsemus- ja elämäntapahoitoa ennen laihdutus-, verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden korvaamista. Työterveyshuollossa käytetään asiantuntijoiden palveluja toistaiseksi vähän. Työterveyshuollossa tapahtuvalla ravitsemusohjauksella voitaisiin vaikuttaa työkyvyn ylläpitoon, mm. tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisy. Ravitsemusterapeutin antamasta ohjauksesta on mahdollista saada KELA-korvausta, mikäli se on kirjattu toimintasuunnitelmaan (esim. kertaluontoinen ryhmäohjaus, työpaikkakäynti työpaikkaruokailun kehittämiseksi, yksilöohjaus). Väestötasolla valtaosa suomalaisista tunnistaa, että elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti ihmisen terveyteen. Silti joka neljäs vastaaja kertoo tiedon puutteen olevan terveellisten valintojen esteenä. 4. Ravitsemusterapeutti täydentää moniammatillista tiimiä Elämäntapaohjaus on osa kaikkien terveydenhuollon toimijoiden työtä. Diabetesbarometrissa 2005 todetaan, että täydennyskoulutuksen avulla tulee huolehtia siitä, että terveydenhoitajilla on tulevaisuudessa entistä parempi ammattitaito antaa ravitsemusohjausta. Ravitsemusterapeutit ovat terveydenhuollon laillistettuja ammattihenkilöitä, joilla on laaja-alainen koulutus. He ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon (TtM, THM, MMM, ETM) pääaineena ravitsemustiede tai kliininen ravitsemustiede. Laillistettu ravitsemusterapeutti voi omalla panoksellaan täydentää oleellisesti moniammatillista tiimiä, toimia konsulttina ja kouluttajana sekä tehostaa ja koordinoida ravitsemushoidon ja - ohjauksen toteuttamista kunnassa. Lähteitä 1. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Diabetesliitto Terveyden edistämisen mahdollisuuksien arviointi - vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM:n julkaisuja 2008:1. 3. Peltonen ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Suom Lääkäril 2006:3; Kangas Tero. Diabetesliitto Tuomilehto ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001; 344: Sheils JF ym. The estimated costs and savings of medical nutrition therapy: The Medicare Population. J Am Diet Assoc 1999; 99: Winell A. Diabetesbarometri Diabetesliitto Ottelin Anne-Mari. Ravitsemushoidon kustannusvaikuttavuus taloudellinen arviointi kansansairauksien ehkäisyssä ja / tai hoidossa. TEKES. Teknologiakatsaus 153/2004. Helsinki Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto Oksa ym. Ravitsemushoidon ja ohjauksen järjestäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin alueella. PHSHP Julkaisuja 2000: Elovaara ym. Ravitsemushoidon tarve ja ravitsemushoitopalvelujen järjestäminen Pohjois-Karjalan alueella Partanen Tuula-Maria. Diabeetikoiden hoitotyytyväisyys Suomessa. Diabetesliitto, Dehko raportti Terveyden edistämisen keskus. Kuule Terveystutkimus

211 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke TOIMINTAKARTOITUS v Liite 47. DEHKON 2D-HANKKEEN TUOTTAMAN JA VÄLITTÄMÄN AINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TOIMINTAYKSIKÖISSÄ TERVEYSKESKUKSET JA -ASEMAT (Vastanneita 21/27) Ruoka- Aineistokansio D2D- Koulu- Kaffit Toivon Usein kysyttyä Puku- Miten Liiku Liiku Iloa Tarzan- Laihdu MBO- Alko- Kuitu- Testi Testi Ravinto Riski- D2D- Tiedonkuvat Terve- Köksä- APUA- laisten ja aseet, suola maidon ravin- makeu- huo- valitsen riittä- läpi liik- posteri pysy- video holi- testi rasvan suolan ja testi VT:n keruu- 32 kpl het ki- cd väli- trah- Heavy ja ravin- non tus- neessa vii- västi- elä- keel- Älä västi - juomien laa- saan- liikunta ja pohjalta lomakmuku- säl pala- teerit - Johnny veren- to- rasvat aineet kuultua saasti liikun- män- lä - vaihda kalvo- energia- dusta nista tasa- mitta- tehty keet lat lit vihko kokous- ja paine aineet eli väit- ruoka- ta- kortti kortti lajia sarja määriä- pai- nauha kuntatarjoi- Voiton tämiä ostos- pii- esite noon- koht. luvihko vinkit - liikun- opas rakka vihko arvioesitteet nasta taulukko 81% 67% 67% 67% 62% 57% 57% 57% 57% 52% 48% 48% 43% 43% 38% 38% 33% 29% 29% 29% 14% 10% 5% 5% 5% 5% 5% KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT (Vastanneita 15/22) 87% 87% 73% 87% 80% 80% 60% 53% 33% 27% 27% 27% 20% 20% 13% 13% 7% 7% 7% YKSITYISET TYÖTERVEYSHUOLLOT (Vastanneita 5/13) 60% 40% 40% 20% 20% 20% 20% 20% 20% 20% 20% 20%

212

213 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 48. Dehkon 2D-hanke 1(4)

214 Nettiosoitelistaus oli painettu edellä olevien työikäisten, nuorten ja ikäihmisten elämäntapaohjeen kääntöpuolelle. 2(4)

215 Esitteen kääntöpuoli: 3(4)

216 Diabetesriskitesti Vyötärönympärys Naiset alle 80 cm Miehet alle 94 cm Elämäntapojen kulmakivet Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ja hoito PAINONHALLINTA Vyötärönympärys on tärkein mittari Jo 5 % painonlasku on merkittävä Useita ruokailukertoja sisältävä ateriarytmi Arkiruokailun valinnat ja riittävä liikunta Epshp, Dehkon 2D-hanke, 2008 Verensokeri Paasto < 6 Aterian jälkeen < 7,8 RUOAN KUIDUT Kylläisyysvaikutus Parantavat painonhallintaa Verensokeria tasaava vaikutus Kolesterolia alentava vaikutus Tavoite: g / vrk Varmista runsas kuidun saanti: - leipä ja viljat > 6 g/100 g - kasvikset, hedelmät ja marjat: puoli kiloa = kuusi kourallista päivässä Kuitutesti ( SUOLAN VÄHENTÄMINEN Verenpaine. Suolatesti ( RASVAN LAATU Pehmeät rasvat: hyvä HDL-kolesteroli Kovat eli tyydyttyneet rasvat: huono LDL-kolesteroli Riittävästi pehmeitä rasvoja: - leivälle kasvirasvalevitettä - kasviöljyä tai juoksevaa margariinia (salaattikastike / ruoanvalmistus) - kalaa 2-3 kertaa viikossa Kovan PAINONHALLINTA rasvan vähentäminen: - Vähärasvainen liha (< 10%), maitovalmisteet (<1%), juusto (<17%) Testi rasvan laadusta ( LIIKUNTA Arki-, hyöty- ja työmatkaliikunta ovat tarvittavaa perusliikuntaa Terveyden ylläpitämisen kannalta vähimmäissuositus on päivittäin puoli tuntia, jonka voi koota esim. 10 min. pätkistä Kunnon kohottamiseen ja painonhallintaan tarvitaan n. tunnin verran päivittäistä, mieluiten yhtäjaksoista liikuntaa Lihaskuntoliikunta parantaa insuliinin tehoa Hyvä eli HDL-kolesteroli Suositus on noin askelta päivässä Kuntakohtainen liikuntakalenteri ( TUPAKOIMATTOMUUS Tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski Tupakkatestit ( Kolesteroli Kolesteroli alle 4,5 LDL-kolesteroli alle 2,5 HDL-kolesteroli yli 1,1 ALKOHOLIN KOHTUUKÄYTTÖ Naiset enintään 1-2 annosta/vrk, Miehet enintään 2-3 annosta/vrk Riskiraja (suurkulutus): Naiset 5 annosta/ kerta tai yli 16 /viikko, Miehet 7 annosta/kerta tai yli 24 /viikko Juomatapatesti ( Omien tottumusten havainnointi (ruokapäiväkirja, askelmittari..) Vaiheittain etenevät henkilökohtaiset tavoitteet Pysyvät elämäntapamuutokset Tukena ryhmäohjaus ja kotikunnan palvelutarjonta SYDÄN- JA VERISUONITERVEYS Verenpaine Alle 130 / 80 4(4)

