1 TOIMIKUNTA. 49 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi.

Transkriptio

1 1 Seinäjoki Jalasjärvi- Kurikka Aika klo Paikka Jalasjärvi, JAKK-tilat, Kurssitie 2, Jalasjärvi Läsnä Poissa Kati Ojaniemi, puheenjohtaja Kimmo Heinonen Lasse Mukkala Juhani Mäki Margit Parkkamäki Anna-Maija Koskela Jaakko Ventelä Martti Alkula Jorma Rasinmäki Kaarina Hautala Erkki Hirsimäki Aaro Honkola Martti Seppi, poistui klo Janne Antikainen Raija Ranta, sihteeri Aarne Heikkilä Paavo Tyrväinen 49 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 50 Edellisen kokouksen pöytäkirja Seinäjoki-Jalasjärvi-Kurikka Kuntarakenneselvitystoimikunnan edellinen kokous on pidetty Kokouksesta laadittu pöytäkirja on oheisena liitteenä. Liite 50. Hyväksytään kokouksen pöytäkirja. Ehdotus hyväksyttiin. 51 Kuntarakennelakiesitys Hallitus päätti antaa eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Kuntajakolain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi, johon lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia muutettaisiin siten, ettei kuntien yhdistyminen heikentäisi kunnan asukkaiden kielellisiä oikeuksia. Lakien on tarkoitus tulla voimaan Kuntien tulisi tehdä yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset viimeistään

2 2 Esityksen mukaan päätöksenteko kuntien yhdistymisestä perustuisi pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä valtuustojen sitä vastustaessa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ollessa kyseessä. Vuosina voimaan tulevissa kuntien yhdistymisissä kunnille maksettaisiin yhdistymisavustuksia ja korvattaisiin mahdolliset valtionosuuden menetykset. Yhdistymisavustuksen perusosa olisi kuntien yhdistymistä kohden 2-10 miljoonaa euroa riippuen yhdistyvien kuntien lukumäärästä ja uuden kunnan asukasmäärästä. Talousperusteen täyttävän kunnan ollessa mukana yhdistymisessä maksettaisiin lisäosaa, joka olisi 150 euroa talousperusteen täyttävän kunnan asukasta kohden ja enintään miljoona euroa yhdistymistä kohden. Valtionosuuksien väheneminen korvattaisiin uudelle kunnalle yhdistymisen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka. Lisäksi kunnat saisivat avustusta yhdistymisselvitysten tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin. yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana (40 %, 30 % ja 30 %), Yhdistymisavustuksen määrä on: Asukasmäärä alle yli kuntien lkm yli Kuntarakennelakiesityksen mukaan kunnan tulisi selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa yhdistymistä, jos yksikin seuraavista selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta: palveluiden edellyttämä väestöpohja, - alle asukasta työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne, - kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella, - kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella, - yhdyskuntarakenne, keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli kunnan taloudellinen tilanne. - talousperuste Lisäksi kunnan tulisi osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei alueella muutoin olisi saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää, laissa edellytettyä toiminnallista kokonaisuutta. Palveluperusteen mukaisesti kuntien tulisi muodostaa vähintään noin asukkaan selvitysalueita. Lisäksi työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet määrittelevät selvitysaluetta erityisesti kaupunkiseuduilla.

3 3 52 Konsernirakenteet Kunnat voisivat hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta laissa säädetyillä perusteilla. Laissa säädettäisiin Helsingin metropolialueen kuntia koskevista selvitysperusteista, jotka korvaisivat muualla maassa sovellettavat työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevat perusteet. Kielilain muutokset koskevat kunnan kielellisen jaotuksen määräytymistä, pöytäkirjakieltä, kilpien ja paikannimien merkitsemistä sekä viranomaisten kirjeenvaihtokieltä. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Hallitus päätti kehysriihessä varautua asettamaan erityisen kuntajakoselvityksen 12 kaupunkiseudulle. Kuntarakennelain lisäksi kuntauudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Kuntien konsernirakenteet ovat seuraavat: Tytäryhteisöt Osakkuusyhteisöt Kuntayhtymät Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Konsernitaloudesta esitetään oheisena viime vuoden tilinpäätöksen mukaiset keskeiset tunnusluvut (Jalasjärven luvut liitetään taulukkoon konsernitilinpäätöksen valmistuttua): Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Toimintakate Vuosikate Tilikauden yli-/alijäämä Investointimenot Rahavarat, Konsernitase Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta, Lainat /as.,