217 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Liite 49. Valtakunnallisten hyvien toimintakäytäntöjen esittely v (2) KAUHAJOEN KYLÄTOIMINTAMALLI Vuosi: 2007, Sairaanhoitopiiri: Etelä-Pohjanmaa Toteuttajatahot:Terveyskeskus, Muu Toteuttajataho tarkemmin: Suupohjan Diabetesyhdistys ja Kauhajoen kaupunki Yhteystiedot: Suupohjan Diabetesyhdistys / pj. Seppo Kalliomaa, seppo.kalliomaa@pp1.inet.fi Kauhajoen kaupungin terveyskeskus / diabeteshoitaja Leena Koskinen, leena.koskinen@kauhajoki.fi Kauhajoen vanhusneuvosto. Vuonna 2008 myös sivistyslautakunta Alkuperäisidean tai toimintamallin kehittäjä: Suupohjan Diabetesyhdistyksen hallitus Yhteystiedot: Pj. Seppo Kalliomaa, Kauhajoki Lyhyt kuvaus toimintamallista (Tausta, aloite, tarve, kriteerit, ryhmän kokoamistapa, aikataulu, sisältö, ohjausmateriaali jne.): Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri, diabeteshoitaja Leena Koskinen jalkautuivat loppuvuodesta 2007 Kauhajoen sivukyliin, joihin kaupungin keskustasta on matkaa km. Yhdeksän kyläiltaa olivat avoimia kaikille kyläläisille ja ne oli yhdistetty normaaliin kylätoimintaan. Tapahtumat järjestettiin kylästä riippuen koululla tai kylätalolla, yhdessä kylässä yksityiskodissa. Kyläkierroksen tavoitteena oli tuoda tietoa tyypin 2 diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyn keinoista, liikunnan ja terveellisen ruuan vaikutuksista omahoidossa ja diabetesriskiä vähentävänä tekijänä sekä mm. kustannuksista. Kyläkierros tavoitti myös henkilöt, jotka eivät välttämättä lähde kirkonkylän tilaisuuksiin tai joilta puuttuvat luontevat kulkuyhteydet. Tietoiskujen sisältö liittyi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn mahdollisuuksiin ja hyvään hoitoon. Tilaisuuksissa kerrottiin myös mahdollisten lisäsairauksien ennaltaehkäisystä sekä kustannuksista. Diabeteshoitaja toi esiin diabeteksen ennaltaehkäisyn ja hoidon keinoja, lisäsairauksien ennaltaehkäisyn näkökulmaa ja jalkojenhoidon periaatteita. Diabetesyhdistyksen edustaja kertoi kokemuksista diabeetikkona ja esitteli diabetesyhdistyksen sekä Diabetesliiton toimintaa. Esiin tuotiin myös kuntapäättäjän näkökulma diabeteksen hoidon kustannusten kannalta. Vapaalle keskustelulle ja kysymyksille oli varattu aikaa. Halukkailta mitattiin verensokeri. Aineistona käytettiin julisteita ja tilaisuudessa jaettiin runsaasti erilaista diabetesmateriaalia, mm. Diabetes-lehtiä ja Diabetesyhdistyksen omaa materiaalia. Kaupungin Vanhusneuvosto järjesti yhdessä Diabetesyhdistyksen kanssa Diabetesiltapäivän Kauhajoella eläkeläisille. Tammikuussa 2008 kaupungin opettajien VESO-päivässä Diabetesyhdistys yhdessä sivistyslautakunnan kanssa järjesti tietoiskun kaupungin opettajille. Terveyskeskuslääkäri oli huolestunut yläasteikäisten ylipainoisten oppilaiden määrästä. Kaupungin perusturva- ja sivistyslautakunta järjesti laajan diabetestilaisuuden Valtuustosalissa. Mukana oli lautakuntien jäsenet, eri oppilaitosten opettajia, terveydenhuollon ammattilaisia, varhaiskasvatuksen edustajia runsas joukko. Heti tilaisuuden jälkeen kokoontuivat perusturva- ja sivistyslautakunta. Molemmissa kokouksissa oli mukana diabeteshoitaja ja Diabetesyhdistyksen edustaja kertomassa Kauhajoen tilanteesta Toimintamallin vaikutukset / kohderyhmä: Koulutuksena ja tiedonsaantina, Muuten Muuten, miten? Uusi yhteistyömalli: kaupunki, kaupungin toimielin, lautakunta, kylätoiminta ja yhdistys. Tavoitetaan monia toimijoita ja kohderyhmiä, tieto leviää syviin kansan riveihin Toimintamallin vaikutukset / omaan työhön: Työnjakoon ja yhteistyöhön, Koulutusmuotoihin ja konsultaatioon

218 2(2) Muuhun, mihin? Diabeteshoitaja osallistuu myös yhdistystoiminnan kautta vahvasti väestöstrategiseen ennaltaehkäisytyöhön sekä diabeteksen hyvän hoidon edistämiseen Toimintamallin vaikutukset / sidosryhmät: Sivistystoimeen, koulutoimeen, Yhdistyksiin, seuroihin, järjestöihin, Mediaan, Muuhun Muuhun, mihin? Päätöksenteko-organisaatioon. Yhteistyölle annetaan arvo ja kaupunki osallistuu osaltaan kustannuksiin Toimintamallilla on ollut vaikutusta: Paikalliseen väestöön Miten? Asia viedään kylälle, lähelle kuntalaista. Jalkaudutaan Mika toimintastrategia: Korkean riskin strategiaan, Varhaisen diagnoosin ja hoidon strategiaan, Väestöstrategiaan Toimintamalli on tuottanut: Palveluja Toimintamallin tuotokset tarkemmin: Nähdään vasta myöhemmässä vaiheessa Toimintamallin tulevaisuus: Kertaluontoinen, mutta toistettavissa Lisätietoja jatkosuunnitelmista: Kokemuksia kerätään lokakuussa 2007 alkavista kylätietoiskuista, yhteistyöstä vanhusneuvoston ja koulutoimen kanssa Ylläpitokustannukset: Kauhajoen kaupunki maksaa puhujien matkat kylille. Diabetesyhdistys tilaisuuden tarjoilun Ylläpitokulut ovat: Kertaluontoisia Ylläpitämiseen käytettävä: aika Suunnitteluun ja itse toteutukseen käytettävä aika Toiminnan asiantuntijavaatimukset: Terveydenhuoltoalan koulutuksen, Muita eritystaitoja Muita erityistaitoja, mitä: Tietoisuuden siitä, mitä ennaltaehkäisyllä ja hyvällä hoitotasapainolla voidaan saavuttaa henkilökohtaisella ja kuntatasolla Arviointi: Suullisesti Yhteenveto asiakaspalautteesta: Toiminta on vasta alkamassa Toteuttajien arvio: Tavoitetaan kaukana keskustaajamasta asuvat kuntalaiset. Asia viedään kylälle lähelle kuntalaista. Diabeteshoitaja, Diabetesyhdistys ja Diabetesliitto tulivat tutuksi. Väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä lisättiin. Monimuotoista yhteistyötä arvostettiin Toteuttajien esittämät kehitysideat: Kokemusten kartuttua ollaan näistä tarkemmin tietoisia Kenelle tiedotettiin: Kaupungin johto ja eri lautakunnat, terveyskeskuksen johto, Diabetesyhdistys, Vanhusneuvosto, Eläkeläisjärjestöt, Kylätoimikunnat, Lehdistö, Dehkon 2D -hanke Tiedotustapa: Suullinen ja sähköposti Mitkä tavoitteet toteutuvat: Kehittää uusia tai tukee jo käytössä olevia ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja, Lisää väestön tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä

219 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke / EL KUNTIEN FYSIOTERAPIA- JA LIIKUNTATOIMIJAT, Tilanne 2/2006 Terveyskeskus, liikuntatoimi ja yksityiset työterveyshuollot Yht. Yht. 41,5 Terveyskeskusfysioterapeutin toimet 14 Liikuntasihteerin toimet Liite 50. 1(6) ,5 Työfysioterapeutin toimet Kuntohoitajan toimet 5 Yhdistetyt vapaa-aika- ja liikuntatoimenjohtajan toimet Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimet 5 Yksityisten työterveysaseman työfysioterapeutin toimet Kortesjärvellä kuntohoitaja 1 pv / vko ft = fysioterapeutti kh = kuntohoitaja Isokyrö (Epshp) kuuluu Vähänkyrön ja Laihian (Vshp) ohella Kyrönmaan terveysyhtymään, jossa lisäksi 4,5 ft tointa ja 2 kh. EVIJÄRVI ALAHÄRMÄ KORTESJÄRVI LAPPAJÄRVI YLIHÄRMÄ. KAUHAVA ISOKYRÖ 0,5 # YLISTARO LAPUA ILMAJOKI 0,5 2 0,5 0, * 2 3 NURMO KUORTANE VIMPELI ALAJÄRVI LEHTIMÄKI 0,5 0,5 SOINI TEUVA 2 1,5 KURIKKA ,5 3 JALASJÄRVI SEINÄJOKI ALAVUS 3 2 TÖYSÄ ÄHTÄRI 4 2 KARIJOKI KAUHAJOKI 3 ISOJOKI 3 Kristiinankaupungin (Vshp)-Karijoen terveyskeskuksessa (Epshp) 3,5 fysioterapeutin tointa ja 0,5 kuntohoitajan tointa, joiden sijainti Kristiinankaupungissa Seinäjoen seudun terveysyhtymässä lisäksi veteraanikuntoutuksessa 1 ft, sosiaalitoimessa2 ft ja 3 kh. * Nurmossa Atrian yksityisessä työterveyshuollossa 1 työft # Ilmajoella yksityisellä työterveysasemalla 1 työft Seinäjoella Terveystalolla yhteensä 2 työft ja 1 kh. Yksi työft käy tarvittaessa myös Härmän, Kauhajoen ja Kurikan toimipisteissä. Medivireessä 1 työft.

220 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke / EL KUNTIEN FYSIOTERAPIA- JA LIIKUNTATOIMIJAT, Tilanne 1/2007 Terveyskeskus, liikuntatoimi ja yksityiset työterveyshuollot Muutoksia vuodesta 2006 Yht. Yht Terveyskeskusfysioterapeutin toimet Työfysioterapeutin toimet Kuntohoitajan toimet Liikuntasihteerien toimet Yhdistetyt vapaa-aika- ja liikuntatoimenjohtajan toimet Erityisryhmien liikunnanohjaajat 2(6) 5 Yksityisen työterveysaseman työfysioterapeutin toimet EVIJÄRVI x Kortesjärvellä kuntohoitaja 1 pv/viikko ft = fysioterapeutti kh = kuntohoitaja xx Isokyrö (Epshp) kuuluu Vähänkyrön ja Laihian (Vshp) ohella Kyrönmaan terveysyhtymään, jossa lisäksi 4 ft, 2 kh ISOKYRÖ 0,5 # xx ALAHÄRMÄ KORTESJÄRVI KAUHAVA YLIHÄRMÄ. YLISTARO LAPUA 0,5 2 ILMAJOKI 0,5 X 0,5 2 3 * 4 KUORTANE NURMO LAPPAJÄRVI VIMPELI ALAJÄRVI LEHTIMÄKI 0,5 0,5 SOINI TEUVA 2 2 KURIKKA ,5 4 JALASJÄRVI SEINÄJOKI 8,5 5 ALAVUS TÖYSÄ. 3 ÄHTÄRI KARIJOKI KAUHAJOKI 3 ISOJOKI 2 Kristiinankaupungin (Vshp)-Karijoen terveyskeskuksessa (Epshp) 4 fysioterapeuttia, joiden sijainti Kristiinankaupungissa Seinäjoen seudun terveysyhtymässä lisäksi veteraanikuntoutuksessa 1 ft, sosiaalitoimessa 1 ft ja 3 kh. * Nurmossa Atrian yksityisessä työterveyshuollossa 1 työft # Ilmajoella yksityisellä työterveysasemalla 1 työft Suomen Terveystalo, Seinäjoki, yhteensä 2 työft ja 1 kh. Yksi työft käy tarvittaessa myös Härmän, Kauhajoen ja Kurikan toimipisteissä. Medivireessä 1 työft. Sivu 2/6

221 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke / EL KUNTIEN FYSIOTERAPIA- JA LIIKUNTATOIMIJAT 3/2008 Terveyskeskus, liikuntatoimi ja yksityiset työterveyshuollot Muutoksia vuodesta 2007 Yht. Yht. 43, ,5 5 Terveyskeskusfysioterapeutin toimet Työfysioterapeutin toimet Kuntohoitajan toimet Yksityisen työterveysaseman työfysioterapeutin toimet ,5 Liikuntasihteerin toimet Yhdistetyt vapaa-aika- ja liikuntatoimenjohtajan toimet Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimet Evijärven fysioterapeutti 3pv/vko Evijärvellä ja 2pv/vko Kortesjärvellä 3(6) ft = fysioterapeutti kh = kuntohoitaja Isokyrö (Epshp) kuuluu Vähänkyrön ja Laihian (Vshp) ohella Kyrönmaan terveysyhtymään, jossa lisäksi 3 ft, 1 kh, 0,5 työft ja 1 oh ISOKYRÖ ALAHÄRMÄ 0,5 0,5 YLIHÄRMÄ. EVIJÄRVI KORTESJÄRVI KAUHAVA LAPPAJÄRVI 2 30 % 2 VIMPELI ALAJÄRVI 0,5 YLISTARO LAPUA 2 0,5 * 3 LEHTIMÄKI 0,5 # ILMAJOKI 2 NURMO KUORTANE 0,5 SOINI TEUVA 20 % 2 KARIJOKI 2 0,5 3,5 KURIKKA 3 1,5 oh KAUHAJOKI 3 JALASJÄRVI 0,5 2 SEINÄJOKI ALAVUS TÖYSÄ 20 % ÄHTÄRI 3 40 % ISOJOKI 2,2 Kristiinankaupungin (Vshp)-Karijoen terveyskeskuksessa (Epshp) 2 kokoaikaista ft ja kaksi 0,5 ft tointa, joiden toimipaikka on Kristiinankaupungissa Seinäjoen seudun terveysyhtymässä lisäksi veteraanikuntoutuksessa 1 ft, sosiaalitoimessa2 ft ja 3 kh. * Nurmossa Atrian yksityisessä työterveyshuollossa 1 työft # Ilmajoella yksityisellä työterveysasemalla 1 työft Suomen Terveystalo, Seinäjoki yhteensä 3 työft ja 1 kh. Yksi työft käy tarvittaessa myös Härmän, Kauhajoen ja Kurikan toimipisteissä. Sivu 3/6

222 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke KUNTIEN RAVITSEMUSTERAPEUTIT v (6) Yht. 4 0 Ravitsemusterapeuttien toimet erikoissairaanhoidossa (Seinäjoen keskussairaala), josta kuntien ostopalvelukäytössä 0,5 tointa Ravitsemusterapeuttien toimet perusterveydenhuollossa ja yksityisissä työterveyshuolloissa Perusterveydenhuollon tarve on 1 ravitsemusterapeutti / asukasta (Valtakunnallinen DEHKO-ohjelma ) EVIJÄRVI ALAHÄRMÄ KORTESJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI YLIHÄRMÄ. KAUHAVA ISOKYRÖ ALAJÄRVI YLISTARO LAPUA LEHTIMÄKI ILMAJOKI NURMO KUORTANE SOINI TEUVA KURIKKA SEINÄJOKI 4 ALAVUS TÖYSÄ ÄHTÄRI JALASJÄRVI KARIJOKI KAUHAJOKI ISOJOKI Aloite ravitsemusterapeutin toimen perustamisesta tehtiin Kurikassa v.2004 ja Seinäjoen v Kuntiin lähetettiin lausunto ravitsemusterapeuttiresurssien tarpeesta keväällä 2008, Liite 46. Hankeaikana kuntien perusterveydenhuoltoon ei perustettu yhteään ravitsemusterapeutin tointa. Sivu 4/6

223 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikkö / kuntoutussuunnittelija Marja Mäkiniemi (6) PERUSTERVEYDENHUOLLON TERAPIAHENKILÖSTÖ 2008 TK/KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen - Kortesjärven tk - Lappajärven tk - Evijärven tk - Kauhavan tk - Alahärmän tk Kuusiokuntien terveysyhtymä - Alavuden ta - Kuortaneen ta - Lehtimäen ta - Soinin ta - Töysän ta - Ähtärin ta Järviseudun tk - Alajärvi - Vimpeli Seinäjoen seudun terveysyhtymä - Seinäjoki - Ylistaro - Nurmo Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Jurva Kauhajoki FYSIOT. FYSIOT. KUNTOH KUNTOH VÄESTÖ TERV. SOS TOIMTER LYMFAT PUHETER PSYKOL LÄHIH. TER LÄHIH. SOS JALKATER (SOST.*) / / /3 3 5½ 2 2/3 (1 terv.h) 2½ /5 1 erliohj 1½ (1ft) (1 terv.h) /2 1/ /2 1/ / /2 1/3 1 2½ (np) 2/ (hoitovp) ½ pth / pv/vko (1ft) 1 1/ /2 1/ / sosohj Kurikka tk ft 4-5 t/vko 1/ ½pv /vko Kyrönmaa, Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö (1 määr.aik) Lapua /5 (ph) Teuva /5 1 1/2 3 Ylihärmä YHTEENSÄ ,6 5 *) Sosiaalityöntekijöiden määrä vain suuntaa antava