4 4 Kunnat ovat suuria konsernikokonaisuuksia. Konsernit ovat työllistävät ja niiden taloudelliset vastuut ovat merkittävät. Kuntarakenneselvitykseen konsernikokonaisuus liittyy siten, että konsernikokonaisuudesta tulee muodostaa näkemys ja samalla pohtia, miten konsernia voitaisiin yhdessä tiivistää ja johtamista jäntevöittää. Konsernin hallintaa liittyy osaltaan kuntayhtymien johtaminen, toiminnan ohjaus, talouden hallinta ja strateginen kehittäminen. Kunnat ovat seuraavien kuntayhtymien jäseniä seuraavin omistusosuuksin: Kuntayhtymä Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Yhteensä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 23,68 4,48 4,48 32,64 Etelä-Pohjanmaan liitto 29,47 7,66 4,55 41,68 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 49,49 8,23 4,79 62,51 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 17,21 4,99 5,35 27,55 JIK- peruspalveluliikelaitos ky 33,33 33,33 66,66 Suupohjan Elinkeinotoimen ky 15,83 15,83 Suupohjan koulutuskuntayhtymä 3,93 3,93 53 Hallintorakenteet Valmistelun jatkotyössä pyritään hahmottamaan mahdollisuuksia yhteisen konsernirakenteen tiivistämisestä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. HALLINTORAKENTEET Seinäjoen kaupungin, Jalasjärven kunnan ja Kurikan kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääperiaatteiltaan melko samanlaiset. Eroavuudet kuntien välillä johtuvat ennen kaikkea kuntien erilaisesta koosta ja tavasta tuottaa palveluja. Suurin eroavuus liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Luottamushenkilöhallinto Kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa on valtuuston, tarkastuslautakunnan ja kunnan-/kaupunginhallituksen lisäksi lautakuntia, kunnan-/kaupunginhallituksen / lautakuntien jaostoja ja liikelaitosten johtokuntia.

5 5 Kuntien luottamushenkilöhallinnon toimielimet jäsenmäärineen ovat alla olevan mukaiset: LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA VALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGIN-/ KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖJAOSTO 6 KAUPUNKISUUNNITTELU- JAOSTO 6 HENKILÖSTÖ- JA TILAAJAJAOSTO 9 ELINKEINOJAOSTO 7 SOSIAALIPALVELUJEN YKSILÖASIAIN JAOSTO 5 TILAAJALAUTAKUNTA 6 ASUKASLAUTAKUNTA NURMO 13 ASUKASLAUTAKUNTA PERÄSEINÄJOKI 13 ASUKASLAUTAKUNTA YLISTARO 13 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 13 TEKNINEN LAUTAKUNTA TIEJAOSTO 5 KATSELMUS- JA TOIMITUSJAOS- TO 3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 13 9 SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA

6 6 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 9 VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA 13 SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUJEN JOHTOKUNNAT (10) KULTTUURILAUTAKUNTA 13 9 LIIKUNTALAUTAKUNTA 13 NUORISOLAUTAKUNTA 13 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 9 9 MAASEUTULAUTAKUNTA JOHTOKUNTA E-P:n PELASTUSLAITOS 12 JOHTOKUNTA SEEK 13 JOHTOKUNTA SEINÄJOEN TYÖTERVEYS 13 JOHTOKUNTA 5 JAKK Viranhaltijaorganisaatio Viranhaltijaorganisaatioiden perusrakenne on hyvin yhtäläinen kunnissa. Seinäjoella viranhaltijaorganisaatio rakentuu kaupunginkanslian ja kolmen palvelukeskuksen mallilla; sivistyskeskus, sosiaali- ja terveyskeskus ja tekniikkakeskus. Kaupunginkanslia ja palvelukeskukset jakaantuvat edelleen tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Lisäksi kaupungissa toimii kolme liikelaitosta; Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos-liikelaitos, Seinäjoen Seudun Elinkeinokeskus-liikelaitos ja Seinäjoen Työterveys-liikelaitos. Jalasjärven kunnan palvelut jakaantuvat hallinto- ja talousosastoon, sivistyspalveluihin, teknisiin palveluihin ja maaseutupalveluihin. JAKK toimii kunnan liikelaitoksena. Kurikassa palvelutuotanto on organisoitu hallinto- ja talousosastoon, sivistysosastoon ja tekniseen osastoon. Jalasjärven terveydenhuolto ja Kurikan sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaisuudessaan on JIK peruspalveluliikelaitosyhtymän toimintaa. Kuntien viranhaltijaorganisaatiot ovat alla olevan mukaiset:

7 7 VIRANHALTIJAORGANISAATIO SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA KAUPUNGINKANSLIA HALLINTO- JA TALOUSOSASTO HALLINTO- JA TALOUSOSASTO * Hallintopalvelut * Hallinto- ja toimistopalvelut * Hallintopalvelut * Kehittämispalvelut * Talouspalvelut * Talous- ja henkilöstöpalvelut * Talouspalvelut * Henkilöstöpalvelut * Elinkeinopalvelut * Seinäjoen Seudun * Tietohallintopalvelut elinkeinokeskus (SEEK) liikelaitos * Ruokapalvelut * Sosiaalityö * Kehitysvammahuolto SIVISTYSKESKUS SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO * Sivistyskeskuksen hallinto * Opetuspalvelut * Sivistystoimi * Varhaiskasvatus * Varhaiskasvatus * Varhaiskasvatuksen palvelut * Perusopetus * Vapaa-ajanpalvelut * Kirjastotoimi * Lukiokoulutus * Vapaa-aikatoimi * Erityispalvelut * Kulttuuritoimi * Kansalaisopisto * Kirjastopalvelut * Kulttuuripalvelut * Liikuntapalvelut * Museopalvelut * Nuorisopalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS * Hallinto * Ikäihmisten palvelut * Sosiaalityö * Terveydenhuolto * Ympäristöterveydenhuolto * Seinäjoen Työterveys-liikelaitos TEKNIIKKAKESKUS TEKNISET PALVELUT TEKNINEN OSASTO * Hallinto * Ympäristö- ja rakennusvalvonta * Tekninen toimi * Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu * Tilapalvelut * Tilapalvelut * Kiinteistö- ja mittauspalvelut * Kunnallistekniikka * Kunnallistekniikka * Kunnallistekniikka * Liikenne / Yleiset alueet * Puhtaus- ja ruokapalvelut * Rakennusvalvonta * Kaavatekninen suunnittelu * Ympäristötoimi * Tilapalvelut * Maankäyttö * Ympäristönsuojelu * Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitosliikelaitos

8 8 MAASEUTUPALVELUT Tulosalueet jakaantuvat tulosyksiköihin LPK JAKK JIK- TILAAJAPALVELUT SEINÄJOKI JALASJÄRVI KURIKKA Kaupunginjohtaja Kunnanjohtaja Kaupunginjohtaja Kansliapäällikkö Hallinto- ja talousjohtaja Kaupunginsihteeri Kehittämisjohtaja Lomituspalvelujohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Maaseutujohtaja Talousjohtaja Kaupunginlakimies Rehtori / JAKK Henkilöstöpäällikkö Johtaja / SEEK Talouspäällikkö Kehittämispäällikkö Yhteyspäällikkö, Henkilöstösihteeri kansainväliset asiat Ruokapalvelujohtaja Siivouspalvelujohtaja Tietohallintojohtaja Hankintajohtaja Viestintäpäällikkö Toimialajohtaja / sivistyskeskus Sivistysjohtaja Sivistysjohtaja Varhaiskasvatusjohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Perusopetusjohtaja Nuoriso- ja liikuntasihteeri Kulttuuripäällikkö Erityisopetuksen rehtori Kulttuurisihteeri Vapaa-aikatoimenpäällikkö Kansalaisopiston rehtori Kirjastonjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Kirjastotoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Liikuntatoimenjohtaja Museotoimenjohtaja Nuorisotoimenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja Sosiaalityön tulosaluejohtaja Johtava Ylilääkäri Johtava hygieenikko Johtava ylilääkäri / Työterveys Toimialajohtaja / tekniikkakeskus Tekninen johtaja Tekninen johtaja Kaavoitusjohtaja Ympäristösihteeri Maanrakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Rakennustarkastaja Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennusmestari / Tilahallinto Palvelupäällikkö Rakennustarkastaja Rakennusmestari / Ympäristöjohtaja Vesi- ja viemärilaitos ja yleiset alueet Rakennustarkastaja Kaupunginarkkitehti Siivoustyönohjaaja Ympäristöjohtaja Mittausteknikko Pelastusjohtaja

9 9 Todetaan, että yhteensä johtavissa hallinnollisissa tehtävissä toimivia viranhaltijoita on 73. Kuntarakenteen selvitystyön edetessä viranhaltijaorganisaation ja hallinnon osalta tulee laatia ns. optimaalinen henkilöstömitoitus, mikäli toimitaan yhteisessä kunnassa. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 54 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus on antamallaan ratkaisulla hylännyt Jalasjärven kunnan valituksen opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä päätöksestä liittyen Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen rahoitukseen. Korkeimman hallinto-oikeuden tiedote päätöksestä on oheisena. Jalasjärven kunnan on palautettava opetus- ja kulttuuriministeriölie lähes 35 miljoonaa euroa perusteetta nostettuja valtionosuuksia. Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi tänään antamallaan ratkaisulla Jalasjärven kunnan valituksen ministeriön tekemästä päätöksestä periä rahat takaisin. Rahat myönnettiin aikanaan useissa erissä Jalasjärven kunnan ylläpitämälle Jalasjärven aikuiskoulutuskeskukselle (JAKK) oppisopimuskoulutusta varten. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) arvioi JAKK:ssa tehtyjen tarkastusten jälkeen lokakuussa 2011, että kunta oli saanut oikeudettomasti noin 47,6 miljoonaa euroa. Tarkastukset koskivat vuosia Niihin ryhdyttiin, koska JAKK:n oppisopimusten ja opiskelijoiden määrä kasvoi poikkeuksellisen paljon vuosina Tarkastusten perusteella OKM katsoi, että koulutuksen järjestämisessä oli runsaasti puutteita ja virheellisyyksiä. Ministeriön mukaan valtionosuusrahoituksen perusteeksi ilmoitetut oppisopimukset eivät täyttäneet oppisopimuskoulutukselle ja sen rahoitukselle lainsäädännössä asetettuja edellytyksiä. Jalasjärven kunnan menettely oli suunnitelmallista, tarkoituksellisesti järjestettyä ja tuotti kunnalle taloudellista hyötyä. Ministeriö oli kuitenkin kohtuullistanut takaisin perittävää määrää. Jalasjärven kunta vaati korkeimmassa hallinto-oikeudessa ministeriön päätöksen kumoamista tai ainakin asian uutta käsittelyä ja palautettavan summan kohtuullistamista. Kunnan mukaan JAKK järjesti koulutuksen lainmukaisesti. Mahdolliset puutteet eivät olleet niin olennaisia, että valtionosuudet voitaisiin niiden perusteella periä takaisin. Korkein hallinto-oikeus totesi, että JAKK:n oppisopimuskoulutuksessa on ollut vakavia puutteita. Valtionosuutta ei voi myöntää opetukselle, joka ei täytä sille asetettuja edellytyksiä. Sen vuoksi ministeriöllä on ollut laillinen peruste vaatia maksetut valtionosuudet takaisin. Ministeriöllä ei ole ollut oikeudellista velvollisuutta alentaa perittävää määrää enempää kuin se oli tehnyt. Palautettava rahamäärä on noin 13 miljoonaa euroa pienempi kuin se, jonka ministeriö katsoi väärin perustein maksetuksi. OKM alensi sitä kokonaisharkinnan perusteella 7,3 miljoonalla