224 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikkö / kuntoutussuunnittelija Marja Mäkiniemi FYSIOTERAPIAHENKILÖSTÖ PERUSTERVEYDENHUOLTO 2008 Sos- ja terveystoimen henkilöstö yhdistetty TK/KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kuusiokuntien terveysyhtymä Järviseudun tk - Alajärvi - Vimpeli Seinäjoen seudun terveysyhtymä Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Jurva Kauhajoki VÄESTÖ FYSIOTER KUNTOH fys.ter/ fysioterapian kuntal ostopalvelut (v.2006) , , Kurikka Kyrönmaa, Isokyrö, Laihia, Vähäkyrö Lapua Teuva , Ylihärmä YHTEENSÄ ,6 ka (6)

225 Liite 51. 1(2) SeAMK EPSHP Täydennyskoulutusyksikkö järjestää Jalkojenhoidon täydennyskoulutus hoiva- ja hoitohenkilöstölle 15 op (10 ov) Aika Koulutus alkaa klo 10 Ilmoittautuminen klo Paikka Kohderyhmä Tavoite Sisältö Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koskenalantie 17, Seinäjoki Hoiva- ja hoitohenkilökunta, max 20 osallistujaa Tavoitteena on lisätä hoiva- ja hoitohenkilöstön valmiuksia jalkojenhoidossa. Jalkojen hoito jalkojen hoidon tarve jalkojen tutkiminen ja hoidon suunnittelu jalkojen hoidon toteutus hoitotilan järjestäminen ja kalusteet eri hoitoympäristössä jalkojen hoidossa tarvittavat välineet ja niiden hankinta ihon rakenne ja toiminta iho- ja kynsiongelmat sekä niiden ehkäisy ja hoito lääkehoito jalkojen hoidossa päivittäinen hoidon ohjaus aseptiikka ja välinehuolto hoidon arviointi Jalkojen hoidon sovellukset diabeetikon jalkojen hoito ja palveluketjut opintokäynnit toimipisteisiin, missä toteutetaan diabeetikon jalkojen hoitoa Koulutuksen sisältö on suunniteltu siten, että sitä on mahdollista myöhemmin täydentää ja suorittaa jalkojenhoidon ammattitutkinto. Koulutuksen toteutus Koulutus sisältää 140 tuntia kontaktiopetusta. Kontaktiopetus on suunniteltu seuraaviksi ajankohdiksi: , , , , ja Kontaktiopetus järjestetään Seinäjoella, paitsi Porissa. Käytännön opiskelua ja itsenäistä opiskelua on 260 tuntia. Käytännön opiskelusta osa toteutetaan mm. omassa työpaikassa ja opintokäynteinä terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa. Osa itsenäisestä opiskelusta on verkko-opiskelua (Moodle), johon saa

226 ohjausta. Etätehtävät suunnitellaan siten, että niiden avulla työstetään jalkojenhoidon kehittämistä omassa työympäristössä. 2(2) Kouluttaja Kaija Pirttijärvi, sairaanhoidon opettaja, jalkojenhoitaja, jalkojenhoidon ammattitutkinnon tutkintotoimikunnan jäsen, Porin ammattiopisto Lisätietoja Aini Larmilta, puh tai , Hinta 1177 / 20 osallistujaa 1567 / 15 osallistujaa 2348 / 10 osallistujaa (sisältää kahvin ja luentomateriaalin kontaktiopetuspäivinä) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstö 1285 / 20 osallistujaa 1675 / 15 osallistujaa 2456 / 10 osallistujaa (sisältää kahvin, lounaan ja luentomateriaalin kontaktiopetuspäivinä) Muut osallistujat Hinta ei sisällä osallistujan oppikirjan hankinnasta aiheutuvia kustannuksia eikä opintoihin liittyviä majoitus- eikä matkustuskustannuksia. Ruokavaliosta pyydetään ilmoittamaan ilmoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautuminen koulutukseen viimeistään mennessä taydennyskoulutus@epshp.fi tai koulutussihteeri Merja Autiolle, puh , tai täydennyskoulutusihteeri Kaija Koivistolle, puh Peruutusehdot Osallistumisen peruuntuessa viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme 50 % osallistumismaksusta. Mikäli varattu koulutuspaikka perutaan koulutuspäivänä tai osallistuja ei saavu koulutukseen, perimme koko osallistumismaksun. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. Tervetuloa! Seinäjoen ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Koskenalantie SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Huhtalantie SEINÄJOKI

227 Liite 52. DEHKON 2D-HANKE ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ YHTEISTYÖKUMPPANIT JÄRVISEUDULLA JA KUUSIOKUNNISSA Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen strategian ja toimijoiden yhteinen päämäärä: TOIMINTAKYKYINEN, LUOVA JA HYVINVOIVA ETELÄPOHJALAINEN HANKKEIDEN RAHOITTAJIA Euroopan Unioni Liikkumisresepti- ja liikuntahoito-hanke 4/03-11/04 LIKE, Kuusiok. 7/03-10/05 Vireyttä maalle, E-P MTK 7/03-2/06 LIIHOTA 12/03-12/05 Omassa Porukassa, Töysä 3/04-12/05 Verka 5/04-1/06 Soininhoikka, Soini 5/04-12/05 Sosiaali- ja terveysministeriö Dehkon 2D-hanke 1/03- jatkuu Liikkumisreseptihanke 8/04- jatkuu Järviseutu-hanke 1/05- jatkuu Pohjalaiset masennustalkoot 9/04- jatkuu Raha-automaattiyhdistys Dehkon 2D-hanke 1/03- jatkuu Terveys on hyvä juttu, Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri 4/03-8/05 Muut ministeriöt Työkykyinen Vimpeli 1/01-10/03 Tykes, Järviseutu 8/04- jatkuu Vireyttä maalle, E-P MTK 7/03-2/06 (lisäksi yksityistä rahoitusta) Epshp 26 (27) kuntaa Dehkon 2D-hanke 1/03- jatkuu Liikkumisreseptihanke 8/04- jatkuu Pohjalaiset masennustalkoot 9/04- jatkuu Järviseutu-hanke 1/05- jatkuu Kuortaneen Urheiluopisto Liikkumisresepti- ja liikuntahoito-hanke 4/03-11/04 Epshp Liikkumisresepti-hanke 8/04- jatkuu JÄRVISEUTU KUUSIOKUNNAT TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISYOHJELMAN TOIMEENPANOHANKE KUNTIEN TERVEYSKESKUKSET JA TERVEYSASEMAT KUNNALLISET TYÖTERVEYSHUOLLOT YKSITYISET TYÖTERVEYSHUOLLOT Kuntien ravintohuolto liikuntatoimi päivähoito koulu- tai sivistystoimi Kansalais- ja kansanopistot SeAMK, Ravitsemisalan yksikkö, Kauhajoki ja muut ammattikorkeakoulun yksiköt Järviseudun Ammatti-instituutti Terveyttä edistävä sairaala MUUT TOIMIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Hankekoordinaattorit ja heidän verkostonsa Kuortaneen Urheiluopisto PLU, Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu Yksityiset fysioterapian ja liikunnan ammatinharjoittajat Elintarvikeliikkeet ja ruokapalveluyritykset Apteekit Muut yritykset Jalkaterapian asiantuntijat UKK-instituutti (materiaali) KKI-ohjelma (materiaali) Etelä-Pohjanmaan Sydänpiiri Diabetesliitto ja -yhdistykset Muut järjestöt ja yhdistykset Kylpylä Kivitippu Yksittäiset toimijatahot Urheiluseurat Seurakunnat Lehdistö, alueradio ja televisio ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAVAT VIRANHALTIJAT JA LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO, DEHKON 2D-HANKKEEN ALUEELLINEN OHJAUSRYHMÄ JA VASTUURYHMÄ VASTUULÄÄKÄRI Eeva Korpi-Hyövälti HANKETYÖRYHMÄ Arja Hyytiä Hilpi Linjama Terhikki Latvala Riitta-Liisa Rekiaro Elina Leikkainen (v.2006 alk.) Johanna Niku (v.2005 asti)