10 10 eurolla, jätti perimättä korot ja vähensi summasta lisäksi vuosilta 2009 ja 2010 maksamatta jääneet 5,5 miljoonan euron valtionosuudet. KHO ei arvioinut opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen tarkoituksenmukaisuutta. Valtioneuvoston tai ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. Selvitystoimikunta käy asiasta keskustelun ja merkitsee asian tiedoksi. Selvitystoimikunta päätti, että SJK-kuntarakenneselvitystyötä jatketaan ja merkitään KHO:n päätös tiedoksi. 55 Rakenneselvityksen laadinta Seinäjoen kaupunkiseudulla Seinäjoen kaupunki pyytää Seinäjoen kaupunkiseudun kunnilta kannanottoa otsikkoasiassa näin kuuluvana: Pääministeri Kataisen hallitus on antanut eduskunnalle kuntarakenneuudistusta koskevan lakiesityksen. Lain on tarkoitus tulla voimaan Kunnan tulee ilmoittaa viimeistään , minkä kunnan tai kuntien kanssa selvittää yhdistymistä. Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys viimeistään Lakiesityksen mukaan ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole viimeistään tehnyt kuntien yhdistymisesitystä. Kehyspäätöksen yhteydessä hallitus linjasi, että 12 suurimmalle kaupunkiseudulle varaudutaan asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana. Seinäjoen kaupunkiseudun neuvottelukunnassa on käyty keskusteluja rakenneselvitysten toteuttamisesta kaupunkiseudun alueella. Tässä yhteydessä on noussut esille myös mahdollisuus, että Seinäjoen kaupunkiseudun kunnat laatisivat koko kaupunkiseutua koskevan rakenneselvityksen. Neuvottelukunnassa sovitun mukaisesti Seinäjoen kaupunki pyytää Seinäjoen kaupunkiseudun kunnilta kannanottoa kaupunkiseudun kaikkia kuntia koskevan rakenneselvityksen laadinnan aloittamisesta. Kuntia pyydetään ilmoittamaan mennessä osallistumisesta kaikki kaupunkiseudun kunnat kattavaan yhteistyörakenneselvitykseen. Toteutettava yhteistyörakenneselvitys olisi tulevan lainsäädännön edellyttämä selvitys sisältäen myös kuntien yhteistyön ja sen laajentamisen. Seinäjoen kaupunkiseudulla on käynnissä Seinäjoen, Kurikan ja Jalasjärven rakenneselvitystyö. Tämä selvitystyö valmistuu marraskuun 2013 aikana. Seinäjoen, Kurikan ja Jalasjärven kuntarakenneselvityksen selvitystoimikunta on kokouksessaan käsitellyt kaupunkiseudun kunnille tehtävää rakenneselvitysehdotusta. Selvitystoimikunta näkee myönteisenä mahdollisuuden käynnistää selvitystyö koko kaupunkiseudun alueelle. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

11 11 56 Teknisen toimen nykytila Teknisen toimen selvitystyöryhmä on kartoittanut teknisen toimen palvelujen nykytilan kuvaukset Seinäjoen kaupungin tulosaluejaon mukaisesti hallinnon, kaavoituksen, kiinteistö- ja mittauspalvelujen, kunnallistekniikan, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun sekä tilapalvelujen osalta liitteiden mukaisesti, liite A 56. Lisäksi työryhmä on valmistellut vertailun Seinäjoen, Jalasjärven ja Kurikan teknisen toimien organisaatiosta, henkilöstöstä ja kokonaismenoista TA 2013 mukaisesti, liite B 56. Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 57 Seuraava kokous Kuntarakenneselvitystoimikunnan seuraava kokous pidetään klo Seinäjoella. Kokouksen puolesta Kati Ojaniemi puheenjohtaja Raija Ranta sihteeri