228

229 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Liite 53. LEHDISTÖOSUMAT VUOSINA SUOMEN DIABETESLIITON OBSERVER-MEDIASEURANNAN MUKAAN Hakusanat: diabetes ja sokeritauti 1(4) Sanomalehti Valtakunnallinen 4 1 Maakuntalehti Paikallislehti Muu lehti 3 * 2 ** 4 *** 1 **** Muu paikallislehti 2 * Mediuutiset Terveyssanomat Terveydenhoitaja ** Fysioterapia Avain *** Kehittyvä Elintarvike Sairaala Sydän Suomen Hammaslääkärilehti **** Sairaala DEHKON 2D-HANKETYÖNTEKIJÖIDEN KIRJOITTAMAT ARTIKKELIT v V Aikuistyypin diabetes on ehkäistävissä Ykköset Arja Hyytiä Liikunta ja ruokavalio - raskausdiabeteksen hoidon perusta Terveydenhoitaja 3 / 2004 Eeva Korpi-Hyövälti, sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri, Seinäjoen keskussairaala Diabeteksen ehkäisy myötätuulessa Etelä-Pohjanmaalla Terveydenhoitaja 4-5 / 2004 terveydenhoitaja Johanna Niku, Seinäjoen keskussairaala / Dehkon 2D-hanke Hienon maakunnan puolesta Ilkka fysioterapeutti ja kaupunginvaltuutettu, Seinäjoki Arja Hyytiä Riittääkö pelkkä tahto elämäntapamuutoksissa? Suomenmaa/Maakunta PÖKKÖÄ PESÄÄN Johanna Niku Hyvän olon eväät Kauhajoen Kunnallislehti ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, Dehkon 2D-hanke ja keittiömestari ja vuoden kotitalousteknikko Kirsi Ekola, Härmän Kuntokeskus Lasten ja nuorten terveys - romahtamassako? Suomenmaa PÖKKÖÄ PESÄÄN Johanna Niku, terveydenhoitaja Tietoa tyypin 2 diabeteksen ehkäisystä TERÄSRAKENTAJA 6/04 Arja Hyytiä, D2D-hankkeen aluekoordinaattori Seinäjoelta

230 V (4) Omat tavoitteet ja omat valinnat 2005/2 aluekoordinaattori Arja Hyytiä, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Omat tavoitteet - omat valinnat ja työterveyshuolto Yrittävä Lakeus 2/2005 Arja Hyytiä, aluekoordinaattori, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri D2D-hankkeen tietoisku: MITEN RAVINNON RASVAT VAIKUTTAVAT VERISUONIISI? TERÄSRAKENTAJA 3/05 Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, Dehkon 2D-hanke, Seinäjoki Alkoholi vatsakkuuden taustalla? Terveyssanomat 6/2005 ja Terveydenhoitaja 7/2005 Hilpi Linjama, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Fysioterapeuteilla oma roolinsa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä FYSIOTERAPIA 7/05 Arja Hyytiä, fysioterapeutti, aluekoordinaattori Hyvään oloon hitaasti FYSIOTERAPIA 7/05 Anne Kettula, ft, projektikoordinaattori, Liihota-hanke, Kuortaneen Urheiluopisto, Hilpi Linjama, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, EPSHP Dehkon 2D-hanke ja Sari Honkanen, psykologi, Prover Henkilökonsultointi Oy Elintapoja muuttamalla terveemmäksi Ilkka SUORAA PUHETTA Eeva Korpi-Hyövälti, Dehkon 2D-hankkeen vastuulääkäri, Sisätautien osastonylilääkäri, Seinäjoen Keskussairaala Lapsena opitut elintavat kantavat aikuisuuteen Ilkka Hilpi Linjama, Ravitsemussuunnittelija, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri D-vitamiinista Ilkka Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, Dehkon 2D-hanke, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri V Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä Dehkon 2D-hanke (D2D) Suomen Lääkärilehti 3/2006 vsk 61 Markku Peltonen, Eeva Korpi-Hyövälti, Heikki Oksa, Hannu Puolijoki, Juha Saltevo, Mauno Vanhala, Timo Saaristo, Liisa Saarikoski, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto Diabeteksen ja suun sairauksien ehkäisyä toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaalla Suomen Hammaslääkärilehti 17/2006 Arja Hyytiä, Aluekoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan sairaahoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Hilpi Linjama, Ravitsemussuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke Raija Poutanen, Ylihammaslääkäri, Seinäjoen seudun terveysyhtymä Perusteluja kouluruokaremontille JP Kunnallissanomat Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hanke

231 V (4) Ravitsemusterapeutti työterveyshuollossa TYÖTERVEYSHOITAJA 1/2007 Hilpi Linjama, Katri Peuhkuri, Liisa Häkkinen, Jaana Laitinen Ravitsemusterapeutti työterveyshuollossa Työterveyslääkäri 1/2007 Hilpi Linjama, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Katri Peuhkuri, FT, laillistettu ravitsemusterapeutti Liisa Häkkinen, ETM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, Alueellinen yhteistyö Jaana Laitinen, erikoistutkija, dosentti, Työterveyslaitos Sairastatko diabetesta tietämättäsi? Patina-lehti 2/ Eeva Korpi-Hyövälti, Terveys + Hyvä olo tapahtuma National Type 2 Diabetes Prevention Programme in Finland: FIN-D2D International Journal of Circumpolar Health 66: Timo Saaristo, Markku Peltonen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Mauno Vanhala, Juha Saltevo, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Eeva Korpi-Hyövälti, Jaakko Tuomilehto for the FIN-D2D Study Group V Pohjalaisten terveyttä edistämään ALIMENTA 1/2008 Kentältä kuultua Hilpi Linjama ja Pirkko Tuominen Jonojuttuina omat valinnat Ilkka Arja Hyytiä, aluekoordinaattori Seinäjoelta Merkillisiä asioita Diabetes 4 / 2008 Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Dehkon 2D-hankkeessa Elintarvikeala on haastettu terveystalkoisiin Etelä-Pohjanmaalla Kehittyvä elintarvike 3/08 Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, TtM, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Terveydenhuollon toimet eivät riitä Kehittyvä elintarvike 3/08 Hilpi Linjama Virkeänä ratissa Työ Terveys Turvallisuus 4/2008 Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja diabeteksen ehkäisyohjelma Dehkon 2D-hanke Mitä pitäisi uskoa Ilkka Arja Hyytiä, diabeteksen ehkäisyohjelman aluekoordinaattori Seinäjoelta Kansalliset tilastot eivät kerro koko totuutta lasten lihavuudesta Suomen Lääkärilehti 2008;36:2889 Eeva Korpi-Hyövälti, LL, sisätautien erikoislääkäri, Etelä-Pohjanmaan sairaahoitopiiri ja Hilpi Linjama, TtM, ravitsemussuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tervehet Mukulat - tulevaisuutemme voimavara Kansanterveys 7/2008 Arja Hyytiä, aluekoordinaattori ja Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke

232 LEHDET, joissa kirjoituksia julkaistu: 4(4) ALIMENTA on Agronomiliiton jäsenlehti AVAIN-lehti on Suomen Keskustanaiset ry:n julkaisu DIABETES-lehti on terveysalan aikakauslehti FYSIOTERAPIA on fysioterapeuttien ammattilehti ILKKA Sanomalehti on Etelä-Pohjanmaan alueella ilmestyvä ykköslehti INTERNATIONAL JOURNAL OF CIRCUMPOLAR HEALTH JP KUNNALLISSANOMAT on Jalasjärven ja Peräseinäjoen alueiden paikallislehti KANSANTERVEYS-lehti on Kansanterveyslaitoksen (KTL) julkaisu, joka välittää tutkimukseen perustuvaa terveystietoa KAUHAJOEN KUNNALLISLEHTI KEHITTYVÄ ELINTARVIKE -lehti on ainoa koko elintarvikealan kattava ammattilehti PATINA on Kansallisen senioriliitto ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy 6-7 kertaa vuodessa SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILEHTI SUOMEN LÄÄKÄRILEHTI SUOMENMAA on keskustan pää-äänenkannattaja TERVEYDENHOITAJA-lehti on Suomen Terveydenhoitajaliitto ry:n julkaisema ajankohtaisten ammatti- ja järjestöasioiden tietolähde TERVEYSSANOMAT TERÄSRAKENTAJA on PPTH-ryhmän uutislehti TYÖTERVEYSHOITAJA-lehti on Suomen Työterveyshoitajaliiton julkaisema ammattijärjestölehti TYÖTERVEYSLÄÄKÄRI-lehti on Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry:n ammattilehti TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS on työsuojelualan aikakauslehti YKKÖSET! on kuusi maakuntaa yhdistävä uutis-, ilmoitus- ja markkinointilehti YRITTÄVÄ LAKEUS on Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien tiedote

233 D2D tiedonkeruulomakkeiden täyttäminen Ei interventiota, mutta riskitestissä 7-14 pistettä täytetään lomake D2D lyhyt käynti - hoitaja tai terveyskeskusavustaja täyttää - lomaketta täytetään 3000 ensimmäisestä riskitestissä 7-14 pistettä saaneesta henkilöstä / sairaanhoitopiiri Interventioon ohjattavat henkilöt - lomakkeet täytetään 3000 ensimmäisestä interventioon ohjatusta asiakkaasta per sairaanhoitopiiri - D2D-hanketyöntekijät ilmoittavat, milloin sairaanhoitopiirin tiedonkeruukiintiö on täynnä, eikä uusia asiakkaita tarvitse ottaa tiedonkeruun piiriin 1. ja 2. käynti terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, työterveyshoitajan (tai resurssien salliessa lääkärin) vastaanotolla. Liite 54. täytetään lomakkeet D2D esitietolomake - asiakas täyttää ennen 1. tai 2. käyntiä - asiakasta neuvotaan optisen lomakkeen täytössä ja hänelle annetaan infokirje D2D tiedonkeruulomake - hoitaja (tai lääkäri) täyttää käynneillä 1 ja 2 1. käynti lääkärin vastaanotolla lääkäri täyttää lomakkeen D2D lääkärikäynti Interventiokäynnit ryhmä- tai yksilöohjauksessa terveydenhuollossa täytetään lomake D2D interventiokäynti - ohjaaja täyttää yhden lomakkeen jokaisesta osallistujasta jokaisella interventiokäynnillä Vuositarkastus lääkärin vastaanotolla (mikäli tarpeen) lääkäri täyttää lomakkeen D2D lääkärikäynti Vuositarkastus hoitajan luona täytetään lomakkeet D2D esitietolomake - asiakas täyttää ennen vastaanottoa D2D tiedonkeruulomake - hoitaja täyttää Lähde: Dehkon 2D-hanke (D2D) Lisälehti vuonna 2004 julkaistuun projektisuunnitelmaan. Suomen Diabetesliitto ry 2005, Liite 3 (s.14)

234

235 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 55. D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUUSEEN LUPAUTUNEIDEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ v Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). D2D-TIEDONKERUU v v v v v Miehiä Naisia Yhteensä EPSHP Terveyskeskukset ja -asemat Kunnalliset työterveyshuollot Yksityiset työterveyshuollot YHT Hankkeesta riippumattomista syistä terveyskeskusten henkilömäärissä on kolmen henkilön poikkeama (vuosittain yhteenlaskettuna 1543 ja naiset ja miehet yht. 1540) Tiedonkeruuseen otettiin, jos: Tyypin 2 diabeteksen riskitesti > 15 pistettä Sairastettu sydäninfarkti tai muu valtimotapahtuma Aiemmin todettu kohonnut paastosokeri (IFG) tai heikentynyt sokerinsieto (IGT) Sairastettu raskausdiabetes D2D-TIEDONKERUUKÄYNTIEN MÄÄRÄ v KÄYNTITYYPPI TIEDONKERUUKÄYNTI D2D-TIEDONKERUU Käynti 1 Käynti 2 Puhelin/muu VUOSI- EPSHP kontrolli KONTROLLI Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Vuosi YHT KÄYNTITYYPPI INTERVENTIOKÄYNTI LÄÄKÄRIN- MIKÄ TAHANSA D2D-TIEDONKERUU Ryhmä Yksilö KÄYNTI KÄYNTI TAI KONTAKTI EPSHP Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Asiakkaita Käyntejä Vuosi YHT Huom. Tiedonkeruussa v on ollut mukana yhteensä 2075 henkilöä, jona aikana samalla henkilöllä on voinut olla useita eri käyntejä ja käyntityyppejä saman vuoden aikana.

236

237 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 56. 1(3) D2D TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA MITTAUSTEN TOTEUTUMISEN ASTE D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). KOLESTEROLI D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset+miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307 HDL-KOLESTEROLI D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset+miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307 LDL-KOLESTEROLI D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset+miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307

238 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 2(3) MITTAUSTEN TOTEUTUMISEN ASTE D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA TRIGLYSERIDIT D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset + miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307 PAINO D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset + miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307 BMI D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset + miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307

239 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 3(3) MITTAUSTEN TOTEUTUMISEN ASTE D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA HENKILÖITÄ YHT. 2075, JOISTA MIEHIÄ 768 JA NAISIA 1307 VYÖTÄRÖ D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset + miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307 VERENPAINE D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHTEENSÄ EPSHP mittaamatta miehiä mittaamatta naisia mittaamatta naiset + miehet IKÄ n % yht. n % yht. n % yhteensä < % % % % % % % % % % % % % % % 351 > % % % 134 Yhteensä % % % 2075 Henkilöitä yht. 2075, joista miehiä 768 ja naisia 1307

240

241 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 57. 1(4) D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA TAVOITEARVOISTA POIKKEAVIEN MITTAUSTULOSTEN YLEISYYS D2D- TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). KOLESTEROLI kohonnut eli >4.5 mmol/l D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 317 > % % % 118 Yhteensä % % % 1811 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 HDL-KOLESTEROLI liian matala eli <1.1 mmol/l D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 315 > % % % 118 Yhteensä % % % 1806 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 LDL-KOLESTEROLI kohonnut eli >2.5 mmol/l D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 313 > % % % 114 Yhteensä % % % 1767 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke

242 TAVOITEARVOISTA POIKKEAVIEN MITTAUSTULOSTEN YLEISYYS 2(4) D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA TRIGLYSERIDIT kohonnut eli >1.7 mmol/l D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 315 > % % % 117 Yhteensä % % % 1805 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 BMI ylipainoisia eli BMI >25 D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 323 > % % % 119 Yhteensä % % % 1885 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 VYÖTÄRÖNYMPÄRYS suurentunut vaara: miehet cm, naiset cm D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP vy cm mitattu vy cm mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 313 > % % % 116 Yhteensä % % % 1814 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307

243 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 3(4) TAVOITEARVOISTA POIKKEAVIEN MITTAUSTULOSTEN YLEISYYS D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA VYÖTÄRÖNYMPÄRYS huomattavasti suurentunut vaara: miehet yli 102 cm ja naiset yli 88 cm D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP vy yli 102 cm mitattu vy yli 88 cm mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 313 > % % % 116 Yhteensä % % % 1814 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 VERENPAINE (systolinen) lievästi kohonnut eli mmhg D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 324 > % % % 117 Yhteensä % % % 1880 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 VERENPAINE (diastolinen) lievästi kohonnut eli mmhg D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 324 > % % % 117 Yhteensä % % % 1880 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307

244 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri / Dehkon 2D-hanke 4(4) TAVOITEARVOISTA POIKKEAVIEN MITTAUSTULOSTEN YLEISYYS D2D-TIEDONKERUUSEEN OSALLISTUNEILLA HENKILÖILLÄ ETELÄ-POHJANMAALLA HENKILÖITÄ YHT. 2075, JOISTA MIEHIÄ 768 JA NAISIA 1307 VERENPAINE (systolinen) huomattavasti kohonnut eli >151 mmhg < % % % % % % % % % % % % % % % 324 > % % % 117 Yhteensä % % % 1880 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 VERENPAINE (diastolinen) huomattavasti kohonnut eli > 86 mmhg D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu poikkeava arvo mitattu IKÄ n % yht. n % yht. n % yht. < % % % % % % % % % % % % % % % 324 > % % % 117 Yhteensä % % % 1880 Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307

245 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 58. D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA SAIRAUDET JA LÄÄKKEET SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008. Verenpainetaudin ilmoitti yhteensä 53 % tiedonkeruuseen osallistuneista. Heistä vain 3,7 21,4 prosentilla oli verenpainelääkitys riippuen ikäryhmästä ja sukupuolesta.

246

247 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 59. D2D TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA TUPAKOIVIEN OSUUS SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % % % % % % % % % % % % % % > % 0 0 % % Yhteensä 128 / % 115 / % 243 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 TUPAKOINTI SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008.

248

249 D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA Liite 60. GLUKOOSIAINEENVAIHDUNTA IKÄRYHMÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 2008.

250

251 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 61. 1(2) D2D TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). LAIHDUTUSLÄÄKETTÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % 0 0 % 0 0 % % % % % 6 2 % % % % % % 0 0 % 0 0 % > % 0 0 % 0 0 % Yhteensä 2 / % 9 / % 11 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 DIABETESLÄÄKKEITÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % 0 0 % % % % % % % % % % % % % % > % % % Yhteensä 49 / % 63 / % 112 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 VERENPAINELÄÄKKEITÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % 5 6 % % % % % % % % % % % % % > % % % Yhteensä 369 / % 532 / % 901 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke

252 D2D TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA 2(2) LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN KOLESTEROLILÄÄKETTÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % 0 0 % 0 0 % % % % % % % % % % % % % > % % % Yhteensä 231 / % 248 / % 479 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 MASENNUSLÄÄKKEITÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ-POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % % % % % % % % % % % % % 21 6 % > % % 8 6 % Yhteensä 45 / % 134 / % 179 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 MUITA MIELENTERVEYSLÄÄKKEITÄ KÄYTTÄVIEN OSUUS ETELÄ- POHJANMAALLA D2D-TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % % % % % % % % % % % % % % > % % % Yhteensä 19 / % 39 / % 58 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307

253 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 62. D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA INTERVENTIOMUODOT KESKITETYN TIETOJÄRJESTELMÄN MUKAAN Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness). D2D-RYHMÄOHJAUKSEEN OSALLISTUNEIDEN OSUUS ETELÄ- POHJANMAALLA D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % % % % % % % % % % % % % % > % % % Yhteensä 55 / % 114 / % 169 / % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307 D2D-YKSILÖOHJAUSTA SAANEIDEN OSUUS ETELÄ- POHJANMAALLA D2D- TIEDONKERUU MIEHET NAISET KAIKKI YHT. EPSHP n % n % n % IKÄ < % % % % % % % % % % % % % % % > % % % 381 / 1018 / Yhteensä % 637 / % % Henkilöitä yhteensä 2075, josta miehiä 768 ja naisia 1307

254

255 D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA Liite 63. INTERVENTIOMUODOT IKÄRYHMITTÄIN Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 2008.

256

257 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 64. D2D TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA LIIKKUMISRESEPTI OHJAUS LÄÄKÄRIN HOITOON JA JATKOKÄYNNIN SOPIMINEN Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008. Liikkumisreseptin sai noin 5 % tiedonkeruuseen osallistuneista. Liikkumista rajoittavasta sairaudesta ilmoitti noin 9 % henkilöistä. (Liite 58. D2D-Tiedonkeruu Etelä- Pohjanmaalla, Sairaudet ja lääkkeet sukupuolen ja iän mukaan) Sivu 1/1

258

259 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 65. D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA GLUKOOSIAINEENVAIHDUNNAN LÄHTÖTILANNE JA MUUTOS SUKUPUOLEN JA IÄN MUKAAN (Diabeetikot lähtötilanteessa poistettu) Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008.

260

261 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 66. D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA MITTAUKSISSA SAAVUTETUT MUUTOKSET KESKIARVOINA v Kaikki toimintayksiköt yhteensä Tiedot poimittu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin keskitetystä tallennusjärjestelmästä (ProWellness) MUUTTUJA Alkumittaukset henkilöiltä, lkm Seurantatiedot henkilöiltä, lkm Muutos, keskiarvo Paino (kg) BMI (kg/m 2 ) Vyötärönympärys (cm) Verenpaine, systolinen / diastolinen (mmhg) / -1.5 Kolesteroli (mmol/l) HDL-kolesteroli (mmol/l) LDL-kolesteroli (mmol/l) Triglyseridit (mmol/l)

262

263 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 67. 1(3) D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA MITTAUKSISSA SAAVUTETUT MUUTOKSET Paino, painoindeksi ja vyötärönympärys iän ja sukupuolen mukaan, lähtötilanne ja muutos (Diabeetikot lähtötilanteessa poistettu) Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008.

264 D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA 2(3) Verenpaine iän ja sukupuolen mukaan, lähtötilanne ja muutos (Diabeetikot lähtötilanteessa poistettu) Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008.

265 D2D-TIEDONKERUU ETELÄ-POHJANMAALLA 3(3) Kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit iän ja sukupuolen mukaan, lähtötilanne ja muutos (Diabeetikot lähtötilanteessa poistettu) Kansanterveyslaitos. Peltonen Markku 10/2008.

266

267 Kunnan asukasluku Erityiskorv. diab. lääkitystä saavia (KELA) Tyypin 2 diabetes tai sen esiaste, Arvio v. 2004, vuotiailla (D2D Väestötutk , KTL) SEINÄJOEN SEUTU TK LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ (JIK ) SUUPOHJAN TERVEYSYHTYMÄ, LIIKELAITOS TEUVA KARIJOKI ISOJOKI ISOKYRÖ KAUHAJOKI ALAHÄRMÄ YLIHÄRMÄ YLISTARO ILMAJOKI KURIKKA Dehkon 2D, Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri 2008 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI JALASJÄRVI KORTESJÄRVI KAUHAVA NURMO LAPUA SEINÄJOKI EVIJÄRVI LAPPAJÄRVI KUORTANE ALAVUS TÖYSÄ TK KAKSINEUVOINEN VIMPELI ALAJÄRVI LEHTIMÄKI SOINI ÄHTÄRI JÄRVI-POHJANMAA Liite 68. KUUSIOKUNNAT Toteutuneet tai v.2009 toteutumassa olevat terveyskuntayhtymät tai liikelaitokset

268

269 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 69. 1(2) ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN RAVITSEMUSOSUUDEN ARVOINTIKYSELY 2007 Taustatiedot Kysely lähetettiin sähköisenä yhteensä 205 D2D-vastuuhoitajalle ja lääkärille, ruokapalvelupäällikölle ja muulle yhteistyöhenkilölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 80 eteläpohjalaista toimijaa. Kyselyyn sai vastata nimettömänä Webropol-ohjelmassa. Vastausprosentti oli 39 %. Kysely laadittiin yhdessä muiden D2D-alueiden ravitsemuskoordinaattoreiden kanssa. Vastaajien ammattiryhmät jakautuivat seuraavasti: Vastaajan ammattiryhmä (n=80) Henkilöä % Diabeteshoitaja Työterveyshoitaja Lääkäri 14 17,5 Muu (mm. ruokapalvelupäälliköt) Terveydenhoitaja 8 10 Johtava hoitaja 5 6,5 Sairaanhoitaja 3 3,8 Fysioterapeutti 1 1,3 Kyselyn tulokset Vastaajat arvioivat Dehkon 2D-hankkeesta saamaansa hyötyä ravitsemushoidon ja ohjauksen sekä väestöstrategian kannalta arviointiasteikolla 1-5 (1= ei ole hyödyttänyt lainkaan, 5 = on hyödyttänyt paljon). KYSYMYS KESKI ARVO 1. Ravitsemusaiheinen koulutus 3,9 1,3 % 5 % 20 % 47,5 % 26,3 % 2. Oma tyypin 2 diabetekseen liittyvä ravitsemustietous 3,9 1,3 % 3,8 % 21,5 % 50,6 % 22,8 % 3. Ravitsemuksen hoitopolut / palveluketjut 3,6 3,8 % 7,6 % 34,2 % 36,7 % 17,7 % 4. Asiakkaan yksilöohjauskäytännöt 3,8 3,8 % 1,3 % 23,8 % 55 % 16,3 % 5. Ryhmäohjauskäytännöt 3,5 6,6 % 6,6 % 32,9 % 42,1 % 11,8 % 6. Aineisto ravitsemusohjaukseen 4,4 0 % 0 % 10,3 % 42,3% 47 % 7. Yleisötapahtumat ja kampanjat 3,7 1,3 % 5,1 % 34,2 % 44,3 % 15,2 % 8. Hankkeen näkyvyys mediassa 3,9 0 % 5,1 % 25,3 % 43 % 26,6 % 9. Eri toimijoiden / ammattiryhmien yhteistyö ravitsemusasioissa 3,7 2,5 % 5,1 % 32,9 % 40,5 % 19 % 10. Ravitsemuskoordinaattorin työpanoksesta saatu hyöty 4,2 1,3 % 2,5 % 8,8 % 55 % 32,5 %

270 Poimintoja avoimista kysymyksistä 2(2) Mitä Dehkon 2D-hankkeen aikana kehitettyjä ravitsemushoidon ja ohjauksen käytäntöjä tulisi mielestäsi jatkaa? "Yhteistyö eri toimijoiden kanssa: kunnat, koulut, vanhemmat, päiväkodit, eri ammattiryhmät..." "Yleisötapahtumat, ryhmäohjaus." "Henkilökunnan koulutukset ja seminaarit, joissa levitetään käytäntöjä." "Hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa tulisi jatkaa, jotta käytännöt jalkautuisivat myös väestön arkipäivän ravitsemuskäytännöiksi." "Julkisuus ja näkyvyys ihmisillä on paljon tietoa, mutta tiedon syvällinen ymmärtäminen tarvitsee toistoa, näkyvyyttä ja muutosta asenteisiin." "Esitteet ja kuvat. Kuvat auttavat ohjauksessa eniten." "Yhteistyön jatkuminen työpaikkaruokailun kanssa" Mitä Dehkon 2D-hankkeen aikana kehitettyjä ravitsemushoidon ja ohjauksen käytäntöjä tulisi mielestäsi kehittää? "Toiminnan kohdentaminen lapsiperheisiin." "Asiakkaan omavastuuta lisättävä entisestään. "Uusia toimintamalleja, esim. kokkikurssien vertaisohjaajat, äitiysneuvolan kokkikurssi, vauvaperheen kokkikoulu, koululaisten välipalan valmistaminen." "Ryhmien ohjaamisen taitoja ja uusia virikkeitä, jotta ohjaajat eivät leipäänny." "Ravitsemusterapeutin virkoja kuntiin." "Päivityssivut hankkeen päättymisen jälkeen esim. 1-2 x vuodessa." Muita avoimia kommentteja: "Henkilöstö ja sitä kautta asiakkaat ovat saaneet ajankohtaista tietoa nykysuosituksista." "Löytänyt uusia tapoja toimia ravitsemusohjaajana ja yhteistyötahoja." "PPP- ja VLCD-ryhmänohjaajakoulutukset ovat auttaneet niin ryhmätyöskentelyssä kuin yksilötasollakin." "Koulutus ja aineisto on hyvin käytännönläheistä ja sitä voi hyödyntää nopeasti ohjaustilanteessa." "Ymmärrän laajemmalla tasolla ennaltaehkäisevän työn merkityksen." "Hoitopolut auttavat hahmottamaan oman tehtäväkentän ja painopistealueet." "Kuvallinen materiaali on kertonut enemmän kuin tuhat sanaa." "Kun monelta taholta tulee samansisältöistä tietoa, uskottavuus ja luotettavuus kasvaa myös yleisön puolelta." "Myös potilaat tietävät, miksi toimitaan." "Median antama valistus on tavoittanut niitäkin, jotka eivät muuten käy neuvolassa." "Nyt päätökset muutosvalmiudesta tekee asiakas: ei enää sanella, mitä pitää tehdä vaan keskustellaan asiakkaan lähtökohdista ja näin pääsemme paremmin eteenpäin." "Asiakas on saanut monelta ammattihenkilöltä ohjausta, mikä on vahvistanut oppimista." "Ymmärrys DM2 yleisyydestä lisääntyy myös poliitikkojen keskuudessa > budjetointi ennaltaehkäisevään työhön."

271 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Dehkon 2D-hanke Liite 70. 1(2) ETELÄ-POHJANMAAN DEHKON 2D-HANKKEEN LIIKUNTAOSUUDEN ARVIOINTIKYSELY V.2007 Taustatiedot Kysely lähetettiin n. 180 toimijalle E-P:n sairaanhoitopiirin kuntiin, vastauksia saatiin 66. Jakelussa mukana terveyskeskusten fysioterapeutit/yksikköjen vastaavat, työfysioterapeutit, D2D-vastuu työterveyshoitajat, D2D-vastuuhoitajat, D2D-vastuulääkärit, liikuntasihteerit, kansalaisopistojen rehtorit, diabetesyhdistysten puheenjohtajat ja yhteistyöhankkeiden edustajia. Kyselyyn sai vastata nimettömänä Webropol-ohjelmassa. Vastausprosentti 37 %. Kysely laadittiin yhdessä muiden D2D-alueiden liikuntakoordinaattoreiden kanssa. Kyselyn tulokset Taustakysymys: Oma tyypin 2 diabetekseen liittyvä terveysliikuntaosaaminen ennen hanketta 1 = osaaminen vähäistä, 5 = laaja osaaminen Keskiarvo ,4 3,1 % 9,2 % 43,1 % 35,4 % 9,2 % Kuinka paljon hyötyä liikuntakoordinoinnista olet saanut seuraaviin asioihin. Arviointiasteikko: 1= ei ole hyödyttänyt lainkaan, 5 = on hyödyttänyt paljon. Kysymys Keskiarvo Liikunta-aiheinen koulutus 3,2 7,6 % 12,1 % 39,4 % 33,3 % 7,6 % 2. Oma tyypin 2 diabetekseen liittyvä 3,6 3,1 % 12,3 % 20 % 55,4 % 9,2 % terveysliikuntaosaaminen nyt hankkeen loppuvaiheessa 3. Terveysliikuntaan liittyvät 3,1 6,1 % 19,7 % 39,4 % 27,3 % 7,6 % yhteistyökokoukset 4. Eri toimijoiden / ammattiryhmien välinen 3,4 4,5 % 9,1 % 36,4 % 42,4 % 7,6 % yhteistyö 5. Liikunnan palveluketjut 3,3 6,3 % 10,9% 34,4 % 39,1 % 9,4 % 6. Asiakkaan yksilöohjauskäytännöt 3,4 6,3 % 10,9 % 29,7 % 40,6 % 12,5 % 7. Ryhmäohjauskäytännöt 3,2 6,3 % 12,7 % 44,4 % 25,4 % 11,1 % 8. Aineisto terveysliikuntaan liittyvään 3,8 1,5 % 1,5 % 32,3 % 40 % 24,6 % ohjaukseen 9. Liikuntaan liittyvä viestintä ja tiedotus 3,6 1,5 % 6,2 % 36,9 % 44,6 % 10,8 % 10. Yleisötapahtumat ja kampanjat 3,4 4,8 % 12,7 % 31,7 % 39,7 % 11,1 % 11. Hankkeen näkyvyys mediassa 3,8 0 % 7,7 % 27,7 % 41,5 % 23,1 % 12. Liikuntakoordinaattorin henk.koht. vierailut 3,7 3,1 % 9,4 % 20,3 % 53,1 % 14,1 % kunnassa / työpaikalla 13. Liikuntakoordinaattorin työpanos 3,5 3,1 % 9,4 % 32,8 % 46,9 % 7,8 %

272 Poimintoja avoimista kysymyksistä: 2(2) Mitä Dehkon 2D -hankkeen aikana kehitettyjä liikuntaan motivoinnin ja ohjaamisen käytäntöjä tai toimintamalleja tulisi mielestäsi jatkaa? "Kolmannen sektorin toimijoiden tukena erilaisten liikuntatempausten ja tapahtumien rakentaminen ja kehittäminen." "Liikuntakalenterit kunnissa, päivitys + niistä tiedottaminen työntekijöille." (useita mainontoja) "Liikkumisreseptin ryhmätäyttö ja seuranta moneen yhteyteen; innostamiseen, painonhallintaryhmälle." (useita mainontoja) "Neuvontaa perusyksiköihin säännöllisesti." "Matalan kynnyksen ryhmät, liikuntakalenterin hyödyntäminen." "Diabeteshoitaja ohjaa kuntoneuvolaan." "HOP-hanke" "Jalkautuminen kuntiin, työntekijöiden koulutus ja tuki, vierailut esim. kouluilla ja päivähoidossa." Mitä Dehkon 2D -hankkeen aikana kehitettyjä liikuntaan motivoinnin ja ohjaamisen käytäntöjä tai toimintamalleja tulisi mielestäsi kehittää? "Dehko-koordinaattori puuttuu paikkakunnalta, hanke levällään." "Suoraan työyhteisöjen aktivointia ilman 'välikäsiä'." "Käyttää paikallisia lehtiä tiedotuksessa ja "Puffijuttuja sekä tietoiskuja!" "Tietoa ja sitoutumista myös muulle henkilökunnalle." "Liikuntatoimen saaminen mukaan, että myös sieltä tulisi yhteydenottoja terveyspuolelle eikä vain toisinpäin ja informaatiota. Eli yhteistyön tiivistäminen." "Matalan kynnyksen ryhmiä tarjolle enemmän huomioiden vertaistuki." "Laajaa tiedottamista väestötasolla. Ilkka on Raamatusta seuraava tällä alueella, siihen juttuja." Muita avoimia vastauksia: "Lääkäreiden pitäisi enemmän ohjata käyttämään liikuntaa lääkkeenä pillerireseptien sijaan = Ohjaus asiantuntijalle liikuntaneuvontaan, kuntotestaukseen tms. eikä APTEEKKIIN!!!" "Jatkuva vetoaminen resurssien puutteeseen on haitannut kehittämistä." "Kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Olemme tavoittaneet paljon uusia terveysliikunnan harrastajia." "Hanke ajoittui ajankohtaan, jolloin PARAS-hankkeen myötä tuli erittäin runsaasti ylimääräistä selvittelytyötä ja ylimääräisiä palavereja. Mikäli hanke olisi toiminut "rauhallisempana" ajankohtana, siitä olisi voinut saada paljon enemmän hyötyä. Suuri hyvä puoli hankkeessa kuitenkin se, että se nosti esiin terveyden ja liikunnan merkitystä korostetusti, ja ehkä hanke voi vaikuttaa tuleviin henkilöstöratkaisuihimme."

273 EEVA KORPI-HYÖVÄLTI - ARJA HYYTIÄ - TERHIKKI LATVALA - ELINA LEIKKAINEN HILPI LINJAMA - JOHANNA NIKU - RIITTA-LIISA REKIARO JULKAISUSARJA B: raportit Etelä-Pohjanmaan Dehkon 2D-hankkeen loppuraportti Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyn toimeenpanohanke Olimmeko oikeassa suunnassa? ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Huhtalantie 53, SEINÄJOKI Puhelin (06) /julkaisutilaukset ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI